Hyvinkään käräjäoikeus Tuomio Annettu kansliassa 01.11.2016 16/145136 Asianumero R 16/510 1 (31) Puheenjohtaja Käräjätuomari Raija Sertti Jäsenet Syyttäjä Vastaajat Asianomistajat Asia Vireille Ma. laamanni Mika Falck Käräjätuomari Marja Räbinä Kihlakunnansyyttäjä Minna Riski Eero Heikki Sakari Kuosmanen Turo Ilari Turja Gothia Oy Pra Suomi Oy Suomen Urheiluilmailuopisto Törkeä kirjanpitorikos 30.05.2016 Syyttäjän rangaistusvaatimukset 1. Törkeä velallisen petos 5590/R/0019601/14 Rikoslaki 39 luku 3 12.10.2006-30.11.2012 Helsinki Kuosmanen on tarkoituksin hankkia itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä salannut velallisena ulosottomenettelyssä omaisuuttaan jättäen 2.2.2007 alkaen ilmoittamatta ulosottoselvityksissä yhteensä 100.380,00 euroa palkkatuloja. Kuosmasen velkojina ulosottomenettelyssä ovat olleet Gothia Oy ja Aktiv Kapital Portfolio Oy, nykyisin PRA Suomi Oy. Kuosmaselle on maksettu työstään Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n toimitusjohtajana bruttopalkkaa 1.770-2.170 euroa kuukaudessa ja loppuosa palkasta on maksettu näennäisinä konsulttipalkkioina Kuosmasen lähipiirin hallitsemalle Kraateri Oy:lle. Tosiasiallisesti Kraateri Oy ei ole tarjonnut Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:lle mitään konsultointia, vaan kyseessä on ollut keinotekoinen järjestely, jotta Kuosmasen palkkaan ei ole voitu kohdistaa ulosmittaustoimenpiteitä. Tosiasiallisesti Kuosmasen palkka on siten ollut 3.570 euroa kuukaudessa. Kuosmasen nimellinen palkka (1.770-2.170 euroa/kk) on ollut käytännössä niin pieni, ettei siihen ole voitu kohdistaa ulosmittaustoimenpiteitä. Kuosmasen työsuhde on alkanut 12.10.2006 ja samana päivänä on allekirjoitettu konsultointisopimus Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n ja Kraateri Oy:n välillä. Kuosmanen on Helsingin kihlakunnan ulosottovirastossa 2.2.2007 pidetyssä ulosottoselvityksessä jättänyt ilmoittamatta osan hänelle toimitusjohtajana Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:stä maksetusta palkasta. Kuosmanen on ilmoittanut bruttopalkakseen 1.770 euroa kuukaudessa, vaikka tosiasiallisesti hänen palkkansa on ollut 3.570 euroa kuukaudessa. 2.2.2007 Kuosmasen velkojen saldo ulosotossa on ollut yhteensä 1.849.504,91 euroa.
2 (31) Kuosmanen on uudelleen 16.8.2010 Helsingin ulosottovirastossa pidetyssä ulosottoselvityksessä jättänyt ilmoittamatta osan hänelle toimitusjohtajana Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:stä maksetusta palkasta. Kuosmanen on ilmoittanut bruttopalkakseen 1.794,12 euroa kuukaudessa, vaikka tosiasiallisesti hänen palkkansa on ollut 3.570 euroa kuukaudessa. 16.8.2010 Kuosmasen velkojen saldo ulosotossa on ollut yhteensä 1.878.812,65 euroa. Kuosmanen on vielä 26.10.2011 Helsingin ulosottovirastossa pidetyssä ulosottoselvityksessä jättänyt ilmoittamatta osan hänelle toimitusjohtajana Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:stä maksetusta palkasta. Kuosmanen on ilmoittanut bruttopalkakseen 2.170 euroa kuukaudessa, vaikka tosiasiallisesti hänen palkkansa on ollut 3.570 euroa kuukaudessa. 26.10.2011 Kuosmasen velkojen saldo ulosotossa on ollut yhteensä 1.217.073,30 euroa. Viimeinen suoritus Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:stä Kraateri Oy:n pankkitilille on maksettu marraskuussa 2012. Velallisen petoksessa on tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja petos on ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. 2. Törkeä velallisen petos avunanto 5590/R/0019601/14 Rikoslaki 39 luku 3 12.10.2006-30.11.2012 Helsinki Turja on tahallaan auttanut Sakari Kuosmasta syytekohdassa 1 kuvatun törkeä velallisen petos -rikoksen tekemisessä. Turja on Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n hallituksen puheenjohtajana allekirjoittanut Kuosmasen toimitusjohtajasopimuksen ja ICT:n ylläpito- ja konsulttisopimuksen 12.10.2006 tietoisena siitä, että konsulttisopimus on keinotekoinen järjestely, jotta Kuosmasen palkkaan ei ole voitu kohdistaa ulosmittaustoimenpiteitä. Suostumalla Kuosmasen palkanmaksun järjestelyyn osittain Kraateri Oy:n kautta on Turja mahdollistanut sen, että Kuosmanen on voinut jättää ilmoittamatta kyseiset rahasiirrot palkkanaan ulosottoselvityksissä. Turjan menettelyn seurauksena Kuosmanen on onnistunut salaamaan velallisena ulosottomenettelyssä omaisuuttaan 2.2.2007-30.11.2012 välisenä aikana yhteensä 100.380,00 euroa jättämällä ilmoittamatta ulosottoselvityksissä Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n Kuosmaselle Kraateri Oy:n kautta maksamia palkkatuloja. 3. Törkeä kirjanpitorikos 5590/R/0019601/14 Rikoslaki 30 luku 9a 1 Kirjanpitolaki 1 luku 1 ja 2, 2 luku 1, 3 luku 1 ja 6 01.01.2007-30.04.2012 Helsinki Kuosmanen on kirjanpitovelvollisessa Kraateri Oy:ssä tosiasiallista määräysvaltaa käyttäneenä laiminlyönyt liiketapahtumien kirjaamista ja tilinpäätöksen laatimista vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia ja siten vaikeuttanut oikean ja riittävän kuvan saamista Kraateri Oy:n toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Kraateri Oy:n tilikausi on ollut kalenterivuosi. Kraateri Oy:ssä ei ole pidetty lainkaan kirjanpitoa eikä laadittu tilinpäätöksiä vuosina 2007-2011. Kraateri Oy:n liiketoiminta on ollut vähäistä. Yhtiön pankkitilin ja yhtiön lähipiirin pankkitilien välillä on kuitenkin ollut paljon rahaliikennettä.
3 (31) Ottaen huomioon, että liiketapahtumien kirjaaminen ja tilinpäätöksen laatiminen on laiminlyöty kokonaan viideltä tilikaudelta ja että samanaikaisesti yhtiön ja sen lähipiirin välillä on ollut paljon rahaliikennettä, josta ei ole tositteita, on kirjanpitorikos myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. 4. Törkeä kavallus 5590/R/0019601/14 Rikoslaki 28 luku 5 1 03.01.2011 Loppi Kuosmanen on anastanut hallussaan olevia Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n varoja. Kuosmanen on Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n toimitusjohtajana 3.1.2011 siirtänyt Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n pankkitilille 31.12.2010 maksetut ja tilille 3.1.2011 kirjautuneet varat 75.547,29 euroa Kraateri Oy:n pankkitilille. Kuosmanen on yksin käyttänyt Kraateri Oy:ssä tosiasiallista määräysvaltaa. Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n pankkitilille maksanut varat on ollut tarkoitus käyttää Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n aikaisemmin solmiman leasing-sopimuksen loppusuorituksen maksamista varten. Varojen siirtoa Kraateri Oy:lle ei ole kirjattu Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n kirjanpitoon. Kraateri Oy:n pankkitilillä varat ovat sekoittuneet sen muihin varoihin. Kavalluksen kohteena on ollut suuri määrä varoja ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Syyttäjän muu vaatimus Asianomistajien vaatimukset Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 1 Syytekohdissa 1 ja 2 vastaajat on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle todistelukustannukset. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 1 Asianomistaja Suomen Urheiluilmailuopisto Oy on yhtynyt syyttäjän rang aistusvaatimukseen. Lisäksi Opisto on esittänyt korvausvaatimuksen Kuosmasta kohtaan 8.7.2016 päivätyn vaatimuksen mukaisesti. Asianomistaja Suomen Urheiluilmailuopisto Oy on 8.7.2016 päivätyssä vaatimuksessaan vaatinut, että käräjäoikeus 1. velvoittaa Sakari Kuosmasen maksamaan Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:lle 23.639,62 euroa korvauksena aiheuttamastaan vahingosta korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 3.1.2011 lukien, ja 2. velvoittaa Sakari Kuosmasen korvaamaan Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n oikeudenkäyntikulut myöhemmin esitettävän laskun mukaisesti korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden tuomion antamispäivästä. 2 Perustelut 2.1. Tapahtumatiedot
4 (31) 1. Suomen Urheiluilmailuopisto Oy ("Opisto") on pieni yleishyödyllinen osakeyhtiö, joka järjestää koulutusta ilmailun harrastajille. Sakari Kuosmanen toimi yhtiön toimitusjohtajana vuosina 2006-2014. 2. Kuosmasella oli toimitusjohtajana oikeus käyttää Opiston pankkitiliä ja hän hoiti sen maksuliikennettä itsenäisesti. Opiston hallitukselle selvisi tammikuussa 2014, että Kuosmasen tekemiin sopimuksiin ja tilisiirtoihin liittyi epäselvyykslä. Opisto purki Kuosmasen toimitusjohtaja sopimuksen epäiltyjen vaärinkäytösten vuoksi. 3. Opisto teetti erityistilintarkastuksen Kuosmasen tekemistä tilisiirroista. Tarkastuksessa kävi muun muassa ilmi, että Kuosmanen oli 3.1.2011 siirtänyt oikeudettomasti Opiston tililtä 75.547,29 euroa toiselle tilille. (Opisto on oheistanut vaatimuksen liitteeksi Opiston pankkitilin tiliotteen 31.1.2011 kirjalliseksi todisteeksi A 1 ja tositteen tili iirrosta kirjalliseksi todisteeksi A2) 4. Opiston tilillä olevalla summalla oli määrä maksaa Opiston leasingsopimuksen loppuerä rahoitusyhtiölle, mutta Kuosmanen ei maksanut sanottua erää, vaan siirsi varat Kraateri Oy - nimisen yhtiön tilille. Kuosmanen käytti kyseisessä yhtiössä tosiasiallista määräysvaltaa. 5. Kuosmasen tekemälle tilisiirroolle ei ollut Opiston suostumusta tai liiketaloudellista perustetta. Kuosmanen ei myöskään merkinnyt tilisiirtoa Opiston kirjanpitoon. Kraateri Oy:n tilillä varat sekoittuivat sen muihin varoihin. 2.2 Korvausvelvollisuus 6. Rikoslain 28 luvun 4 :n mukaan kavallukseen syyllistyy se, joka anastaa hallussaan olevia varoja. Luvun 13 :n 3 momentin mukaan säännöstä sovellettaessa pidetään tekijän hallussa olevina myös toisen tilillä olevia varoja, jos tekijällä on oikeus silrtää tai nostaa niitä. 7. Varat siirtyvät siviilioikeudellisten säännösten mukaan haltuunsaajan omaisuudeksi niiden sekoittuessa hänen varoihinsa. Kraateri Oy:n tilillä Kuosmasen siirtämät Opiston varat sekoittuivat muihin varoihin. Kuosmasella ei ollut Opiston lupaa eikä muuta hyväksyttävää syytä varojen siirtämiseen. Siirtäessään Opiston tililtä varoja oman yhtiönsä tilille Kuosmanen syyllistyi törkeään kavallukseen. (Opisto on oheistanut vaatimuksensa liitteeksi poliisin laatiman selvityksen Kraateri Oy:n rahavarojen käytöstä kirjalliseksi todisteeksi A3). 8. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 :n mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. 9. Rahojen siirtäminen pois Opiston tililtä on vähentänyt Opiston varallisuutta 75.547,29 eurolla. Opistolle on siten aiheutunut kavalluksesta taloudellinen vahinko, jonka Kuosmanen on velvollinen korvaamaan. Tällaisessa tapauksessa velvollisuus maksaa viivästyskorkoa korvaukselle alkaa korkolain 8 :n mukaisesti vahingon tapahtumisesta lähtien. 10. Vahingonkorvausta määrättäessä on arvioitava itsenäisesti, täyttääkö korvausvaatimuksen perusteena oleva menettely vahingonkorvauksen tuomitsemisen edellytykset. Korvausvastuun edellytykset täyttyvät myös silloin, kun tekijää ei voida pitää rikosoikeuden subjektiivisen arviointiperusteen mukaan syyllisenä, mutta hän on laiminlyönyt sen huolellisuuden, jota hänen asemassaan olevalta voidaan vaatia.
5 (31) 11. Vaikka siis vastoin Opiston perusteltua käsitystä katsottaisiin, että Kuosmanen ei olisi aiheuttanut vahinkoa tahallisella rikoksella, hän on joka tapauksessa velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon, sillä vahinko on aiheutettu vähintään tuottamuksellisesti. 2.3 Vahingonkorvauksen määrä 12. Kuosmanen on väittänyt, että hän olisi myöhemmin käyttänyt Opiston tililtä ottamansa varat Opiston laskujen maksamiseen. Näyttötaakka tällaisten väitettyjen maksujen tekemisestä on luonnollisesti vastaaja Kuosmasella. 13. L.ähtökohtaisesti kavalluksesta aiheutunut taloudellinen vahinko on suuruudeltaan kavalluksen suuruinen. Opisto on kuitenkin tässä tapauksessa valmis ottamaan vahingonkorvausvaatimuksen määrässä huomioon sellaiset Kuosmasen Kraateri Oy:n tililtä tekemät maksut, joilla voidaan selvästi todeta vähennetyn Opiston velkaa kolmansille. 14. Opisto on käytettävissä olevien tietojen perusteella alustavasti valmis vähentämään korvausvaatimuksestaan seuraavat Kraateri Oy:n tilitä tehdyt suoritukset: 3.1.2011 De Lage Landen Rahoitus Oy 6.630,60 3.1.2011 Flytex laskuvarjoja 5.540,00 12.1.2011 Yves De Stobbeiler, kuljetusvaunu 1.800,00 3.3.2011 Windcraft Oy 3.329,00 31.3.2011 De Lage landen Rahoitus Oy 6.635,12 1.7.2011 De Lage landen Rahoitus Oy 6.704,35 20.9.2011 Nordea Businessmastercard,opiston kortti 1.157,95 3.10.2011 De Lage landen Rahoitus Oy 6.711,23 2.1.2012 De Lage landen Rahoitus Oy 6.707,49 2.4.2012 De Lage landen Rahoitus Oy 6.691,93 15. Kun vähennetään Opiston tililtä oikeudettomasti viedystä 75.547,29 eurosta edellä yksilöityjen maksujen summa 51.907,67 euroa, saadaan erotukseksi 23.639,62 euroa. Opisto vaatii, että Kuosmanen velvoitetaan korvaamaan kyseinen summa Opistolle. Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 1 Asianomistaja Gothia Oy on 28.6.2016 päivätyssä vaatimuksessaan vaatinut, että vastaaja Kuosmanen velvoitetaan suorittamaan kantajalle korvaus syytekohtien 1 ja 2 mukaisesti oikeudettoman taloudellisen hyödyn osalta, jota vastaaja on saanut salaamalla ulosottomenettelyssä omaisuuttaan. Gothia Oy on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan suorittamaan Gothia Oy:lle: - pääomaa 2.891,41 euroa, jolle korkolain 4.1 :n mukaista viivästyskorkoa 23.5.2010 lukien - pääomalle kertynyttä korkoa 7.781,17 euroa 22.5.2010 asti laskettuna - luottoajan korkoa 688,86 euroa, jolle korkolain 4.1. :n mukaista viivästyskorkoa 23.5.2010 lukien - tuomittuja perintäkuluja 71,48 euroa, jolle korkolain 4.1 :n mukaista viivästyskorkoa 22.6.1995 lukien - tuomittuja oikeudenkäyntikuluja 252,28 euroa, jolle korkolain 4.1 :n mukaista viivästyskorkoa 22.6.1995 lukien.
Perustelut Vastaajan Sampo Pankki Oy:ltä ottama laina on myyty Gothia Oy:lle 10.1.2006. Asian osalta on annettu aiemmin tuomio Joensuun käräjäoikeudessa 22.5.1995 (diaari 95/1039). 6 (31) Vastaaja on saanut oikeudetonta taloudellista välttelemällä ulosottomenettelyä, jonka kohteena Gothia Oy:n saatava on ollut. Vastaaja ei ole tehnyt suorituksia saatavalle, eikä saatavalle ole kertynyt suorituksia ulosottomenettelyssä. Teonkuvaus huomioiden Gothia Oy:n saatava olisi tullut maksetuksi ulosottomenettelyn puitteissa, jos vastaaja ei olisi salannut omaisuuttaan ulosottomenettelyssä. Vastaaja tulee suorittamaan saatava sen määräisenä kuin se Joensuun käräjäoikeuden antaman lainvoimaisen tuomion mukaan olisi kertynyt. Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 1 Asianomistaja PRA Suomi Oy on 15.7.2016 toimittanut käräjäoikeudelle kirjallisen korvausvaatimuksen. PRA Suomi Oy on vaatinut asiassa rangaistusta. PRA Suomi Oy on vaatinut vahingonkorvauksena sitä määrää, joka PRA Suomi Oy:n saatava oli Kuosmaselta hänen viimeisen PRA Suomi Oy:n tiedossa olleen ulosottoselvityksen aikana 10.11.2011. Vaatimuksen euromäärä on 1.202.816,03 euroa. PRA Suomi Oy on ilmoittanut vaativansa määrälle korkolain 4.1 :n mukaista viivästyskorkoa 11.11.2011 lukien. PRA Suomi Oy on ilmoittanut, että vaihtoehtoisesti heidän vaatimansa määrä on se määrä (korkoineen), jonka Kuosmasen näytetään laittomasti salanneen tuloaan ulosotolta. Jos Kuosmasella on ollut muitakin velkoja kuin velka PRA Suomi Oy:lle, PRA Suomi Oy:n hyväksi tuomittava vahingonkorvaus tulee suhteuttaa Kuosmasen kaikkiin ulosottovelkoihin velkojen suuruuksien suhteessa. Perusteena korvausvaatimukselleen PRA Suomi Oy on esittänyt, että jos tekijä ei olisi salannut tulojaan ulosottoselvityksessä, olisi ulosotossa olleille velkojille kertynyt suorituksia. PRA Suomi Oy on toimittanut vaatimuksensa liitteenä saldotodistukset yllä mainitulle päivälle. PRA Suomi Oy on ilmoittanut, että saldotodistuksessa velkojana on virheellisesti Aktiv Kapital Portfolio Oy, eikä PRA Suomi Oy. Vastaus Syytekohta 1 Vastaaja Kuosmanen on myöntänyt, että hän on kyseisellä tavalla välttänyt ulosmittausta. Toiminta oli liittynyt palkkajärjestelyyn. Kuosmanen on kiistänyt, että hänen varsinaisena tarkoituksenaan olisi ollut keinotekoinen järjestely, jonka tavoitteena olisi ollut palkan ulosoton välttäminen. Suoritetun esitutkinnan perusteella Kuosmanen kuitenkin ymmärtää, että toteutettu järjestely on käytännössä johtanut siihen, että ulosmittausta ei ole pystytty toteuttamaan. Kuosmanen on kiistänyt väitteen huomattavan hyödyn tavoittelusta ja teon kokonaistörkeyden. Kuosmanen on myöntänyt syyllistyneensä asiassa perusmuotoiseen velallisen petokseen siten, että joinain kuukausina poliisin
Syytekohta 3 7 (31) tekemän laskelman mukaisesti hänen tulonsa ovat muodostuneet niin pieniksi, ettei suojaosuus ole ylittynyt. Kyse on olosuhdetahallisuuden arvioimisesta. Vaikka toteutunut menettely ei ole tehty syytteessä väitetyssä tarkoituksessa on perusteita katsoa, että Kuosmasen on täytynyt ymmärtää, että tekemällä johtajasopimuksen lisäksi konsulttisopimus Kraateri Oy:n kanssa olosuhteet muodostuvat sellaisiksi, että ulosmittausmahdollisuus palkasta vähenee. Kuosmanen on viitannut rikostarkastaja Jukka Takalan lisätutkintapöytäkirjan sivuilla 114-117 olevan laskelmaan ja myöntänyt, että - vuonna 2007 hän on välttänyt ulosmittauksen 103,77 euron edestä - vuonna 2008 etua ei ole muodostunut - vuonna 2009 etu on ollut 377,77 euroa - vuonna 2010 etu on ollut samoin 377,77 euroa - vuonna 2011 etua ei ole syntynyt - vuonna 2012 etu on ollut 1.746,12 euroa. Yhteensä hän on siis palkan ja konsulttisopimuksen yhtäaikaisuuden perusteella välttänyt 2.605,43 euron ulosmittauksen ja siten velkojat ovat jääneet tällaista suoritusta vaille. Laskelma siis paljastaa sen, että nähtävästi kahden alaikäisen lapsen isän palkan suojaosuus on ollut niin suuri, ettei edes konsulttisopimuksen mukaisen Kraateri Oy:n nettopalkkion lisääminen Kuosmasen palkan jatkeeksi olisi kuin poikkeuksellisesti johtanut suojaosuuden ylittymiseen. Ainakin teon törkeyden kokonaisharkinnassa on otettava huomioon se, että Kuosmanen on 28.11.2011 tehnyt suurimman (n. 99 %) velkojansa Aktiv Kapital Portfolio Oy:n kanssa sovintosopimuksen, jonka mukaisesti hän on maksanut 15.12.2011 kertasuorituksena 15.000 euroa, jonka jälkeen ulosottoperintä on lopetettu. Saatava olisi joka tapauksessa vanhentunut vuonna 2013. Kuosmanen on myöntänyt syyllistyneensä lähinnä tuottamukselliseen kirjanpitorikokseen tai enintään perusmuotoiseen kirjanpitorikokseen siltä osin kuin tositteita puuttuu. Teon törkeyden kokonaistarkastelussa on otettava huomioon yhtiön pienimuotoinen toiminta, jonka syyttäjäkin syytteessään toteaa ("liiketoiminta on ollut vähäistä"). Mikäli syyttäjä pysyy vaatimuksessaan siltä osin, että Kraateri Oy:n kirjanpito on ollut kokonaan tekemättä, kiistää Kuosmanen syytteen kokonaisuudessaan. Kuosmanen oli ottanut Opiston varoja ja siirtänyt niitä Kraateri Oy:n varoihin ja tällä tavalla hän oli saanut varat sotkettua. Kuosmanen oli siirtänyt Kraateri Oy:n talouteen sinne kuulumattomia rahoja ja maksanut niistä Opiston menoja. Kraateri Oy:n oma liiketoiminta oli ollut vähäistä, kuitteja oli tullut noin yksi viikossa. Kuosmanen on kiistänyt, että Kraateri Oy:n kirjanpito olisi ollut kokonaan tekemättä vuosina 2007-2011. Kuosmanen oli laatinut taseen ja tilinpäätöksen, mutta hän ei ollut kuulustelussa ymmärtänyt toimittaa kyseisiä excel-laskelmia poliisille. Tuloslaskelmat on nyt liitetty kirjallisiin todisteisiin. Kirjanpitoa ei ole tältä osin laiminlyöty, kuten syyttäjä väittää. Kuosmanen on kuitenkin sotkemalla rahavaroja syyllistynyt perusmuotoiseen kirjanpitorikokseen. Opiston ja Kraateri Oy:n varat ovat olleet sekaisin eikä ole saatu selvitettyä, mikä on Kraateri Oy:n taloudellinen tilanne.
Syytekohta 4 8 (31) Kuosmanen on myöntänyt vastuuasemansa Kraateri Oy:ssa. Samoin Kuosmanen on myöntänyt sen, että yhtiön kirjanpidossa on ollut eräitä syytteessä tarkoitettuja puutteita. Muutamia tositteita puuttuu, mutta kaikki ilmenee tiliotteista. Tilinpäätökset ja veroilmoitukset niiden pohjalta on tehty, toisin kuin syyteessä väitetään. Poliisi ei ole koskaan pyytänyt sähköisessä muodossa laadittua kirjanpitoa nähtäväkseen, joten sitä ei ole koskaan arvioitu. Kuosmaselta on pyydetty vain tiliotteet ja tositteet. Kuulustelussa on kysytty vain siitä, että Kraateri Oy:n taloudenpitoon on sotkettu sinne kuulumattomia rahaeriä. Missään vaiheessa ei kuulusteluvaiheessa ole edes epäilty, ettei kirjanpitoa olisi pidetty lainkaan. Myös loppulausunnolle lähetetyssä pöytäkirjassa todetaan johdannossa sivulla 9, että "kirjanpidossa oli merkittäviä puutteita". Kuosmanen ei ole ymmärtänyt puolustautua sellaista käsitystä vastaan, että kirjanpitoa ei olisi pidetty lainkaan tai tilinpäätökset olisivat laatimatta. Kuosmanen on excel-ohjelmalla pitänyt kahden kertaista kirjaa yhtiön kirjanpidon tapahtumista. Kuten syytteessä todetaan, kaikki tiliotteet ovat tallessa. Tilitapahtumia ei vuosittain ollut 50 enempää eli noin tosite viikossa. Kuosmanen on koulutukseltaan merkonomi, pääaineena laskentatoimi. Hän on vuosittain laatinut tilinpäätökset ja niiden pohjalta täyttänyt yhtiön veroilmoitukset. Syytteessä ei ole yksilöity vuoden 2007 kirjanpidon puutteita. Kirjanpito vuodelta 2007 on ainakin yhtä hyvä kuin myöhempien vuosien. Kuosmanen on myöntänyt siirtäneensä asianomistajan pankkitilille tulleen 75.547,20 euron suorituksen Kraateri Oy:n tilille. Hän oli samana päivänä maksanut Kraateri Oy:n tililtä Opiston laskuja. Hän kiisti anastustarkoituksen. Hän toimi asianomistajan toimitusjohtajana. Rahaliikennettä oli ollut tileillä molempiin suuntiin. Kun Kraateri Oy:n tilillä ei ole ollut varoja, oli Kuosmanen käyttänyt omia varojaan Opiston maksuihin. Yhteensä 20.957,60 euroa oli käytetty Kraateri Oy:n tililtä Opiston hyväksi. Lisäksi Kuosmanen oli maksanut omalta tililtään Opiston menoja omilla varoillaan. Kuosmanen viittasi ennakkovastauksessa esitettyyn laskelmaan. Kuosmanen on lisännyt että ennakkovastauksessa on virhe, sillä päivämäärän tulisi olla 3.1. Kuosmanen oli tuona päivänä siirtänyt rahaa tarkoituksenaan hoitaa leasing-sopimusten ongelmat Kraateri Oy:n puitteissa. Kuosmanen oli saanut potkut vuoden 2014 alussa ja kuittauksen jälkeen Kuosmanen katsoo olevansa Opistolle velkaa 4.511,45 euroa. Kuosmanen ei ole kaikkina kuukausina nostaa toimitusjohtajan palkkaansa Opiston huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Palkkoja on edelleen maksamatta. Kuosmanen oli tehnyt erittäin epäedullisia leasing-sopimuksia opiston edustajana. Näitä asioita on käsitelty erillisessä esitutkinnassa, jossa hyvin suuri joukko eri tahoja on erehtynyt tekemään vastaavanlaisia sopimuksia. Kuosmasen osalta asiassa tehtiin päätös syyttämättäjättämisestä. Käsityksen mukaan esitutkinnan jälkeen käydyssä oikeudenkäynnissä on todettu Kuosmasen tulleen Suomen Urheiluilmailuopiston toimitusjohtajana erehdytetyksi näihin leasingsopimuksiin. Kuosmanen on tapahtuma-aikaan hävennyt aiheuttamiaan leasinsopimussotkuja ja on halunnut pimittää asian opiston hallitukselta ja tilintarkastajalta. Kuosmasen tarkoituksena oli selvittää sotkut Kraateri Oy:n
9 (31) kautta. Hän on siirtänyt em. summan Kraateri Oy:n tilille siinä tarkoituksessa, että tuolla summalla hän opiston kirjanpidon ulkopuolella hoitaa aiheuttamansa sotkut. Kraateri Oy:n tilillä varat olivat ikään kuin asiakasvaroina. Kuosmanen ei ole halunnut yhtiön kirjanpitoon valtavan suureksi kasvaneita leasing laskuja vaan hän on halunnut hoitaa asian pimennossa siten, ettei jää kiinni taloudellisesti epäonnistuneista sopimuksista. Kun opistolla ei ollut tilillä riittävästi varoja, on Kuosmanen maksanut Kraateri Oy:n tililtä myös muita kuin Ieasing-sotkusta aiheutuneita rahoitusyhtiöiden laskuja. Edellä mainittu summa tuli Kraateri Oy:n tilille 3.1.2011. Syytteessä todetaan riidattomana se, että Kuosmanen on maksanut tuon jälkeen Kraateri Oy:n tililtä opiston laskuja 54.589,67 euron edestä. Nämä suoritukset ovat seuraavat: 3.1.2011, De Lage Landen Rahoitus Oy / 6.630,60 / etptk s. 328-329 3.1.2011, Flytex laskuvarjoja / 5.540,00 / etptk s. 330 12.1.2011, Yves De Stobbeleir, kuljetusvaunu / 1.800,00 /etptk s. 331 3.3.2011, Windcraft Oy / 3.329,00 / etptk s. 332-333 4.3.2011, Hansto Oy / 2.682,00 / etptk s. 334 31.3.2011, De Lage landen Rahoitus Oy / 6.635,12 / etptk s. 336-337 1.7.2011, De Lage landen Rahoitus Oy / 6.704,35 / etptk s. 338-339 20.9.2011, Nordea Businessmastercard, opiston kortti / 1.157,95 / etptk s. 340 3.10.2011, De Lage landen Rahoitus Oy / 6.711,23 / etptk s. 341-342 2.1.2012, De Lage landen Rahoitus Oy / 6.707,49 / etptk s. 343-344 2.4.2012, De Lage landen Rahoitus Oy / 6.691,93 / etptk s. 345-346 Kuten voidaan havaita, on syytteen mukainen tekopäivä 3.1.2011 sama kuin kahden ensimmäisen yhteensä yli 12.000 euron laskun maksupäivä. Kun syyttäjä väittää Kuosmasella olleen tilisiirron tehdessään anastustarkoitus, olisi aika erikoista että hän vielä samana päivänä käyttäisi anastamistaan varoista 12.000 euroa asianomistajan laskujen maksamiseen. Edellä luetellun lisäksi on huomattava, että Kuosmanen on "joutunut" 17.2.2011 siirtämään Kraateri Oy:n tililtä 39.000 euroa takaisin opiston tilille, koska sieltä piti maksaa Duo-projektiin liittyvä iso maksu. Mikäli kyseessä olisi ollut 75.000 euron kavallus, olisi tämä varojen palauttaminen ennen kun asianomistaja on asiaa edes huomannut, katsottava tehokkaaksi katumiseksi. Siitä ei siis kuitenkaan ollut kyse, vaan siitä, että opiston varoja, jotka olivat Kraateri Oy:n tilillä, tarvittiin opistossa ja ne palautettiin opiston tilille. Kuosmanen on kaiken lisäksi omalta henkilökohtaiselta tililtään maksanut opiston maksettavaksi kuuluvia laskuja. Menettely on tietenkin virheellinen, mutta kuvastaa sitä, ettei Kuosmasella ole ollut anastustarkoitusta, vaikka hän on kieltämättä sotkenut omat, opiston ja Kraateri Oy:n varat. Hän on kuitenkin pystynyt pitämään huolen siitä, että opiston edut tulevat turvatuiksi - omien etujensa kustannuksella. Kuosmanen on myös jättänyt eräinä kuukausina nostamatta oman palkkansa ja Kraateri Oy:n edellä käsittelyn konsulttisopimuksen mukaisen palkkion opiston heikon taloudellisen tilanteen vuoksi. Kuosmasen käsityksen mukaan hänellä ja Kraateri Oy:lla on edelleen saatavia opistolta sen puolesta tehtyjen maksujen johdosta. Niihin palataan alla vastattaessa opiston korvausvaatimukseen.
10 (31) Edellä olevan perusteella jää arvioitavaksi onko Kuosmasella ollut syytteen mukaisena tekopäivänä 3.11.2011 anastustarkoitus niiden Kraateri Oy:n tilille siirrettyjen varojen osalta, joita ei ole käytetty suoraan opiston maksujen maksamiseen. Syytteessä tarkoitettujen summien erotus on 20.957,62 euroa. Kuosmanen kiistää tältäkin osin anastustarkoituksen, ja vetoaa siihen, että on opiston vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi omalta henkilökohtaiselta tililtään maksanut seuraavat opiston maksut (suorituksia on myös toiseen suuntaan, joten olennaista on nettosumma): 16.11.2012-4445,99 maksettu lasku SampoRahoitus 27.2.2013-5000,00 saku_>opisto Duo ALV 11.3.2013-4700,00 Saku->opisto 18.3.2013-7000,00 Saku->opisto 25.3.2013 4700,00 Opisto->saku 3.12.2013-5000,00 saku->opisto 8.12.2013-2500,00 Saku->opisto 11.12.2013-5000,00 Saku->opisto 17.12.2013-2500,00 Saku->opisto 30.12.2013 7500,00 Opisto->saku 31.12.2013 7500,00 Opisto->saku yht -36.145,99 19.700,00 erotus -16.445,99 Eli Kuosmanen on maksanut omilla varoillaan 16.445 euroa opiston maksuja enemmän kuin mitä hän on niiden vastineeksi/kuittaukseksi nostanut. Jäljempänä Kuosmanen vaatii, että opiston vaatimasta vahingonkorvauksesta on vähintäänkin kuitattava mainittu summa. Tässä yhteydessä ei vaadita kuittausta Kuosmasen palkkasaatavista niiltä kuukausilta kun hän ei ole palkkaa voinut nostaa. Näistä saatavista Kuosmanen kuitenkin tässäkin yhteydessä opistoa muistuttaa. Kuosmanen myöntää sen, ettei rahojen palauttaminen tee mahdollista kavallusta tekemättömäksi, mutta vetoaa Kuosmasen epäitsekkääseen opiston eduksi tapahtuneeseen taloudenpitoon osoituksena siitä, ettei hänellä ole ollut anastustarkoitusta. Asianomistajien korvausvaatimukset PRA Suomi Oy:n vaatimus Asianomistajan vaatimus on absurdi. Vahinko ei tietenkään voi olla kuin sen suuruinen mitä olisi ollut ulosmitattavissa jos syytekohdassa 1 tarkoitettua ei olisi tapahtunut. Saatava on joka tapauksessa vanhentunut vuonna 2013. Kuosmanen on kiistänyt vaatimuksen määrältään. Oikea määrä on se, mitä PRA Suomi Oy olisi saanut palkanulosmittauksesta, jos Kuosmasen palkka olisi sisältänyt myös sen, mikä maksettiin konsulttisopimuksella Kraateri Oy:lle. Viitaten rikostarkastaja Jukka Takalan laskelmaan tuo summa olisi siis jako-osuus 2.605,43 eurosta. Asianomistajan osuus ulosottoveloista lienee ollut 99 %, joten Kuosmanen myöntää korvausvaatimuksesta 2.579 euroa. Gothia Oy:n vaatimus Kuosmanen on viitannut edellä lausumaansa PRA Suomi Oy:n vaatimuksen osalta ja lisännyt, että Gothia Oy:lle jäisi 25,43 euroa eli 1 %.
11 (31) Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n vaatimus ja sitä koskeva kuittausvaatimus Kuosmanen on kiistänyt vaatimuksen perusteeltaan, koska syytteessä kuvattua anastusrikosta ei ole tapahtunut. Toissijaisesti Kuosmanen on katsonut, että määrä voisi olla enintään 20.957,62 euroa. Jostain syystä opisto ei ole hyväksynyt vähennykseksi Hansto Oy:lle 4.3.2011 maksettua 2.682 euroa. Vaatimus kiistetään erikseen tältä osin. Kraateri Oy:n tililtä on maksettu Hansto Oy:lle opiston purjekoneen laitteita. Korvausvaatimus ei tältä osin perustu esitettyyn syytteeseen. Edellä mainitusta määrästä 20.957,62 tulee vähentää/kuitata Kuosmasen vastasaatava seuraavasti: Kuosmasella on saatava opistolta. Hän on omalta henkilökohtaiselta tililtään Nordeasta maksanut opiston laskuja tai siirtänyt omalta tililtään omia varojaan opiston tilille yhteensä 36.145,99 euroa. Hän on vastineeksi myöhemmin siirtänyt takaisin omalle tililleen 19.700 euroa, joten opisto on hänelle tämän johdosta velkaa 16.445,99 euroa. Kuosmanen vaatii, että mikäli hänet tuomitaan maksamaan vahingonkorvausta opistolle, tämä vastasaatava kuitataan pääomasta. Laskelma rahaliikenteestä opisto> Kraateri > opisto ja Kuosmanen> opisto pvm summa selite tiliote 3.1.2011 75.547,29 Opisto->Kraateri kraateri 3.1.2011-6.630,60 maksettu lasku dll kraateri Flytex Mars lasku- 3.1.2011-5.540,00 varjot opistolle kraateri 12.1.2011-1.800,00 trailer opistolle kraateri/op lainaksi Duo mak- 17.2.2011-39.000,00 suun kraateri 22.2.2011 1.000,00 Opisto->Kraateri kraateri 26.2.2011 38.000,00 Opisto->Kraateri kraateri 1.3.2011-20.000,00 halliin lainaksi kraateri windcraft, Falke mit- 3.3.2011-3.329,00 tarit kraateri Hansto Oy, oudie- 3.3.2011-2.682,00 laitteita kraateri 31.3.2011-6.635,12 maksettu lasku dll kraateri Kraateri->opisto lai- 5.5.2011-5.000,00 naksi kraateri 22.6.2011 5.000,00 opisto->saku 1.7.2011-6.704,53 maksettu lasku dll kraateri 20.9.2011-1.157,95 businesscard-lasku kraateri 3.10.2011-6.711,23 maksettu lasku dll kraateri 15.11.2011 12.000,00 Opisto->Saku 2.1.2012-6.707,49 maksettu lasku dll kraateri 23.3.2012 8.000,00 Opisto->Kraateri kraateri 2.4.2012-6.691,93 maksettu lasku dll kraateri Välisumma 139.547,29-118.589,85 20.957,44 (=erotus Kraateri Oy:n maksujen jälkeen) Tämän jälkeen suoritukset ovat Kuosmasen oman pankkitilin ja opiston välisiä: maksettu lasku Sampo- 16.11.2012-4445,99 Rahoitus Saku/Nordea
27.2.2013-5000,00 saku_>opisto Duo ALV Saku/Nordea 11.3.2013-4700,00 Saku->opisto Saku/Nordea 18.3.2013-7000,00 Saku->opisto Saku/Nordea 25.3.2013 4700,00 Opisto->saku Saku/Nordea 3.12.2013-5000,00 saku->opisto Saku/Nordea 8.12.2013-2500,00 Saku->opisto Saku/Nordea 11.12.2013-5000,00 Saku->opisto Saku/Nordea 17.12.2013-2500,00 Saku->opisto Saku/Nordea 30.12.2013 7500,00 Opisto->saku Saku/Nordea 31.12.2013 7500,00 Opisto->saku Saku/Nordea 12 (31) Syytekohta 2 Summa 159247,29-154735,84 velka 4511,45 Kuosmanen on myöntänyt olevansa saatavien kuittauksen jälkeen velkaa opistolle 4.511,45 euroa, jonka hän suostuu korvaamaan/kuittaamaan palkkasaatavastaan. Syyttäjän vaatimus todistelukustannusten korvaamisesta valtiolle Kuosmanen on kiistänyt syyttäjän vaatimuksen siltä osin kun syyttäjän nimeämä todistelu on edellä katsottu tarpeettomaksi riidattomuuden vuoksi. Vastaaja Turja on kiistänyt esitetyn syytteen osaltaan kokonaisuudessaan 1.9.2016 antamastaan kirjallisesta vastauksesta ilmenevillä perusteilla. Turja oli ollut hallituksen puheenjohtaja vuonna 2006 ja hän oli jättänyt kyseisen tehtävän noin vuoden 2006 loppupuolella.turja ei olisi hallituksen puheenjohtajana suostunut keinotekoiseen järjestelyyn. Kraateri Oy:n ja Opiston välinen sopimus ei ole väitetty keinotekoinen järjestely tai muukaan valeoikeustoimi,jolla olisi pyritty syytteessä väitettyyn ulosoton välttämiseen. Todistelu Henkilötodistelu Syyttäjä: 1. Vastaaja Turo Turja todistelutarkoituksessa 2. Todistaja Sakari Kalervo Pyörre 3. Todistaja Mari Susanna Lehtinen 4. Vastaaja Eero Sakari Kuosmanen todistelutarkoituksessa Suomen Urheiluilmailuopisto Oy: 5. Todistaja Antti Tapani Jouppi Syyttäjä: 6. Todistaja Ilkka Tapani Mäkinen Kirjalliset todisteet Syytekohdat 1 ja 2 Syyttäjä:
Syytekohta 1 Syytekohta 2 Syytekohta 3 Syytekohta 4 13 (31) 5. Pöytäkirja ulosottoselvitys 26.10.2011 (lisätutkintapöytäkirjan 5590/R/19601/14 Li1 s. 167-169) 7. Toimitusjohtajasopimus 12.10.2006 (esitutkintapöytäkirjan s. 241-243) 8. ICT:n ylläpito- ja konsulttisopimus 12.10.2006 (esitutkintapöytäkirjan s. 244) 9. ICT:n ylläpito- ja konsultointisopimus 27.7.2007 (esitutkintapöytäkirjan s. 245) 12. Selvitys 30.9.2015 ja liite 4 (lisätutkintapöytäkirjan 5590/R/19601/14 Li1 s. 12-14 sekä s. 114-117) Vastaaja Kuosmanen: 1. Maksusopimus 28.11.2011 2. Saldotodistus 28.11.2011 Vastaaja Turja: 1. Ilmailuhallinnon Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:lle lähettämät kirjeet 25.7.2006 ja tarkastuspalaute ja Ilmailuhallinnon päätelmät 2. Selvityspyyntö 26.7.2006 Syyttäjä: 15. Rikosperusteinen erityistarkastus 29.1.2015 (esitutkintapöytäkirjan s. 184-194) 15A. Sähköpostikirjeenvaihto viestiketju tutkija Vesa Salon ja Kuosmasen välillä Vastaaja Kuosmanen: 3. Tuloste kirjanpidosta: 2007,2008,2009,2010,2011 4. Tulosteet tilinpäätöksistä: 2007, 2008, 2009, 2010, 2011 5. Kuvaruutukaappaukset hakemistoista, joissa Kraateri Oy:n kirjanpitoaineisto vuosittain eroteltuna. Syyttäjä: 17. Kuittikopio (esitutkintapöytäkirjan s. 74) 18. Kuittikopio (esitutkintapöytäkirjan s. 75) Vastaaja Kuosmanen: 6. Verotuspäätös vuodelta 2008, 2009 ja 2010 7. Kraateri Oy:n tiliote 23.2.2011 Nordea 8. a. Hansto Oy:n lasku 2.682,00 euroa ja 8 b. Kraateri Oy:n tiliote, josta ilmenee lasku maksetun Kraateri Oy:n tililtä 3.3.2011. 9. Tiliotteita Sakari Kuosmasen omalta tililtä 2012-2013 Asianomistaja Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:
1. Opiston pankkitilin tiliote 31.1.2011 (syyttäjän todiste 16) 2. Tosite tilisiirrosta 3.1.2011 (syyttäjän todiste 17) 4. Kraateri Oy:n tiliote 23.2.2011 (sama kuin Kuosmasen todiste 7) 5. Kraateri Oy:n tiliote 1.3.2011 14 (31) Tuomion perustelut Syyksilukeminen Syytekohta 1 Syytekohta 2 Syytekohta 3 Syytekohta 4 Syyksilukemisen perusteet Syytekohdat 1 ja 2 Vastaaja Kuosmanen on syyllistynyt siihen rikokseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta. Tekoaika on 2.2.2007-30.11.2012. Syyte vastaaja Turjaa kohtaan avunannosta törkeään velallisen petokseen on hylätty. Vastaaja Kuosmanen on syyte enemmälti hyläten syyllistynyt alla olevan teonkuvauksen mukaiseen törkeään kirjanpitorikokseen, jonka tekoaika on 1.1.2011-30.4.2012: Kuosmanen on kirjanpitovelvollisessa Kraateri Oy:ssä tosiasiallista määräysvaltaa käyttäneenä laiminlyönyt liiketapahtumien kirjaamista ja tilinpäätöksen laatimista vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia ja siten vaikeuttanut oikean ja riittävän kuvan saamista Kraateri Oy:n toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Kraateri Oy:n tilikausi on ollut kalenterivuosi. Kraateri Oy:ssä ei ole pidetty lainkaan kirjanpitoa eikä laadittu tilinpäätöksiä vuonna 2011. Kraateri Oy:n liiketoiminta on ollut vähäistä. Yhtiön pankkitilin ja yhtiön lähipiirin pankkitilien välillä on kuitenkin ollut paljon rahaliikennettä. Ottaen huomioon, että liiketapahtumien kirjaaminen ja tilinpäätöksen laatiminen on laiminlyöty kokonaan yhdeltä tilikaudelta ja että samanaikaisesti yhtiön ja sen lähipiirin välillä on ollut paljon rahaliikennettä, josta ei ole tositteita, on kirjanpitorikos myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Vastaaja Kuosmanen on syyllistynyt siihen rikokseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta syyte enemmälti hyläten siten, että kavallettujen varojen määrä on 63.376,69 euroa. Esitetystä henkilötodistelusta syytekohdissa 1 ja 2 Vastaaja Sakari Kuosmanen ei ole halunnut tulla kuulluksi syytekohdissa 1 ja 2. Vastaaja Turo Turja on kertonut olleensa vuonna 2006 Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n (Opisto) hallituksen puheenjohtaja, jonka tehtävän hän oli lopettanut vuoden 2006 lopussa. Turjan mukaan Opistolla oli ollut kiire
15 (31) saada uusi toimitusjohtaja, joksi oli valittu Kuosmanen. Kuosmanen oli kertonut aiemmasta talousrikostuomiostaan, mutta Kuosmasen ulosottoveloista Turja ei ollut tiennyt. Turjan mukaan Kuosmasen palkka oli määräytynyt sen mukaan, että tehtävä ei ollut ollut täysipäivänen. Kuosmasen kanssa oli sovittu, että Kuosmanen sai tehdä töitä myös muualla. Turjan mukaan sopimus Kraateri Oy:n kanssa oli perustunut todelliseen tekemiseen. Tuolloin Opistolle oli kehitetty web-pohjaista sähköistä koulutusalustaa. Opistolla oli ollut määräaikainen työntekijä, jonka työsuhde oli päättynyt ja tämän henkilön työtehtävät oli siirretty Kraateri Oy:lle. Kraateri Oy oli ollut toimiva yhtiö ja Turjan mukaan sovittu laskutusperuste oli ollut normaalikäytännön mukainen. Turja on kertonut, ettei hän ole voinut vaikuttaa siihen, mitä Kuosmanen ilmoitti tuloistaan ulosotossa. Todistaja Sakari Pyörre on kertonut toimineensa Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n (Opisto) toimitusjohtajana kesäkuusta 2014 huhtikuuhun 2016. Pyörre ei ollut ollut aikaisemmin tekemisissä Opiston kanssa. Pyörre oli ollut Suomen Ilmailuliiton hallituksessa joulukuuhun 2013. Ilmailuliitto omistaa Opiston. Kuosmasen jälkeen toimitusjohtajana oli toiminut Antti Jouppi ja sitten Pyörre. Pyörteen mielestä 1.750 euron kuukausipalkka toimitusjohtajalle oli pieni. Pyörre oli nähnyt sopimuksen ja korjatun sopimuksen Kraateri Oy:n kanssa. Pyörre ei ole tiennyt tarkemmin, mitä töitä sopimus oli pitänyt sisällään. Pyörre on kertonut nähneensä sellaisia ATK-töitä, jotka on voitu mahdollisesti tehdä sopimuksen puitteissa. Kun Pyörre oli aloittanut Opiston toimitusjohtajana, sopimus ei ollut ollut enää voimassa. Pyörre ei ole tiennyt, miksi sopimus oli päättynyt. Pyörteen mukaan Opistolla ei ollut enää vastaavia ATK-töitä. Pyörre on kertonut, että Opiston kirjanpidosta on voinut päätellä, että Kuosmanen oli hoitanut kaikki Opiston raha-asiat. Kuosmaselle oli maksettu palkkaa, jonka Kuosmanen oli maksanut itselleen Opiston tililtä. Pyörre ei ollut havainnut palkan maksussa mitään epäasiallista. Pyörteen mukaan toimistusjohtjan tehtäviä ei ollut ollut paljoa. Todistaja Mari Lehtinen on kertonut olleensa töissä Opistossa toimistotehtävissä vuodesta 2000 alkaen. Lehtinen oli jäänyt alkuvuodesta 2007 äitiyslomalle ja oli palannut töihin syksyllä 2008. Lehtisen mukaan puolet Opiston oppilaista oli verkkokurssilaisia. Verkkokoulutus oli alkanut syksyllä 2006 eli samaan aikaan, kun Kuosmanen oli tullut toimitusjohtajaksi. Vuosittain kursseja järjestetään 10-15. Kursseja varten on verkkoalusta, johon perustetaan kurssi, kurssimateriaali, oppilaiden tiedot ja opintojen seuranta. Verkkoalustan ylläpidon huolehtii Tampereen yliopisto. Lehtinen ei ole tiennyt, mitä Kuosmanen oli tehnyt verkkoalustalla. Lehtisen mukaan Kuosmanen oli saattanut työstää koulutusmateriaalia. Lehtinen on kertonut Opistolla olevan myös nettisivut. Lehtinen ei ole tiennyt, onko Kuosmanen jossain vaiheessa tehnyt nettisivuja. Kuosmanen oli aikoinaan päivittänyt sivuja, mihin oli mennyt aikaa noin yksi tunti viikossa. Lehtisen mukaan Kuosmanen oli hoitanut Opiston nettiyhteyksiä. Lehtinen ei ollut tiennyt, että Kraateri Oy olisi tehnyt töitä Opistolle.
16 (31) Todistaja Ilkka Mäkinen on kertonut olleensa Opiston omistavan Suomen Ilmailuliiton hallituksessa vuosina 2009-2013. Mäkinen oli tehnyt Ilmailuliittoon liittyvän talousselvityksen, missä yhteydessä hän oli alkanut ihmetellä Opiston lukuja. Mäkisen mukaan oli tullut riitaa, kun hän oli halunnut nähdä Opiston tarkemmat talousluvut. Asioita selvitettäessä oli tullut ilmi Kraateri Oy, jolle oli siirretty rahaa. Mäkinen ei ole tiennyt mitään Kuosmasen kanssa tehdyistä sopimuksista. Esitetystä kirjallisesta todistelusta syytekohdissa 1 ja 2 Syyttäjän kirjallisesta todistelusta Kirjallisena todisteena esitetyn pöytäkirjan mukaan Kuosmanen on 26.10.2011 ulosottoselvityksessä Helsingin ulosottovirastossa ilmoittanut palkkatuloikseen Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:stä 2.170 euroa kuukaudessa bruttona. Samassa ulosottoselvityksessä Kuosmanen on ilmoittanut, ettei Kraateri Oy:llä ole omaisuutta Suomessa. Kirjallisena todisteena esitetyn 12.10.2006 päivätyn toimitusjohtajasopimuksen mukaan Kuosmasen palkka Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:stä on ollut 1.750 euroa kuukaudessa. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Kuosmanen ja hallituksen puheenjohtaja Turo Turja. Sopimusta on muutettu 1.8.2007 siten, että Kuosmasen palkka on ollut 1.8.2007 lukien 2.150 euroa. Sopimusmuutoksen ovat allekirjoittaneet Kuosmanen ja hallituksen puheenjohtaja Timo Korvenpää. Kirjallisena todisteena esitetyn 12.10.2006 päivätyn ICT:n ylläpito- ja konsulttisopimuksen mukaan Kraateri Oy on sitoutunut siihen, että se on Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n käytettävissä ict-infran ylläpito- ja konsultointitehtäviin toistaiseksi. Suomen Urheiluilmailuopisto Oy on sitoutunut käyttämään yrityksen palveluja kuukausitasolla keskimäärin vähintään 26 tuntia. Tuntihinta on ollut 70 e/h + alv. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Kraateri Oy:n hallituksen puheenjohtaja Samu Kuosmanen ja Opiston hallituksen puheenjohtaja Turo Turja. Edellä mainittua sopimusta on muutettu 27.7.2007 allekirjoitetulla sopimuksella siten, että Opisto on sitoutunut käyttämään yrityksen palveluja 1.420 + alv / kk. Sopimusmuutoksen ovat allekirjoittaneet Samu Kuosmanen ja Opiston hallituksen puheenjohtaja Timo Korvenpää. Kirjallisena todisteena esitetyn rikostarkastaja Jukka Takalan laatiman selvityksen ja laskelman mukaan Kuosmasen palkasta on jäänyt järjestelyjen vuoksi ulosmittaamatta tammikuun 2007 ja marraskuun 2012 välisenä aíkana yhteensä 2.605,43 euroa. Kuosmasen kirjallisesta todistelusta Kirjallisena todisteena esitetyn 28.11.2011 päivätyn sopimuksen mukaan Kuosmanen on sitoutunut maksamaan Aktiv Kapital Portfolio Oy:lle 15.000 euroa 15.12.2011 ja tämän jälkeen Aktiv Kapital Portfolio Oy on ilmoittanut luopuvansa jokaiseen sitoumukseen perustuvasta saatavastaan Kuosmaselta. Sopimuksen liitteenä olevan 28.11.2011 päivätyn saldotodistuksen mukaan Kuosmanen on ollut velkaa Aktiv Kapital Portfolio Oy:lle yhteensä 1.212.654,06 euroa. Velka on perustunut 23.2.1993 annettuun korkeimman oikeuden tuomioon. Lisäksi asiassa on esitetty edellä lueteltu Turjan nimeämä kirjallinen todistelu.
Sovellettavat lainkohdat 17 (31) Rikoslain 39 luvun 2 :n 1 momentin mukaan velallisen petoksesta on tuomittava se, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä konkurssi-, ulosotto-, velkajärjestely- tai saneerausmenettelyssä 1) salaa omaisuuttaan, 2) ilmoittaa kokonaan tai osittain perusteettoman taikka valeoikeustoimeen perustuvan velvoitteen, 3) antaa muun väärän tai harhaanjohtavan tiedon velkojien kannalta merkityksellisestä seikasta, tai 4) jättää ilmoittamatta velan. Rikoslain 39 luvun 3 :n mukaan rikoksentekijä on tuomittava törkeästä velallisen petoksesta, jos velallisen petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä tai 2) velallinen vahvistaa väärän tai harhaanjohtavan tiedon tuomioistuimessa oikeaksi ja velallisen petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rikoslain 5 luvun 6 :n 1 momentin mukaan joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan mukaan kuin tekijä. Näytön arviointi ja johtopäätökset syytekohdassa 1 Asiassa on riidatonta syytteen teonkuvauksessa selostettu menettely, jonka mukaisesti Kuosmanen on jättänyt ulosottomenettelyssä ilmoittamatta Kraateri Oy:n konsulttipalkkioita, joita on pidettävä Kuosmasen tuloina, yhteensä syytteessä mainitut 100.380,00 euroa. Kuosmanen on jättänyt tulojaan ilmoittamatta ulosottomenettelyssä pitkän ajan, lähes viiden vuoden ajan. Tänä aikana Kuosmaselle on tehty syytteessä mainitut kolme ulosottoselvitystä, joissa kaikissa Kuosmanen on jättänyt ilmoittamatta tulojaan. Ottaen huomioon Kuosmasen menettelyn pitkä aika ja tehdyt kolme ulosottoselvitystä Kuosmasen menettelyä voidaan pitää suunnitelmallisena. Kuosmasen ilmoittamatta jättämien tulojen määrää, 100.380,00 euroa, voidaan pitää huomattavan isona. Käräjäoikeus katsoo, ettei Kuosmasen menettelyllään tavoittelemaa hyödyn määrää voida arvioida pelkästään sen perusteella, mikä on ollut poliisin tekemän laskelman mukainen toteutunut saavutettu hyöty, 2.605,43 euroa. Käräjäoikeus toteaa, ettei kysymyksessä oleva laskelma ole sellainen, että sen perusteella voitaisiin arvioida Kuosmasen saavuttama hyöty. Laskelman laatija on nähnyt itsekin ongelmia laskelmassa, muun muassa ulosoton suojaosuudet, jotka on huomioitu laskelmassa kahteen kertaan. Käräjäoikeus katsoo, ettei laskelma osoita Kuosmasen saavuttamaa hyötyä eikä sitä, minkälaista hyötyä Kuosmanen on menettelyllään tavoitellut, eikä sitä, mitä Kuosmasella olisi ollut realistisesti mahdollisuus hyötyä. Ottaen huomioon Kuosmasen menettelyn pitkä aika, suunnitelmallisuus ja ilmoittamatta jätettyjen tulojen suuri määrä sekä se, että Kuosmasen on katsottava tavoitelleen menettelyllään huomattavaa hyötyä, käräjäoikeus katsoo Kuosmasen menettelyn olleen kokonaisarvostellen törkeää. Näin ollen Kuosmanen on syyllistynyt menettelyllään törkeään velallisen petokseen. Esitetyn selvityksen mukaan Kuosmanen on ensimmäisen kerran ulosottomenettelyssä salannut omaisuuttaan jättäessään ilmoittamatta tulojaan ulosottoselvityksessä 2.2.2007. Näin ollen tätä ajankohtaa on pidettävä tekoajan alkamisajankohtana.
Näytön arviointi ja johtopäätökset syytekohdassa 2 18 (31) Asiassa on riidatonta, että Turja on allekirjoittanut Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n puolesta hallituksen puheenjohtajana 12.10.2006 päivätyn sopimuksen Opiston ja Kraateri Oy:n välillä. Turjan mukaan hän oli ollut mukana Opiston hallituksessa vuoden 2006 loppupuolelle asti. Käräjäoikeus katsoo asiassa jääneen luotettavasti selvittämättä, mitä töitä Kraateri Oy on tehnyt Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:lle. Todistaja Pyörteen ja todistaja Lehtisen kertomuksista ilmenee, että joitain töitä Kraateri Oy oli tehnyt. Tämän selvityksen perusteella ei voida katsoa, että sopimus Kraateri Oy:n kanssa olisi tehty pelkästään Kuosmaseen kohdistuvien täytäntöönpanotoimien välttämiseksi tai minimoimiseksi. Käräjäoikeus katsoo asiassa jääneen edelleen näyttämättä, että Turja olisi tiennyt, että kysymyksessä olisi ollut keinotekoinen järjestely ulosoton välttämiseksi. Asiassa on myös jäänyt näyttämättä, että Turja olisi ollut tietoinen siitä, mitä palkkana tai muina tuloinaan saamiaan tuloja Kuosmanen ilmoittaa ulosottomenettelyssä. Sopimus on tehty lokakuussa 2006. Asiassa ei ole näytetty, että Turja olisi sopimusta tehtäessä tiennyt, että Kuosmanen tulee helmikuusta 2007 alkaen syyllistymään rangaistavaan menettelyyn. Kun kysymyksessä oleva sopimus on uusittu 27.7.2007, Turja ei ole ollut enää Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:n hallituksessa, eikä hän siten ole vastuussa uudesta sopimuksesta eikä sen mukaisista maksujärjestelyistä. Edellä esitetyn perusteella käräjäoikeus katsoo, ettei Turja ole tahallaan auttanut Kuosmasta syytekohdassa 1 törkeän velallisen petoksen tekemisessä. Näin ollen syyte Turjaa vastaan on hylättävä. Syytekohta 3 Esitetystä henkilötodistelusta syytekohdassa 3 Vastaaja Kuosmanen on kertonut olevansa laskentatoimen merkonomi. Kuosmasen mukaan Kraateri Oy:n kirjanpito oli aikoinaan laadittu normaalisti ja yhtiön veroilmoitukset oli tehty. Kuosmanen ei ollut toimittanut kirjanpitoa poliisille, koska Kuosmanen oli luullut poliisin tutkivan 75.000 euron kavallusta. Kuosmanen oli ymmärtänyt poliisin pyytävän vain kuitteja. Kuosmasen mukaan poliisi ei ollut sanonut, miltä ajalta Kuosmasen oli pitänyt toimittaa aineistoa poliisille. Kuosmanen oli toimittanut poliisille sen aineiston, joka oli ollut silloin nopeasti saatavilla. Kraateri Oy:stä oli olemassa verotuspäätökset kultakin vuodelta lukuunottamatta vuotta 2011. Kuosmanen on kertonut laatineensa Kraateri Oy:n kirjanpidot exel-taulukoilla. Esitystä kirjallisesta todistelusta syytekohdassa 3 Syyttäjän kirjallisesta todistelusta Kirjallisena todisteena esitetyssä Kraateri Oy:ssä tehdyssä rikosperusteisessa erityistarkastuksessa tarkastuksentekijä rikostarkastaja Markku Rinne on todennut, että tarkastetun aineiston perusteella voitiin todeta, että kirjanpidon tekemättä jättäminen vuosina 2007-2011 kokonaan ja useiden tositteiden puuttuminen vuosina 2008-2012 vaikeuttavat olennaisesti Yhtiön taloudellisesta tuloksesta ja taloudellisesta asemasta saatavaa kuvaa 1.1.2007-31.12.2011. Lisäksi syyttäjän kirjallisena todisteena on esitetty sähköpostiviestejä, joissa poliisi on pyytänyt aineistoa Kuosmaselta.
Kuosmasen kirjallisesta todistelusta 19 (31) Sovellettavat lainkohdat Kuosmanen on esittänyt kirjallisena todisteena Kraateri Oy:n kirjanpidot ajalta 1.1.2007-31.12.2011 sekä Kraateri Oy:n tuloslaskelmat ja taseet ajalta 1.1.2007-31.12.2011, jotka asiakirjat Kuosmanen on ilmoittanut laatineensa. Lisäksi Kuosmanen on esittänyt kuvaruutukaappauksen, jonka mukaan tiedostoja ovat muun muassa kirjanpito 2007, veroilmoitus 2007, tase 2007, tuloslaskelma 2007, tase 2008, tuloslaskelma 2008, kirjanpito 2009, tase 2009 ja tuloslaskelma 2009. Kirjallisena todisteena on esitetty myös Kraateri Oy:tä koskevat verotuspäätökset vuosilta 2008, 2009 ja 2010. Rikoslain 30 luvun 9 :n 1 mometin 1 kohdan mukaan jos kirjanpitovelvollinen, tämän edustaja, kirjanpitovelvollisessa oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä tai se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla uskottu, laiminlyö liiketapahtumien kirjaamista tai tilinpäätöksen laatimista vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia ja siten vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, hänet on tuomittava kirjanpitorikoksesta. Rikoslain 30 luvun 9 a :n 1 kohdan mukaan jos kirjanpitorikoksessa liiketapahtumien kirjaaminen tai tilinpäätöksen laatimen laiminlyödään kokonaan tai olennaisilta osin ja kirjanpitorikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kirjanpitorikoksesta. Näytön arviointi ja johtopäätökset syytekohdassa 3 Syyttäjän kirjallisena todisteena esittämän rikosperusteisen tarkastuskertomuksen mukaan Kraateri Oy:n kirjanpito on ollut kokonaan tekemättä vuosina 2007-2011. Kuosmanen on kuitenkin esittänyt excel-taulukkoon laaditut Kraateri Oy:n kirjanpidot vuosilta 2007-2011 sekä yhtiön tuloslaskelmat ja taseet samoilta vuosilta. Lisäksi Kuosmanen on esittänyt yhtiön verotuspäätökset vuosilta 2008, 2009 ja 2010. Kuosmasen esittämässä kuvaruutukaappauksessa näkyy tiedostoina kirjanpito, tase, tuloslaskelma ja veroilmoitus 2007, tase ja tuloslaskelma 2008 sekä kirjanpito, tase ja tuloslaskelma 2009. Ottaen huomioon, että asiassa on esitetty Kraateri Oy:tä koskevat verotuspäätökset vuosilta 2008-2010, käräjäoikeus katsoo, ettei ole syytä epäillä, etteikö kirjanpidot ole tehty näiltä vuosilta. Vuoden 2007 kirjanpidon osalta Kuosmasen esittämässä kuvaruutukaappauksessa näkyy, että vuoden 2007 kirjanpitoa on muokattu 3.11.2014. Tästä huolimatta, ottaen huomioon, että vuoden 2007 jälkeisiltä vuosilta on tehty verotuspäätökset, käräjäoikeus katsoo, ettei ole syytä epäillä Kuosmasen ilmoitusta, että kirjanpito oli tehty myös vuodelta 2007. Ottaen huomioon Kuosmasen asiassa esittämä todistelu käräjäoikeus katsoo, ettei asiassa ole poissuljettua, etteikö Kraateri Oy:n kirjanpitoa ja tilinpäätöksia olisi tehty vuosina 2007-2010. Vuodelta 2011 Kuosmanen on esittänyt ainoastaan excel-taulukkoon laatimansa Kraateri Oy:n kirjanpidon sekä tuloslaskelman ja taseen. Vuodesta