Mikrolevät hyötykäytössä - Ravintoa ja eettistä energiantuotantoa



Samankaltaiset tiedostot
Energiaa leväkasvatuksella

Yhteishankkeista ed. ohjelmakausi

Aldiga yhteistyöllä levästä bioenergiaa Mona Arnold, VTT Projektiryhmä: VTT, Helsingin yliopisto, SYKE, LAMK, HAMK

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Tulevaisuuden valkuaisinnovaatiot

Biotalouden uudet arvoverkot

BioA. Biojalostamolla energiaa jätteistä ja sivujakeista Jätepohjaisen biojalostamotoiminnan kytkeminen metsäteollisuuslaitoksen yhteyteen.

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Teollisten symbioosien globaalit markkinat ja suomalaiset mahdollisuudet. Tiina Pursula, Gaia Group Oy Teollisuuden vanhan kumous, 4.4.

Liikenteen biopolttoaineet

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

PUHDISTAA POISTAA MYRKKYJÄ TUKEE RUOANSULATUS- JÄRJESTELMÄÄ. ATeamSuomi.com 1

Puu vähähiilisessä keittiössä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

UUDET BIOJÄTEPOHJAISET TUOTTEET JA KASKADIHYÖDYNTÄMINEN

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla. Kärkihankkeiden tuloskiertue, Joensuu Jussi Huotari

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Miksi ruoan hinta on noussut?

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

TransEco -tutkimusohjelma

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen ClimBus-ohjelman päätösseminaari kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energian tuotanto ja käyttö

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

KESTÄVÄ TEOLLISUUS JA MAANVILJELY TULEVAISUUDEN VILJELYTEKNOLOGIAN AVULLA

Innovaatioaamupäivä

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

DNA:n informaation kulku, koostumus

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Kansallinen bioteknologiastrategia, Annika Mäyrä Verso Oy

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Ravitsemus ja mielenterveys. Anette Palssa Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Kognitiivinen lyhytterapeutti

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Luomuliiton ympäristöstrategia

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA

Miten kasvit saavat vetensä?

Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi. Vasikoiden kasvatus. jbs portfolio. jbs:n kanssa

ENERGIAA JA ARVOKKAITA BIOKEMIKAALEJA LEVISTÄ

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.

Puusta Proteiinia? Henri Vanhanen. KoneAgria - Vaihtoehtoiset proteiinilähteet , Jyväskylä

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

METSÄMARJOJEN KV-MARKKINAT

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Siipikarjanlannasta biokaasua

Gasum Aamukahviseminaari 1

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

A8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Aktiivinen foolihappo sinulle, joka

Kainuun bioenergiaohjelma

Transkriptio:

Mikrolevät hyötykäytössä - Ravintoa ja eettistä Marika Tikka Ruoka ja Ympäristö Lahden yliopistokeskuksen yleisöluento, Fellmannia 20.9.2012 20.9.2012 1

Mikrolevät Monimuotoinen ryhmä mikroskooppisia organismeja Sekä suolaisen-, että makeanveden lajeja Osa lajeista kykenee liikkumaan Prokaryootteja ja Eukaryootteja Autotrofisia, heterotrofisia tai miksotrofisia CO2 Orgaaninen hiili Autotrofia Kuva: Elina Peltomaa Miksotrofia Heterotrofia 20.9.2012 2

Levät perustuottajina -Hapellisen ilmakehän synty sinilevien ansiota! 20.9.2012 3

Mitä Mikrolevät tarvitsevat kasvaakseen? -Valoenergia -Hiilidioksidi ja happi -Ravinteet, Vitamiinit ja Hivenaineet -Optimaalinen lämpötila ja ph - lajispesifisiä ominaisuuksia

Levien Viljely Energian varastointi: -Lipidit -Hiilihydraatit:Tärkkelys, sokerit http://www.hielscher.com -Proteiineja -vitamiineja -pigmenttejä Kuva: Kalle Valkonen Kuva: Nina Vuontisjärvi 20.9.2012 5

Miten tuottaa haluttua tuotetta? Biologinen ohjaus kasvuoloja muokkaamalla Levän ollessa stressaantunut LIPIDEJÄ Pitkäketjuisten rasvahappojen lisääminen, esim. kylmyys -Myös geneettistä manipulointia 20.9.2012 6

Levien sisältämät rasvahapot -Levien rasvahappoprofiili uniikki: Sisältävät runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja (mm. omegat; EPA, DHA,GLA), jotka välttämättömiä muille eliöille Toisaalta runsaasti rasvahappoja, joiden rasvahappoketjun pituus soveltuva biodieselin tuotantoon Rasvahappoprofiilia mahdollisuus manipuloida kasvuoloja säätelemällä Toisaalta lajispesifistä 20.9.2012 7

Levien hyödyntäminen Elintarviketeollisuus -Funktionaaliset elintarvikkeet -Lisäaineet -Emulgointiaineet -Sakeutusaineet Leväbiomassa -Makeiset REHU Biopolttoaineet: -Biodiesel -Bioetanoli -Metaani -Vety Pigmentit -Makeisissa, hilloissa, mehuissa jne. Kosmetiikassa (mm. voiteet, ihon kollageenin aktivointi, anti wrinkle, shamppoot) -Lääkkeissä Lääketeollisuudessa Kuva: Nina Vuontisjärvi 20.9.2012 8

Ravintoa ja Terveysvaikutteisia elintarvikkeita: (Spirulina, Chlorella, Dunaliella, Haematococcus, Odontella jne ) Mikroleviä käytetty ravintona jo vuosikymmeniä ja useat kaupalliset yritykset myyvät leviä mm. Jauheina, puristeina ja kapseleina Spirulina: - WHO:n (World health organization) mukaan yksi erinomaisimmista SuperFoodeista - NASA:n mukaan ravitsemuksen kannalta erinomaista avaruusmatkoilla - Erinomainen proteiinien lähde (yli 60 %), terveysvaikutteisia rasvahappoja, Runsaasti B1 ja B12 Vitamiini 20.9.2012 9

Mikrolevät ravintona Chlorella: Japanissa jo 1960 -luvulla Proteiinit Hyödyllisiä aminohappoja B ryhmän vitamiinit http://www.vitaelab.fi Dunaliella: Β-karoteenit: Antioksidantti, joka toimii A vitamiinin esiasteena Viljellyn kalan värin kontrollointi (Kiina, Japani, Israel) Haematococcus: Astaxanthin: Eläinkokeet osoittavat suojaavan ihoa UV säteilyn haitoilta, syöpäsolujen kehittymiseltä ja tehostavan immuunisysteemin toimintaa. Runsaasti omega -3 rasvahappoa 20.9.2012 10

Miksi bioenergiaa? Fossiilisten polttoaineiden rajallisuus Kasvihuonepäästöjen vähentäminen EU:n jäsenmaissa tavoitteena nostaa biopolttoaineiden osuus liikenteessä 10 %:n vuoteen 2020 mennessä Suomessa v. 2010 liikenteen ja lämmityksen biopolttonesteiden osuus yhteensä 2 % (Lähde: Suomen tilastokeskus) Tavoite tuottaa kokonaisenergiasta 20 % uusiutuvilla v. 2020 (Suomessa 38 %)

Bioenergian raaka-aineet? Bioetanoli: Vehnä, maissi, sokeriruoko ja juurikas, hakkuujäte Biodiesel: Rapsi, Rypsi, palmu / jäterasva Biokaasu: Mädättämällä eloperäistä materiaalia myös jätemateriaalia muista prosesseista

Eettisiä näkökulmia: Biodieseliä ravintokasveista? Biodiversiteetti uhattuna? http://natgeo.fi http://ilmastoonhot.blogspot.fi http://natgeo.fi

Levä vs. öljykasvit? LEVIEN ETUJA: Eivät vaadi suurta viljelypinta-alaa Pieniä lisääntyvät nopeasti Solujen öljypitoisuus voi nousta hyvin korkeaksi Hiilineutraalius 20.9.2012 14

Leväpohjaisen energiantuotannon haasteita: Kallista Veden erottaminen biomassasta Öljyjen erottaminen Investointi Kasvatuksen vaatima energia 20.9.2012 15

Voidaanko leviä viljellä kannattavasti Suomessa? Miksotrofiset levät käyttävät fotosynteesissä sitomansa epäorgaanisen hiilen ohella orgaanista hiiltä, mikä mahdollistaa kasvatuksen pienemmällä valointensiteetillä Voidaan kasvattaa myös alueilla, joissa luonnonvalon määrä vaihtelee vuodenaikaisrytmin mukaan Annual variation of radiation in Tampere

Jätevedet hyötykäyttöön! ALDIGA projekti: Projektissa tutkitaan jätevesien hyödyntämistä biodieselin ja biokaasun tuotossa Perusajatuksena mahdollistaa tuotanto myös pohjoisilla alueilla Lahdessa Kujalan kompostointi laitoksen yhteyteen mahdollisesti perustettavasta leväkasvattamosta tehty ympäristövaikutustenarviointi (YVA) Mahdollisuus hyödyntää kompostointilaitoksen jätevesiä, hukkalämpöä ja syntyvää hiilidioksidia miksotrofisten levien kasvatuksessa Suljettusysteemi, jossa tarvittava energia saadaan hukkatuotteista. 20.9.2012 17

Kiitos mielenkiinnostanne! Lähteet: Chacon-Lee, T.L. & Gonzales-Marino, G.E. 2010: Microalgae for healthy foods Possibilities and challenges. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety. Varfolomeev, S.D. & Wasserman, L.A. 2011: Microalgae as Source of biofuel, food, fodder and medicines. Applied Biochemistry and Microbiology. Spolaore, P., Joannis-Cassan, C., Duran, E. & Isambert, A. 2006: Commercial applications of microalgae. Journal of Bioscience and Bioengineering. ALDIGA: Algae from Waste for Combined Biodiesel and Biogas Production Työryhmä: Martin Romantschuk, Anne Ojala, Kalle Valkonen, Marika Tikka Yhteistyötahoina: VTT, SYKE, HAMK, LAMK Kuva: Elina Peltomaa 20.9.2012 18