Maakuntalehtikatsaus 11.2.14 Ilkka: Jalasjärvestä ja Kurikasta voisi muodostua elinvoimainen kunta Ilkka: Backman tyrmää Soinin puheet uusista vaaleista Ilkka: Pääkirjoitus: Kokoomuksen puheenjohtajapelin avaus lisää hallituksen haparointia Ilkka: Virkkunen: Rohkeasti lukiota uudistamaan Pohjalainen: Mielipide: Nuorisotyöttömyys Keskipohjanmaa: Centrian tuho keskittämällä Keskipohjanmaa: Mielipide: Eduskuntaa vaivaa mammuttitauti Keskipohjanmaa: Kiurun Centria lausunto laukaisi demarivihan Jalasjärvestä ja Kurikasta voisi muodostua elinvoimainen kunta Tuloslaskelmassa Jalasjärven veroprosentti pienenisi, Kurikassa nousisi Jalasjärven ja Kurikan liittäminen synnyttäisi taloudellisesti elinvoimaisen kunnan. Asia kävi ilmi kuntarakenneselvityksen ohjausryhmän valmistelutyössä. Kuntalaisten kannalta oleellinen kunnallisvero laskisi Jalasjärvellä kaksi prosenttiyksikköä. Kurikkalaisille se tietäisi yhden prosenttiyksikön korotusta. Seinäjoen asukastilaisuudessa puolestaan toivotettiin kriisikunta Jalasjärvi lämpimästi maakuntakeskuksen kylkeen, ilman pakkotoimia. Backman tyrmää Soinin puheet uusista vaaleista HANNAMARI AHONEN HELSINKI SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman ihmettelee, miksi Timo Soini (ps.) ottaa lähes päivittäin kantaa SDP:n asioihin. Toivon, että Soinilla olisi aikaa ottaa kantaa oman puolueensa asioihin tai vaikka sopeutustarpeeseen. Soini sanoi maanantaina Ilkassa ja Alma Median maakuntalehdissä, että jos Antti Rinne rupeaa vetämään sdp:tä ilman päivänkään kansanedustajan kokemusta valtiovarainministerinä, siitä ei tule mitään. Soinin mukaan vaalit tulevat normaalisti, jos Jutta Urpilainen jatkaa SDP:n johdossa. Savolaisittain voi todeta, että samalla logiikalla Soini ei näköjään pyri enää pääministeriksi, koska hänellä ei ole ministerikokemusta. Myös kokoomuksen ryhmän johtaja Petteri Orpo tyrmää Soinin (ps.) arvion. Orpon mukaan Suomessa ei ole varaa ennenaikaisiin vaaleihin, koska niin suuria asioita on ratkaistavana. Orpon mukaan on toki luonnollista, että jos toisen päähallituspuolueen johto muuttuu, hallituspuolueet arvioivat yhdessä vaikutuksia. Soinia tuntuu kovasti häiritsevän, että Rinne on ilmoittautunut SDP:n puheenjohtajakilpailuun. En tiedä, kokeeko Soini Rinteen uhaksi. Jospa kysymys on enemmän siitä, että Soini pohdiskelee sen vaikutuksia perussuomalaisten kannatukseen.annika Lapintie (vas.) ei näe yhteyttä uusien eduskuntavaalien ja SDP:n puheenjohtajavaalin kanssa, koska hallitusyhteistyö perustuu hallitusohjelmaan. Outi Alanko Kahiluoto (vihr.) muistuttaa, että ay toimijana Rinteellä on pitkä kokemus neuvottelijana, mikä auttaa hallituksessa ilman kansanedustajakokemustakin. Eihän puolueessa kukaan yksin johda, vaan ne ovat organisaatioita. Kokoomuksen puheenjohtajapelin avaus lisää hallituksen haparointia Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) kertoo parin kuukauden kuluttua poliittisista jatkoaikeistaan. Todennäköisesti hän on jo polkunsa valinnut. Vastuuntuntoisena Katainen vetää ennen ilmoitustaan vielä maaliskuun kehysriihen ja hakee kompromissia miljardien
lisäsopeutuksiin. Kuuden puolueen hallituksessa on tarvittu paljon keskustelua ja yhteisen linjan hakemista. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mielestä jahkailua on ollut liikaakin. Tehdään liian vähän ja vähän liian myöhään, moittii hän lehtihaastattelussa (HS 8.2.) itseäänkö vai kollegoitaan? Vapaavuori on säästellyt tähän saakka sanojaan. Nyt hän liputtaa reippaasti vain elinkeinoelämän puolesta ja vaatii kehysriiheltä uskottavia ja riittäviä päätöksiä siitä, että talouden suunta kääntyy. Senkin Vapaavuori rohkenee sanoa, että kuuden puolueen hallitus on ollut huono ratkaisu nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Kataisen luottoministeri ja puoluetoveri antaa hänen johdossaan toimineelle hallitukselle varsin kriittistä palautetta. Pääministerin esmentelyistä huolimatta Vapaavuoren sanoissa kajahtaa puheenjohtajakisan avaus. Miksi muuten Vapaavuori asettuisi ikään kuin ulkopuolisena arvostelemaan hallituksen aikaansaannoksia ja ennen muuta aikaansaamattomuutta? Vapaavuoren tavoitteena on kohottaa lausunnoillaan omaa profiiliaan. Jyrki Kataisen sovitteleva ja neuvotteleva tyyli alkaa vaikuttaa päättämättömyydeltä. Jos päätöksiä kolmen miljardin euron säästöistä vielä tehdäänkin, niiden kaatumalinja osuu seuraavan hallituksen niskaan. Tämän tuomitsi olympialaisten kisahuuman keskellä presidentti Sauli Niinistö. Samaan tarttui myös demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Velkaantumiskehitys on katkaistava, mutta rohkeuden lisäksi hallituksella olisi oltava myös viisautta oikean aikataulun lukkoon lyömiseksi. Pääministerin kanssa samanmieliset ystävät alkavat käydä vähiin. Henna Virkkunen ja Alexander Stubb ovat pelastautumassa europarlamenttiin, Jyri Häkämies siirtyi hyvissä ajoin EK:n johtoon, ja Vapaavuori on ottanut jo peitellyn startin Lahdessa kesäkuussa käytävään puheenjohtajakisaan. Backman saattoi olla oikeassa sanoessaan, että demarien ja kokoomuksen välit ovat hallituksessa lämpimämmät kuin kokoomuksen sisäiset. Jos hallituksen alkutaipaleella tuntui siltä, että pääministeri vei ja valtiovarainministeri vikisi, nyt osat ovat vaihtuneet. Urpilainen ja Katainen pelaavat hyvin yhteen. Hallituksen haparoinnin syyksi voi toki sanoa arvaamattoman huonon taloustilanteen. Päätöksentekoa puuduttanevat myös kokoomuksen johtotroikan siirto ja vaihtokuviot. Rohkeasti lukiota uudistamaan Hallituksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on varmistaa jokaiselle nuorelle opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Ainakin määrällisesti tässä on onnistuttu varsin hyvin, sillä 60 000 nuoren ikäluokasta vain muutama tuhat nuorta jää perusopetuksen jälkeen kokonaan vaille opiskelupaikkaa. Heidän motivaatioonsa parantamiseen ja oikeaan ohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota jo perusopetuksen aikana. Nykyään yhä suurempi osa nuorista jatkaa perusopetuksen jälkeen ammatillisessa koulutuksessa. Se on hyvä asia, ja kertoo siitä määrätietoisesta työstä, jota vuosia on tehty ammatillisen koulutuksen sisällön ja vetovoiman parantamiseksi. Nyt on lukion kehittämisen vuoro. Tämä kevät tarjoaa siihen hyvän mahdollisuuden, sillä lukion tuntijaon ja tavoitteiden uudistamista pohtinut työryhmä on tehnyt oman esityksensä ja vaihtoehtoiset mallinsa, joiden pohjalta hallitus tekee päätökset kesään mennessä.
Lukiolla on suomalaisen koulutuksen kentässä oma vahva perustehtävänsä. Lukion ei ole tarkoitus olla peruskoulun jat ke. Eikä sen ole tarkoitus olla pelkkä kolmen vuoden aikalisä. Lukion tarkoitus on antaa nuorille hyvät valmiudet jatko opintoihin sekä varmistaa osaltaan suomalaisten yleissivistys. Lukion vetovoiman kannalta yksi tärkeimmistä keinoista on vahvistaa ja tiivistää lukion ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Korkeakoulujen hakua ollaan uudistamassa siten, että lukiolla ja ylioppilaskirjoituksilla on yhä tärkeämpi painoarvo sisäänotossa. Se on hyvä asia. Lukion kehittämisessä on varmistettava, että linkki korkeakouluihin on vahva jo lukio opintojen aikana. Valinnaisuuden vahvistaminen ei uhkaa yleissivistystä, kuten usein pelätään. Yhteiskunta ei ole tänä päivänä enää samanlainen kuin 1980 tai 1990 luvulla. Jatkaakseen ja pärjätäkseen korkeakouluopinnoissa ei enää ehkä niinkään tarvita yksittäisten kurssien mukanaan tuomia tietoja, vaan enemmänkin niin sanottuja geneerisiä taitoja. Ne ovat tämän päivän yleissivistystä. Muuttuneessa maailmassa keskellä tietovirtoja tarvitaan entistä vahvemmin oppimaan oppimista, kriittistä tiedonhankintaa sekä kykyä tiedon käsittelyyn, analysointiin ja hyödyntämiseen. Ei ole olemassa mitään yksittäistä kurssia tai oppiainetta, joka pystyisi tarjoamaan jokaiselle lukionsa päättävälle riittävän osaamisen tällä saralla. Siksi lukiolaisen pitäisi saada tehdä nykyistä laajemmin valintoja lukion kurssien välillä. Luotan nuorten kykyyn tehdä itseään koskevia päätöksiä nykyistä vahvemman henkilökohtaisemman opinto ohjauksen tuella, totta kai. Samoin luotan lukion opettajien kykyyn sitoa yksittäisten kurssien teemat laajempaan kontekstiin sekä heidän oman oppiaineensa sisällä että koko yhteiskunnassa. Ovathan juuri pätevät ja motivoituneet opettajat koko suomalaisen koulutuksen suurin vahvuus. Lukion uudistamista on odotettu nyt jo kauan. Uudistamisessa ei kannata tyytyä pikkufiilauksiin. Tehdään kunnollinen uudistus, joka vastaa niihin tarpeisiin, joita tulevat nuoret kohtaavat. Kansainvälistyminen, korkeakouluopinnot, kyky oppia jatkuvasti uutta ja toimia tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa ovat niitä valmiuksia, joita lukion täytyy ruokkia. Henna Virkkunen Kirjoittaja on hallinto ja kuntaministeri. Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömyyden katkaisu on kaikkien sanoissa joka päivä. Hallitus siirtää asian tietenkin yrittäjien tehtäväksi. Mitenkä työllistää kun joutuu lomauttamaan työntekijöitä? Vuonna 2012 tilastoissa oli alle 20 vuotiaiden työttömyys 30 % ja 2024 vuotiaiden 20 %. Jos tämän suomentaa, niin heitä on työttömänä noin 47 000. Minnekkä nämä nuoret voitaisiin sijoittaa töihin? No, yrityksiä vuonna 2012 oli 322 183, siitä mikroyrityksiä (alle 10 hengen) 248 183. Mikä on syy, miksei näitä voida työllistää, kun katselee näitä lukuja? Maalaisjärjellä: syy taitaa olla meidän palkkajärjestelmissämme. Ay liikkeen ja sitän lähellä olevien puolueiden rakentama ehdoton järjestelmä. Ay liike ajaa vain parempia etuisuuksia työssä oleville. Työllistäjinä ovat myös, kunnat, valtio ja muut, jotka työllistävät ja palkkaavat työntekijöitä. Tätä järjestelmää on rakennettu vuosikymmenet, ja jokainen puolue on ollut jollain lailla mukana. Aina kun oli seitsemän hyvää vuotta, silloin aina mopo karkasi kaikilta. Mitenkä yrittäjät ovat voineet lakkoilla? Heille työntekijät ovat
tärkeitä, jotta yritys pystyy jatkamaan. Sieltä yrityksestä työntekijä saa toimeentulonsa. Nyt kilpailukykymme maailmalla ontuu. Hallitus pyytää jatkuvasti ammatilaisia apuun. A studiokin otti tenttiin professorit Sixten Korkmannin ja Heikki Niskakankaan Aalto yliopistosta, he tiesivät, missä mennään, ja neuvojakin tuli. Olivat mukana myös kansanedustajat Miiapetra Kumpula Natri ja Kimmo Sasi. Matti Latva Panula Ilmajoki Centrian tuho keskittämällä Ammattikorkean rehtorista Pekka Hulkosta ainoana vaihtoehtona on kaksi kampusta Hannu Verronen YLIVIESKA (KP) Opetusministeri Krista Kiurun (sd.) perjantainen lausahdus ammattikorkeakoulu Centrian opetuksen keskittämisestä Kokkolaan aiheutti maanantaina rehtorin ja muun henkilöstön kriisikokoukset Ylivieskaan ja Kokkolaan. Porilaislähtöinen ministeri Kiuru kertoi Kokkolassa näkemyksenään, että keskittäminen Kokkolaan on ainoa vaihtoehto, ja että selvitys siitä pitää tehdä. Rehtori, ammattikorkeakouluyhtiön toimitusjohtaja Pekka Hulkko katsoo, että Ylivieskan ja Kokkolan kampuksin pitää jatkaa. Molempia tarvitaan. Opetuksen keskittäminen Kokkolaan tuhoaisi koko ammattikorkeakoulun. Rahoituksen perusteena olevista 2 700 opiskelijoista yli kolmannes on Ylivieskassa. Tuotannollinen toiminta tarvitsee vähintään 2 000 opiskelijaa. Toisena kuoliniskuna ammattikorkealle Hulkko näkee sen, että Ylivieskan loppumisen myötä menetettäisiin yli puolet Centrian tutkimuksesta ja kehityksestä. Eiväthän nämä ministerin puheet sinänsä yllätä. Tämmöistä puhuttiin jo kolme, neljä vuotta sitten. Me kuitenkin saimme joulukuussa toimiluvan ammattikorkealle, jonka vuoteen 2020 hyväksytyssä strategiassa olemme jatkamassa kahdella kampuksella. Niiden tuotannolliset päällekkäisyydet on purettu. Toimilupaan kirjattiin myös keskittämisselvitys. Meillä on riittävä aineisto selvityksen tekemiseen vasta vuoden 2014 tai ehkä 2015 tilinpäätösten jälkeen. Silloin tiedetään, että mitkä ovat tekemiemme uudistusten ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen vaikutukset. Selvityksen valmistumista ei Hulkon mukaan aiota pitkittää 2015 eduskuntavaalien takia, vaan kyseesi ovat asiaperusteet. Eduskuntaa vaivaa mammuttitauti Eduskunnassa on vallalla meininki, että lisäämällä väkeä asiat järjestyvät itsestään. Miksi äänestäjiä petetään? Emme ole avustajia sinne äänestäneet, vain kansanedustajia. Kansanedustajan pitäisi kyetä hoitamaan hänelle kuuluvat asiat henkilökohtaisesti. Siitä hänelle maksetaan valtion varoista varsin tuhti palkka. Palkkatyö on ehdottomasti tehtävä itse. Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin, äänestäjille kerrottiin, että kun olemme EU:ssa, eduskunnan henkilökunta voidaan vähentää jopa 150 henkilöön. Kuinka on käynyt? Väki on lisääntynyt kolminkertaiseksi. Miksi? Koska ei hoida kotimaan asioita, vaan aika menee EU:n asioihin. Hallituksen ajasta on mennyt suurin osa ulkomaiden rahoituksen ja korruption setvimiseen. Ihmetyttää vain, että äänestämämme edustajat ovatkin jonkin velkaisen valtion edustajia. Rahaa kyllä löytyy, kun niitä avustetaan, mutta kotimassa valtio ei ole vielä sijoittanut senttiäkään suoraan työllistämiseen. Minkäänlaista valtion rahoittamaa työmaata ei ole avattu. Hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin, joista kukaan ei oikein tiedä, mihin se johtaa. Se tuhlaa rahaa mielin määrin teettäen tulevaisuussuunnitelmia sadoilla tuhansilla aivan turhaan. Tulevaisuus selviää, kunhan vain kuuntelette kansanne puhetta. Ehdotukseni on, että heti ytneuvottelut käyntiin eduskunnassa, jonka menoista on leikattava puolet. Nykyinen virkakoneisto on aivan mahdoton pitää pystyssä näin pienessä valtiossa, kun ottaa huomioon, että veronmaksajat
vähenevät jatkuvasti ja valtion tukea saaneet yritykset pakenevat halpatyövoiman maihin. Kotimaassa väki potkitaan työttömyyskortistoon. SDP on aivan väärillä teillä, kun se antaa kokoomukselle tukensa muiden maiden rahasotkuissa. Puolueen on pikimmiten palattava omalle mandaatilleen, työväen asialle. Ei pidä unohtaa tosiasiaa, että niin kauan kuin työntekijällä on työtä, varmistaa hän myös isopalkkaisen johtajan palkan. Hyvä työntekijä on firmalle paljon tärkeämpi kuin yksittäinen johtaja. Johtaja voi olla työmaalta pitkäänkin poissa, ja silti hommat pyörivät täysillä. Mutta jos joku työntekijöistä on poissa, tämä huomataan heti tuotannossa. Työtä tekevältä kansalta puuttuu puolestapuhujat. Tällä hetkellä SDP säestää kokoomusta. Vähentäkää menojanne eduskunnassa rajulla kädellä. Olisitte paljon uskottavampia ja teihin voisi jopa luottaa silloin. Yksi tärkeä tehtävä olisi määrätä eläkekatto. Elämänsä aikana miljoonia tienanneet eivät tarvitse isoja eläkkeitä. Eläkekatoksi olisi sopiva 5 000 euroa. Ei toinen eläkeläinen tarvitse elääkseen sen enempää kuin toinenkaan. Tälläkin hetkellä on henkilöitä, joiden on pakko tulla toimeen 1 000 eurolla kuukaudessa. Solmu Finnilä KOKKOLA Kiurun Centria lausunto laukaisi demarivihan Oma puoluetoveri lyttää opetusministerin toimet Hannu Verronen YLIVIESKA (KP) Opetusministeri Krista Kiurun (sd.) lehdistölausunto Centrian Kokkolaan keskittämisestä näyttää herättäneen Ylivieskassa ennennäkemättömän demarivihan. Se huokui maanantaina vastaan lähes jokaisesta vastaantulijasta, joka oli asiassa jotenkin osallisena tai tietoinen. Tällaisia lausuntoja kuuli: Demarit pettävät aina! Tämä on Pietarsaaren ja Kokkolan demarien kosto Ylivieskalle! Kysy toimittaja, miten Kippola (ylivieskalainen demarivaikuttaja) selittää tämän!. Ylivieskan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Eero Kippola (sd.) kertoo tuomitsevansa oman puolueensa opetusministeri Kiurun toimet. Kippola on Centrian hallituksen varajäsen ja profiloitunut Centriaa koskevissa lausunnoissa. Kasvavalle Ylivieskan talousalueelle tehdään hallaa. Tänne on muodostumassa koulutuspoliittinen tyhjiö. Alueemme kuntien pitää nyt heti tutkia kaikki vaihtoehdot, pitää selvittää ammattikorkean suuntautuminen Ouluun. Kokkola näyttää pelanneen korttinsa hyvin. Eivät opiskelijat täältä Kokkolaan siirry, vaan lähinnä muualle, Eero Kippola arvioi. Centrian toimitusjohtaja, rehtori Pekka Hulkko toivoo, että repivä poliittinen kuohunta ammattikorkean takia laantuisi sekä Pietarsaaressa ja Ylivieskassa. Meidän alueellamme pitäisi puhaltaa yhteen hiileen. Asemassani voin vain jatkaa viime syksynä hyväksytyllä kahden kampuksen strategialla. En voi lähteä puoli vuotta siitä päätöksestä esittämään jotain muuta, Hulkko toteaa. Ministerin lausunto otettava vakavasti Opetusministerin lausuntoa toimitusjohtaja, rehtori Pekka Hulkko pitää vakavasti otettavana asiana. Halutaan ministerin tapaaminen, jotta selvyyttä asiaan saataisiin. Samoin luontevana jatkona on pyrkiminen keskusteluihin valtiovarainministeri, puoluejohtaja Jutta Urpilaisen (sd.) kanssa. Kun ammattikorkean keskittämisselvityksen valmistumista pitäisi Hulkon mielestä nyt lykätä vuoteen 2015, hän kiistää poliittisen laskelmoinnin. Hulkon esittämällä aikataululla Centriasta tulisi paikallisesti 2015 eduskuntavaalien isoin juttu. En ole poliittinen henkilö enkä tarkastele asioita poliittisista näkökulmista. Minulla on toimitusjohtajan talousnäkökulma ja minun tekemistäni suuntaa vuoteen 2020 ulottuva strategia. Meillä pitää olla toiminnallinen ammattikorkeakoulu, joka tekee tulosta. On sopeutettu toimintoja ja poistettu päällekkäisyydet. Centrian tase on saatu vahvaksi, joka auttaa myös uudistusten tuomasta haasteellisesta vuodesta 2015. Meillä pitää olla riittävästi taloustietoa vaaditun keskittämisselvityksen tekemiseen. Selvitystyötä voi tosin jo aloitella nyt.