Miltä sosiaalisen kuntoutuksen nykytilanne ja tulevaisuus näyttävät kunnissa Jarno Karjalainen Kuntoutussäätiö
Esityksen rakenne Sosiaalista kuntoutusta koskevan kuntakyselyn tuloksia Valtakunnallisen SOSKU-hankkeen avulla kohti uudenlaisia toimintamalleja 2
Kuntakysely sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta THL toteutti helmikuussa 2016 kuntakyselyn sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta. Kyselyn tavoitteena oli selvittää 1) kuntajohtajien näkemyksiä sosiaalihuoltolaista ja sen toimeenpanosta 2) kuntajohtajien näkemyksiä siitä, miten sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalinen kuntoutus käsitteenä ja palveluna konkretisoituu kunnissa palvelun kohderyhmien, tavoitteiden ja sisältöjen osalta Julkaistaan marraskuussa 2016. Kirjoittajat: Hannamaria Kuusio, Henna Puromäki, Matti Tuusa, Jarno Karjalainen 3
Kuntakysely sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta Kysely lähetettiin sähköpostitse (218) kaikille Manner-Suomen kuntien perusturvajohtajille, sosiaalijohtajille tai vastaaville. Vastaajia oli 136. Vastanneista palvelunsa itse järjestäviä kuntia oli 106, kuntayhtymiä 14 ja vastuukuntamallin yhteistoiminta-alueita seitsemän. Kuntayhtymien vastaukset kattavat kaikkiaan 52 kuntaa ja vastuukuntamallin yhteistoiminta-alueiden vastaukset 16 kuntaa. Yhteensä vastaukset kattavat 177 kuntaa, joka on 60 % Manner- Suomen kunnista (näissä kunnissa asuu 73% Manner-Suomen väestöstä (Kuntaliiton 31.12.2014 väestötiedot). 4
Kuntakysely sosiaalihuoltolaista ja sosiaalisesta kuntoutuksesta: Vastaajat Vastaatteko kyselyyn 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Palvelujohtajan/toimialuejohtajan asemassa 83 (66 %) Lähiesimiehen asemassa 15 (12 %) Asiakastyötä tekevän asemassa 8 (6 %) Sekä lähiesimiehen että asiakastyötä tekevän asemassa 20 (16 %) 5
Sosiaalinen kuntoutus käytännössä Sosiaalinen kuntoutus määriteltiin käytännön näkökulmasta monella eri tavalla. Yhteistä useille määritelmille oli se, että sosiaalinen kuntoutus nähtiin asiakkaan tarpeista lähtevänä moniammatillisena ja monimuotoisena konkreettisena palveluna, asiakkaan vaikeaan elämäntilanteeseen paneutumisena asiakkaan edun mukaisesti. Palvelutarpeen arviointi koettiin tärkeäksi menetelmäksi asiakkaan palvelupolun löytämiseksi. Sosiaalinen kuntoutus palveluna kuvattiin: Yksilöllisenä tukena Ryhmätoimintana Vertaistukena Erilaisina aktivoinnin toimina esim. arkiliikunnan lisäämisenä tai harrastustoimintana Arjen- ja elämänhallinnan parantaminen sekä sosiaalisten suhteiden ja tilanteiden tuki olivat yleisiä teemoja. Useissa vastauksissa pidettiin tärkeänä, että sosiaalinen kuntoutus tuo jotakin uutta olemassa oleviin palveluihin. 6
Sosiaalinen kuntoutus käytännössä Yleisimmin vastaajat katsoivat sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluvan sosiaalityötä, sosiaaliohjausta ja neuvonta- ja ohjauspalveluita. Yhteistä näkemyksille oli se, että sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ihmisen työelämävalmiuksia joko välillisesti tai välittömästi. Joissain vastauksissa painotettiin, että kyseessä ei ole pelkkä sosiaalityö, vaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tapaamisista erillinen prosessi. Työllistymistä edistävistä palveluista erityisesti kuntouttavaa työtoimintaa ja päivätoimintaa pidettiin osana sosiaalista kuntoutusta, mutta työllistymiseen liittyviä ja työelämävalmiuksia parantavia palveluita mainittiin runsaasti palkkatukityöhön saakka. Vastaukset erosivat näkemyksissä siitä missä palveluprosessin vaiheessa asiakas hyötyisi eniten sosiaalisesta kuntoutuksesta. Toiset vastaajat ajattelivat sosiaalisen kuntoutuksen ennaltaehkäisevänä toimintana, jonka avulla ehkäistään mm. syrjäytymistä. Osalle vastaajista painotus oli kuntoutuksessa ja siinä vaiheessa, kun ongelmia jo oli. 7
Sosiaalinen kuntoutus käytännössä Sosiaalisella kuntoutuksella pyritään erityisesti puuttumaan arjen- ja elämänhallinnan ongelmiin, edistämään osallisuutta ja vähentämään syrjäytymistä, auttamaan sosiaalisissa suhteissa ja tilanteissa selviämistä sekä tukemaan asiakkaan voimaantumista ja itseen liittyviä asioita. Useimmissa kunnissa (85 %) sosiaalisen kuntoutuksen palveluita on järjestetty jo ennen nykyisen lain voimaantuloa. 8
Sosiaalinen kuntoutus käytännössä Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen välinen suhde ei ole selkeä ja vaihtelee kunnittain. Pääsääntöisesti kuntouttavan työtoiminnan katsottiin olevan osa sosiaalista kuntoutusta. Kuntouttava työtoiminta sosiaalisena kuntoutuksena jakoi vastaajien mielipiteitä. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaalinen kuntoutus voi käytännössä olla myös kuntouttavaa työtoimintaa. Toiset vastaajat näkivät sosiaalisen kuntoutuksen ennemminkin arjen ja elämänhallinnan kuntoutuksena, joka on ensimmäinen askel kohti työelämävalmiuksia. Väitteen Sosiaalisen kuntoutuksen tärkein toteuttamismuoto on kuntouttava työtoiminta kanssa oli eri mieltä 38 % vastaajista ja samaa mieltä 42 % vastaajista. Joka viides ei ollut samaa eikä eri mieltä. 9
Näkemyksiä sosiaalisesta kuntoutuksesta Sosiaalisen kuntoutuksen tärkein toteuttamismuoto on kuntouttava työtoiminta 48 26 53 Sosiaalisen kuntoutuksen avulla saadaan aikaan säästöjä syrjäytymisen ennaltaehkäisyn kautta 4 8 115 Sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen tehtävä on vahvistaa ihmisen osallisuutta yhteiskuntaan 03 123 Sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen tehtävä on vahvistaa ihmisen työkykyä ja työmarkkinavalmiuksia 16 12 99 Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä pitää hyödyntää kokemusasiantuntijoita 0 19 108 Sosiaalista kuntoutusta tulee kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa 02 124 Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut tulee räätälöidä asiakaskohtaisesti 0 6 121 Sosiaalisen kuntoutuksen palveluja on järjestetty kunnassamme jo ennen nykyisen lain voimaantuloa 10 9 108 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Samaa mieltä 10
Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden järjestäjät Sosiaalisen kuntoutuksen palveluja tuotetaan useimmiten sosiaalipalveluissa ja päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Myös järjestöjen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen toimijat ovat yleisiä palveluiden tuottajia. Muita tahoja kolmannen sektorin toimijoiden ja hankkeiden lisäksi ovat mm. työllisyydenhoidon yksiköt. Työllisyyspalvelut voivat olla kunnan omia työllisyyspalveluita, TYP-toimintaa tai esimerkiksi työpajoja. Melko usein mainittiin myös vapaa-aika- ja liikuntatoimi, sekä sivistys- ja nuorisotoimi. Yleisin ostopalveluna osittain tai kokonaan tuotettava palvelu on kuntouttava työtoiminta. Muita yleisiä ostettavia palveluita ovat päihde- ja mielenterveyspalvelut ja eri kohderyhmien työpaja- ja muut työtoiminnat. 11
Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden tuottajat: ketkä tuottavat sosiaalisen kuntoutuksen palveluita 0 20 40 60 80 100 120 140 Sosiaalityö 123 (97 %) Perusterveydenhuollon toimijat 53 (42 %) Erikoissairaanhoidon toimijat 18 (14 %) Päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimijat 102 (80 %) TE-toimisto 60 (47 %) Kela 49 (39 %) Opetustoimi 31 (24 %) Järjestöjen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen toimijat 69 (54 %) Muu taho 40 (31 %) 12
Sosiaalisen kuntoutuksen työmenetelmät Sosiaalisessa kuntoutuksessa käytettävistä työmenetelmistä yleisimpiä ovat sosiaalialan ammattilaisten ja tarjoama tehostettu tuki ja ohjaus, ryhmätoiminta ja sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden edistäminen sekä tuki elämänhallintaan ja suoriutumiseen arkipäivän toiminnoista. 0 20 40 60 80 100 120 140 Sosiaalialan ammattilaisten (sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien) tarjoama Kuntoutusneuvonta ja -ohjaus 62 (50 %) 119 (95 %) Elämänhallinta ja suoriutuminen arkipäivän toiminnoista Ryhmätoiminta ja sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden edistäminen Muut sosiaalista kuntoutusta edistävät toimenpiteet 51 (41 %) 99 (79 %) 99 (79 %) 13
Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden toteutuminen ja yhteistyö Sosiaalisen kuntoutuksen yhteistyötahot: 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Aikuissosiaalityö Nuorisotyö TYP-palvelut TE-toimisto Kela Seurakunnat Työpajatoiminta Oppilaitokset Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Kunnan päihde- ja mielenterveyspalvelut Kolmas sektori Hankkeet Muut palvelut 3 3 14 11 14 36 13 14 42 22 6 21 28 35 2 29 24 45 39 60 46 32 8 26 45 119 42 46 95 97 69 82 84 37 54 48 45 36 22 29 15 4 Vähän Jonkin verran Paljon 14
Kehittämiskohteet Erityisen tärkeänä asiana pidettiin moniammatillista yhteistyötä (98 % vastaajista). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Tiivis moniammatillinen yhteistyö 124 20 Kulttuurin muutos toiminnassa ja organisaatiossa 106 17 2 Kokemusasiantuntijoiden ja asiakkaiden mukaan otto palveluiden suunnitteluun 104 16 5 Henkilökunnan osaamisen kehittäminen 120 60 Kunnan rahoituksen selkiyttäminen 105 17 3 Välineet vaikuttavuuden osoittamiseksi 115 9 1 Tärkeä Ei tärkeä mutta ei tarpeetonkaan Vähemmän tärkeä 15
Kehittämiskohteet Sosiaalinen kuntoutus on useissa kunnissa lisännyt jonkin verran yhteistyötä sekä kunnan eri hallintokuntien välillä että kunnan ulkopuolisten toimijoiden (mm. TEtoimisto, Kela) suuntaan. Eri toimijoiden rooleissa ja vastuunjaossa sekä sosiaalisen kuntoutuksen johtamisessa on selkiyttämisen varaa. Kunnissa ei myöskään aina ole riittävästi sosiaalisen kuntoutuksen palveluita. 16
SOSKU-hankkeen kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen lainsäädännöstä Pykälän väljyys luo mahdollisuuksia, mutta myös epäselvyyttä Pykälä on sikäli hyvin väljä, että sitä voidaan tulkita monin eri tavoin ja jokainen kunta voi toteuttaa sosiaalista kuntoutusta hyvin eri tavalla. Sosiaalista kuntoutusta ei tunneta muualla kuin sosiaalitoimessa Tarvitaan vahvaa tietoa ja linjausta sosiaalisesta kuntoutuksesta SOTE:n johdolta, jotta toiminta kehittyisi lain mukaiselle tasolle Puuttuva tuki johdolta kuntaorganisaatio ei riittävästi tue yksittäisiä työntekijöitä tekemään (sosiaalityötä) sosiaalisen kuntoutuksen viitekehyksessä. Resurssiongelmat Aikuissosiaalityössä ei ole aina aikaa paneutua pykälään, koska työntekijöitä on vähän ja pääpaino on kirjallisten hakemusten teossa. 17
SOSKU-hankkeen kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen lainsäädännöstä Asiakkaiden osallistuminen Lähtökohtaisesti asiakkaita kyllä kuullaan heidän oman tilanteensa kartoittamiseksi sekä palvelun suunnittelemiseksi, mutta varsinkin sosiaaliseksi kuntoutukseksi erityisesti nimettyjen palveluiden ulkopuolella asiakkaiden kokemustiedon hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä sekä toteutuksessa on satunnaista. Yhteistyön taso vaihtelee paikkakunnittain Toisten hallinnonalojen palveluista ei aina tiedetä paljoa, esimerkiksi sosiaalipalveluissa ei tiedetä työllisyyspalveluista ja toisinpäin. Rakenteelliset uudistukset vaikeuttavat tällä hetkellä kehittämistä Palveluiden jäykät rakenteet ja ajattelutavat Sosiaalista kuntoutusta ei yhteistyössä muiden palveluiden kanssa nähdä vielä kokonaisvaltaisena prosessina, vaan edelleen yksittäisenä palveluvalikon toimenpiteenä, jota voidaan yksittäisille asiakkaille myöntää tai hankkia. 18
SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat ideoivat, luovat, kehittävät ja testaavat yhdessä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja. Tutkimus ja koulutus tukevat kehittämistyötä. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja osatoteuttajat. www.thl.fi/sosku Toteuttajat: THL, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Jyväskylän kaupunki, Järvenpään kaupunki, Kuntoutussäätiö, Laukaan kunta, Metropolia-ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunki, Rovaniemen kaupunki, Seinäjoen kaupunki, Vantaan kaupunki Tutkimus, koulutus, kehittäminen Yksilötyö, ryhmätoiminta, verkostot 19
SOSKU: Esimerkkejä Vantaa: Sosiaalisen kuntoutuksen starttiryhmien toiminta: Ryhmätoiminnasta on saatu asiakkailta ja verkostoilta hyvää palautetta, palvelu on koettu tarpeelliseksi ja asiakasehdotuksia on tullut jonoksi asti. Ryhmätoimintaan on pyritty saamaan sellaisia aikuissosiaalityön asiakkaita, joilla on oikeus työttömyysetuuksiin, mutta jotka syystä tai toisesta ovat olleet aktivoitumatta työllistymistä edistäviin palveluihin. Asiakkaita on ohjattu myös Typ:sta, TE-palveluista, asumisen tuesta, päihdepalveluista ja tukihenkilöiltä. Seinäjoki: Kehittäjäasiakasryhmä: Ryhmän tavoitteena on kehittää sosiaalista kuntoutusta Seinäjoella. Ryhmät, esim. Bänditoiminta KOMBI. KOMBI on saatu ohjaajan myötä pyörimään non stop-periaatteella ympäri vuoden. 20
SOSKU: Esimerkkejä FSHKY: Kotiin vietävä yksilöllinen sosiaalisen kuntoutuksen palvelu, jossa asiakasta tavataan viikoittain hänen kotonaan ja arjessaan. Aikuissosiaalityö tekee heille palvelutarpeen arvioinnin sekä päätöksen sosiaalisen kuntoutuksen palvelusta. Heikankehän asuinalueella kerrostalon kerhotiloissa päivystysluonteinen hetki tarjoten apua, tukea, neuvoa ja aamukahvit sitä tarvitseville ihmisille. Mikkeli: Mikkelin Teatterin kanssa Kuhan selviit, arki on draamaa ryhmä: Ryhmä käynnistyi maaliskuussa 2016. Toukokuussa ryhmässä oli yhteensä 13 nuorta. Rovaniemi: Rantavitikan koululla nuorten vapaa-aikaan suuntautuva sosiaalista vahvistamista tukeva meäntilaratkaisu ja toiminta. Työpari nuorten kanssa toimimiseen on saatu Rovaniemen kaupungin nuorisotoimelta (koulun nuorisoohjaaja). Aulan yhteydessä Rantavitikan koululla. Nykyään tilassa on avoimet ovet välituntisin nuorille. Nuoret ovat löytäneet tilan hienosti. 21
SOSKU: Esimerkkejä Laukaa: Liikuntaryhmä: Aamupäivisin hanketyöntekijä on ohjannut liikuntaa kuntosalilla ja kunnan liikuntapaikoilla sekä yksilöllisesti että pienryhmissä. Uutena sosiaalisen kuntoutuksen muotona on aloitettu ohjattu liikunta, johon on sisältynyt myös ravintoneuvontaa. Toimintaa järjestetään myös pienryhmissä. Asiakkaille tarjotaan myös mahdollisuus yksilölliseen keskusteluun ja muihin sosiaalisen kuntoutuksen muotoihin. Liikuntaan on ollut helppo tulla mukaan eikä siinä ole ollut leimautumisen pelkoa. Asiakasraadit. Metropolia: Taidelähtöisten menetelmien käyttö ja sen mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen työvälineenä, pilotit ja tutkimus. 22
CASE SOSKU: Esimerkkejä Diakonia-ammattikorkeakoulu: Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen koulutuskokonaisuus ja oppimisverkosto, jotka tukevat sosiaalisen kuntoutuksen uudistumista. Koulutuksen ja oppimisverkoston avulla tuloksia levitetään paikallisesti ja valtakunnallisesti. Avoin teematyöprosessi sopii kaikille toimijoille ja hankkeille, jotka työskentelevät sosiaalisen kuntoutuksen parissa. Kuntoutussäätiö: Kokemusasiantuntijoiden työnohjauksellisen tuen ryhmän pilotointi (yhteistyössä mukana KoKoA ry, HUSpsykiatria, KUUMA-kunnat, Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto ry ja Kansalaisareena ry). Jaettu asiantuntemus -valmennus (JAT). Osallistujia ovat ammattilaiset sekä kuntoutujat/asiakkaat. He tulevat Forssasta, Järvenpäästä sekä HUS:sta, päihdesairaalasta, kolmannelta sektorilta ja lähikunnista/kuuma-alue. Valmennuspilotin pohjalta rakennetaan ja kokeillaan webinaari-sovellusta syksyn aikana, osana Sosiaalinen kuntoutus -portaalin virittämistä. Johdon valmennus (kytkeytyy JAT:iin). Osallistujia on kunnista sekä kolmannelta sektorilta. Valmennus käynnistyi syyskuussa 2016. Tuki vertais- ja kokemusasiantuntijakoulutusten sekä JAT-yhteisvalmennuksen saamiseksi Järvenpään opiston ohjelmaan 2016-2017 jatkuu. Kuntoutussäätiö tarjosi yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa opistolle mm. koulutusta kuntoutujien kohtaamiseen. 23
Yhteenveto Yhteiskehittämisestä hyviä kokemuksia, motivoivaa Juurruttaminen Ajattelutapa koko organisaation läpi: johdosta ja osallisuus- ja työllisyysstrategioista kaikkiin eri asiakastyön toimijoihin Jonkun tahon vastuunotto tilanteen koordinoinnista Yhteinen ymmärrys asiakkaan tilanteesta ja selkeät pelisäännöt Vahva johdon tuki, avoin ilmapiiri 24
Kiitos! 25