Yhteiskehittäminen Jyväskylän Soskuhankkeessa ja aikuissosiaalityössä ammattilaiset ja asiakkaat kehittäjäkumppaneina

Transkriptio

1 Yhteiskehittäminen Jyväskylän Soskuhankkeessa ja aikuissosiaalityössä ammattilaiset ja asiakkaat kehittäjäkumppaneina Kokemuksellinen asiantuntijuus VII seminaari Kokemuksellinen asiantuntijuus kuntien voimavaraksi Kemi kehittäjäsosiaalityöntekijä SOSKU-hanke, Jyväskylän osahanke Jyväskylän kaupungin aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut

2 Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke SOSKU ESR-rahoitteinen, valtakunnallinen sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke SOSKU ( / jatkoaika, Jyväskylä ) Hanketta hallinnoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Toteuttajina 8 osahankekuntaa (Jyväskylä, Järvenpää, Mikkeli, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Laukaa, Rovaniemi, Seinäjoki, Vantaa), sekä Metropolia-ammattikorkeakoulun, Diakoniaammattikorkeakoulun ja Kuntoutussäätiön osahankkeet, jotka tukevat muita toteuttajia tutkimuksella ja koulutuksella Hankkeessa kehitetään valtakunnallisia sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja Työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen (ESR, TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta) Hankkeen kehittämistyö tukee sosiaalihuoltolain toimeenpanoa

3 Jyväskylän Sosku-hankkeen tavoitteet Jyväskylän sosiaalisen kuntoutuksen toimijaverkostoilla on yhteinen käsitys sosiaalisen kuntoutuksen sisällön määrittelystä, sosiaalisen kuntoutuksen merkityksestä ja roolista palveluiden kokonaisuudessa Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on parantunut ja useita eri palveluita tarvitsevien asiakkaiden kuntoutuspalveluiden saaminen on sujuvampaa Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäasiakas - ja kokemusasiantuntijatoiminta on vakiintunut alueella Uusia asiakaslähtöisiä toimintamalleja sosiaalityön verkostossa on löytynyt Uuden sosiaalihuoltolain määrittelemään velvoitteeseen sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisestä kyetään vastaamaan

4 Jyväskylä Sosku-hankkeen resurssit ja keskeiset yhteistyötahot Asiakaslähtöisen sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen osana perusasiakastyötä koko aikuissosiaalityön henkilöstö mukana kehittämistyössä Projektipäällikkö, kehittäjäsosiaalityöntekijä ja kehittäjäsosiaaliohjaaja Hanketyöntekijät toteuttavat asiakastyötä aikuissosiaalityön sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden kanssa Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus KOSKE, Jyväskylän Katulähetys ry, Sovatek-säätiö, Rikosseuraamuslaitos, Jyväskylän yliopisto, JAMK, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, JYTE-terveystoimi, Hyvinvointikioski-hanke, Suvanto ry sekä Aune- ja Rainer-hankkeet Sosku-hankeverkosto, THL, DIAK, Kuntoutussäätiö Keski-Suomen Sote2020, Sote-integraatio, maakunnallinen osallisuuden foorumi, maakunnallinen aikuissosiaalityön työryhmä, monitoimijamalli ja yhteiset palvelusuunnitelmat Muut hanke- ja yhteistyökumppanit

5 Asiakkaat mukaan kehittäjäkumppaneiksi mistä aloitettiin? Miten aikuissosiaalityön palveluissa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa vastataan asiakkaiden tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla? Mitä ja miten pitää kehittää? kutsuttiin asiakkaita ammattilaisten kehittäjäkumppaneiksi; mobiilikyselyn ja aikuissosiaalityön työntekijöiden avulla, tiedotteilla ja median kautta, tapahtumissa, sosiaaliaseman aulassa haastatteluna Toimintamallin luominen alkoi yhteiskehittämistilaisuuksilla, joissa kuultiin asiakkaiden näkemyksiä, tarpeita ja ideoita Myös aikuissosiaalityön henkilöstö mukana näissä; tasavertaisuus, kaikkien ideat yhtä tarpeellisia Asiakkaiden ja ammattilaisten esiin nostamien kehittämistarpeiden pohjalta muodostettiin aluksi pienryhmät, jotka työskentelivät eri teemojen kehittämiseksi Ensimmäiset osa-alueet 1) tiedotus, sosiaalisen median hyödyntäminen ja sähköinen asiointi, 2) ryhmätoimintojen kehittäminen, 3) yksilötyöskentelyn menetelmät aikuissosiaalityön palveluissa, 4) kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen 5

6 Yhteiskehittämisen mallin luominen 2017 alkaen yhteiskehittämistilaisuudet, joissa voidaan käsitellä kaikkia kehittämisen osa-alueita Henkilöstöllä(kin) ollut kenties jo kauan haaveita, hyviä ideoita Sosku-hanke mahdollistaa kokeilukulttuurin, aloittaa toimintaa Kehittämisaiheet nousevat aidosti kaikilta yhteiskehittämisen osapuolilta, eivät ole minkään osapuolen ennalta päättämiä Mukaan haluttiin laaja toimijaverkosto, jotta pystytään levittämään osallisuutta edistäviä toimintamalleja ja sosiaalista kuntoutusta, sekä omassa kaupungissa että maakunnassa, yli sektorirajojen Molemminpuolinen kiinnostus myös uudenlaisten, aikuissosiaalityössä vähemmän perinteisten kumppanuuksien kanssa; urheiluseurat, kunnan kulttuurija liikuntatoimi jne. Kehittäjäasiakkaaksi voi tulla kuka vain täysi-ikäinen jyväskyläläinen; ei koulutuksia, haastatteluja, karsintaa arvostetaan kokemustietoa yhtä lailla ammattilaistiedon kanssa 6

7 Yhteiskehittäminen kehittämistyön perustana Kaikki kehittäjäkumppanit, asiakkaat ja ammattilaiset, osallistuvat yhteiskehittämiseen omista lähtökohdistaan, omien voimavarojensa mukaisesti. Kaikilla on arvokasta annettavaa! luotiin ja otettiin käyttöön uusi, osallisuutta tukeva, asiakaslähtöinen toimintamalli; yhteiskehittäminen Avoimen dialogin periaate Kaikkien osapuolten tulee asettautua kuuntelemaan toisia, luottaa yhdessä tekemiseen ja dialogisuuden voimaan Asiakkaat hyvin avoimia toiminnalle alusta lähtien, ammattilaisille jonkin verran totuttelua vaativaa Demokraattisuus, eli yhteiskehittämisessä ei ole ennalta määrättyä, mitä ideoita ja millä tavalla lähdetään työstämään 7

8 Yhteiskehittäminen kehittämistyön perustana kokoonnuttu keskimäärin joka toinen viikko Toiminnassa ollut mukana kaikkiaan 34 kehittäjäasiakasta (02/2018 mennessä) Yhteiskehittämistilaisuuksissa mukana olleet mm. perusterveydenhuolto (ylin esimiestaso), kaupungin työllisyyspalvelut, kulttuuri- ja liikuntatoimi, eri hankkeet Sosku-hankkeesta toimitaan ns. puheenjohtajana (mahdollistaa tasapuolisen keskustelun, vetää yhteen, rohkaisee kaikkia osallistumaan dialogiin) ja kirjataan muistiot Aikuissosiaalityön henkilöstö nostanut esiin, että yhteiskehittämisen mallia täytyy jatkaa perustyössä myös Sosku-hankkeen päättymisen jälkeen 8

9 Yhteiskehittämisen tuloksia Ryhmätoimintoja käynnistettiin (Yksinäisyys-ryhmä, palstaviljelyryhmä) Tapahtumat (Halaa Sossua tempaus, sosiaaliaseman avoimet ovet, joululaulu- ja ystävänpäivätilaisuudet, piparinpaistotapahtumat ensisuojassa, JYPin vieraana, Kirin kesäkausi 2016 ) Tapahtumat ovat toimineet myös uusien kehittäjäasiakkaiden rekrytointitilaisuuksina Työntekijöiden keskinäinen mentorointi (yksilötyö) Aikuissosiaalityön asiakasraati koottiin ja sen toiminta käynnistettiin Uuden asiakkaan tilanteen alkuarvioinnin prosessin mallinnus

10 Yhteiskehittämisen tuloksia Aikuissosiaalityön Facebook-sivut avattiin Aikuissosiaalityössä chat-palvelun pilotointi aloitettiin joulukuussa 2016 Aikuissosiaalityön uutiskirjeen julkaisu aloitettiin Konsultointikäytännöstä sopiminen perusterveydenhuollon terveysasemien kanssa Asiakastarinat muotoutuvat näytelmäksi ja keskustelutilaisuudeksi Ilman sua ei oo mua esitys 2 Jyväskylän kaupunginteatterilla Sosiaalisen kuntoutuksen ja työllisyyspalveluiden yhteiset rajapinnat; sovittu yhteiskehittämisen sisältyvän kuntouttavaan työtoimintaan niin haluavien kehittäjäasiakkaiden kohdalla, lisäksi mietitty jatkossa yhteisiä ryhmätoimintoja 10

11 Kehittäjäasiakkaan näkökulma / Satu Kortelainen Perinteisesti asiakas nähty sosiaalipalveluissa passiivisena avun tarvitsijana, hoidettavana osapuolena; kehittäjäasiakkuus haastaa tätä roolia Asiakkaalla on kykyjä, voimavaroja, taitoja, asiantuntemusta ja omia verkostoja Toki lähtökohtana ylipäätään tasavertaisuus kun asiakasta arvostetaan, tulevat näkyväksi hänen useat roolinsa toiminnassa: paitsi että asiakas on tasaveroinen ryhmäkeskustelija, hän voi toimia myös taustatyöntekijänä (joka esim. hankkii tai tuottaa tietoa työskentelyn pohjaksi), hän voi olla myös aloitteentekijä tai yhteistyökumppani (joka tuo ryhmään tullessaan omat verkostonsa mukanaan), ehkä jopa ammattihenkilöstön kouluttaja omasta taustastaan riippuen kyse ei ole vain viranomaisten asennoitumisesta asiakkaisiin, vaan myös asiakkaiden asennoitumisesta viranomaisiin ja omaan asemaansa (kohtaamattomuus on molemminpuolista) 11

12 Kehittäjäasiakkaan näkökulma / Satu Kortelainen Kehittäjäasiakkuus haastaa omia aiempia käsityksiä sosiaaliviranomaisista ja viranomaisten toiminnasta, aiemmat (huonotkin) kokemukset pystyy tulkitsemaan uudessa valossa, kun saa niihin hieman etäisyyttä Mielekäs tapa olla hyödyksi itselleen ja muille, saa kokea olevansa hyödyllinen yhteiskunnan jäsen Tapaa muita taloudellisesti (ja ehkä sosiaalisesti) tiukassa tilanteessa olevia, mistä seuraa mielenkiintoista kokemusten vaihtoa; parhaimmillaan syntyy uusia ihmissuhteita, jolloin omat yksinäisyyden ja voimattomuuden tunteet vähenevät eli tapahtuu voimaantumista Pääsy monenlaisiin tapahtumiin, harrastuksiin ja toimintoihin, jotka voivat olla jopa ripaus ylellisyyttä omaan arkeen 12

13 Miksi yhteiskehittäminen? Kuten jo todettua, paras tieto asiakkaiden tarpeista saadaan heiltä itseltään Kehittäjäasiakas: Yhteiskehittäminen on parasta mahdollista sosiaalista kuntoutusta Voimaantumista, vertaisuutta, aktiivista toimijuutta, avointa dialogia, vuorovaikutusta osallisuus ja toimintakyky vahvistuvat! Osallisuuden edistäminen kaikissa sote-palveluissa, kehittäjäkumppanuutta tulisi löytyä kaikista sote-alan kohtaamisista Asiakasraati yhteiskehittäminen, huomaa ero! Uudet kehittäjäasiakkaat yhteiskehittämisessä mennään koko ajan eteenpäin 13

14 Rohkeus kehittää yhdessä Luottamus ja usko toisiin ja toisin tekemiseen Kunnioitetaan erilaista tietoa, täydentävä dialoginen keskustelu Vanhoista työskentelytavoista poisoppiminen uuteen heittäytyminen Vaatii rohkeutta niin asiakkailta, työntekijöiltä kuin yhteistyökumppaneilta Motivointi yhteistyöhön Jaettu asiantuntijuus ja yhdessä tekeminen, monialainen yhteistyö Kokeilua, opettelua, erehtymistä ja uusia näkökulmia Osallisuuteen tukeminen, rohkaisu ja toiminta Yhteiskehittämisen jatko osana Jyväskylän aikuissosiaalityön perustyötä henkilöstö näkee jatkon tärkeänä

15 Kiitos mielenkiinnostanne! Kehittäjäsosiaalityöntekijä SOSKU-hanke, Jyväskylän osahanke Jyväskylän kaupunki, aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut t/sosiaalinen_kuntoutus