Kaupunginhallitus 190 27.04.2015 Lausuntopyyntö työllisyys- ja erityisesti työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen Kaakkois-Suomeen 454/00.04.00/2015 KH 190 Valmistelija/lisätiedot: Strategia- ja rahoitusjohtaja, Olli Naukkarinen, puh. 040 512 1580 Hyvinvointipalveluiden kehittämispäällikkö, Sanna Natunen, puh. 040 522 9373 Kehitysjohtaja, Markku Heinonen, puh. 040 581 1998 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liite Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston lausuntopyyntö: Työllisyys - ja erityisesti työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun verkostojen rakentaminen Kaakkois-Suomeen Taustaa Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto pyytää alueensa kuntien sekä Kelan vakuutuspiirien kannanottoja alueensa työllisyysasioiden ja erityisesti monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä ja toimeenpanosta viimeistään 30.4.2015 mennessä. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta astui voimaan 1.1.2015. Lain mukaisella työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto), kunta ja Kela yhdessä arvioivat yhteispalvelua tarvitsevan työttömän palvelutarpeen, suunnittelevat työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden sekä vastaavat työllistymisprosessin seurannasta ja etenemisestä. Monialainen yhteispalvelu perustuu toimintamallissa mukana olevien tahojen verkostoyhteistyöhön, jossa asiakaspalvelua varten ylläpidetään yhteisiä toimipisteitä. Lain mukaan TE-toimisto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän neuvoteltuaan toimialueeseensa kuuluvien kuntien ja Kelan kanssa. Johtoryhmä asetetaan viimeistään 30.6.2015. Ensimmäinen toimikausi päättyy poikkeuksellisesti 31.12.2018. Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto kutsui Etelä-Karjalana kunnat yhteiseen alueelliseen neuvotteluun 13.3.2015. Alueen kuntajohtajien koolle kutsumassa työllisyysseminaarissa 26.3.2015 sovittiin, että Kaakkois-Suomen TE-toimisto toimittaa kuntiin
pohjaesityksen monialaisen yhteispalvelun organisoimiseksi alueella. Kuntien kanssa käytyjen alueellisten neuvottelujen perusteella Kaakkois-Suomen TE-toimisto lähetti 30.3.2015 kuntien ja Kelan vakuutuspiirien harkittavaksi kaksi verkoston rakentamismallia. Lausuntopyynnössä pyydetään myös ottaman kantaa kuka on yhteyshenkilö ennen johtoryhmän nimeämistä käytävissä jatkoneuvotteluissa ja kuka on mahdollinen edustaja johtoryhmässä. Saamiensa vastausten perusteella Kaakkois-Suomen TE-toimisto arvioi tarpeen jatkoneuvotteluihin ennen monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän tai johtoryhmien nimittämistä. Vastaukset tulee toimittaa 30.4.2015 mennessä. Nykytila ja lain tuomat muutokset Kaakkois-Suomessa on 27.9.2013 allekirjoitettu ja toistaiseksi voimassa oleva kaikkia Kaakkois-Suomen alueen kuntia koskeva Kaakkois-Suomen työvoiman palvelukeskusten (TYP) yhteistoimintasopimus. Kaakkois-Suomen alueella toimii tällä hetkellä kolme työvoiman palvelukeskusta: Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus, Kotkan-Haminan seudun työvoiman palvelukeskus Väylä ja Kouvolan seudun työvoiman palvelukeskus. Kuluvan vuoden alussa voimaan astunut laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) muuttaa ajatusta työvoiman palvelukeskuksesta. Uuden lain mukaista yhteispalvelua varten ei perusteta uutta organisaatiota, vaan kukin toimintamallissa mukana oleva viranomainen toimii omien toimivaltuuksiensa puitteissa. Koska kyse on verkostosta eikä organisaatiosta, laissa ei käytetä aiempaa työvoiman palvelukeskus nimeä. Monialaisen yhteispalvelun toimintamallin tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille monialaisena yhteispalveluna julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. TE-toimisto, kunta, Kela ja asiakas arvioivat yhdessä asiakkaan palvelutarpeen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun monialainen yhteispalvelu on alkanut (= kartoitusjakso). TE-toimisto, kunta ja työtön laativat kartoitusjakson aikana yhdessä työllistymissuunnitelma. Suunnitelmassa sovitaan palvelutarpeen mukaisista työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista ja niiden toteutumisen seurannasta. Työtön on velvollinen osallistumaan suunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen, toteuttamaan suunnitelmaa sekä hakeutumaan ja osallistumaan suunnitelmassa sovittuihin palveluihin. Nyky mallissa osallistuminen työvoiman palvelukeskuksen monialaisiin palveluihin on vapaaehtoista.
Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksessa oli asiak kaita joulukuussa vuonna 2014 yh teensä 1 432. Asiakasmäärät ovat jakautuneet toimipaikoittain vuosina 2012 2014 seuraavasti: ASIAKASMÄÄRÄT 2012-2014 12/2014 12/2013 12/2012 Lappeenrannan toimipaikka 710 740 754 Ympäristökunnat: Lemi, Luumäki ja Savitai pale. 82 96 112 Taipalsaari 28 30 19 Yhteensä 820 866 885 Imatran toimipaikka 443 400 425 Ruokolahti 32 30 27 Yhteensä 475 430 452 Parikkalan toimipaikka 90 100 108 Rautjärvi 47 50 33 Yhteensä 137 150 141 Kaikki toimipaikat yhteensä 1432 1446 1478 Työvoiman palvelukeskus asettaa vuosittain Kaakkois-Suomen alueelle yhtenäiset tavoitteet. Vuoden 2014 tavoitteet ja toteuma on esitetty taulukossa: Tavoite- / seurantatieto 2014 Lappeenranta Imatra+Parikkala Toteuma Tavoite Toteuma Tavoite Päättyneistä asiakkuuksista työllistyneiden ja koulutuksen aloittaneiden osuus (%) Kuukauden lopussa kuntouttavassa työtoiminnassa olevien lukumäärä Asiakastyytyväisyy s-tutkimuksesta saatu arvosana 17,3 % 30 % 20,3 % 30 % 130 (ka) 200 201 (ka) 220 8,38 > 8,0 7,57 > 8,0
Aktivointiaste (ka %) v. 2014 (sis. seuraavat aktiivitoimenpiteet: palkkatukityö, työja koulutuskokeilu, työvoimakoulutus, vuorotteluvapaalla työllistyminen, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu) 45,4 % 50,0 % 56,7 % 50,0 % Työvoimaa palvelukeskuksen asiakkuus on ollut vapaaehtoista. Asiakkaiksi on ohjattu pääsääntöisesti 500 päivää työttöminä olleita, joilla on ollut monialaisen ohjauksen tarve. Lainsäädäntömuutoksen myötä TE-toimisto, kunta ja Kela arvioivat monialaisen yhteispalvelun tarpeen, kun työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää tai ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 6 kuukautta (alle 25-vuotiaat) tai 12 kuukautta (25 vuotta täyttäneet). Viimeiseen Kaakkois-Suomen työllisyyskatsauksen mukaan työttömien osuus työ-voimasta oli Kaakkois-Suomessa (15,9 %) koko maata (13,5 %) korkeampi. Kymenlaaksossa vastaava luku oli 16,5 % ja Etelä-Karjalassa 15,3 %. Työttömiä työnhakijoita oli Etelä-Karjalassa helmikuun 2015 tilastoissa 9269 ja näistä yli vuoden työttömän olleita oli 2543. TE-toimisto on lainsäädännön velvoittamana kartoittamassa kaikki yli 300 päivää työttömänä olleet asiakkaat ja vastaavasti TYP käy läpi omien asiakkaiden monialaisen yhteispalvelutarpeen 30.5.2015 mennessä. TE-toimiston alustavan arvion mukaan noin 30 % kaikista työttömistä työnhakijoista tarvitsee työllistymästä edistäviä monialaisia yhteispalveluita. Kustannukset Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen yhteenlasketut kustannukset vuonna 2014 oli 1 795 808 euroa, joista Eksote ja kuntien osuus oli noin 1 013 000 euroa. Työhallinnon osuus oli 706 065 euroa ja Kelan 75 790 euroa. Lakimuutoksen myötä tulevassa verkostomallissa TE-toimisto, kunnat ja Kela vastaavat monialaiseen yhteispalveluun osallistuvan henkilöstönsä palkkaus- ja muista henkilökustannuksista. Yhteispalvelun muu käytettävissä oleva määräraha muodostuu niistä määrärahoista, jotka toimintamallissa mukana olevat tahot osoittavat
toimintaan. Kuntaliitto tullee osaltaan ohjeistamaan kuntien kustannusjakoja. Monialaisen yhteispalvelun yhteisen toimipisteen toimitila-, laite- ja tietoliikennekustannukset sekä muut monialaisesta yhteispalvelusta ja sen kehittämisestä aiheutuvat kustannukset jaetaan pääosin TE-toimiston ja sen toimialueeseen kuuluvien kuntien kesken. Kela osallistuu kustannuksiin TE-toimiston sekä kuntien kanssa tehtävässä sopimuksessa sovittavalla tavalla. Sopimuksen valmistelusta kustannusjakoineen vastaa monialaisen yhteispalvelun johtoryhmä. Työllistymistä edistävä monialaisen yhteispalvelun johtoryhmä Lain 7 mukaan jokaisen työ- ja elinkeinotoimiston alueella on monialaisen yhteispalvelun järjestämistä varten tarvittava määrä monialaisen yhteispalvelun johtoryhmiä. Työ- ja elinkeinotoimiston toimialueen kunnat nimeävät henkilöt, jotka johtavat monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtoryhmän asettamissa puitteissa. Johtoryhmän tehtävistä on säädetty valtioneuvoston asetuksessa työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1377/2014). Työ- ja elinkeinotoimisto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan yhden tai useamman monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän neuvoteltuaan toimialueeseensa kuuluvien kuntien ja Kansaneläkelaitoksen kanssa johtoryhmien lukumäärästä ja toimialueesta. Johtoryhmän jäseninä ovat työ- ja elinkeinotoimiston, sen toimialueeseen kuuluvien kuntien ja Kansaneläkelaitoksen nimeämät henkilöt. Jokaiselle jäsenelle nimetään henkilökohtainen varajäsen. Johtoryhmässä edustettuina olevat kunnat nimeävät keskuudestaan johtoryhmän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmä tekee yhteistyösopimuksen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä johtoryhmän toimialueella. Yhteistyösopimuksessa sovitaan: 1) työ- ja elinkeinotoimiston, kuntien ja Kansaeläkelaitoksen yhteisistä toimipisteistä monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi; 2) monialaisen yhteispalvelun tarjoamisesta muualla kuin yhteisissä toimipisteissä; 3) työ- ja elinkeinotoimiston, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen monialaiseen yhteispalveluun osoittamasta henkilöstöstä; 4) työttömille monialaisen yhteispalvelun yhteisissä toimipisteissä ja muualla kuin yhteisissä toimipisteissä tarjottavista palveluista.
Johtoryhmä asettaa vuosittain monialaisen yhteispalvelun valtakunnallisiin tavoitteisiin perustuvat toimialueensa tavoitteet ja sopii monialaisena yhteispalveluna tarjottavien palvelujen järjestämiseen tarkoitettujen määrärahojen käyttösuunnitelmasta. Johtoryhmä seuraa ja arvioi monialaisen yhteispalvelun toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista. Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmään kuuluvat kunnat nimeävät monialaista yhteispalveluverkostoa johtavan henkilön ja tämän varahenkilön enintään johtoryhmän toimikaudeksi. Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän tulee hyväksyä monialaista yhteispalvelua johtava henkilö ja tämän varahenkilö ennen nimeämistä. Kaakkois-Suomen Te-toimiston esitys verkostojen rakentamisesta Kaakkois-Suomeen Kuntien kanssa käytyjen alueellisten neuvottelujen perusteella Kaakkois-Suomen TE-toimisto on esittänyt harkittavaksi kaksi verkoston rakentamismallia. Ensimmäinen vaihtoehto (A) mahdollistaisi erilaisten seutukuntakohtaisten organisointiratkaisujen tekemisen ja toisten hyvistä käytännöistä oppimisen. Sopimuksen sisältö olisi lakisääteistä monialaisen yhteispalvelun yhteistyösopimusta selvästi laajempi. Toisessa mallissa (vaihtoehto B) luovuttaisiin voimassa olevaan sopimukseen perustuvasta koko Kaakkois-Suomea koskevasta toiminnan ohjauksesta ja siirryttäisiin maakuntakohtaisiin sopimuksiin ja johtamisjärjestelmiin. Sopimuksen sisältö olisi lakisääteinen monialaisen yhteispalvelun yhteistyösopimus eikä mahdollistaisi laajempaa työllisyydenhoidon kokonaisuuden huomioimista. VAIHTOEHTO A Kaakkois-Suomen TE-toimisto nimeää yhden Kaakkois-Suomen työllisyysasioiden alueellisen johtoryhmän, joka toimii myös monialaisen yhteispalvelun johtoryhmänä. lakisääteistä monialaisen yhteispalvelun yhteistyösopimusta selvästi laajempi. Ottaen huomioon toiminta- ja tehtäväalueiden laajuus lienee sopiva joryn koko 10-12 henkilöä. Kunnat nimeävät verkostolle johtajan ja hänelle varahenkilön johtoryhmän VAIHTOEHTO B Kaakkois-Suomeen nimetään kaksi maakuntajakoon perustuvaa monialaisen yhteispalvelun johtoryhmää. Sopiva johtoryhmän koko lienee 4-6 henkilöä. Tässä verkostomallissa sopimuksen sisältö on Iakisääteinen monialaisen yhteispalvelun yhteistyösopimus. Kunnat nimeävät verkostolle kaksi johtajaa (1/verkosto) ja heille varahenkilöt (1/verkosto)
toimikaudeksi. Monialaisen yhteispalvelun toimipaikat olisivat tässä verkostomallissa TE-toimiston ehdotuksen mukaan: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola, Lappeenranta ja Parikkala. Monialaisen yhteispalvelun johtoryhmä arvioi tarpeen ja keinot järjestää palveluita muissa kunnissa. Tässä verkostomallissa TE-toimisto nimeää vastuuhenkilöt esimiesasemaan Kotkaan, Kouvolaan ja Lappeenrantaan niin että he vastaavat myös Haminan, Imatran ja Parikkalan monialaiseen yhteispalveluun sijoitetun TE-palvelujen henkilöstön esimiestehtävistä. Tavoitteena on päivittää Kaakkois-Suomen Verkostomalli mahdollistaa erilaisten seutukuntakohtaisten organisointiratkaisujen tekemisen ja toisten hyvistä käytännöistä oppimisen. johtoryhmien toimikaudeksi. Monialaisen yhteispalvelun toimipaikat olisivat tässä verkostomallissa TE-toimiston ehdotuksen mukaan: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta. Tässä verkostomallissa TE-toimisto nimeää omalta osaltaan nykykäytännön mukaisesti monialaisen yhteispalvelun vastuuhenkilöksi TE-toimiston palveluesimiehen, jonka sijoituspaikkakunta on Kouvola. TE-toimiston osalta Iähiesimiestyön tehostamiseen ja päätöksenteon siirtämiseen toimipaikkoihin ei päästä. Tässä mallissa luovutaan voimassa olevaan sopimukseen perustuvasta koko Kaakkois- Suomea koskevasta toiminnan ohjauksesta. Lappeenrannan lausunto työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun organisoimisesta Kaakkois-Suomessa Kaakkois-Suomen Te-palveluiden vaihtoehdot Eri puolilla Suomea on tulossa toisistaan poikkeavia verkostojen rakentamismalleja. Alustavien tietojen mukaan muun muassa Lappiin ja Varsinais-Suomeen on suunnitteilla yksi TYP johtoryhmä, Hämeeseen kaksi ja Pohjois-Karjalaan 1-3 johtoryhmää käsittävää verkostoa. Kaakkois-Suomen TE-toimisto on esittänyt kahta tosistaan poikkeavaa vaihtoehtoa työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun organisoimiskesi alueella. Kaakkois-Suomen kunnat ovat TE-toimiston kanssa 13.3.2015 käydyissä alustavissa neuvotteluissa nostaneet esille tarpeen alueellisen toiminnan kehittämiselle ja paikallistason yhteistyön tiivistämiselle. TE-toimiston esittämissä maakunnallisessa vaihtoehdossa B on kuitenkin katsottu, että maakunnallinen malli kasvattaa hallintoa ja estää strategisenkehittämistyön sekä TE-toimiston henkilöstöresursoinnin paikallistasolle. Vaihtoehtojen esittelyssä ei ole perusteltu tai osoitettu, mistä esitettyjen verkostomallien A ja B erot johtuvat. Vaihtoehdossa A, jossa Kaakkois-Suomen alueella olisi vain yksi TYP- johtoryhmä
sopimuksen sisältö olisi lakisääteistä monialaisen yhteispalvelun yhteistyösopimusta selvästi laajempi ja TE-toimisto pystyisi tarjoamaan esimiestason tuen paikallisiin toimipisteisiin. Maakunnallisen toimintamallin selvittäminen Lain 7 mukaan jokaisen työ- ja elinkeinotoimiston alueella on monialaisen yhteispalvelun järjestämistä varten tarvittava määrä monialaisen yhteispalvelun johtoryhmiä. Maakunnan kunnat esittävät selvitettäväksi verkostomallia, jossa muodostettaisiin Etelä-Karjalan työllisyysasioiden johtoryhmä, joka toimisi samalla monialaisen yhteispalvelun johtoryhmänä. Johtoryhmä päättäisi sille laissa määrätyistä tehtävistä, myös perustettavista toimipisteistä. Tämä johtoryhmä on maantieteelliseltä alueeltaan hallittava ja jäsenmäärältään sopiva ja mahdollistaisi tehokkaan toiminnan. Lisäksi johtoryhmä vastaisi Etelä-Karjalan työllisyysstrategian laatimisesta ja seurannasta. Strategia- ja toimintamallin kehittämistyötä voitaisiin tehdä yhteistyössä Kymenlaakson johtoryhmän kanssa. Maakunnallisessa mallissa olisi myös mahdollista kytkeä elinkeinoyhtiöt ja elinkeinopolitiikka tehokkaammin osaksi työllistymisen edistämistä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on maakunnallisella Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä, Eksotella, pois lukien Imatra, joko on mukana vain erikoissairaanhoidon ja erityishuollon osalta. Imatra valmistelee parhaillaan liittymistä Eksoten täysjäseneksi. Etelä-Karjalalla on jo hyviä kokemuksia maakunnallisesta yhteistyöstä ja näyttöä maakullallisten toimintamallien mahdollisuuksista tehostaa toimintaa. Nuorisotakuun huomioiminen Etelä-karjalan kunnat ovat mukana valtiotonavarainministeriön (VM) kuntakokeilussa nuorisotakuun ja hyvinvoinnin integroitu toimintamalli kokeiluissa. VM:n nuorisotakuun kokeilua toteutetaan ESR-rahoitteisella Etelä-Karjalan ohjaamo hankkeella (1.3.2015 28.2.2018). Ohjaamo pyrkii vastaamaan nuorisotakuun eli nuorten alle 29-vuotiaiden koulutus- ja työelämäosallisuuden haasteisiin. Nuorten alle 25- vuotiaiden yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta työttömänä olleiden monialaisen yhteispalvelun toteuttaminen tulisi suunnitella yhteistyössä Ohjaamo-toiminnan kanssa. Jatkoneuvotteluissa tulee sopia maakunnallisesti toimivana ohjaamon ja nuorten työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelutarpeen prosesseista. Eksoten asema Hallituksen esityksen (183/2014) yksityiskohtaisissa perusteluissa kohdassa 1.1 todetaan, että monialaisen yhteispalvelun tavoitteen toteutumisen kannalta keskeisiä kunnan palveluja ovat kunnan lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut kuten sosiaalityö, kuntouttava työtoiminta ja työttömien terveydenhuollon palvelut sekä
mielenterveys- ja päihdepalvelut. Edellä kuvattujen palveluiden järjestämisvastuu on Etelä-Karjalassa Eksotella. Monet kunnat tarjoavat työttömille erilaisia työllistymistä edistäviä palveluja. Tarjottavia palveluja ovat esimerkiksi yksilö- ja työvalmennus sekä työhönvalmennus. Kunnilla ei kuitenkaan ole lakisääteistä velvoitetta mainittujen palvelujen järjestämiseen, mutta jos kunta niitä tarjoaa, olisi tarkoituksenmukaista, että niitä olisi tarjolla myös osana työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua. Tämä todetaan myös lain yksityiskohtaisissa perusteluissa: Työttömien palvelutarpeet huomioon ottaen olisi tarkoituksenmukaista, että kunta tarjoaisi osana monialaista yhteispalvelua myös muita työllistymisen esteiden poistamiseen tähtääviä palveluja kuten esimerkiksi velkaneuvontaa ja sosiaalista luototusta. Lainsäädäntö itsessään vahvistaa kunnan roolia monialaisen työllistymistä edistävän yhteispalvelun järjestämisessä. Kunnan edustajat ovat mukana johtoryhmässä, joka päättää keskeisistä toimintaan liittyvistä asioista. Lisäksi kunta voi toimia työllistymisen esteiden poistamiseen tähtääviä palvelujen tuottajana. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjää ei voi kuitenkaan jättää huomioimatta jatkoneuvotteluissa ja mahdollisessa johtoryhmätyöskentelyssä, koska monialaisen yhteispalvelun tavoitteen toteutumisen kannalta keskeisiä kunnan palveluja ovat kunnan lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnallinen työllisyyden hoidon malli Valtio on siirtänyt kunnille vastuuta työllisyydenhoidosta, mutta kunnille ei ole annettu todellisia välineitä tehokkaaseen työllistymisen edistämiseen. Työllistymistä edistävät toimet ovat edelleen TE-toimiston hallinnassa. Kunnat ovat riippuvaisia TE-toimiston asiakasohjauksesta, suunnitelmista, aikataulutuksesta ja päätöksenteosta. Ainoa kunnan järjestämisvastuulla oleva lakisääteinen aktiivitoimenpide on kuntouttava työtoiminta, joka on lähtökohtaisesti sosiaalipalvelua. Asiakaspalveluresurssit ovat vähentyneet TE-toimistoissa työttömyyden voimakkaasta kasvusta huolimatta. Palvelut ovat siirtyneet enenevässä määrin sähköisiksi. Vaarana on, että asiakkaan omatoimisuuden vaade on liian suuri ja työllistymisessä tukea tarvitsevat henkilöt uhkaavat syrjäytyä palveluista. Ohjaukseen ja neuvontaan liittyvällä palveluvajeella on vääjäämätön vaikutus muun muassa kunnan tuottamiin aktiivipalveluihin ohjautumiseen ja työttömyyden pitkittymiseen. Etelä-Karjalan maakunta on valmis ottamaan laajemman vastuun työllisyydenhoidon kokonaisuudesta. Jos asiakasohjauksen
ongelmia ei saada ratkaistua ja yhteistyötä alueellisella tasolla parannettua, Etelä-Karjalan maakuntaliitto ja alueen kunnat tulevat esittämään, että alueella toteutetaan maakunnallinen työllisyyden hoidon malli, jossa valtio siirtäisi TE-palveluiden järjestämisvastuun yhdelle maakunnalliselle toimijalle. Kaakkois-Suomessa on lähdetty rakentamaan nykylainsäädännön mukaista työllistymistä edistävää monialaista yhteispalveluverkostoa jo toimivan Kaakkois-Suomen työvoiman palvelukeskusverkoston pohjalta. Jatkoneuvotteluissa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennettavan verkoston toimivuuteen, paikallisuuteen ja nykyisten etenkin asiakasohjauksen ongelmien ratkaisemiseen. Edustajien nimeäminen jatkovalmisteluun Kaakkois-suomen TE-toimiston lausuntopyynnössä pyydetään ottaman kantaa kuka on kunnan yhteyshenkilö ennen johtoryhmän nimeämistä käytävissä jatkoneuvotteluissa ja kuka on mahdollinen edustaja johtoryhmässä. Lappeenrannan kaupungin edustajat jatkoneuvotteluissa ovat strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen sekä hyvinvointipalveluiden kehittämispäällikkö Sanna Natunen, joista toinen tulee olemaan mahdollinen johtoryhmän jäsen. TE-toimistoa pyydetään kutsumaan kuntien toiveesta jatkoneuvotteluihin maakunnallisen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjän Eksoten edustaja. Eksoten mahdollisen edustajan nimeäminen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun johtoryhmään on linjattava jatkoneuvotteluissa. (ON) Kj Kh Annetaan edellä esitetyn mukainen lausunto Kaakkois-Suomen työja elinkeinotoimiston lausuntopyyntöön koskien työllisyyttä ja erityisesti työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun verkostojen rakentamista Kaakkois-Suomeen. Hyväksyttiin.