Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Paneelikeskustelu 7.9.2012 Mikko Niini
Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi 2030 : Ennakointi 10-12/012 12/2012-3/2013 5-10 /2012 3-4/2012 Aineistoanalyysi 5.-16.3. Tulevaisuustyöpaja 27.3. Verkkokysely 27.2.-14.3. 2-3/2012 Ministerityöryhmät 17.4. ja 19.6. Iltakoulu 26.6. Asiantuntijatyöpaja teemaehdotusten rajaamiseksi 30.3. Ohjausryhmä 12.4. Kansliapäällikkökokous 16.4. Summer school 13.8.
Viritys vuoteen 2030 10.9.2012
Ministerityöryhmän 17.4. vahvistamat teemat ja horisontaaliset näkökulmat Ennakointiprosessissa työstettävät teemat 1. Niukkuuden mahdollisuudet 2. Uusi pohjoisen maantiede 3. Yritysten uudistuminen 4. Hallinto mahdollistajaksi 5. Tulevaisuuden työelämä 6. Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus Horisontaalisina näkökulmina kaikissa teemoissa A. Joustavuus ja kriisinkestävyys B. Osaamiset ja kyvykkyydet C. ICT mahdollistajana D. Globaali näkökulma
Teema 2: Uusi pohjoisen maantiede Näkökulmia
A. Joustavuus ja kriisinkestävyys: Näkökulmat 1(2) 10.9.2012
A. Joustavuus ja kriisinkestävyys: Näkökulmat 2(2) Miten yhteiskunta ennakoi ja tunnistaa yllätyksiä? Miten turvataan nopea selviytyminen yllättävistäkin muutoksista? Miten tartutaan muutoksiin ja nähdään ne mahdollisuuksina? Miten hyödynnämme pienuutemme ketteryytenä? Mitä yllätyksiä voi tulla eteen 10-20 vuoden aikana?
B. Osaamiset ja kyvykkyydet: Näkökulmat 1(2)
B. Osaamiset ja kyvykkyydet: Näkökulmat 2(2) Mitä erityistä osaamista, kyvykkyyttä ja taitoja tarvitaan tämän (suotuisaksi tunnistetun) tulevaisuuden kehityskulun edistämiseen? Millaista osaamista syntyy, kun tulevaisuutta tehdään tästä näkökulmasta? (Miten syntyvä osaaminen vahvistaa suotuisia kehityskulkuja?) Mistä löytyvät ne ihmiset, joilla on osaamista, kyvykkyyttä ja halua sitoutua toivotun tulevaisuuden kehityskulun edistämiseen? Onko tällaisia ihmisiä jo olemassa vai pitääkö osaamista luoda esimerkiksi koulutuksella, uudenlaisilla partneruuksilla tai kumppanuuksilla? Entä pitääkö ihmisten sitouttamiseen ja/tai osallistamiseen luoda jotakin erityisiä rakenteita? Millaiset tilat, teknologiat, tavat tehdä työtä kehittävät ihmisten kyvykkyyttä ja osaamista?
C. ICT mahdollistajana: Näkökulmat 1(2)
C. ICT mahdollistajana: Näkökulmat 2(2) Miten olemme edelläkävijä ja maailman tehokkain ICT hyödyntäjä? Miten ICT voisi mahdollistaa yhteiskunnan toimintojen tehostamisen ja helpottamisen? Miten hyödynnämme tehokkaasti tietovarantojamme? Mihin suuntiin sosiaalinen media, internet ja pilvipalvelut kehittyvät ja mitä vaikutuksia näillä on? Miltä virtuaalimaailman maisema näyttää? Mitä uusia liiketoimintamahdollisuuksia avautuu? Mitä yllätyksiä voi tulla eteen 10-20 vuoden aikana?
D. Globaali näkökulma: Näkökulmat 1(2)
D. Globaali näkökulma: Näkökulmat 2(2) Miten näitä ennakoidaan ja miten ne huomioidaan? Mitä ovat globaalien kehityskuvien vaikutukset Suomen kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille? Millaisia uusia globaaleja mahdollisuuksia Suomelle avautuu? Miten Suomi kytkeytyy osaksi maailmaa ja mitä tämä edellyttää eri tahoilta? Miten innostetaan suomalaisia olemaan rohkeita ja aktiivisia maailmankansalaisia? Mitä yllätyksiä voi tulla eteen 10-20 vuoden aikana?
Suomi on kuin saari ja eristyksissä muusta maailmasta, jäätyvän Itämeren takana
EU on tunnustanut Suomen erityisaseman 22. Yhteinen julistus Suomen liikenneyhteyksien turvaamisesta Sopimuspuolet, jotka tunnustavat, että Suomen maantieteellisen sijainnin vuoksi meriväylät ovat sille erityisen tärkeitä ja että ilmastoolosuhteiden vuoksi väylät on erityisen vaikea turvata, katsovat, että Suomen ja muun unionin välisten meriyhteyksien ylläpitämiseen ja kehittämiseen on kiinnitettävä asianmukaisella tavalla huomiota asiaa koskevissa unionin aloitteissa, muun muassa kehitettäessä Euroopan laajuisia verkkoja Pohjois-Euroopassa.
IMO ympäristödirektiivit merenkululle lisäävät kuljetuskustannuksia Itämerellä merkittävästi
LNG polttoaine on ratkaisu, mutta miten saadaan aikaan jakeluinfrastruktuuri?
Teollinen valmistus hiipuu Suomesta, markkinat ovat kaukana ja työvoima halpaa Aasiassa World shipbuilding output by countries Historical market share development m arket share in % of GRT/GT 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Rest of the w orld Other Western Europe UK Sw eden Germany Other Far East Japan South Korea China P. R, delivery year
Samanaikaisesti aukeaa uusia mahdollisuuksia
Voisiko pohjoisella dimensiolla olla uusi merkitys?
Suomi tarvitsee syväsataman kaukoliikenteeseen - Uusia tavaravirtoja syntyy, erityisesti Pohjois-Suomessa ja Suomesta - Suomi tarvitsee myös syväsataman isoja laivoja ja kaukokuljetuksia varten -Pohjoinen yhteys ei ole paikallinen asia vaan koko Suomen logististen järjestelmien kustannuskilpailukyvyn kysymys
Aukeaako kokonaan uudet meriväylät ja tavaravirrat?
Kysymyksiä mikä on Suomi 2030, mikä merkitys on valmistavan teollisuuden tarpeilla? elääkö tulevaisuuden Suomi uudestaan luonnonvaroilla? miten etäisyystekijät ympäristövaatimusten paineessa voidaan muuttaa kilpailueduksi? lämpeneekö pohjoinen?
Kiitos! 10.9.2012