Klusterihankkeet Kommenttipuheenvuoro Sinikka Ripatti 19.5.2008 Terveydenhuollon atk-päivät Lahti
Sisältö Tavoitteet ja tehtävä Klusterit Kansalliset toimijat Kansallisen hankkeen tilanne klusterien näkökulmasta Klusterien kommentit ja kehittämisehdotukset Muuta huomioitavaa Lopuksi 2
Klusterien tavoite ja tehtävä Tavoitteena Kanta-palvelujen käyttö kansallisten määritysten mukaisilla yhteistoiminnallisilla järjestelmillä Tehtävänä huolehtia kansallisten määritysten mukaisten toiminnallisuuksien kehittämisestä ja toimeenpanosta potilaskertomusohjelmistoihin 3
Klusterit Abilita GFS (Graafinen Finstar) Kaisa hanke (PPSHP) Mediatri Pegasos-klusteri Proxit- hanke (Effica ) YSHP-klusteri (yliopistolliset sairaanhoitopiirit ) HoiData-hanke, hoitotyön kirjaamisen kehittäminen 4
Yhteistyön vaiheistus Vaihe 1, 2005 Toiminnallisuus, rakenteet ja integraatiot Vaihe 2, 2006-2007 Rakenteiset ydintiedot, näkymät, otsikot CDA R2 rakenteet Vaihe 3, 2007-2009 Integraatiot Kanta palveluihin, eresepti, earkisto Toteutus, testaus ja käyttöönottomallin luonti Koodistopalvelun käyttö Käyttövaltuuksien hallinta ja sähköinen allekirjoitus TEOn korteilla Jokaisella klusterilla on oma hankeorganisaatio ja siihen liittyvät sopimukset 5
Yhteistyön koordinointi STM:n rahoitusosuus 0-50 % Hankerahoituspäätöksissä v. 2007 on järjestelmille asetettu seuraavat vaatimukset: 30.6.2008 mennessä valmius sähköiseen reseptiin, 31.12.2008 mennessä valmius lähettää kansalliseen sähköiseen arkistopalveluun sähköisiä asiakirjoja, 31.12.2009 mennessä muut kansallisen sähköisen arkistopalvelun asettamat vaatimukset (tietojen haku, suostumusten hallinta) Klusterien koordinaatio STM:n, Kuntaliiton ja Kuopion yliopiston sopimus POKANEN-yhteistyöryhmä: kansalliset vastuutahot, tilaajien edustajat, ydinjärjestelmien toimittajien edustajat Kolme hankekatselmointia: toukokuussa ja syksyllä 2008, vuonna 2009 6
Klustereiden toimintaympäristöt Kehitettävät ohjelmistot käytössä lähes 400 organisaatiossa Ohjelmistokehitys versioidaan, pääversiot suurten organisaatioiden ohjelmistoista 1-1,5 vuoden välein Esim. HUS:ssa tällä hetkellä päivittäin 3500 yhtäaikaista käyttäjää, vuonna 2010 arviolta noin 6000 Erikoissairaanhoidon tietotuotanto monimuotoisempaa kuin perusterveydenhuollossa Lukuisia erillisiä kliinisiä osastojärjestelmiä, jotka tuottavat potilaskertomustietoja Lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä alueellisia tietojärjestelmäpalveluja Palvelujärjestelmät ja organisaatiot muuttuvat 7
Terveydenhuollon organisaatiot STM STAKES KELA MUUT S t r a t e g i a n Koordinaatioryhmä Ydinjärjestelmäklusterit: Abilita GFS Finstar Kaisa-hanke PPSHP Mediatri Pegasos Proxit /Effica YSHP Neuvottelukunta Fujitsukonsortio POKANEN Maksujaosto Luokitukset, KP jr TJSERT sertifiointi Tilastot Hilmo, hoidon saatav., bm, ym. TEO ereseptiryhmä earkistoryhmä KuntaIT ValtIt SITRA Seurattavia hankkeita: SAINI, ekat, KY Solea t o i m e e n p a n o HoiData, sisältö Muut hankkeet Yksityissektorin järjestelmäkehitys Toimittajat Tutkimus, arkiston jatkokehitt. Kansalaisen sähköinen asiointi Apteekit Varmenteet KUNTALIITTO Sisältömääritykset Standardointi: HL7 jr Tekninen komitea Sopimusosapuolia: Lääkelaitos Lääketietokeskus Apteekkariliitto Duodecim AR avoimet rajapinnat Vetuma, VRK Tekes SFS Th-teknologia JUHTA JHS Lainsäädäntö, ohjeet 8
Tilanne, kaikki liikkuu Sähköisen lääkemääräyksen toteutus ja pilotit etenevät lähes aikataulussa Potilasasiakirjoja koskevat asetukset nyt 10 kk myöhässä KELAn earkisto määritysten tarkennus 6 kk myöhässä OPAS v 2.2. 31.1.2007 uusitaan 2008 aikana HL7 CDA R2 määritykset osittain keskeneräiset TEOn palvelukuvaukset kesken Yksityiskohtaiset päätökset tutkimustulosten, kuvien ja biosignaalien arkistoinneista tekemättä Sertifiointikriteeristö kesken => määritysten yhteensovittaminen tehtävä Terveydenhuoltolaki valmistunee 2008 aikana 9
Klustereiden kommentteja 10
Kehittämiseen on sitouduttu vahvasti Alkuperäisiin vaadittuihin toteutusaikatauluihin on sitouduttu, vaikka määrittelyjen aikataulu ei ole pitänyt Koska arkistojärjestelmään liittyvät määritykset ovat kesken ja tulkinnanvaraisia toteutukset voivat olla hyvin erilaisia osa sovitusta toiminnallisuudesta jää tekemättä Ohjelmistokehityksen puutteet siirtyvät käyttöönottoprojektien ongelmiksi 11
Kommentteja koordinointiin Vastuu hankkeesta on nyt jaettu liian monelle osapuolelle Määritysten yhteensovittaminen täytyy koordinoida Muutosten hallinnasta on sovittava Klusteriosapuolet ehdottavat toteutuksen vaiheistusta Konkreettiset tavoitteet eri vaiheille Toteutusten priorisointi Työmäärien arviointi, aikataulutus ja resurssointi eri vaiheille Kansalliset help deskit tarvitaan teknisiin kysymyksiin ja määritysten tulkintoihin Kustannukset näkyviksi ja kustannus-hyötyanalyysit käyttöön 12
Kommentteja kirjaamisen sisältöön Ydintietomääritykset eivät varmista yhdenmukaista kirjaamista Kliinisen työn asiantuntijoita tarvitaan jatkossa enemmän kehittämiseen Hoitotyön nimikkeistöillä ja otsikoilla on päällekkäisyyksiä, kuka harmonisoi koodistot käyttäjien kannalta ymmärrettäviksi? Tiedon laatu Tällä hetkellä mm. ongelmia saada diagnoositiedot oikein kirjattua Millä työvälineillä seurataan potilaskertomustietojen laatua? 13
Kommentteja käyttöönottoihin Keskitetty käyttöönottojen ohjaus erittäin tarpeellista Käyttöönoton mallit, sopimusmallit, koulutusmateriaali, jatkuvan käytön tuen mallit luotava Prosessikehittämiseen ja informaatioprosessien kuvaamiseen varattava resursseja ennen varsinaisia käyttöönottoja Osaaminen Miten koulutus järjestetään hyvät käytännöt yhteiseen käyttöön Kirjaamiskoulutus ja tiedonhallinnan koulutus osaksi ammattilaisten peruskoulutusta Verkkokurssit käyttöön Välineet saadaan kyllä toteutettua, niiden ottaminen hyötykäyttöön on kertaluokkaa vaikeampi projekti 14
Muuta huomioitavaa 15
Tiedämmekö mitä käyttäjät haluavat ja odottavat? Käytettävyys on ykkösasia helppous, hyödyllisyys, nopeus, loogisuus, ymmärrettävyys, jne. Onko terminologia ja määritykset ymmärrettäviä ja onko niitä testattu käyttöympäristöissä? Kirjaamisprosessiin tarvittaneen automaatiota huomattavasti enemmän kuin nykyjärjestelmät sitä tarjoavat Tietojen rakenteisuus on välttämätöntä, mutta onko tiedon keruu liian ylivoimaista ja aikaa vievää nykyisillä järjestelmätyökaluilla? 16
Tiedämmekö mitä kansalaiset odottavat? HS 30.4.2008 Otsikolla: Potilastietojen siirtymisestä pitänee huolehtia itse...henkilökohtaisesti en niinkään välitä siitä, ketkä kaikki ovat perillä terveydentilastani. Minulle tärkeämpää on se, että minua hoitavilla henkilöillä on käytettävissään kaikki tarpeellinen tieto. PM, Hyvinkää Onko terminologia ymmärrettävää? esim. suostumus on sidottu palvelutapahtumaan tai palvelukokonaisuuteen 17
Arkkitehtuurin kehittäminen edessä Nyt kehitettävät järjestelmät lähtökohtaisesti yhden organisaatio ja / tai toiminnon sovelluksia avoimien rajapintojen kehittäminen, yhdenmukaistettu terminologia ja dokumenttirakenne eivät takaa hyvää lopputulosta tiedon eheyttä ei voi taata kopioimalla tietoja järjestelmien välillä Muutos sovelluskeskeisestä arkkitehtuurista informaatioja prosessikeskeiseen arkkitehtuuriin, jossa, järjestelmäpalvelut pitää rakentaa, paikallisesti, alueellisesti tai kansallisesti käytettäviksi riippuen siitä miten palvelujärjestelmän halutaan toimivan Alueelliset ja /tai kansalliset käytön tukipalvelut organisoitava 18
Lopuksi Verkostoituminen on hyödyntänyt kaikkia osapuolia Klusteriyhteistyö on ollut ainutlaatuista, keskeiset toimittajat on saatu yhteiseen pöytään sopimaan yhtenäisistä ratkaisuista Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden yhteistyö on ollut myös erittäin hyödyllistä Kanta-hankkeen ensimmäinen vaihe rakentaa teknisen kivijalan tulevaisuuden sähköisille palveluille, kehittämistyö on nyt alussa ja se tulee kestämään vuosia Yhteistyöllä päästään tuloksiin! 19