Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto
2 (28) Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Boliden Harjavalta Oy Miia Anttila Harjavallan kaupunki Reijo Roininen
3 (28) TIIVISTELMÄ Ilmanlaatua on tarkkailtu jatkuvatoimisesti Harjavallassa vuodesta 1985 lähtien. Vuonna 2004 Suurteollisuuspuiston alueen yhtiöille myönnetyissä ympäristöluvissa on esitetty määräykset Harjavallan ilmanlaadun tarkkailun järjestämisestä ja siihen osallistumisesta. Harjavallassa ilmanlaadun tarkkailun järjestämisestä vastaa ilmanlaatutyöryhmä, jonka jäsenet koostuvat teollisuuden ja kaupungin edustajista. Ilmanlaadun tarkkailujärjestelmä käsittää Kalevan ja Pirkkalan ympäristömittausasemat sekä Suurteollisuuspuistossa sijaitsevan sääaseman. Ympäristömittausasemilla jatkuvatoimisesti mitattavat suureet ovat rikkidioksidi (SO 2 ) sekä hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Ympäristöasemien viikkokeruunäytteistä (PM 10 ) määritetään lisäksi pölyn koostumus. Kalevan mittausasema, jossa näkyy myös liikenteen aiheuttama ilmaan nouseva pöly, kuvaa keskustan ilmanlaatua. Pirkkalan mittausasema kuvaa asuinalueiden ilmanlaatua. Sääasemalta saadaan informaatiota tuulen suunnasta ja nopeudesta, ilman lämpötilasta, ilmanpaineesta ja kosteudesta sekä sademäärästä. Lisäksi molemmilla mittausasemilla seurataan laskeuman määrää ja koostumusta. Ilmanlaatuindeksillä tarkasteltuna ilmanlaatu Harjavallassa oli vuonna hyvä. Rikkidioksidin vuosikeskiarvot olivat vuoden 2012 tasolla. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvojen ylityksiä ei ollut vuonna. Rikkidioksidin tuntikeskiarvon ylityksiäkään ei ollut. Hengitettävien hiukkasten metallipitoisuudet olivat Pirkkalan mittausasemalla keskimäärin edellisvuosien tasolla, tosin arseenipitoisuus oli hieman viime vuosia korkeammalla tasolla. Kalevan mittausasemalla hiukkasten metallipitoisuudet olivat keskimäärin samalla tasolla vuoteen 2012 verrattuna. Arseenipitoisuus oli Kalevan mittausasemalla huomattavasti korkeampi verrattuna vuoteen 2012. LIITTEET LIITE 1 Harjavallan ilmanlaadun tarkkailuasemien sijainti LIITE 2 Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten sekä liikenteen aiheuttamat päästöt Harjavallassa vuonna LIITE 3 Lisätietoa SO 2 -mittauksista LIITE 4 Hengitettävän pölyn (PM 10 ) vuorokausikeskiarvot LIITE 5 Hengitettävän pölyn (PM 10 ) viikkokeruunäytteiden arseeni-, kadmium ja nikkelipitoisuudet Kalevassa ja Pirkkalassa LIITE 6 Hengitettävien (PM 10 ) hiukkasten koostumus Pirkkalassa ja Kalevassa
4 (28) Sisältö 1 JOHDANTO... 5 2 HARJAVALLAN ILMANLAADUNTARKKAILUN TAUSTAA... 6 3 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT... 7 3.1 Mittausparametrien tilastollinen määrittely ohjearvojen osalta... 8 4 ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITTYVÄ PALVELUTOIMINTA... 9 4.1 Mittaustietojen kerääminen ja käsittely... 9 4.2 Pitoisuusmittauksissa käytetyt menetelmät... 9 5 SÄÄTIEDOT... 11 6 TULOKSET MITTAUSJAKSON AIKANA... 14 6.1 Rikkidioksidi, SO 2... 14 6.1.1 Ohjearvovertailu... 14 6.1.2 Raja-arvovertailu... 14 6.1.3 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 )... 15 6.2 Ilmanlaatuindeksi... 17 6.3 Laskeuma... 17 6.4 Mittaustulosten laadunvarmistus... 19 7 MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO... 20 7.1 Lisätietoja ilmanlaadusta Internetistä... 20 8 LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT... 20
5 (28) 1 JOHDANTO Raporttiin on koottu Harjavallan ilmanlaadun seurannan tulokset sekä tiedot ilman epäpuhtauksien päästömääristä vuodelta. Mittausjärjestelmän hoidosta, tuloksista ja raportoinnista on vastannut Boliden Harjavalta Oy:n laboratorio Kai Wasénin johdolla. Mittausjärjestelmän hallinnosta ja ylläpidosta vastaa Harjavallan ilmanlaatutyöryhmä, jonka jäsenet vuonna olivat: Boliden Harjavalta Oy, Hanna-Leena Heikkilä (pj) Harjavallan kaupunki, Reijo Roininen (siht.) Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Jari Hämäläinen Yara Suomi Oy, Timo Stranius Kemira Oyj, Tiina Rosnell Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy, Ari Savola Harjavallan Valu Oy, Päivi Kuoppala Niemisen Valimo Oy, Irene Salminen Puustelli Group Oy, Martti Pelimanni Seurantajäsen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Eljas Hietamäki Ilmanlaatutyöryhmä kokoontui vuonna yhden kerran. Tietoa reaaliaikaisesta ilmanlaadusta välitetään Internetissä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämän ilmanlaatuportaalin välityksellä osoitteessa: http://www.ilmanlaatu.fi Lisätietoja: Harjavallan kaupunki puhelin 044 432 5408 ympäristönsuojelu Reijo Roininen sähköposti: etunimi.sukunimi@harjavalta.fi Keskustie 5 B 29200 HARJAVALTA Internet: https://harjavalta-fi-d.aldone.fi/palvelut/asuminen_rakentaminen_tontit_ja/ymparistonsuojelu/
6 (28) 2 HARJAVALLAN ILMANLAADUNTARKKAILUN TAUSTAA Ilmanlaatua on tarkkailtu jatkuvatoimisesti Harjavallassa vuodesta 1985 lähtien. Vuonna 2004 Suurteollisuuspuiston alueen yhtiöille myönnetyissä ympäristöluvissa on määräykset Harjavallan ilmanlaadun tarkkailun järjestämisestä ja siihen osallistumisesta. Suurteollisuuspuiston yhtiöiden lisäksi tarkkailuun osallistuvat Harjavallan kaupunki sekä kaupungin valimot sekä Puustelli Group. Vuoden tarkkailu toteutettiin aikaisempien vuosien tapaan. PM 10 -näytteiden keruuaika oli, vuoden 2012 tapaan, seitsemän vuorokautta. Vuoteen 2006 saakka mittaustoimintaa on ollut rikkidioksidin osalta kolmessa pisteessä: Torttila, Kaleva ja Pirkkala. Lisäksi Torttilassa on mitattu 2 3 kertaa viikossa suurtehokeräimellä TSP- ja PM 10 -hiukkaspitoisuuksia sekä suoritettu kerätyn hiukkasmassan alkuainemäärityksiä. Vuoden 2007 alusta ilmanlaatua on seurattu Kalevan ja Pirkkalan ilmanlaatuasemilla. Kalevassa seurataan keskusta-alueen ja Pirkkalassa asutustaajaman ilmanlaatua. Jatkuvatoimisesti mitataan ulkoilman rikkidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Hiukkasten koostumus analysoidaan viikon ajan kerättävistä näytteistä. Näiden parametrien lisäksi seurataan ilman lämpötilaa, tuulen suuntaa ja nopeutta sekä ilmanpainetta ja ilman suhteellista kosteutta.
7 (28) 3 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Ilmanlaadun ohjearvoilla ilmaistaan ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja asettamalla pyritään turvaamaan terveellinen ilma myös herkille väestöryhmille. Ilmansuojelun tavoitteena on taata kaikille väestöryhmille terveellinen ja mahdollisimman viihtyisä ympäristö sekä ehkäistä ilman kautta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 ilmanlaadusta asetetaan raja-arvot mm. rikkidioksidille ja hengitettäville hiukkasille. Ilmanlaadun raja-arvot on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1. Ilmanlaadun ohjearvot ja raja-arvot (tsv = kk:n toiseksi suurin vrk-arvo) Mitattava komponentti Tarkastelujakso Raja-arvo Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa Rikkidioksidi (SO 2 ) tunti 350 g/m 3 (25. suurin) 24 vuorokausi 125 g/m 3 (4. suurin) 3 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) v.2000 (36. suurin)/ v.2010 (8. vuorokausi 50 g/m 3 35 suurin) vuosi 40/20 g/m 3 (keskiarvo v.2005/2010) Taulukko 2. Ilmanlaadun raja-arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi. Mitattava komponentti Rikkidioksidi (SO 2 ) Tarkastelujakso vuosi ja talvikausi (01.10-31.03) Raja-arvo 20 g/m 3 (keskiarvo) Valtioneuvosto on vuonna 2007 antanut asetuksen (164/2007), jossa on asetettu tavoitearvot polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (bentso(a)pyreeni) sekä kadmiumille, arseenille ja nikkelille. Tavoitearvot on esitetty taulukossa 3 ja ne on annettu kalenterivuosikeskiarvolle määritettynä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) kokonaismäärästä. Tavoitearvot tuli alittaa vuoteen mennessä. Taulukko 3. Tavoitearvot PM10:n arseenille, kadmiumille ja nikkelille. Mitattava komponentti Tarkastelujakso Tavoitearvo Arseeni (As) kalenterivuosi 6 ng/m 3 Kadmium (Cd) kalenterivuosi 5 ng/m 3 Nikkeli (Ni) kalenterivuosi 20 ng/m 3 Ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) säädetään mittausaineiston laatutavoitteista. Raja-arvojen valvonnassa ja mahdollisuuksien mukaan muussa ilmanlaadun seurannassa ovat seurantamenetelmien sallittua epävarmuutta, mittausten ajallista kattavuutta ja mittausaineiston vähimmäismääriä koskevat määräykset seuraavanlaiset: - sallittu epävarmuus 15 %, (hiukkasmittauksissa 25 %) - ajallinen kattavuus 100 % - aineiston vähimmäismäärä 90 %.
8 (28) Mitattavan aineiston vähimmäismäärää ja mittausten ajallista kattavuutta koskevat vaatimukset eivät sisällä laitteiden säännöllisestä kalibroinnista tai normaalista kunnossapidosta aiheutuvaa tietohukkaa. Rajaarvojen ylittymisen seurantaa varten Suomi on jaettu ilmanlaadun seuranta-alueisiin. 3.1 Mittausparametrien tilastollinen määrittely ohjearvojen osalta Validiteetti Ajallisen edustavuuden pitää olla 75 % kokonaismittausajasta. Vuorokausi- ja kuukausivaliditeetit on määritelty erikseen. Hiukkaset, PM 10 Hengitettävien hiukkasten vuorokausikohtainen ohjearvo sallii yhden 70 μg/m 3 ylityksen kalenterikuukauden pituisen jakson aikana. Raja-arvo ylittyy, jos 50 μg/m 3 vuorokausipitoisuus saavutetaan yli 35 kertaa vuodessa. Rikkidioksidi, SO 2 Ilman rikkidioksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvo voi ohjearvomäärittelyjen mukaan ylittyä yhden kerran kalenterikuukauden pituisen jakson aikana. Tuntikeskiarvoista yksi prosentti (1 %) voi kuukauden jaksolla olla suurempia kuin ohjearvon tuntikeskiarvo. Lämpötila ja ilmanpaine Laskennassa lämpötilana käytetään 20 C eli 293 K (Kelvin) ja ilmanpaineena 101,3 kpa.
9 (28) 4 ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITTYVÄ PALVELUTOIMINTA Kuten edellisinäkin vuosina JPP-Kalibrointi Ky vastasi analysaattorien ylläpidosta ja kalibroinneista vuosisopimuksen mukaisesti neljä kertaa vuodessa. PM 10 -näytteet analysoitiin Boliden Harjavallan analyyttisessä laboratoriossa. Liitteessä 1 on esitetty Harjavallan ilmanlaadun mittauspisteiden sijainti. Harjavallassa mitattavat suureet sekä mittauspaikat on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Mittauspaikat, mitattavat komponentit sekä mittauslaitteistot Aseman nimi Kaleva Analysaattorin malli Mittausaika Menetelmä TEOM 1400A Monitor Labs 9850 B TEOM Accu Laskeumakeräin TEOM 1400A Monitor Labs 9850 B TEOM Accu Laskeumakeräin jatkuva jatkuva kk jatkuva jatkuva kk UV-fluoresenssi ICP-OES Mitattava komponentti Hengitettävät hiukkaset Rikkidioksidi PM 10 -pölyn koostumus Laskeuma Hengitettävät hiukkaset Rikkidioksidi PM 10 -pölyn koostumus Laskeuma viikkokeruunäyte Mikropunnitusteknologia Pirkkala viikkokeruunäyte SFS 3865 Mikropunnitusteknologia UV-fluoresenssi ICP-OES SFS 3865 4.1 Mittaustietojen kerääminen ja käsittely Jatkuvatoimisten mittalaitteiden tulokset kerätään mittausasemilta reaaliaikaisesti SQL -tietokantaan kiinteiden tietoliikenneyhteyksien välityksellä. Katkostilanteessa keruuasemat puskuroivat tietoa. Raakamittausaineistolle tehdään kuukausittain tarvittavat tarkistukset ja korjaukset. Mittaustuloksista laaditaan vuosiraportti. 4.2 Pitoisuusmittauksissa käytetyt menetelmät Rikkidioksidi, SO 2 Rikkidioksidin mittaamiseen käytetään UV-fluoresenssiin perustuvaa menetelmää. UV-valo virittää rikkidioksidimolekyylit fluoresenssikammiossa. Viritystilan purkautuessa molekyylit emittoivat säteilyä, jonka voimakkuus on verrannollinen rikkidioksidin pitoisuuteen. Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien seurannassa käytetty menetelmä perustuu mikropunnitusteknologiaan. Hiukkaskeräimet on varustettu ohjelmoitavalla keruulaitteistoilla, joilla viikkonäytteet kerätään.
10 (28) PM 10 -pölyn koostumuksen määritys tehdään Boliden Harjavallan laboratoriossa ja analyysimenetelmänä käytetään ICP-OES tekniikkaa. Laskeuma Laskeumanäytteitä kerätään Kalevassa ja Pirkkalassa standardin SFS 3865 mukaisesti. Keruuaika on kalenterikuukausi. Näytteistä määritetään kokonaislaskeuma (g/m 2 /kk) sekä laskeuman koostumus (mg/m 2 /kk).
11 (28) 5 SÄÄTIEDOT Suurteollisuuspuiston sääasema (Vaisala) sijaitsee noin 30 metrin korkeudessa. Sääasemalla mitataan jatkuvatoimisesti tuulen suuntaa ja nopeutta sekä ilman lämpötilaa, vallitsevaa ilmanpainetta, sademäärää ja suhteellista kosteutta. Tuulen ajalliset jakaumat eri ilmansuuntiin on esitetty tuuliruusun avulla. Kuvassa 1 on esitetty tuuliruusut vuosineljänneksittäin ja kuvassa 2 koko vuosi. Tuulisektorit osoittavat tuulen kulkusuunnan (mistä mihin) sekä ajallisen edustavuuden prosentteina. Tiedot sademääristä on esitetty kuvassa 3 ja tiedot lämpötilasta kuvassa 4. Kuva 1. Vallitsevat tuulen suunnat ja ajalliset jakaumat vuosineljänneksittäin Tuuliruusu, tammi-maaliskuu Tuuliruusu, huhti-kesäkuu Tuuliruusu, heinä-syyskuu Tuuliruusu, loka-joulukuu
12 (28) Kuva 2. Vuoden tuuliruusu Kuva 3. Sadanta
13 (28) Kuva 4. Ulkoilman lämpötila laskettuna tuntikeskiarvoista
14 (28) 6 TULOKSET MITTAUSJAKSON AIKANA 6.1 Rikkidioksidi, SO 2 6.1.1 Ohjearvovertailu Vuonna ei esiintynyt rikkidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99. % -pisteen (250 µg/m 3 ) eikä kuukauden toiseksi suurimman vuorokausiarvon ylityksiä (80 µg/m 3 ) kummallakaan mittausasemalla. Tulokset on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Rikkidioksidin 99. prosenttipisteen ja 2. suurimmat vrk-arvot Rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat Kalevassa 6 µg/m 3 (2012: 7 µg/m 3, 2011: 8 µg/m 3, 2010: 6 µg/m 3 ; 2009: 6 µg/m 3 ; 2008: 7 µg/m 3 ; 2007: 9 µg/m 3 ) ja Pirkkalassa 6 µg/m 3 * (2012: 5 µg/m 3, 2011: 6 µg/m 3, 2010: 4 µg/m 3 ; 2009: 3 µg/m 3 ; 2008:3 µg/m 3 ; 2007:4 µg/m 3 ). Myöskään kasvillisuuden suojaamiseksi asetettu ohjearvo 20 µg/m 3 ei ylittynyt. *Pirkkalan vuosikeskiarvo edustaa ajanjaksoa 1.1. 4.11.. Laitteisto rikkoutui 5.11.. 6.1.2 Raja-arvovertailu Raja-arvot saavat tuntiarvon osalta ylittyä 24 kertaa vuodessa ja vuorokausiarvo kolme kertaa vuodessa ilman, että raja-arvo virallisesti tulkitaan ylitetyksi. Yksittäisiä rikkidioksidin tuntikeskiarvon raja-arvon 350 µg/m 3 ylityksiä ei tapahtunut Kalevassa (2012: 0 kpl; 2011: 11 kpl; 2010: 1 kpl; 2009: 3 kpl; 2008: 3 kpl; 2007:4 kpl) eikä Pirkkalassa kertaakaan vuonna (2012: 0 kpl; 2011: 0 kpl; 2010: 0 kpl; 2009: 0 kpl; 2008: 0 kpl; 2007:1 kpl). Vuorokausikeskiarvon rajaarvon 125 µg/m 3 ylityksiä ei ollut kummallakaan mittausasemalla. Liitteessä 3 on esitetty tarkempia tietoja rikkidioksidin mittaustuloksista vuonna.
15 (28) 6.1.3 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Hiukkaspitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisesti Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla TEOM 1400A laitteistoilla. Asemien sijainti on kuvattu liitteessä 1. Laitteistot on varustettu karkeajakoisen hiukkasmassan erottimilla, jolloin tuloksissa on huomioitu vain hengitysteihin joutuvan, hienojakoisten, aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 10 µm hiukkasten osuus. Kalevan ja Pirkkalan ympäristömittausasemien PM 10 -tulokset ja tulosten vertailu ohje- ja raja-arvoihin on esitetty taulukoissa 6 ja 7 (edellisten vuosien luvut suluissa). Hiukkaskeräimet on varustettu ohjelmoitavalla suodatinlaitteistoilla, joilla kerättiin kummaltakin asemalta teflonsuodattimille viikkonäyte. Suodattimen alkuaineanalyysit suoritettiin Boliden Harjavallan analyyttisessä laboratoriossa ICP-OES tekniikalla. Tulokset on esitetty taulukossa 8. Taulukko 6. PM 10 tulokset Kalevan ja Pirkkalan ympäristömittausasemilta (suluissa edellisten vuosien tilastot) mittaustulokset Kaleva, PM 10 Pirkkala, PM 10 vuorokausikeskiarvojen lukumäärä 365 (366/362/349/329/239) 365 (366/357/350/326/359) ajallinen kattavuus, % 100 (100/99/96/90/65) 100 (100/98/96/89/98) vuosikeskiarvo, µg/m³ 10 (11/12/12/13/10) 10 (10/11/10/11/10) vuorokausiarvojen maksimi, µg/m³ 50 (50/45/51/71/31) 37 (25/32/31/35/38) vuorokausiarvojen minimi, µg/m³ 0 (0/3/3/2/0) 3 (0/2/0/4/0) Taulukko 7. PM 10 tulosten vertaaminen ohje- ja raja-arvoihin. ylitykset Kaleva, PM 10 Pirkkala, PM 10 vrk-raja-arvon (50µg/m³) ylitykset, kpl (suurin sallittu 35 kpl/v) 0 (0/1/4/0/5) 0 (0/0/0/0/2) vuosikeskiarvon raja-arvon (40µg/m³) ylitykset, kpl 0 (0/0/0/0/0) 0 (0/0/0/0/0) kuukauden 2. suurimman vrk-arvon ohjearvon ylitykset, kpl 0 (0/0/0/0/0) 0 (0/0/0/0/0)
16 (28) Taulukko 8. PM 10 - hiukkasten arseeni- ja metallipitoisuudet. P i r k k a l a n m i t t a u s a s e m a, PM 10 As Cd Pb Ni Zn Cu ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 Vuosikeskiarvon tavoitearvot 6 5-20 - - Mittausten vuosikeskiarvo 5,8 2 11 4 20 6 Mittausten vuosikeskiarvo 2012 3 1 10 3 16 4 Mittausten vuosikeskiarvo 2011 5 2 13 8 22 13 Mittausten vuosikeskiarvo 2010 4 2 8 6 20 8 Mittausten vuosikeskiarvo 2009, (11kk) 3 1 16 8 17 8 Mittausten vuosikeskiarvo 2008 6 3 13 5 23 8 Mittausten vuosikeskiarvo 2007 4 2 5 5 28 5 K a l e v a n m i t t a u s a s e m a, PM 10 As Cd Pb Ni Zn Cu ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 ng/m 3 Vuosikeskiarvon tavoitearvot 6 5-20 - - Mittausten vuosikeskiarvo 9,6 3 17 9 24 16 Mittausten vuosikeskiarvo 2012 6 2 14 7 18 10 Mittausten vuosikeskiarvo 2011 8 3 17 13 29 23 Mittausten vuosikeskiarvo 2010 15 9 27 18 33 27 Mittausten vuosikeskiarvo 2009, (11kk) 10 3 14 13 19 17 Mittausten vuosikeskiarvo 2008 (8kk)* 16 5 25 16 26 29 Mittausten vuosikeskiarvo 2007 (7kk)* 8 2 12 15 23 11 *Vuosina 2007 ja 2008 suoritettiin PM2,5 kampanjaluonteinen mittausjakso Kalevassa Arvioitaessa tuulensuunnan vaikutusta hiukkaspitoisuuksiin havaittiin erittäin heikko korrelaatio, toisin sanoen Suurteollisuuspuiston vaikutusta ei pystytty selvästi osoittamaan. Sen sijaan tuulensuunnan ja hiukkasten koostumuksen välillä esiintyi vahva korrelaatio. Hengitettävien PM 10 -hiukkasten alkuainekohtaisille pitoisuuksille on määritelty ainoastaan tavoitearvot kalenterivuoden keskiarvoille: As 6 ng/m 3, Cd 5 ng/m 3 ja Ni 20 ng/m 3. Tavoitearvot tuli alittaa vuoteen mennessä. Kalevan mittausaseman PM 10 -hiukkasten arseenipitoisuus oli aikaisempia vuosia korkeampi ja ylitti pitoisuudelle asetetun tavoitearvon. Pirkkalan PM 10 -hiukkasten arseenipitoisuus oli aiempia vuosia selvästi korkeammalla tasolla. Pitoisuuksissa on huomattava nousu samanaikaisesti, kun Pirkkalan mittausasemalla oli sähköviasta johtuvia häiriöitä, joiden seurauksena SO 2 -laite vaurioitui korjauskelvottomaksi. Sähkövian aiheuttamaa häiriötä PM 10 -keräimeen ei ole varmuudella voitu sulkea pois ja tuloksiin liittyy tämän takia epävarmuutta. PM 10 -hiukkaspitoisuuden viikkokeruunäytteiden mittaustulokset ja alkuainepitoisuudet on esitetty graafisesti liitteissä 5-6. Taulukossa 9 on esitetty PM 10 -analytiikalle arvio kokonaismittausepävarmuudesta.
17 (28) Taulukko 9. Arvio PM 10 -analytiikan mittausepävarmuudesta As Cd Pb Ni Zn Cu 30 % 25 % 25 % 30 % 35 % 35 % 6.2 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on havainnollinen apuväline tiedotettaessa päivittäisestä ilmanlaadusta. Laskenta tapahtuu tunneittain ja ilmanlaatuluokkia on viisi. Tunti-indeksin käyttöön liittyy myös eräitä rajoituksia. Esimerkiksi terveysvaikutuskuvaukset voivat olla vaikeita määritellä pelkästään tunti-indeksien perusteella. Ilmanlaatuindeksillä kuvataan ilmanlaatua arvosanoilla hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksin parametreja Harjavallassa ovat ulkoilman rikkidioksidipitoisuus ja hengitettävät PM 10 - hiukkaset. Mikäli ilmanlaatu heikkenee indeksillä kuvattuna huonoksi tai erittäin huonoksi ja tilanteen ennustetaan kestävän useita tunteja, lähetetään tiedotusvälineille asiaa koskeva tiedote. Ilmanlaatutiedotetta ei lähetetä esimerkiksi viikonloppuna tai yöllä tapahtuneista ilmanlaadun heikkenemisistä. Yleisölle ja tiedotusvälineille sekä viranomaisille tiedottamisesta vastaa Harjavallan kaupungin ympäristötoimi. Harjavallan mittaustulokset toimitetaan Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaaliin (www.ilmanlaatu.fi), jonka avulla tietoa ilmanlaadusta saadaan yleisön nähtäville. Portaaliin kootaan kymmenien mittausverkkojen tulokset eri puolilta Suomea. Portaali otettiin käyttöön vuonna 2008. Taulukossa 10 on esitetty Kalevan ja Pirkkalan ympäristömittausasemilta mitattujen parametrien mukaan laskettu ilmanlaatuindeksi. Kalevassa "Huono" -indeksin laukaisijana olivat kohonneet SO 2 -pitoisuudet sekä keväisen katupölyn aiheuttamat PM 10 -pitoisuudet. Kalevassa myös Erittäin huono -indeksin laukaisijana olivat keväisen katupölyn aiheuttamat PM 10 -pitoisuudet Taulukko 10. Ilmanlaatuindeksin jakaumat Ilmanlaatuindeksien jakauma Kaleva Pirkkala % h % h Hyvä 88,0 7706 92,3 8089 Tyydyttävä 10,6 931 7,5 655 Välttävä 1,3 115 0,2 15 Huono 0,07 6 0,01 1 Erittäin huono 0,02 2 0,00 0 100 8760 100 8760 6.3 Laskeuma Laskeumamittausten tuloksille ei ole ohje- tai raja-arvoja ja tuloksia on pidettävä ainoastaan suuntaaantavina. Etenkin kokonaislaskeuman määrittämisessä esiintyy ajoittain ongelmia keräysastioihin kulkeutuneiden puiden lehtien ym. laskeumaan kuulumattoman aineksen takia aiheuttaen epävarmuutta tuloksiin.
18 (28) Laskeumamittausten vuosikeskiarot 2008 on esitetty taulukossa 11 ja vuoden kuukausikohtaiset tulokset taulukossa 12. Taulukko 11. Laskeumamittausten vuosikeskiarvot Laskeumamittaukset - vuosikeskiarvot Laskeuma Cu Ni As Cd Fe Zn Al Pb SO4 NH4-N g/m2/kk mg/m2/kk mg/m2/kk mg/m2/kk mg/m2/kk mg/m2/kk mg/m2/kk mg/m2/kk mg/m2/kk mg/m2/kk mg/m2/kk Kaleva 2008 1,6 32 7 1,2 0,06 72 3 20 0,8 987 39 2009 1,2 14 7 0,6 0,05 39 2 9 0,3 188 18 2010 1,1 12 6 0,8 0,06 33 1 9 0,4 198 12 2011 1,0 24 8 0,9 0,07 66 3 13 0,7 311 20 2012 1,1 18 5 0,6 0,10 36 3 13 0,5 246 16 0,9 24 4 0,6 0,09 41 3 21 0,7 189 17 Laskeuma Cu Ni As Cd Fe Zn Al Pb SO4 NH4-N g/m2/kk mg/m2/kk mg/m2/kk mg/m2/kk mg/m2/kk mg/m2/kk mg/m2/kk mg/m2/kk mg/m2/kk mg/m2/kk mg/m2/kk Pirkkala 2008 0,8 9 2 0,4 0,03 27 1,3 14 0,2 227 55 2009 0,5 6 3 0,5 0,04 17 0,9 4 0,2 84 12 2010 0.6 6 3 0,6 0,03 20 0,8 6 0,2 149 16 2011 0,7 9 3 0,5 0,04 20 1,2 8 0,3 205 38 2012 0,6 7 2 0,4 0,04 16 1,5 9 0,3 172 30 0,4 9 2 0,5 0,04 15 1,6 6 0,3 137 27 Taulukko 12. Laskeumamittausten kuukausikeruunäytteiden tulokset Kaleva Pirkkala *Pirkkalan toukokuun näyteastia oli kuiva
19 (28) 6.4 Mittaustulosten laadunvarmistus Rikkidioksidianalysaattorien nolla- ja aluetason tarkastukset tehdään vuorokausittain HAIR-järjestelmän ohjaamana. Kaasuanalysaattorien monipistekalibroinnit tehtiin neljä kertaa vuodessa ulkopuolisen konsultin toimesta kaasulaimennukseen perustuvalla kalibraattorilla. Analysaattorien toimintaa seurattiin päivittäin. Kaikista kalibroinneista on kirjalliset dokumentit. Mittalaitteiden validiteettiprosentit on esitetty taulukossa 13. Pirkkalan marras- ja joulukuun SO 2 - validiteetteja lukuun ottamatta kaikki toteutuneet rikkidioksidimittausten validiteetit ovat yli sallitun minimiarvon (75 %). Pirkkalan SO2-mittauslaitteisto rikkoutui marraskuun alussa. Validiteettiprosentit sisältävät laitteiden säännöllisestä kalibroinnista tai normaalista kunnossapidosta aiheutuneen tietohukan. Taulukko 13. Mittalaitteiden SO 2 - ja PM 10 -validiteettiprosentit Kaleva, SO 2 Pirkkala, SO 2 Kaleva, PM 10 Pirkkala, PM 10 Tammikuu 96 96 100 100 Helmikuu 96 96 100 100 Maaliskuu 96 96 100 100 Huhtikuu 96 96 100 100 Toukokuu 96 94 99 100 Kesäkuu 96 96 100 99 Heinäkuu 95 96 100 99 Elokuu 96 95 99 99 Syyskuu 96 95 100 100 Lokakuu 95 90 99 100 Marraskuu 96 11* 100 100 Joulukuu 93 0* 100 100 * Laiterikko
20 (28) 7 MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO Ilmanlaatuindeksillä tarkasteltuna ilmanlaatu Harjavallassa oli vuoden aikana pääosin hyvä. Ilmanlaatuindeksissä huomioidaan kahden ympäristöaseman mittaaman ulkoilman rikkidioksidipitoisuus ja hengitettävien hiukkasten pitoisuus. Ilmanlaatuindeksi Harjavallan keskustassa mitattuna osoitti vuonna (suluissa 2012) seuraavaa jakaumaa: 88 % (86 %) hyvä, 11 % (12 %) tyydyttävä, 1 % (2 %) välttävä, 0,07 % (0,07 %) huono sekä 0,02 %, (0,00 %) erittäin huono. Ilmanlaatu täytti rikkidioksidin suhteen arvioituna ilmanlaatuasetuksessa asetetut vaatimukset. Pitoisuudet eivät myöskään ylittäneet kasvillisuuden suojaamiseksi asetettuja ohjearvoja. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot olivat kummallakin mittausasemalla samaa suuruusluokkaa vuoteen 2012 verrattuna. Yksittäisiä tuntikeskiarvoylityksiä ei kirjattu kummallakaan asemalla. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvojen ylityksiä ei ollut lainkaan vuonna. Hengitettävien hiukkasten metallipitoisuudet olivat Pirkkalan mittausasemalla keskimäärin edellisvuosien tasolla lukuun ottamatta arseenipitoisuutta, joka oli viime vuosiin verrattuna korkeammalla tasolla. Kalevan mittausasemalla hiukkasten metallipitoisuudet olivat pääosin vuoden 2012 tasolla. Kalevan mittausasemalla arseenipitoisuus oli huomattavasti korkeampi vuoteen 2012 verrattuna. 7.1 Lisätietoja ilmanlaadusta Internetistä Harjavallan ilmanlaadun mittaustuloksia on julkaistu vuoden 2008 alusta lähtien Ilmatieteen laitoksen Internet-sivuilla, osoitteesta: http://www.ilmanlaatu.fi. Mittaustulosten vuosiraportit vuodesta 2007 eteenpäin löytyvät osoitteesta: https://harjavalta-fi-d.aldone.fi/palvelut/asuminen_rakentaminen_tontit_ja/ymparistonsuojelu/ 8 LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT LIISA on VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa kehitetty tieliikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. Laskentajärjestelmä tulostaa päästömäärät tonneina kunnittain, lääneittäin ja koko Suomen osalta. Päästömäärät jaetaan kahdeksalle väylätyypille ja yhdeksälle ajoneuvotyypille. Lisäksi saatavissa on tulokset autokannan ikäjakauman suhteen. Laskennassa otetaan huomioon ajoneuvojen kylmäkäytön ja joutokäynnin päästölisä. Myös erityyppiset polttonesteet huomioidaan (reformuloidut tuotteet). Päästölajit ovat hiilimonoksidi (CO), hiilivedyt (HC), typen oksidit (NO x ), hiukkaset, metaani (CH 4 ), typpioksiduuli (N 2 O), rikkidioksidi (SO 2 ) ja hiilidioksidi (CO 2 ) sekä polttonesteen kulutus. Taulukossa 14 on esitetty ajoneuvojen päästömäärien vertailu Harjavallassa 2012.
21 (28) Taulukko 15. Ajoneuvojen päästömäärien vertailu Harjavallassa 2012 CO HC NOx Hiukkaset CH 4 N 2 O SO 2 CO 2 Pääkadut 46,7 5,7 12,2 0,8 0,3 0,2 0,0 4484,1 Kokoojakadut 8,1 1,0 1,6 0,1 0,0 0,0 0,0 588,6 Tonttikadut 22,2 2,7 2,5 0,2 0,1 0,0 0,0 872,1 Rakennuskaavatiet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Taajaman päätiet 14,7 1,5 5,5 0,3 0,1 0,1 0,0 1357,2 Taajaman muut tiet 14,1 1,6 3,1 0,2 0,1 0,1 0,0 1041,0 Maaseudun päätiet 43,1 3,1 15,3 0,7 0,3 0,2 0,0 3997,6 Maaseudun muut tiet 9,4 0,9 2,8 0,2 0,1 0,0 0,0 919,4 Yhteensä 158,3 16,5 43,1 2,5 1,0 0,6 0,1 13259,8 Henkilöautot ei kat 46,0 5,0 4,0 0,0 0,4 0,0 0,0 380,9 Henkilöautot kat 87,7 5,7 8,0 0,0 0,3 0,2 0,0 4399,3 Henkilöautot diesel 12,5 1,6 7,6 1,1 0,0 0,2 0,0 3457,4 Pakettiautot ei kat 2,4 0,3 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 24,2 Pakettiautot kat 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,7 Pakettiautot diesel 3,9 0,7 3,8 0,7 0,0 0,1 0,0 1392,2 Linja-autot 0,9 0,5 3,0 0,1 0,0 0,0 0,0 468,5 Kuorma-autot ip 2,1 1,4 6,1 0,2 0,1 0,0 0,0 1176,4 Kuorma-autot peräv 2,5 1,5 10,4 0,3 0,1 0,1 0,0 1952,2 Lähde: Ajoneuvojen osalta VTT/LIISA 2012 laskentajärjestelmä. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa kaupunki-ilman laadun huononemista ja suurimpien kaupunkien vilkkaasti liikennöidyissä keskustoissa ovat erilaiset hengityselinsairaudet lisääntyneet huomattavasti. Erityisen ongelmallinen on inversiotilanne, jolloin liikenteen päästöt jäävät lähelle maanpintaa, eivätkä sekoitu ylempiin ilmakerroksiin. Katupöly kiusaa useimpia ihmisiä keväisin. Suurin osa katupölystä on suuria hiukkasia, jotka ärsyttävät silmiä ja nenän limakalvoja. Kaikkein haitallisimpia ovat alle kymmenen mikrometrin (10 µm) kokoiset hiukkaset, jotka voivat kulkeutua ihmisessä syviin hengitysteihin. Muita liikenneperäisiä päästöjä ovat hiilimonoksidi, hiilivedyt ja typenoksidit. EU on antanut raja-arvojen ylittymistä koskevia lievennyksiä niille kansallisille valtioille, joissa raja-arvojen ylitykset aiheutuvat katujen hiekoitushiekasta.
22 (28) LIITE 1 Harjavallan ilmanlaadun tarkkailuasemien sijainti
23 (28) Teollisuus- ja energiatuotantolaitosten sekä liikenteen aiheuttamat päästöt Harjavallassa vuonna LIITE 2 Päästölähde SO 2 (t/vuosi) NOx (t/vuosi) Hiukkaset (t/vuosi) Yhteensä (t) Boliden Harjavalta Oy 2 396 182 3 2 581 Suomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy 225 99 8 332 Norilsk Nickel Harjavalta Oy 2 2 Yara Suomi Oy 0,8 0,4 1,2 Kemira Oyj 0,4 0,4 Harjavallan Valu 0,4 0,4 Niemisen Valimo 2 2 4 Puustelli Group Oy 0,9 20 0,8 22 Harjavallan Kaukolämpö Oy / Pori Energia Oy 10 4,5 1 16 Harjavallan kaupunki (tieliikenne)* 0,1 43 3 46 yhteensä 2632 351 21 3005 * Lähde: VTT:n LIPASTO/LIISA 2012 laskentajärjestelmä
24 (28) LIITE 3 Lisätietoa SO 2 -mittauksista Alla olevissa kuvissa on esitetty ympäristöasemien rikkidioksidipitoisuuksien tuntikeskiarvoja ajanjaksoilta tammikuu kesäkuu ja heinäkuu joulukuu.
25 (28) Alla olevissa kuvissa on esitetty rikkidioksidipitoisuudet ajanjaksoilla tammikuu kesäkuu ja heinäkuu joulukuu.
26 (28) LIITE 4 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausikeskiarvot
27 (28) LIITE 5 Hengitettävien (PM 10 ) hiukkasten arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuudet Pirkkalassa ja Kalevassa vuonna.
28 (28) Hengitettävien (PM 10 ) hiukkasten koostumus Pirkkalassa ja Kalevassa vuonna. LIITE 6