MONA - Moniaistinen asuinympäristökokemus MÜNCHEN - ECHING - WIEN 27.-29.4.2011
Teksti ja taitto Johanna Hätönen Kuvat Sotera Espoo, Otaniemi 2012
Sisältö Taustaa 4 Saksa 5 München 5 Eching 5 Wohnen im Viertel -konsepti 6 Sozialstation und Nachbarschaftstreff 7 Wohnen im Viertel - Berg am Laim 8 Mehr Generationen Haus -konsepti 9 Unter den Arkaden 10 Alten Service Zentrum Eching 11 Itävalta 13 Wien 14 Sargfabrik 15 Miss Sargfabrik 16 Matkaohjelma 17
Taustaa Helsinki Eching München Wien Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Sotera-instituutti järjesti huhtikuussa 2011 tutustumismatkan Saksaan Müncheniin ja Echingiin sekä Itävaltaan Wieniin. Matka liittyi käynnissä olevaan Tekes -rahoitteiseen MONA Moniaistinen asuinympäristökokemus -hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on kehittää virikkeellisiä, omatoimisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistäviä asuinympäristöjä. MONA-hankkessa keskitytään asuinrakennusten yhteistiloihin ja piha-alueisiin. Matkan tarkoituksena oli tutustua hyviin olemassa oleviin ratkaisuihin, joissa erityisryhmien asuminen ja palvelut ovat luontevasti yhdistetty normaaliin asuinrakennuskantaan. Tutustumiskohteet valittiin muun muassa hankkeen ohjausryhmältä saatujen vinkkien avulla. Echingin tutustumiskohde löytyi internetin ISA-alustan (ISA-Platform, Integrated Sevice Areas) kautta. ISAalusta perustuu kansainväliseen, eri organisaatioiden väliseen yhteistyöhön, joka keskittyy asumisja hoivapalveluiden tarjoamiseen ikääntyvälle väestölle. ISA-alusta tarjoaa eri maiden toimijoille ja organisaatioille mahdollisuuden vaihtaa kokemuksiaan ikääntyneiden asumisen ja hoidon hyvistä käytännöistä. Münchenin kohteet valitsi arkkitehti Paul Kramer, joka toimi oppaana Münchenin vierailun ajan. Wienissä tutustuttiin palveluasumisen ja vanhainkotien sijaan yhteisöasumisen kohteisiin. Valituissa kohteissa asukkaat olivat voineet itse vaikuttaa asuntojensa lisäksi talossa toimiviin palveluihin. Asukkaat voivat halutessaan asua koko elämänsä samassa talossa ja talon palvelut mukautuvat heidän muuttuvien tarpeidensa mukaan. Yhteisöasuminen kasvattaa suosiotaan myös Suomessa ja sen voidaan ennustaa nousevan yhdeksi varteenotettavaksi asumisvaihtoehdoksi myös ikääntyneiden keskuudessa. 4
Saksa Ikääntyneiden osuus Saksan väestöstä kasvaa vuosi vuodelta. Ikääntyneiden määrän lisääntyessä myös apua tarvitsevien määrä kasvaa. Vuonna 2008 avun piirissä oli yhteensä 2,3 miljoonaa saksalaista ja heistä 83 prosenttia oli yli 65-vuotiaita. Apua tarvitsevista valtaosa (1,6 milj. hlö) asuu yksityisasunnoissa ja heistä kaksi kolmasosaa selviytyy arkiaskareistaan omaistensa avustuksella. Yksi kolmasosa kotona asuvista avun tarvitsijoista turvautuu kotipalvelun apuun (ambulante Pflegedienste). Päivittäisistä avuntarvitsijoista 750 000 asuu pysyvästi palvelutaloissa, joista he saavat tarvitsemansa hoidon ja muut palvelut. Tällaisia täysipäiväistä hoivaa tarjoavia palvelutaloja on Saksassa yhteensä noin 11 000. Ennen hoivamarkkinoiden avautumista yksityisille palveluntarjoajille oli Saksassa puutteita hoivapalveluiden saatavuudessa. Nykyisin 60 prosenttia kotipalveluista ja 40 prosenttia palvelutaloista on yksityisten palveluntarjoajien ylläpitämiä. Puolet näistä palvelutaloista kuuluu voittoa tavoittelemattomille tahoille kuten Caritakselle, Diakonielle ja Työterveyslaitokselle (Arbeiterwohlfahrt). Apu- ja hoitopalveluita tarvitsevat voivat siis valita miltä palveluntarjoajalta he palvelunsa ostavat. Hoito-kuluvakuutus (Pflegeversicherung) korvaa hoitokuluja kunkin henkilön hoitoluokituksen tai tarpeen mukaisesti. Pysyvän laitoshoidon täysimääräinen korvaussumma vaihtelee hoitolukituksen mukaan reilusta 1000:sta eurosta vajaaseen 1500:an euroon kuussa. Hoitokuluvakuutuksen omavastuusumma on kuukausittain keskimäärin 1400 euroa. München München on Saksan kolmanneksi suurin kaupunki, jossa asui nykyisin noin 1,35 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2003 Münchenissä oli 211 238 yli 65-vuotiasta asukasta, joka suhteutettuna silloiseen asukaslukuun tekee noin 16 prosenttia koko Münchenin väkimäärästä. Iäkkäiden asukkaiden määrä on kasvussa ja viimeisten viiden vuoden aikana iäkkäiden määrä on lisääntynyt noin 9,7 prosentilla. Eching Eching kuuluu Freisingin lääniin ja se sijaitsee vajaan parinkymmenen kilometrin päässä Münchenistä pohjoiseen. Echingin kuntaan kuuluvat Echingin lisäksi Günzenhausen, Ottenburg, Deutenhausen ja Dietersheim. Eching on perustettu vuonna 1978. Vuonna 2010 Echingissä oli 13 640 asukasta, joista 15 prosenttia oli yli 65-vuotiaita. Echingin asukkaista valtaosa käy töissä Münchenissä. 5
Wohnen im Viertel -konsepti Münchenin kunnan asunnonvälitysyritys GEWOFAG on Münchenin suurin vuokranantaja ja sen hallinnassa on yli 30 000 asuntoa ympäri Müncheniä. Asuntojen vuokraamisen lisäksi GEWOFAG tarjoaa erilaisia asumispalveluita kaikenikäisille ihmisille eri elämän vaiheiden tarpeisiin. GEWOFAG on kehittänyt Wohnen im Viertel -konseptin, jonka kautta he tarjoavat eri korttelien asukkaille heidän tarvitsemiaan palveluita. Tavoitteena on esimerkiksi ikääntyneiden asukkaiden kohdalla, että he voisivat elää mahdollisimman pitkään omassa kodissaan ja toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta säilyttää mahdollisuuden itsenäiseen elämään. Konseptin kortteleista on mahdollista vuokrata asunto myös lyhytaikaisempaa käyttöä varten. Lyhytaikainen vuokraaminen voi tulla tarpeeseen esimerkiksi hoitajana toimivan omaisen loman aikana tai leikkauksen jälkeisenä toipilasaikana, jolloin asuminen omassa kodissa saattaisi olla haastavaa. Asukkaiden yhteiseen käyttöön on usein suunniteltu korttelin yhteinen keittiö, ruokailutila ja olohuone. Korttelien pohjakerroksissa toimii yleensä muiden palveluiden lisäksi korttelikahvila, joka houkuttelee ihmisiä koko lähialueelta. Tyypillisimpiin apupalveluihin kuuluvat kotitöissä ja kaupassakäynnissä avustaminen, lastenhoitopalvelut, apu erilaisten lomakkeiden ja hakemusten täyttämisessä sekä hoiva- ja lääkäripalvelut. Hoiva- ja lääkäripalveluiden järjestämisessä järjestö tekee yhteistyötä usein paikallisten toimijoiden kanssa. 6
Sozialstation und Nachbarschaftstreff Bayrischzeller Strasse 5, 81539 München Münchenin eteläisessä kaupunginosassa sijaitsee yksi GEWOFAG:in ylläpitämistä kortteleista. Esteettömät asunnot on kunnostettu vanhaan asuinkortteliin ja asuntojen lisäksi kortteliin on tehty kohtaamispaikka alueen asukkaille. Korttelin asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut helposti suoraan omaan kotiinsa tai rakennusten pohjakerroksessa sijaitsevista palvelupisteistä. Myös lähiseudun asukkaat voivat tilata tarvitsemiaan kotipalveluita ja käyttää korttelin tarjoamia palveluita. Korttelin sisäpihan pintaa nostamalla saatiin vanhaan ja osittain suojeltuunkin rakennukseen toteutettua esteettömät kulut ensimmäisen kerroksen asuntoihin. Loivat rampit johtavat viereisiltä kaduilta ylös piha-alueelle ja maanpinta on saatu samalle tasolle sisäänkäyntien kanssa. Lunta ja sadevettä varten on seinien vierukset varustettu riteliköillä ja niiden alla kulkevilla sala-ojajärjestelmillä. Nostetusta pihasta ei näin aiheudu lisäkuormitusta vanhoille seinärakenteille. Nostetun pihapinnan lisäksi on pihan suunnittelussa huomioitu muutenkin eri tavoin liikkuvat ihmiset. Pihalla on istutuksia korotetuissa istutusaltaissa, joiden ääreen pääsee helposti myös pyörätuolin kanssa. Ulkokalusteiden suunnittelussa ja toteutuksessa on myös huomioitu pihan eri käyttäjäryhmät. 7
Wohnen im Viertel Berg am Laim Innsbrucker Ring 70, 81671 München Berg am Laim:in ja Rammersdorf:in kaupunginosien rajalle rakennettiin vuonna 2007 ensimmäinen Wohnen im Viertel -konseptin mukainen asuintalo. Uusi rakennus tuli osaksi vanhaa korttelirakennetta ja se sulki aikaisemmin avoimena olleen piha-alueen vilkkaasti liikennöidyltä Innsbrucker Ring:ltä. Näin uuden asuinrakennuksen lisäksi saatiin viihtyisä korttelipiha kaikkien asukkaiden yhteiseen käyttöön. Uuden rakennuksen tunnusmerkkinä on koko korttelin mittainen, lasijulkisivu, joka näkyy kauas rakennuksen ympäristöön. Asuintalossa on 34 kynnyksetöntä asuntoa ja kahdeksan asuntoa, jotka soveltuvat mitoituksensa puolesta pyörätuolinkäyttäjälle. Lisäksi yksi huoneisto on varattu lyhytaikaisille vuokralaisille, hetkellistä avuntarvetta varten. Asukkaiden käytössä on ympärivuorokautiset kotiapupalvelut. Vuokrahintaan sisältyy ympärivuorokautinen turva hätätilanteiden varalle, jonka lisäksi asukkailla on mahdollisuus ostaa tarvitsemiaan apu- ja hoivapalveluita. Näistä asukkaan toiveiden mukaisesti räätälöidyistä palveluista tehdään erillinen hoitosopimus asukkaan kanssa. Talon palvelut ovat myös muiden kuin talon omien asukkaiden käytettävissä. Pohjakerroksessa sijaitsevat yhteiset keittiöja ruokailutilat ovat avoimia kaikille lähiseudun asukkaille. Yhteiskeittiössä valmistetaan ruoka päivittäin osalle talon asukkaista ja muutaman kerran viikossa ovat kaikki asukkaat tervetulleita yhteiselle päivälliselle. Talo tarjoaa myös apuja hoivapalveluita lähiseudun asukkaille, jotka asuvat puolen kilometrin säteellä rakennuksesta. 8
Mehr Generationen Haus -konsepti Monen sukupolven talot ovat kaiken ikäisten ihmisten yhteisiä kohtaamispaikkoja. Monen sukupolven taloja löytyy Saksasta jo yhteensä 500. Taloista löytyvät tilat yhteiselle olemiselle ja mahdollisuus järjestää palveluita ja toimintaa lastenhoidosta ikääntyneiden päiväkahvitteluihin. Monen sukupolven talot toimivat asuinalueiden korttelikeskuksina ja talojen toiminta sekä talon tarjoamat palvelut räätälöidään asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoistyöhön ja kaikki halukkaat voivat osallistua korttelikeskuksen toimintaan niin asiakkaina kuin työntekijöinä. Esimerkiksi maahanmuuttajat voivat järjestää keskuksissa omia kulttuuri-iltojaan, kielten opetusta ym. tapaamisia ja alueella asuva musiikinopettaja voi pitää keskuksessa soittotunteja asuinalueen lapsille. 9
Unter den Arkaden Dientzenhoferstrasse 66 68, 80937 München Unter den Arkaden on Harthofin kaupunginosassa sijaitseva Monen sukupolven talo. Unter den Arkaden -korttelikeskus syntyi Münchenin naapurustoprojektin seurauksena, kun asuinalueelle haluttiin saada asukkaiden yhteinen tapaamispaikka, jossa ihmiset voisivat toteuttaa erilaisia yhteisiä aktiviteettejä. Asukkaiden yhteisen korttelikeskuksen avulla haluttiin lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja asukkaiden välisten verkostojen syntymistä sekä heidän sitoutumistaan asuinympäristöönsä ja sen kunnossapysymiseen. Korttelikeskuksen tarve kävi ilmi kaupungin sosiaalitoimiston (SHB) teettämästä selvityksessä. Alueella asuu paljon lapsiperheitä, työttömiä, sosiaaliturvan varassa eläviä, ikääntyneitä ja maahanmuuttajia, jotka kaikki tarvitsevat apua ja tukea arkipäivän askareissaan. Keskus tarjoaa monenlaisia palveluita, joiden järjestämiseen myös asukkaat voivat osallistua. Kaikille avoimia tilaisuuksia ovat esimerkiksi lasten iltapäiväkerho, aamiaistapaamiset ja päiväkahvit. Opetusta ja harrastusmahdollisuuksia tarjotaan muun muassa englanninkielen kursseilla, pc-kursseilla, Tai Ji- ja tanssitunneilla, ruuanlaittokursseilla sekä pienille lapsille suunnatuilla satu- ja musiikkihetkillä. Muita keskuksen tarjoamia palveluita ovat väliaikaisesti vuokrattavat huoneet ja huoneistot, internetkahvila, kampaamo ja kirpputori. Keskuksessa autetaan myös erilaisten tukihakemusten ja muiden lomakkeiden täyttämisessä. Keskuksesta voi ostaa päivittäin myös kohtuuhintaisen lounaan. Keskuksen remontti on rahoitettu pääasiallisesti lahjoituksina saaduilla varoilla ja myös suurin osa korjaustöissä käytetyistä materiaaleita on saatu lahjoituksina eri alojen yrityksiltä. Yritysten kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä myös muissa korttelikeskuksen hankinnoissa. Useat yritykset ovat itse tarjoutuneet projektiin mukaan ja ovat lahjoittaneet enemmänkin kuin mitä heiltä oli alun perin pyydetty. Vapaaehtoistyöntekijöiden lisäksi Unter den Arkaden -keskukseen on palkattu myös koko- ja puolipäiväisiä työntekijöitä. Työntekijät on palkattu Euro Training Centre (ETC) järjestön kautta. ETC on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka toimikenttään kuuluvat lapset, nuoret ja nuoret aikuiset. 10
Alten Service Zentrum Eching Bahnhofstrasse 4 / Heidestrasse, 85386 Eching Ajatus ikääntyneille suunnattujen palveluiden parantamisesta ja oman palvelukeskuksen rakentamisesta syntyi Echingissä jo 1980-luvun puolivälissä. Tavoitteena oli turvata koko ikääntyneille suunnattujen palveluiden ketju, ei vain rakentaa yksittäistä palvelutaloa. Toisaalta palveluketju ei olisi toimiva ilman omaa palvelutaloa. Palvelutalon rakentamisen ohjaus oli paikallisten yhdistysten käsissä ja taloudellista tukea projektille saatiin kunnalta sekä Boschin tutkimuslaitokselta, joka oli yksi hankkeen suurimmista rahoittajista. Rakennuksen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, johon osallistui neljätoista arkkitehtitoimistoa. Valmiin rakennuksen kokonaiskerrosala on 5500 neliömetriä ja rakentaminen maksoi 3,2 miljoonaa euroa. Palvelutalon rakentamisen perusajatuksena oli tarjota alueen ikääntyneille asukkaille asuntoja, lisätä heidän sosiaalista kanssakäymistään ja turvata palveluiden sekä hoivan saanti. Pitkäaikaisasuntojen lisäksi palvelutalo tarjoaa lyhytaikaista hoivaa ja kotipalvelua lähialueen asukkaille. Palvelutalon tarjoamat palvelut ovat kunnan järjestämiä. Palvelutalon toisesta ja kolmannesta kerroksesta on yhteensä 21 asuntoa, jotka ovat kooltaan 48 55 neliömetriä. Asunnot sijaitsevat leveän käytävän varrella, joka kiertää suurta ja valoisaa sisäpihaa. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee suurin osa palvelutalon yhteisistä tiloista, kuten ravintola, kahvila ja viriketoiminnan tilat. Asuinkerroksissa on pienempiä kirjastomaisia olohuonetiloja, jotka ovat asukkaiden ja heidän vieraidensa käytettävissä. Palvelutalon yhteistilat on suunniteltu tukemaan sosiaalista kanssakäymistä. Yhteistilat ovat asukkaiden käytettävissä myös ohjatun toiminnan ulkopuolella. Asukkaat osallistuvat aktiivisesti erilaisten toimintojen ja tapahtumien järjestämiseen. 11
Talosta löytyy myös ulkopuolisten palveluntarjoajien palveluita. Ensimmäisestä kerroksesta on esimerkiksi kukkakauppa ja fysioterapeutin vastaanotto. Palvelutalon järjestämiin aktiviteetteihin osallistuu vuosittain noin 13 500 kävijää. Palvelutalo on suosittu kohtauspaikka kaikenikäisten lähiseudun asukkaiden keskuudessa. Vuonna 2007 valmistui 30 uutta asuntoa palvelutalon lähelle rakennettuun lisärakennukseen. Uuden rakennuksen alakerrassa toimii ryhmäkoti dementoituneille. Ryhmäkodin yhteydessä on turvallinen ja viihtyisä piha-alue, jonne on suora yhteys muutamista asunnoista ja yhteisestä ruokailutilasta. Ylempien kerrosten asunnot ovat kaikkien halukkaiden vuokrattavissa. 12
Itävalta Myös Itävallassa ikääntyneiden osuus väestöstä lisääntyy vuosi vuodelta. Tähän vaikuttaa muun muassa syntyvyyden hidastuminen ja eliniänodotteen nousu. Miesten keskimääräinen odotettu elinikä on 77,1 vuotta ja naisten 82,24 vuotta. Vuoden 2011 alussa Itävallan väestöstä 17,6 prosenttia oli täyttänyt 65 vuotta. Itävallan senioripolitiikan lähtökohta on kohdata ikääntyneet aktiivisena osana väestöä ja nähdä heidät yhteiskunnallisena resurssina. Senioripolitiikkaa halutaan tehdä yhdessä ikääntyneiden kanssa, ei heitä varten. Vanhenemisen ei tulisi suoraan tarkoittaa avun ja hoivan tarpeen lisääntymistä, vaan jokainen ikääntynyt tulisi kohdata yksilönä ja nähdä heidät heidän vahvuuksien ja mahdollisuuksien kautta. Itävallan seniori- ja vapaaehtoispolitiikan tavoitteina onkin turvata ja tukea ikääntyneiden osallistumismahdollisuuksia, elämän mittaista oppimista (Lebenslangen Lernen) ja aktiivista vanhuutta. Vanhustenhoidon laadun varmistamiseksi ja laatutason yhtenäistämiseksi on Itävallassa kehitetty kansallinen vanhainkotien ja palvelutalojen laatusertifikaatti (Nationales Qualitätzertifikat für Altenund Pflegeheime in Österreich). Sertifikaatin tavoitteena on myös motivoida palveluntarjoajia kehittämään toimintaansa. Kansalliselle sertifikaatille oli kysyntää, sillä vanhainkodeilla ja palvelutaloilla oli käytössään monenlaisia omia laatujärjestelmiä, jotka eivät olleet keskenään vertailukelpoisia, eivätkä riittävän objektiivisia. Sertifikaatissa arvioidaan laajasti tiloja ja toimintakäytäntöjä. Huomiota kiinnitetään myös asukkaiden henkilökohtaisten mieltymysten ja taitojen huomioimiseen. Kansallisen laatusertifikaatin mottona onkin Elämää kuin kotona (Leben wie daheim). 13
Wien Wien on Itävallan pääkaupunki ja väkiluvultaan maan suurin kaupunki. Vuoden 2011 alussa Wienin alueella asui 1 724 142 asukasta ja heistä 16,9 prosenttia oli täyttänyt 65 vuotta. Heidän osuus väestöstä jää Itävallan keskiarvoa alhaisemmaksi. Vuoden 2000 lopussa Wienissä oli reilut 80 vanhainkotia ja palvelutaloa. Näistä 80 prosenttia kuului voittoa tavoittelemattomalle sektorille, 9 prosenttia julkiselle sektorille ja 11 prosenttia yksityissektorille. Vanhainkotien ja palvelutalojen lisäksi Wienissä on esimerkkejä myös toisenlaisista asumismalleista, jotka huomioivat asukkaiden eri elämänvaiheissa muuttuvat tarpeet, mutta säilyttävät samalla heidän itsenäisyyden ja aktiivisen roolin asumisen ja asumista tukevien palveluiden järjestämisessä. Tuetun asumisen (Betreutes Wohnen) tarkoituksena on säilyttää asukkaiden mahdollisuus itsenäiseen elämään ja samalla tarjota asukkaan tarvitsemat apu- ja hoivapalvelut asukkaan kotona. Asunnot on suunniteltu esteettömiksi ja ikääntyneille asukkaille soveltuviksi, jolloin omatoiminen pärjääminen helpottuu. Asukas siirtyy tuetun asumisen piiriin siinä vaiheessa kun hän ei enää pärjää itsenäisesti omassa kodissaan. Tuettuun asumiseen siirtyminen tarkoittaa siis monessa tapauksessa muuttoa toiseen, esteettömämpään asuntoon. Vaihtoehtoista asumisen muotoa edustaa yhteisöasuminen, jossa asukkaat toimivat aktiivisena osapuolena jopa aivan rakennushankkeen alusta asti. Asukkaat eivät osta asumispalvelua suoraan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta, vaan kokoavat sen itse halutunlaiseksi tiloja ja palveluita myöten. Yhteisöasumisprojektit perustuvat yleensä elinkaariasumisen malliin ja rakennukset suunnitellaan siten että asukkaat voivat halutessaan asua samassa asunnossa tai talossa koko elämänsä. Tällöin ei puhuta vain ikääntyneiden asumisesta ja ikääntyneiden tarpeista, vaan saman rakennuksen tulee toimia kaikenikäisille asukkaille. Rakennuksiin varataan yleensä tiloja yhteisiä toimintoja ja yhteistä olemista varten. Tiloja voidaan myös vuokrata asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti eri yrityksille ja palveluntarjoajille. 14
Sargfabrik Goldschlagstrasse 169, 1140 Wien Sargfabrik on Itävallan suurin yhteisöasumis- ja kulttuuriprojekti. Vuonna 1996 valmistui vanhan arkkutehtaan tontille 73 uutta asuntoa. Rakentamisella haluttiin ottaa kantaa kalliiden asuntomarkkinoiden yksipuoliseen tarjontaan. Projektin tarkoituksena oli löytää vaihtoehtoinen asumiskonsepti erilaisille asumistyyleille ja kulttuureille. Uuden rakennuksen pohjapiirros noudattelee vanhan arkkutehtaan pohjapiirrosta ja suuri savupiippu muistuttaa alueen aikaisemmasta käyttötarkoituksesta. Asuntojen lisäksi rakennuksesta löytyy monia yhteistiloja eri-ikäisten ja eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kohtaamiselle. Talon palveluita muokataan asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Tällä hetkellä talossa toimivat kulttuuritalo, kylpylä, seminaaritilat, lastentarha ja kahvilaravintola. Korttelissa on myös runsaasti asukkaiden yhteisiä ulkotiloja, kuten rakennuksen katolla sijatsevat puutarhat ja viljelypalstat. Ajankohtaisiksi ovat tulleet myös ikääntyneille asukkaille suunnatut palvelut, mutta toistaiseksi tarvittavat apu- ja hoivapalvelut hoidetaan kunnan puolesta tai ne ostetaan talon ulkopuolelta. Talon tarjoamat palvelut ovat talon asukkaiden lisäksi myös kaikkien lähiseudun asukkaiden käytössä. Talon rakentamisesta ja asuinyhteisön pyörittämisestä vastaa VIL (Verein für Integrative Lebensgestaltung) -yhdistys, joka vastaa myös asuntojen ja muiden tilojen vuokraamisesta. Talon asukkaat ovat automaattisesti yhdistyksen jäseniä ja he voivat omalla panoksellaan osallistua yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksen periaatteiden mukaan jokaisella jäsenellä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua toimintaan ja vaikuttaa yhteisiin asioihin, mutta osallistuminen ja aktiivisuus on vapaaehtoista, eikä asukkailta edellytetä yhteisöllisyyttä, mikäli he eivät sitä halua. Rakennuksen yhteistilat ja osa asunnoista ovat esteettömiä. Suunnittelussa on pyritty huomioimaan erilaiset käyttäjäryhmät ja mahdollistamaan asukkaiden itsenäinen pärjääminen kaikissa elämänvaiheissa. Asuntojen koot vaihtelevat 30 neliöstä 130 neliöön. Sargfabrikille on myönnetty Adolf Loos -arkkitehtuuripalkinto ja rakennuttajapalkinto vuonna 1996. 15
Miss Sargfabrik Missindorfstrasse 10, 1140 Wien Sargfabrikin saaman suuren suosion vuoksi päätti VIL ostaa toisen tontin Sargfabrikin läheltä ja rakennuttaa sille pikkusisko -rakennuksen Miss Sargfabrikin. Rakennustyöt aloitettiin huhtikuussa vuonna 1999 ja 39 uutta asuntoa yhteistiloineen valmistuivat vuoden 2000 syyskuussa. Asukkaiden käytössä ovat kirjasto, jossa on tietokoneja internetpiste, yhteiskeittiö, klubihuone, toimisto- ja ateljeetiloja sekä pesula. Rakennus on saanut itävaltalaisen sementtiteollisuuden arkkitehtuuripalkinnon vuonna 2001 ja Berliinin taideakatemian myöntämän rakennustaiteen edistämispalkinnon vuonna 2002. 16
Matkaohjelma KESKIVIIKKO 27.4. klo. 7.30 Tapaaminen lentokentällä klo. 9.05 10.35 Lento Helsinki München n. klo. 12.00 Majoittuminen München klo. 13.30 Vierailu, Sozialstation und Nachbarschaftstreff - oppaana Brita Maier-Broszeit klo. 15.00 Vierailu, Unter den Arkaden - oppaana Uschi Weber klo. 17.30 Vierailu, Wohnen im Viertel - Berg am Laim - oppaana Birgit Ludwig - Münchenissä oppaana arkkitehti Paul Kramer TORSTAI 28.4. klo. 8.03 08.32 Juna München Eching klo. 9.00 11.00 Vierailu, Alten Service Zentrum Eching - oppaana Siglinde Lebich klo. 11.47 12.17 Juna Eching - München klo. 13.27 17.44 Juna München Wien n. klo. 18.30 Majoittuminen Wien PERJANTAI 29.4. klo. 8.30 klo. 9.30 11.00 klo. 19.20 22.40 Lähtö hotellilta Sargfabrikiin Vierailu Sargfabrik - oppaana Beatrix Eichinger Lento Wien Helsinki 17