NKO IHMISELLÄ SIELUA?

Sinäkin olet syntipukki 26 Anu Pentik ei pelkää lamaa 10 Viva Via Helsinki! 14 NKO IHMISELLÄ SIELUA? F I N A V I A N L E H T I L E N T O M A T K U S T A J A L L E 1 / 2 0 0 9

S I S Ä L L Y S Päätoimittajalta............................... 3 Uutisia ja ajankohtaista........................ 4 Kenttäpiispa.................................. 5 Lentosuukko.................................. 7 Profiili..................................... 8 Anu Pentik: Taantumassa tarvitaan mielihyvää.. 1 0 4 X S u o m i - ko kemus...................... 1 4 Jonanna Sinisalo: Ihminenkö pelkkä eläin?.......... 2 0 Mitäs me syntipukit!....................... 2 6 700 km ohjaamon silmin.................... 3 0 Kiinalaisia juttuja............................. 3 4 10 Aino, Tomi, Ching-yi ja Edward haluavat tuoda Helsinki-Vantaalle metsän, avannon ja saunan. Täysosumia................................. 4 0 Terminaalilegendoja......................... 4 2 Taivaalla: Jospa voisin vaihtaa elämää........ 4 2 Viisi tähteä: Häkäpöntön kyytiä Pekingissä...... 4 3 Anu Pentik: Graafinen, kova mustavalkoisuus ei vetoa ihmisiin taantuman aikana. 26 Syitä etsitään yleensä vain niille asioille, jotka ovat menneet huonosti. 22 2

P Ä Ä T O I M I T T A J A L T A Vastuunkantaja vai syntipukki? Kun katsoo maapallon satelliittikuvaa, huomaa, että valtioiden rajat ovat vain veteen piirrettyjä viivoja. Todellisuudessa maapallomme ja myös ihmisrotumme on yksi. Kun maapallon toisella puolella sademetsät häviävät tai mereen valuu öljyä, on se myös meidän ongelmamme. Asummehan samalla pallolla. On aivan välttämätöntä tehdä yli kansallisten rajojen ulottuvaa yhteistyötä, jos mielimme selvitä esimerkiksi ympäristöongelmien kaltaisista laajoista haasteista. Suomalaiset asiantuntijat ovat arvostettuja maailmalla. He nousevat Helsinki-Vantaalla lentokoneeseen ja rientävät kongresseihin, joissa yhdistetään maailman paras tieto, taito ja osaaminen. Lentoliikenne on kutistanut etäisyydet ja yhdistänyt eri puolilla maapalloa elävät ihmiset samojen neuvottelu- ja suunnittelupöytien ääreen ratkomaan yhteisiä pulmia. Paitsi ympäristöasioissa, yhteisiä ponnisteluita tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan myös Suomen elinkeinoelämän pitämiseksi hengissä. Ilman lentoyhteyksiä eivät kotimaiset tuotteet, osaaminen eivätkä suomalaiset asiantuntijat pääsisi liikkumaan syrjäisessä pitkien etäisyyksien maassamme. On lennettävä nyt, jotta voisimme myös tulevaisuudessa lentää ja sen myötä menestyä ja säilyttää kilpailukykymme valtiona. Takana ovat ajat, jolloin eristyneet kansallisvaltiot hoitivat vain omat asiansa ja kansalaisten elämänpiiriksi riitti suksenkantama. Nyt maailma on jo meillä. Esimerkiksi lähikaupan hyllyillä olevista tavaroista vain ani harva on valmistettu maassamme. Paluuta globaalista maailmasta omavaraistalouksiin tai yksityisautoilusta hevoskärryjen aikaan ei enää ole. Yhtä mahdoton olisi ajatus Suomesta ilman lentoyhteyksiä. Etenkin vaikeuksien keskellä ihmisluonnolle on tyypillistä kääntää katse itsestä poispäin ja etsiä syntipukkia. Kirjailija Johanna Sinisalon Linnunaivot-kirjassa arvellaan, että mikäli jokainen suomalainen joutuisi kasaamaan jätteensä viikon ajan olohuoneensa nurkkaan ja ottamaan niiden hävittämisestä itse vastuun, asenteemme muuttuisi. On kuitenkin helpompaa etsiä syyllistä muualta kuin tarttua itse toimeen ja vaikuttaa omaan arkielämään konkreettisin teoin. Syntipukkeja on ollut kautta aikain. Lehtemme sivulta 26 alkavassa artikkelissa pohditaan, miksi ihmisen on niin vaikeaa ottaa vastuuta omasta toiminnastaan ja miksi on niin paljon helpompaa vyöryttää syy jonnekin muualle. Yksi nykyajan syntipukeista on lentoliikenne ja me kaikki lentomatkustajat, jotka emme itsesyytöksiltäkään ole välttyneet. On mielenkiintoista nähdä, että kun syntipukista puhutaan, unohdetaan tosiasiat ja tilalle astuvat tunne ja mielikuvat. Unohdetaan, että lentoyhteydet ovat maamme menestymisen elinehto ja kansainvälisen yhteistyön mahdollistaja. Unohdetaan, että lentoliikenteen osuus kaikista päästöistä on tällä hetkellä noin kahden prosentin luokkaa. Ja ennen kaikkea unohdetaan, että todellista vastuuta on tosiasioiden näkeminen. Vastuullisia kevätpäiviä! Finavian lehti matkustajille 1/2009, ISSN 1796-6957, julkaisupvm 28.4.2009 l Julkaisija Finavia, PL 50, 01531 Vantaa puh. (09) 82 771, faksi (09) 8277 2090 l Päätoimittaja Irmeli Paavola, irmeli. paavola@finavia.fi puh. (09) 8277 2002 l Toimitus Mediafocus Oy, toimitus@mediafocus.fi l Valokuvat Marja Helander ja Jyrki Komulainen l Ulkoasu Lasse Rantanen Graafikko Jaska Poikonen l Painopaikka Libris Oy l Paperi Galerie Art Silk l Painosmäärä 30 000 F I N A V I A N L E H T I L E N T O M A T K U S T A J A L L E 1 / 2 0 0 9 3

kentällä Rennosti Helsinki Lontoo-akselilla Suosituimmat vaatemerkit, muotinäytöksiä, samppanjabaari. Euroopan suurin ostoskeskus The Village sijaitsee Shepherds Bushissa, lähellä Notting Hilliä. Se kätkee sisälleen 265 myymälää, joiden valikoimista ostosmatkailija löytää tämän hetken arvostetuinta huippudesignia. Kuninkaan haarniska, kuusi vaimoa ja turnajaiset. Henrik XIII kruunattiin Englannin kuninkaaksi viisisataa vuotta sitten. Juhlan kunniaksi Lontoo tarjoaa historiasta kiinnostuneille runsaasti näyttelyitä ja tapahtumia, joissa voi tutustua tarkemmin ristiriitaisen hallitsijan elämään. Voulez-vous, Souper-Trouper ja Dancing Queen. Musiikin ystävien kannattaa varata paikat Lontoon mielenkiintoisimpiin ja suosituimpiin musikaaleihin, kuten Abban musiikista ammentavaan Mamma Mia!:aan, Disneyn Leijonakuninkaaseen ja Andrew Lloyd Webberin Oopperan kummitukseen. Automaattisesti lentoon Automaattinen lähtöselvitys onnistuu Helsinki-Vantaalla seuraavien 12 lentoyhtiön lennoilla: easyjetillä perille Mutta entäpä tämä: suomalainen sauna Piccadilly Circuksella viime marraskuussa! Sauna kuului suomalaisten matkailujärjestöjen kampanjaan, jolla houkuteltiin Suomeen englantilaisia turisteja. Kampanjaan osallistui myös halpalentoyhtiö easy- Jet, joka aloitti reittilennot Lontoon Gatwickistä Helsinkiin viime vuoden lopulla. easyjet liikennöi reittiä päivittäin maanantaista sunnuntaihin. easyjetillä ollaan tyytyväisiä Gatwick Helsinki-reitin matkustajamääriin. Vahva euro kannustaa suomalaisia matkustamaan Lontooseen. Erityisen iloisia olemme kuitenkin siitä, että koneemme täyttyvät molempiin suuntiin, easyjetin Pohjois-Euroopan aluejohtaja Thomas Haagensen sanoo. easyjetin alkuvuonna teettämän selvityksen mukaan suomalaiset arvostavat Lontoossa eniten sen monipuolisia ostosmahdollisuuksia. Englantilaiset puolestaan arvostavat Helsingin rentouttavaa ilmapiiriä ja leppoisia ihmisiä. He myös nimesivät Helsingin Euroopan vähiten stressaavaksi kaupungiksi. Stressaavin kaupunki on englantilaisten mielestä Lontoo. easyjet lentää Helsinki-Vantaan ja Gatwickin väliä 156-paikkaisella Airbus A319 -lentokoneella. Yhtiön kesäaikataulut ovat voimassa maaliskuun lopusta lokakuun loppuun. Lento Helsinki-Vantaalta Gatwickiin lähtee kesäaikataulussa klo 13.50. Lisätiedot: www.visitlondon.com www.easyjet.com 4

k e n t t ä p i i s p a Kaukaisia lähimmäisiä k e n t t ä p i i s p a Tampereen hiippakunnan piispa Juha Pihkala Radan rakentaminen alkoi Uuden kehäradan peruskivi muurattiin 6. maaliskuuta Vantaan Ilolassa. Lentoaseman alueelle tulevien ajotunneleiden louhintatyöt käynnistetään huhtikuun lopussa. Martinlaakson radan ja pääradan yhdistävälle kehäradalle tulee alkuvaiheessa neljä uutta asemaa, joista yksi on Helsinki-Vantaa. Rata valmistuu vuonna 2014. www.keharata.fi Kentällä verkkoon Pitäisikö vielä varmistaa jatkoyhteydet kotimaassa tai lähettää sähköposti työpaikalle? Se onnistuu helposti Finavian langattomassa ja maksuttomassa verkossa, joka toimii kaikilla Helsinki-Vantaan lentoaseman odotusalueilla sekä kahviloiden ja ravintoloiden asiakastiloissa. Kun kannettava tietokone on verkon alueella, näytölle ilmestyy siitä tieto automaattisesti. Jos mukana ei ole omaa tietokonetta, yhteyden verkkoon saa terminaalin internet-kioskeissa ja pidempiaikaiseen työskentelyyn tarkoitetussa eservice Barissa lähellä porttia 19. Näissä paikoissa internetin käyttö on maksullista. Pääseekö Kittilään Airbus A320:lla? Vastaus löytyy Finavian uusilta B2B-verkkosivuilla. Sivusto on suunnattu pääasiassa lentoyhtiöiden reitti- ja verkostosuunnittelijoille sekä kaupallisista asioista vastaaville. Sivustolta löytyvät omat osiot myös matkanjärjestäjille. www.finavia.fi/airlines Kaikki reitit yhdellä haulla Helsinki-Vantaan internet-sivujen aikatauluhausta saa tiedon nopeimmista lentoyhteyksistä vaikkapa Helsingistä Milanoon tai Frankfurtista Helsinkiin. Hakupalvelusta löytää vaivattomasti yksittäisen kentän kaikki suorat reittiyhteydet ja -lennot, joiden vaihtoaika on enintään kahdeksan tuntia. Hakutulos sisältää myös halpalentoyhtiöiden reittilennot. Aikatauluhausta on tullut Helsinki-Vantaan nettisivujen ylivoimaisesti suosituin palvelu heti reaaliaikaisten lentotietojen jälkeen. Aikatauluhaku avattiin vuoden alussa myös Oulun, Turun, Tampere- Pirkkalan ja Vaasan lentoasemien internet-sivuille. www.helsinki-vantaa.fi/aikatauluhaku www.lentoon.fi Maailma ei ole Sky City eikä Business City, vaikka lentokenttiemme auloissa ja liikekujilla ensimmäisenä aistimmekin juuri bisneksen ja turismin. Ollaan rentoja ja rutinoituneita, istutaan läppäri polvilla, astellaan kommunikaattori korvalla. Financial Timesin punertava kulma on sopivan näkyvästi kainalossa. Toisaalla luodaan vielä viime silmäys matkaesitteen värikylläisiin lupauksiin: palmuja ja bungaloweja, kristallinkirkasta vettä, kirjavia kaloja. Laukkujensa kanssa näet liikkuu yhä enemmän myös niitä, joille jet setin lupauksia kuiskiva ympäristö on outo ja joita sen kliininen kiilto ahdistaa. Edessä ei ole paratiisi vaan ankea lähiö, jossa ei ole tutun tuttua tai sitten kaikki odotettavissa oleva on liiankin tuttua. Muukalaisuutta, ohittavia katseita, syrjintää, gettoutumista. Alati kasvava osuus globaalista liikenteestä on tulevina vuosina ja vuosikymmeninä pakolaisuutta. Olemme perinteisesti ottaneet joskus tosin pitkin hampain vastaan niitä, joita ajaa poliittinen vaino ja siitä purkautuva väkivalta. Vaatiihan suopeuteen moraali ja onhan kansainväliset sopimukset täytettävä. Mutta elintasopakolainen hän on jotain muuta. Pois ne, jotka tulevat kahmimaan helppoa hyvää meidän taskuistamme! Monen on vielä vaikea ymmärtää sitä, että ihmiset eivät lähde kotimaastaan ja kulttuuristaan makean elämän kaipuussa, vaan ylipäänsä pysyäkseen hengissä. Yhä useampaa ajaa kokonaisvaltainen epätoivo. On alkanut uusi, nälän ja kurjuuden lietsoma kansainvaellusten aalto, joka voi lähivuosikymmeninä kasvaa vielä suuremmaksi kuin se, johon antiikin Rooma aikoinaan luhistui. Nyt on viimeistään oivallettava ihmiskunnan kaiken kattava kohtalonyhteys. 1800-luvun radikaali kristitty, Søren Kierkegaard, on muotoillut tämän erittäin osuvasti: Koko maailmassa ei ole ainoatakaan ihmistä, joka olisi tunnistettavissa niin varmasti ja helposti kuin lähimmäisemme. Sinä et voi milloinkaan hänestä erehtyä, sillä lähimmäisiäsi ovat kaikki ihmiset. Sinun tulee rakastaa itseäsi niin kuin rakastat lähimmäistäsi, kun rakastat häntä niin kuin itseäsi. Jos emme tätä oivalla, edessä on globaali katastrofi. Tampereen hiippakunnan piispa Juha Pihkala Kuva Eriika Ahopelto 5

kentällä Kahvin arvoitus Kahvi muuttui välttämättömäksi heti, kun se kiellettiin. Kahvihammasta kolottaa. On varhainen aamu ja vilkuilen ympärilleni Turun lentoasemalla kahvilaa etsien. Kauan ei tarvitse etsiä: puna sini-sävyinen Hello Café hymyilevine logoineen näkyy kauas ja näyttää iloiselta ja raikkaalta. Sinne! Sisällä kahvilassa on lämmin tunnelma, jazz-musiikki soi taustalla ja tarjolla on useita vaihtoehtoja. Olen oikeastaan yllättynyt: maakunta-asema tuntuu varsin kansainväliseltä. Tilaan focaccian ja espresson. Posliinikuppikin ilahduttaa. Se on muodoltaan kuin rutattu muovimuki. Tummapaahtoinen espresso on Suomessa aika tuore tuttavuus. Vaikka me suomalaiset juomme nykyisin 4 5 kuppia kahvia päivässä, ei kahvin historia täällä Pohjolassa ole kovin ruusuinen. 1800-luvulle saakka kahvi ostettiin papuina, jotka jokainen jauhoi kotonaan. Koska kahvi oli kallista, sitä jatkettiin usein sikurin juurilla. Maailmansotien aikaan kahvi oli kortilla, joten sille keksittiin korvikkeita, joissa vain pieni osa oli kahvia. Mutta miten ihmeessä kahvista tuli näin suosittu juoma? Erään teorian mukaan suosio lähti nousuun, kun ottomaanisulttaani kielsi sen Istanbulissa vuonna 1543. Kahvi oli muka vaaraksi yhteiskunnalle. Mikäs sen houkuttelevampaa kuin vaarallinen ja kielletty! Kymmenen vuotta kiellon jälkeen Istanbulissa avattiin ensimmäinen kahvila. kuin oireitta sietää. Kahvin säännöllinen nauttiminen saattaa jopa pienentää riskiä sairastua diabetekseen tai maksasairauksiin. Kiitos kofeiinin, oloni on paljon pirteämpi. Ei ihme, että esimerkiksi yöunensa lyhyinä pitäneen Napoleon Bonaparten tiedetään litkineen valtavia määriä kahvia. Pienen kahvikirjan toimittaneen Hattie Ellisin mukaan kahvin piristävän vaikutuksen ansioksi voidaan laskea myös se, että kahvi ylipäätään keksittiin. Legendan mukaan etiopialainen vuohipaimen oli huomannut, että eläimet piristyvät syötyään tiettyjen pensaiden lehtiä ja marjoja. Marjojen sisältä löytyivät kahvinpavut. Ennen Turusta lähtöäni poikkean iltapäiväkahville tällä kertaa kuitenkin eri kahvilaan. Toinen Hello Café nimittäin odottaa minua turvatarkastuksen takana. Kiitos. Tuon sen pöytään, kuulen kassalla sanottavan. Joku muukin on tainnut tilata paitsi kahvin myös lämmitettävän focaccian. Teksti: Tiia Soininen Kuva: Jyrki Komulainen Venetsiaan ja muihin Euroopan satamakaupunkeihin kahvi tuli muiden kauppatavaroiden mukana 1500 1600-luvulla. Vuoteen 1675 mennessä esimerkiksi Lontoossa oli jo yli 3 000 kahvilaa. Turussakin kahviloita tiedetään olleen jo 1700-luvulla, vaikka silloisessa Ruotsi-Suomessa kahvinjuonti oli kielletty. Viimeinen kielto kumottiin vuonna 1802. Paitsi paheellisena kahvin juontia on pidetty terveydelle haitallisena. Kirjailija Honoré de Balzacille (1799 1850) kahvin arveltiin koituneen jopa kohtaloksi, sillä hänen kuolinsyykseen on aikanaan kirjattu "ylityö ja kahvin väärinkäyttö". Varhaisissa tutkimuksissa kahvia epäiltiinkin sydämelle vaaralliseksi, mutta tupakoinnin huomioiminen tilastollisessa käsittelyssä hälvensi epäilyt. Itse asiassa kahvin suosio kasvoi Euroopassa 1600-luvulla samassa tahdissa tupakoinnin yleistymisen kanssa. Nyt kahvia voi juoda kevein mielin. Sitran ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin Terveyskirjaston artikkeli väittää kahvin olevan haitaton nautintoaine, jota voi juoda niin paljon 6

l e n t o s u u k k o Karoliina Kallio Hello Café Finavian kaupallisen liiketoiminnan johtaja Mats Rosin ja liiketoiminnan kehittäjä Sari Saari katsovat Turun lentoaseman uutta kahvilaa tyytyväisinä, mutta heidän mielensä ovat jo tulevassa. Kehitysideoita syntyy tasaiseen tahtiin. Hello Café -ketjun seuraava kahvila avataan syksyllä Kuusamon lentokentän uudessa terminaalissa: Halusimme luoda mutkattoman ja lämpimän ympäristön. Nimi Hello Café tukee tavoitettamme se tervehtii asiakkaitamme. Olimme yllättyneitä, että tämä nimi oli vielä rekisteröimättä: ehkä se on niin, että kaikkein yksinkertaisimpia asioita ei huomaa, vaikka monesti yksinkertainen on paras. - Finavian uusi kahvilakonsepti, josta on tarkoitus muodostua lentoasemakahviloiden ketju. - pyrkii luomaan lentoasemille valtakunnallisen asiakaslupauksen. Palveluvalikoima valitaan asiakaslähtöisesti ja asemakohtaisesti suunnittelussa huomioidaan aseman koko ja matkustajarakenne. - suodatinkahvin lisäksi erikoiskahveja ja virvokkeita. A-oikeudet. - saatavilla myös pokkareita, lehtiä, makeisia ja muita oheistuotteita. - useita pistorasioita kannettavaa tietokonetta tai kännykän lataamista varten. - mahdollisuus franchising-yrittäjille: yhteismarkkinointi ja yhteiset ostokanavat tekevät toiminnasta kustannustehokasta Lähden lyhyillekin työmatkoille mielelläni, sillä rakastan laulamista ja esiintymistä. Olen ollut Waldo s People -yhtyeen solistina nyt vuoden ajan, ja keikkatahtimme on kiihtynyt jatkuvasti. Bändin kanssa on helppo matkustaa miehiä ei tarvitse odotella samalla tavoin kuin naisia. Olemme saaneet reissata yhtyeen kanssa melko rauhassa, vaikka yhä useammat ihmiset tunnistavatkin meidät kentällä ja koneessa. Edellisellä Levin matkallamme monet matkustajat poikkesivat luonamme ja toivottivat onnea toukokuisiin Moskovan Euroviisuihin. Tuntui mukavalta huomata, että suomalaiset seisovat takanamme. Nautin Moskovan-matkaan valmistautumisesta, enkä halua pilata odotusta liialla jännittämisellä. Kahden viikon reissuun kuuluu paljon harjoituksia, esillä oloa tiedotustilaisuuksissa ja tietysti itse kilpailu. Toivottavasti kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, ja voimme palata matkalta takaisin hyvillä mielin. Työmatkoihin ei yleensä liity samanlaista ylellisyyden tunnetta kuin lomamatkoihin. Saavun lentoasemalle yksin bussilla, ja palaan matkan jälkeen bussilla kotiin. Jos olen väsynyt, pyydän bändin pojilta kyydin kentältä kotiovelle. Lomamatkoille lähden muutaman kerran vuodessa mieheni ja ystävieni kanssa. Viimeksi olimme rentouttavalla rantalomalla Thaimaassa. Saavumme lentoasemalle aina hyvissä ajoin, jotta ehdimme nautiskella siellä olostamme. Syömme hyvän aterian jossain aseman ravintoloista tai kahviloista. Lisäksi tarkastan kauneusmyymälöiden tarjonnan, vaikken ostaisikaan mitään. Lentoasemalle on aina yhtä upeaa saapua: siinä on matkalle lähdön tunnelmaa ja jännitystä. Toivon, että tunne säilyy jatkossakin lisääntyvistä työmatkoista huolimatta! KAROLIINA KALLIO syntyi Savonlinnassa 1979. asuu avopuolisonsa kanssa Helsingissä. valittiin Tenavatähdeksi kappaleella Kun laulaa saan 1990, osallistui Idols-laulukilpailuun 2005. on ollut Waldo s People -yhtyeen solistina vuodesta 2008. edustaa yhtyeen kanssa Suomea Moskovan Euroviisuissa 12. 16. toukokuuta kappaleella Lose Control. Teksti: Paula Larjo Kuva: Pasi Hytti 7

PROfiili Terminaaliopas Annaleena Haapalahti Olen sosiaalinen savolainen, joka löysi miehen Helsingistä ja spesiaali-ilmapiirillä varustetun työpaikan Helsinki-Vantaalta. Lentokenttä on oma pikkukaupunkinsa, jossa on lähtemisen tunnelmaa. Työntekijän täältä on kuitenkin vaikea lähteä toiseen työpaikkaan: kun me helsinkivantaalaiset kävelemme terminaaleissa henkilökortti kaulassa, tervehdimme aina toisiamme. Emme me välttämättä toistemme nimiä muista, mutta kuulumiset jutellaan! Tänne juurtuu. Kieliä 8 Me terminaalioppaat teemme kahta vuoroa. Aamuisin aika kuluu pääasiassa lähtöauloissa, iltapäivisin hektisin aika on kello 14 15.30, kun otamme vastaan laajarunkokoneet. Aasiasta tulee joinakin päivinä jopa seitsemän konetta siis parhaimmillaan lähes 1 200 matkustajaa. Heistä 70 80 prosenttia jatkaa toiselle lennolle. Ohjaamme matkustajat non-schengen-alueen turva- ja passintarkastukseen ja vastaamme kysymyksiin. Kansainvälisessä työssä kielitaidosta on etua. Puhun englantia ja saksaa parhaiten, ruotsia hyvin sekä pari sanaa italiaa ja ranskaa, mutta japaniksikin onnistuu sanan jatkolento sanominen ja venäjäksi porttinumerot. Lentokentällä kulttuurierot paitsi kuuluvat myös näkyvät. Esimerkiksi japanilaiset ovat selvästi tottuneet ruuhkaan, ja ryhmissä matkustaessaan he mahtuvat käsittämättömän pieneen tilaan. Länsimaalaiset taas jonottaessaankin pitävät vähintään puolen metrin välimatkan seuraavaan. Päivityksiä Aloitin terminaalioppaana neljä vuotta sitten ja viime vuonna työnkuvani laajeni. Palveluneuvojien matkustajaohjausyksikössä työskentelee 35 henkilöä ja suurin osa meistä toimii nyt myös liikennetietopäivystyksessä. Päivitämme terminaalien opastauluille, internetiin ja teksti-tv:hen tiedot saapuvista ja lähtevistä koneista: onko kone myöhässä, lähestymässä, jo laskeutunut. Tällä hetkellä työni on myös osa opintojani. Suoritan tradenomin jatkotutkintoa ja lopputyössäni selvitän, miten voisimme parantaa non-schengen-alueen palvelua entisestään. Keskityn siihen alueeseen, jonne Euroopan ulkopuolelta saapuvat matkustajat ensin tulevat ja josta he jatkavat matkaa turvatarkastukseen

t i e s i t k ö Kiitoteiden yhteispituus Teksti: Tiia Soininen Kuva: Jyrki Komulainen Finavian omistamien lentoasemien (yhteensä 25 lentoasemaa) kiitoteiden yhteispituus on 66,4 kilometriä. VR:n mukaan Suomen raidepituus (raidekm) on 8 816 kilometriä. Tiehallinnon mukaan koko Suomen tieverkon pituus on noin 454 000 kilometriä. Lyhin etäisyys lentoasemien välillä Toisiaan lähimmät lentoasemat Suomessa ovat Helsinki-Vantaa ja Helsinki-Malmi, joiden etäisyys linnuntietä on noin 9 260 metriä. Lyhin säännöllisen reittiliikenteen reitti on Helsinki-Vantaan ja Tampere-Pirkkalan välillä. Reitin pituus on noin 141 kilometriä. Toiseksi lyhin säännöllisen liikenteen reitti on välillä Helsinki- Vantaa Turku. Näiden lentoasemien välimatka on 150 kilometriä. Autoliikenne Helsinki-Vantaalla Helsinki-Vantaa on Suomen vilkkaimman lentoaseman lisäksi myös maan suurin taksitolppa ja toiseksi suurin bussiasema. Henkilöautoille Helsinki-Vantaalla on 9 000 hallipaikkaa, mikä on enemmän kuin Helsingin keskustan parkkitaloissa yhteensä. ja edelleen seuraaville lennoille. Parantamisen varaa on aina, vaikka juuri häämatkalta palanneena voin kotikenttäedustani huolimatta sanoa, ettei Helsinki-Vantaa turhaan ole mielipidemittauksissa sijoittunut kärkisijoille. Kävimme Japanissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Kaliforniassa ja New Yorkissa kyllä Helsinki-Vantaalla kulkeminen vaan on selkeää. Tilanteita Yksi vähemmän tiedetty osa terminaalioppaan työtä ovat opastuskierrokset, joita vedämme aamupäivisin syyskuusta toukokuuhun. Keväisin Helsinki-Vantaaseen käy tutustumassa paljon luokkaretkeläisiä, mutta yhtä lailla meillä vierailee yritysvieraita ja eläkeläisiä. Se tässä työssä onkin parasta: vaikka työtehtävät pysyvät samoina, ihmiset vaihtuvat joka päivä ja tunti. Tietysti asiakaspalvelu on välillä raskasta. Kun matkustajalla on kiire tai hän on väsynyt tai myöhästynyt jatkolennolta, on ymmärrettävää, että turhautuminen purkautuu meihin virkailijoihin. Mutta moni sanoo jälkeenpäin, että voi anteeksi, eihän tämä sinun vikasi ole. Pääasia että voimme olla avuksi ja joskus viattomalle raivoaminenkin voi auttaa asiakasta. Hyvääkin palautetta tulee. Kerran neuvoin iäkkäälle pariskunnalle, minne talvitakit voi jättää säilytykseen Kanarian matkan ajaksi. Olet oikea enkeli, mies kiitteli. Yksi tärkeimmistä ominaisuuksista tässä työssä on uskallus osallistua tilanteisiin, huomata, kuka apua tarvitsee ja mennä auttamaan. Minulle tilanteiden näkeminen jää joskus päälle. Mies on ruokakaupassa huomauttanut, että hei, et ole nyt töissä! Sylilapsien matkatavarat Matkatavaroiden kuljettamisen säännöt saattavat vaihdella lentoyhtiöittäin. Finnairin sääntöjen mukaan omalla istuinpaikalla matkustavalla lapsella saa olla yhtä paljon matkatavaraa kuin aikuisella kyseisellä lennolla. Alle 2-vuotiaan turvaväline luetaan tällöin lapsen käsimatkatavaraksi. Jos alle 2-vuotiaalla ei ole varattua paikkaa, hänellä saa olla 10 kiloa ruumassa kuljetettavaa matkatavaraa ja kokoontaitettavat rattaat. Eläinten tuonti Suomeen Eläinten tuontivaatimukset vaihtelevat eläinlajin ja alkuperämaan mukaan. Yleensä tuotaessa eläimiä muista EU-jäsenmaista ovat voimassa eri tuontivaatimukset kuin tuotaessa EU:n ulkopuolisista maista. Tuontiehtoihin vaikuttaa myös se, onko kyseessä kaupallinen vai ei-kaupallinen tuonti. Lisätietoja Eviran sivuilta www.evira.fi. 9

TAKANA Anu Pentikin julkinen kuva paljastuu vain puolitotuudeksi hänestä. Teksti: Tiia Soininen Kuvat: Marja Helander Minun, samoin kuin monen muunkin suomalaisen ennakko-oletus on jotain tämäntapaista: Pentik on ikkunalaudoilla komeilevia poroja kynttilät sarvissaan, Vanilja-sarjaa häälahjalistalla ja beigenvärisiä lautasliinoja kahvipöydässä. Anu Pentikin tiedän olevan suomalainen yrittäjä, joka ammentaa innostuksensa suomalaisesta luonnosta. Tapaaminen Anu Pentikin kanssa ei ollut kaikkein helpoimmin järjestyneiden joukossa. Mutta tänä iltapäivänä posiolainen Anu on Helsingissä ennen kuin lentää iltakoneella Aasiaan. Punavuoren konttorissa maaliskuussa 2009 suunnitteluhuoneen seinät on peitetty syksyn 2010 teemavaihtoehdoilla: kukkia, ruutuja, lehtiä niitä porojakin. Väreinä sinistä, ruskeaa, valkoista, harmaata, oranssia, punaista, keltaista, vihreää. Joku näistä printeistä on puolentoista vuoden päästä lampunvarjostimissa ja tyynynpäällisissä. Mielihyvä puree taantumaan Siirrytään Punavuoresta Lappiin ja ajassa 40 vuotta taaksepäin. Anu ja Topi Pentikäinen muuttavat Posiolle. Topi aloittaa työt liikunnanopettajana, Anu harrastaa keramiikkaa ja nahanompelua. 10

11

1970-luvulla iskee lama. Posiolta muuttaa väkeä Ruotsiin. Pentikäiset eivät suostu uskomaan, ettei Posiolla voisi elää ja tehdä töitä. He päättävät alkaa työllistää ihmisiä. Keramiikan tekemisestä ja yrittämisestä tulee Anulle elämäntapa. Pentikin filosofiana on ollut alusta asti valmistaa hyviä tuotteita, joista tulee työntekijöidemme palkka ja jotka kodeissa tuovat koko maksetun euromäärän arvosta iloa. Nyt, 40 vuotta myöhemmin, eletään taas keskellä taantumaa. Anu Pentikäisen nimi on vakiintunut muotoon Anu Pentik ja kokemusta on takana sen verran, ettei taantuma enää pelota. Onhan niistä edellisistäkin selvitty. Investoinnit nollille ja mallistoihin lämpiä ja helliä värejä. Ihmiset kaipaavat hyvän olon tunnetta. Graafinen, kova mustavalkoisuus on poissuljettu. Pentik yrityksenä ei lähde kilpailemaan alennusmyynneillä, vaan keskittää voimavaransa siihen, että pystymme tuomaan ihmisten kotipesiin turvallisuutta ja mielihyvää, Anu Pentik paljastaa lamalääkkeensä. Suomalainen pelkistää ja varoo värejä Palataan Punavuoren konttoriin, jonka näyttelytiloissa on jo keväällä esillä seuraavan joulun valikoimaa. Mukana on Pentikille epätavallista kimalletta. Jouluna meillä on glitteriä, se kuuluu tähän juhlaan, Anu Pentik vahvistaa. Muuten hän luonnehtii Pentikin tyyliä adjektiiveilla skandinaavinen, maanläheinen ja helppo. Tulikohan Anu Pentik samalla luonnehtineeksi meitä suomalaisia sisustajina? Yrittäjän kun ei kannata tarjota asiakkailleen sellaista, mikä ei vastaa heidän sisustusmakuaan. Anu Pentikin mukaan nuoremmat ikäluokat ovat oppineet lukemaan sisustuslehtiä ja alkaneet toteuttaa niiden luomia tyylejä. Ensin me suomalaiset opimme pukeutumaan ja nyt tyyli menee koteihin. Suomalainen sisustaja on kuitenkin edelleen uskollinen suomalaisuudelle. Pidämme puhtaista linjoista ja varomme värejä, mikä johtuu mielestäni siitä, että Suomi oli niin pitkään maatalousyhteiskunta. Haemme sisustukseemme yhä lämpöä ja kodikkuutta sekä värejä, jotka kestävät aikaa. Anu Pentik itsekin arvostaa eniten korutonta linjaa. Kaj Franckin kanssa joimme aikanaan monet viinit yhdessä. Ihailen sitä, miten hän pystyi jo vuosikymmeniä sitten luomaan sellaisia muotojen ja värien yhdistelmiä, jotka ovat yhä nykyäänkin moderneja. Nilkoissaan naisilla on helyjä ja pään päällä vaaleanvihreät heinäpaalit. Naiset ovat viemässä eläimille ruokaa. Toisella puolella tietä naiset kaivavat ojaa. He nauravat. Lapset istuvat tienpenkereellä ja leikkivät keskenään. Olosuhteet ovat vaatimattomat, mutta ihmiset ovat iloisia ja tyytyväisiä. Anu Pentik ajaa autolla ohi ja tietää muistavansa nämä värit ja tämän tunnelman pitkään. Luonto antaa toki inspiraatiota jokaiselle, mutta parhaat inspiraatiot syntyvät kulttuurien ja ihmisten kohtaamisessa, Anu Pentik paljastaa. Nykyisin Pentikillä on alihankkijoita Singaporea ja Jakartaa myöten. Maailma on supistunut lento- ja tietoliikenneyhteyksien ansiosta pieneksi. Anu kertoo, miten tuli aamulla Kuusamosta Helsinkiin tunnissa eikä illan määränpää Aasiakaan ole kovin monen tunnin päässä. Keramiikkatehtaamme ja sen 92 työntekijää sen sijaan ovat ja pysyvät Posiolla, hän lupaa. Yrittäjähengestä kertoo myös vastaus kysymykseen uran kohokohdasta. Se ei yllättäen ole mitään taiteeseen tai tuotteeseen liittyvää. Kun Kauppalehti ja OP-Pohjola valitsivat Pentikin vuoden 2007 yritykseksi, seisoimme mieheni Topin ja poikani, Pentikin toimitusjohtaja Pasi Pentikäisen kanssa Finlandia-talon lavalla. Äitinä ja yrittäjänä olin hetkessä vahvasti läsnä. Lavalla oli yrityksen tulevaisuus. Anu Pentik työskentelee yhä itse Posiolla aktiivisesti. Pari vuotta sitten aloitettu uniikkivatien ja -lautasten sarja on tekijälle rakas. Yksilölliset vadit ja lautaset ovat käyneet erityisen hyvin kaupaksi Helsinki-Vantaalle alkuvuodesta avatussa Pentik-myymälässä. Tämä on Anulle tärkeä onnistumisen merkki. Ostajat ovat ulkomaalaisia eivätkä tunne Pentikin brändia eivätkä taiteilija Anu Pentikiä. He ostavat siis ennen kaikkea kauniin tuotteen. Lentomatkustaja Pentik Anu Pentik reissaa paljon. Vuodessa lentoja kertyy 60 70, hän arvioi lonkalta. Mitä tulee mieleesi sanasta lentoasema? Odottaminen. Bangkokin kenttä on siksi suosikkini. Siellä voi harrastaa. Käydä hieronnassa, syödä hyvässä ravintolassa, tehdä ostoksia. Arkkitehtonisesti kauneimpia ovat kuitenkin Kiinan uudet kentät. Millainen matkustaja olet? Helppo. Matkaan lähtö ei jännitä minua ollenkaan. Pakkaaminen hoituu kymmenessä minuutissa ja stressittä. Aikaerosta palaudun nopeasti. Ja kun lähden, minua ei haittaa, että asioita jää kotona kesken. Luovuus edellyttää kohtaamisia Tien reunalla kävelee naisia sarit yllään. Yhdellä limenvihreä, toisella turkoosi, kolmannella pinkki, neljännellä sininen. Mitä teet lentokoneessa? Piirrän ja väritän. Jos saisin vielä sakset koneeseen, leikkaisin sapluunoita. Tämän illan lennolla piirrän kahvikupin korvaa. Suunnittelen 40-vuotisjuhla-astiastoamme ja tuo korva on koko ajan mielessäni. 12

Parhaat inspiraatiot syntyvät kulttuurien kohtaamisessa. Pentikin lähitulevaisuuden mallistoissa nähdään lämpimiä ja helliä värejä. Ne luovat hyvän olon tunnetta, jota taloustaantumassa tarvitaan, Anu Pentik tietää. 13

Kuvassa Helsinki-Vantaan lentoasemalla oleva Martti Aihan taideteos. 14

Suomi-kokemus Mitä tapahtuu, kun britti, suomalaiskiinalainen, japanilainen ja suomalainen saavat suunnitella lentoaseman uusiksi? Teksti: Tiia Soininen Kuvat: Marja Helander Tuodaan lentoasemalle metsä, avanto, lunta, kylmää ilmaa, joulupukki ja sauna. Ehkä silloin matkustaja jää Suomeen seuraavalla kerralla pidemmäksi aikaa eikä vain vaihda Helsinki-Vantaalla konetta? Näin tuumivat isobritannialainen Edward Ford, suomalaiskiinalainen Ching-yi Wang, suomalainen Tomi Tulamo ja japanilainen Aino Nishihama. Nelikko värvättiin ideoimaan, miten Helsinki-Vantaan kautta matkustavat aasialaiset saataisiin kulkemaan Suomen kautta yhä uudelleen. 1.1.2010 aloittavassa Aalto-yliopistossa yhdistyvät Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu. Tavoitteena on luoda uusi taide- ja tiedeyhteisö, jossa tekninen, kaupallinen ja taideteollinen ala lyövät kättä. Edward Fordin, Tomi Tulamon, Aino Nishihaman ja Ching-yi Wangin parhaillaan suorittama International Design Business Management (IDBM) -ohjelma laajennetaan Aalto-yliopistossa maisteriohjelmaksi. 15

Sillä, mitä reittiä aasialaiset matkaavat Eurooppaan ja jäävätkö he Suomeen poiketakseen esimerkiksi Lappiin on yllättävän suuri vaikutus meidän tavallisten suomalaisten elämään. Kesälomaa suunnitellessamme pidämme itsestään selvyytenä, että Helsinki-Vantaalta pääsee ilmateitse melkein minne päin maailmaa tahansa. Ainakaan mieleemme ei heti tule kiittää hyvistä lentoyhteyksistämme Aasian liikennettä. Tosiasia kuitenkin on, että reilun viiden miljoonan kansa ei riittäisi pitämään koneita täysinä eikä siten lentoliikennettä kannattavana. Helsinki- Vantaan lentoliikenteestä 20 prosenttia onkin kansainvälistä vaihtomatkustusta, ja Aasian lentojen matkustajista 80 prosenttia vaihtaa Helsinki- Vantaalla konetta ja jatkaa matkaansa Eurooppaan. Jos Aasian liikenne tyrehtyisi, meillä olisi Eurooppaan reittejä ehkä vain puolet nykyisestä tarjonnasta, Finavian lentoasemaliiketoiminnan johtaja Reijo Tasanen tiivistää. Helsinki-Vantaan säilyminen kansainvälisesti merkittävänä kauttakulkuasemana takaa siis sen, että Suomi ja suomalaiset pysyvät osana globaalia maailmaa. Että pääsemme lentämään Suomesta sinne, minne haluamme. Tällä hetkellä Aasian vaihtoliikenne on Helsinki-Vantaalla vuositasolla noin miljoona matkustajaa. Jos lentoliikenne jatkaa kasvuaan arvioidusti, vuonna 2030 aasialaisia vaihtomatkustajia arvellaan kulkevan Helsinki-Vantaan kautta jo yli kymmenen miljoonan matkustajan verran. Siis kymmenkertaisesti nykyiseen verraten. Silti se on vain murto-osa Aasian väkimäärästä. Emmekä me mitään hirmuista siivua tarvitsekaan, Tasanen sanoo. Helsinki-Vantaan valtteina siivun kasvattamisessa ovat nopeasti sujuvat vaihdot, varmasti mukana seuraavat matkatavarat sekä erityispalvelut, joita on kuluneen vuoden ajan ideoinut neljän palvelumuotoilua tutkineen korkeakoululaisen ryhmä. Keväällä 1969 valmistunut asemarakennus Aino oli mitoitettu miljoonalle matkustajalle. Kuva: Foto Roos. Tomi Tulamo ja Edward Ford Nishihama, Ching-yi Wang, haluaisivat tuoda Helsinki-Vantaalle lumen, avannon, metsän, joulupukin, kylmää ilmaa ja saunan. Olemme selvittäneet aasialaisten ja eurooppalaisten kenttien ja matkustajien eroja, poimineet hyviä käytäntöjä molemmilta mantereilta, iloinen porukka juttelee. Edward Ford ja suomalaiskiinalainen Ching-yi Wang opiskelevat Helsingin kauppakorkeakoulussa kansainvälistä liiketoimintaa, suomalainen Tomi Tulamo on arkkitehtuurin opiskelija Teknillisestä korkeakoulusta ja japanilainen Aino Nishihama opiskelee Kioto Institute of Technologyssa muun muassa sisustussuunnittelua ja on vuoden vaihto-oppilaana TKK:lla. Eurooppalainen itsepalvelu vai aasialainen henkilökohtainen palvelu? Edwardin, Ching-yin, Tomin ja Ainon työ alkoi matkustajaviiteryhmien luonnostelulla: On niitä, jotka matkustavat Seutulasta Aasian naapuriksi 1949: Helsinki-Vantaan lentokentälle aletaan etsiä paikkaa. 1952: Kenttä avataan juuri ennen Helsingin kesäolympialaisia. Valmiina on kaksi kilometriä kiitotietä ja asemataso. 16

Vuonna 2008 Helsinki-Vantaan kautta kulki yli 13 miljoonaa matkustajaa. Pelkkä Aasian vaihtoliikenne oli noin miljoona matkustajaa vuodessa. työn puolesta melkein kuin ammatikseen ja niitä, jotka matkustavat paljon, mutta jotka silti pitävät jokaista matkaa elämyksellisenä kokemuksena. Sitten on niitä, jotka tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta lentoasemalla liikkuessaan. Ja vielä niitäkin, jotka jännittävät matkustamista, ehkä jopa pelkäävät lentämistä. Tammikuussa Edward, Ching-yi, Tomi ja Aino lähtivät nämä viitekehykset mielessään reissuun, jossa tutuiksi tulivat Tukholman, Pekingin, Osakan, Tokion, Münchenin ja Helsinki-Vantaan lentokentät. Helsinki-Vantaa ja Aasian kentät vetivät heti pisimmät korret opastuksissa. Aasiassakin kaikki opasteet olivat paitsi paikallisella kielellä myös englanniksi. Se osoittaa matkustajille, että heistä välitetään. Selvä ero verrattuna Eurooppaan oli kuitenkin se, että erityisesti Pekingin kentällä oli panostettu henkilökohtaiseen palveluun ja opastukseen, kun Suomalaisten hyvät lentoyhteydet ovat seurausta siitä, että suorin reitti Aasian ja Euroopan välillä kulkee Helsinki-Vantaan kautta. 1956: Toinen kiitotie rakennetaan poikittain suhteessa ensimmäiseen. Lentokentän tehokkuuden kannalta rinnakkainen kiitotie olisi parempi, mutta lentokoneet ovat vielä herkkiä sivutuulille ja niiden on päästävä laskeutumaan vastatuuleen. Kun kiitoteitä on kahteen suuntaan, laskeutumisreitti voidaan valita aina tuulensuunnan mukaan. 1969: Nykyinen terminaalirakennus avataan. Samalla valmistuu kaksikerroksinen pysäköintitalo. Sittemmin parkkitaloja rakennetaan lisää: vuonna 2009 Helsinki-Vantaalla on 9 000 hallipaikkaa autoille, mikä on enemmän kuin Helsingin keskustan pysäköintihalleissa yhteensä. 17

taas Euroopassa itsepalvelu tuntuu olevan päivän sana, Edward kertoo. Euroopassa pitää ikään kuin itse etsiä ja löytää, kun taas Aasiassa matkustaja voi olla passiivisempi, koska apu ja palvelut tuodaan hänelle, Ching-yi jatkaa. Pekingin uusi, olympialaisten kynnyksellä valmistunut terminaali teki nelikkoon rakennuksena suurimman vaikutuksen: kentällä oli onnistuttu tuomaan esille kiinalainen kulttuuri. Oli kopioita tunnetuista nähtävyyksistä, lohikäärmeitä ja suihkulähteitä. Ja tilaa. Vanhoilla lentoasemilla tila on paljon rajoitetumpaa, mutta toisaalta Helsinki-Vantaan rauhallisuus ja turvallisuudentunne saavat kaikilta pisteitä. Pekingissä turvallisuutta loivat vartijat, mutta kun vartijoita oli joka paikassa, kääntyi heidän läsnäolonsa jo turvallisuudentunnetta vastaan ja loi ilmapiiristä hieman epämiellyttävän. Ainon kotikenttä Tokiossa teki vaikutukseen Tomiin, koska siellä ei tuntenut olevansa lentokentällä. Vaikka kenttä oli vanha, palvelu oli hyvää. Vieressä oli ostoskeskus postitoimistoineen päivineen, käsimatkatavarat oli mahdollista jättää säilytykseen, ravintoloita oli lukuisia ja lisäksi kiitotietä saattoi mennä katsomaan ulkoterassille. Kokemuksia jopa tunnissa Edward, Ching-yi, Tomi ja Aino ovat saaneet paljon aineistoa kerätyksi. Analyysi on vielä kesken, mutta jos nyt on pakko tiivistää puhuttua ja antaa maistiaisia kehitteillä olevista ideoista, mihin meidän Suomessa kannattaa keskittyä, jotta Helsinki-Vantaasta tulisi vielä parempi? Perusasiat, kuten opasteet, kielitaito ja matkatavarajärjestelmä, ovat täällä kunnossa. Ennen kaikkea haluamme antaa kipinöitä siihen, miten tunteisiin vetoavia asioita voidaan parantaa, innovatiivisesti. Ilmapiirillä ja sillä, mitä lentokentällä voi tehdä, on iso merkitys reittiä valittaessa, nelikko vastaa kuin yhdestä suusta. Helsinki-Vantaan kautta lentävillä matkustajilla pitää olla mahdollisuus kokea suomalainen kulttuuri, vaikka heillä olisi vain tunti aikaa lentojen välillä. Helsinki-Vantaa Pekingistä katsottuna Helsinki on meille yksi lyhimmistä reiteistä Eurooppaan, Pekingin lentoaseman varatoimitusjohtaja Huang Gang sanoo. Hänen mukaansa kiinalaiset valitsevat lentoreitin, joka on heille kätevin. Kätevyys tarkoittaa minimivaihtoaikoja ja helppoja siirtymiä. Ratkaisevin tekijä on kuitenkin lentojen frekvenssi eli tiheys. Gang toivookin Helsingin ja Pekingin välisten lentojen määrän tuplaantuvan lähitulevaisuudessa. Pekingin lentoasemalta on suorat yhteydet 88 kiinalaiseen ja 69 ulkomaiseen kohteeseen. Asemalla operoi 72 lentoyhtiötä ja sen kapasiteetti on 82 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Samalla tapaa kuin Helsinki-Vantaa on Euroopassa keskeinen kauttakulkuasema, on Peking sitä Kiinassa. Pekingillä on 30 yhteistyölentoasemaa ja sen kautta pääsee moniin paikkoihin Aasiassa. Kiitosta Helsinki-Vantaalle Gang antaa kiinankielisistä kyltityksistä ja terminaalioppaista. Moni kiinalainen ei osaa englantia. Kiinalaiset kertovat myönteisistä kokemuksistaan toisille maanmiehilleen ja siten yhä useampi kiinalainen saattaa valita lentoreittinsä kulkemaan Helsinki-Vantaan kautta, hän uskoo. Euroopan kaupungeista eniten lentoja Aasiaan lähtee Lontoosta. Vuonna 2008 Helsinki-Vantaalta lähti kuudenneksi eniten. 1983: Finnairin DC10 alkaa lentää Tokioon. Aluksi reitti kulkee napapiirin yli ekstrapolttoainetankein, myöhemmin reitti suoristetaan kulkemaan Siperian yli. 2002: Kolmas kiitotie valmistuu. Konekokojen suurentuessa aiemmin olemassa olleita kiitoteitä on jo jatkettu. 2005: Finnair ilmoittaa hankkivansa 12 uutta Airbus-laajarunkokonetta merkittävänä osana Aasia-strategiaansa. Finavia käynnistää saman tien uuden terminaalin rakennustyöt. 18

Tuoreimmat kuulumiset Helsinki-Vantaalta T1 ja T2. Elokuusta alkaen jako kotimaan- ja ulkomaanterminaaleihin poistuu. T1:stä liikennöivät jatkossa Star Alliancen yhtiöt (mm. Blue1, SAS, Lufhansa) ja T2:sta oneworldin yhtiöt (mm. Finnair, British Airways, Iberia). Terminaalilaajennus valmistuu. Ensimmäinen osa laajennuksesta otetaan käyttöön elokuussa, toinen osa joulukuussa. Ensimmäisessä vaiheessa Helsinki-Vantaalle tulee muun muassa lisää liikkeitä, toisessa vaiheessa kylpylä. Uusia vuoroja. Portugalilainen TAP aloittaa kesäkuussa lennot Helsinki-Vantaalta Lissaboniin. Air Berlin aloittaa puolestaan jo toukokuussa lennot Hampuriin ja Finnair on lentänyt Istanbuliin jo maaliskuusta lähtien. Toukokuun lopusta syyskuun puoliväliin Finnair lentää myös normaalin päivittäisen reitin lisäksi kolme uutta viikkovuoroa New Yorkiin. Blue1 lentää kesäkuusta elokuuhun Biarriziin sekä Dubrovnikiin ja toukokuusta lokakuuhun Splitiin. Passiautomaatti biotunnisteille. Rajavartiolaitos kokeilee Helsinki-Vantaalla passiautomaattia, jota Schengen-alueen ulkopuolelta saapuvat EU-kansalaiset voivat käyttää, mikäli heillä on biotunnisteen sisältävä passi. Automaattitarkastus on nopeuttanut palvelua erityisesti vilkkaimpien tuntien aikana. Sveitsin lennoille puolestaan ei enää tehdä lainkaan passintarkastusta, mutta passi on silti oltava aina mukana. Tutkitusti parhaimmistoa. Helsinki-Vantaa on jo vuosien ajan sijoittunut eurooppalaisessa vertailussa kolmen parhaan lentoaseman joukkoon. Vuonna 2008 Helsinki-Vantaan palveluita verrattiin suhteessa koko maailmaan. Tulokset: - Maailman 5. paras (Wanderlust Magazine) - Maailman 9. paras (Skytrax) - Maailman 3. paras matkatavaroiden käsittely (Skytrax) 2009: Helsinki-Vantaan laajennus valmistuu ja asema pystyy ottamaan samanaikaisesti vastaan kahdeksan laajarunkokonetta matkustajasiltaan. Bussiportteja on lisäksi kolme. Helsinki-Vantaa on suomalaisen Finnairin kotikenttä, mutta kaikki lentoyhtiöt ovat tervetulleita Helsinkiin. Laajennuksen myötä Helsinki- Vantaalla saatetaan tulevaisuudessa nähdä myös aasialaisia ja yhdysvaltalaisia yhtiöitä. Aina on kiire mutta mitä kiire itse asiassa on? Entä aika? Uskoisitko, että savolaisesta Kaavin kunnasta löytyy timantteja? Tiedätkö, miten mystinen Rasputin kuoli? Luodit ja myrkyt eivät tätä Pietarin ristiriitaista hahmoa kaataneet. Via Helsinki on uusi Finavian julkaisema englanninkielinen lehti kaikille kotimaisille ja kansainvälisille lentomatkustajille. Lehden löydät kesäkuusta alkaen Helsinki-Vantaalta ja myös kaikilta Suomen kansainvälisen liikenteen kentiltä lehtitelineistä veloituksetta. Via Helsinki käsittelee kiinnostavia aiheita Helsingistä, Suomesta ja maailmalta, kertoo kuulumiset kansainvälisiltä lentoasemilta sekä antaa vinkkejä matkakohteista niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Lehden lopusta löydät kattavan hakemiston Helsinki-Vantaan palveluista. 19

20