1. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen lähtökohdat 1.1. Arvopohja ja tehtävä 1.2. Aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaavat linjaukset

1.8.2016 alkaen

SISÄLTÖ 1. Perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan järjestämisen lähtökohdat 1.1. Arvopohja ja tehtävä 1.2. Aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaavat linjaukset 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet 2.1. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen 2.2. Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen 2.3. Eettisen kasvun tukeminen 2.4. Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen 3. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sisältö 4. Tukea tarvitsevat lapset aamuja iltapäivätoiminnassa 4.1. Aamu- ja iltapäivätoiminta yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana 4.2. Yhteistyö toiminnan järjestämisessä 5. Toiminnan järjestäminen, suunnittelu ja arviointi Heinäveden kunnassa 5.1. Aamu ja iltapäivätoiminnan järjestäminen, kunnan toimintasuunnitelma 5.2. Toimintapaikat ja -tilat, toiminta-aika 5.3. Henkilöstö ja lapsiryhmät 5.4. Toimintaan hakeminen ja valintaperusteet 5.5. Maksut 5.6. Vakuutukset 5.7. Toiminnan seuranta ja arviointi 5.8. Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyö ja tiedonkulku 5.9. Lasta koskevien tietojen käsittely, salassapito ja luovuttaminen

1. Perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan järjestämisen lähtökohdat Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 8 a luvun mukaista perusopetuksen oppilaille suunnattua ohjattua toimintaa, jonka kokonaisuudesta kunta vastaa. Perusopetuslain mukaisesti Opetushallitus päättää aamuja iltapäivätoiminnan tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä antamalla toimintaa varten perusteet. Aamu- ja iltapäivätoiminta tulee järjestää näiden perusteiden mukaisesti. Näissä perusteissa käytetään aamuja iltapäivätoiminnassa olevasta perusopetuksen oppilaasta nimitystä lapsi. Toiminnassa lapsi ei ole oppilaan roolissa. 1.1. Arvopohja ja tehtävä Iltapäivätoiminnan taustalla ovat perusopetuksen arvot: ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Toiminnalla pyritään edistämään yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea myös perhettä ja koulua niiden kasvatustehtävässä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia pyritään edistämään seuraavista näkökulmista: lapsen vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen, lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen, lapsen koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen sekä varhainen puuttuminen ja sosiaalinen vahvistaminen. 1.2. Aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaavat linjaukset Kunta vastaa siitä, että perusopetuksen aamuja iltapäivätoimintaa toteutetaan lainsäädännön ja opetushallituksen antamien aamuja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti. Kunta voi järjestää toimintaa itse tai hankkia palveluja erilaisilta julkisilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ja ohjausta ennen ja jälkeen koulupäivän. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa huolehditaan toimintaympäristön turvallisuudesta ja siitä, että lapset eivät joudu kiusaamisen, häirinnän tai väkivallan kohteiksi. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa voidaan käyttää koulun tiloja tai muita toimintaan soveltuvia toimintaympäristöjä ja tiloja. Toimintaympäristön tulee tukea toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, ja sitä suunniteltaessa tulee ottaa turvallisuuden lisäksi huomioon toiminnan luonne ja tarkoitus, lapsen kiinnostuksen kohteet ja toiminnan monipuolisuus.

Aamu- ja iltapäivätoiminta vahvistaa lasten itseluottamusta ja monipuolisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Toiminta valmentaa itsestä huolehtimiseen ja antaa mahdollisuuksia luovaan itsensä toteuttamiseen. Aamu- ja iltapäivätoiminta tulee rakentaa jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle ja sen lähtökohtana ovat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet. Toiminnassa painottuu laadukas vapaa-ajan toiminta. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana ovat yksilölliset ja yhteisölliset sekä sosiaaliseen kasvuun liittyvät näkökohdat. Aamu- ja iltapäivätoiminta on ryhmätoimintaa. Tavoitteena on tarjota lapselle hänen tarpeensa huomioonottavaa, monipuolista ja virkistävää toimintaa sekä antaa myös mahdollisuus lepoon ja itsekseen olemiseen. Koulupäivän aikana tapahtuneet asiat tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa toiminnassa huomioon. Toiminnan toteutuksen tulee tapahtua ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilöstön valvonnassa. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä ja yhteistyötä perheiden kanssa. Aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota 570 tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet Opetushallituksen 19.1.2011 hyväksymissä perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan perusteissa toiminnan yleisenä tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Toiminnan tulee lisäksi edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta ja luoda näin perusta hyvälle kasvulle. Tämä tavoite velvoittaa kaikkia. Perusteissa on määritelty seuraavat tavoitteet: Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen ja yhteistyö Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Eettisen kasvun tukeminen Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen 2.1. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Toiminnan tavoitteena on koulun ja kodin kasvatustyön tukeminen. Laadukas aamuja iltapäivätoiminta perustuu sujuvaan ja joustavaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun kodin, koulun sekä aamuja iltapäivätoiminnan välillä. Tämä edellyttää vanhempien, ohjaajien ja opetushenkilöstön välistä yhteistyötä. Koteja kannustetaan osallistumaan yhteistyöhön ja edistetään huoltajien aktiivista roolia. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Ohjaajilla on aamuja iltapäivätoiminnassa ammatillinen vastuu lapsen kasvatuksesta.

Kunnioittava ja tasa-arvoisuuteen perustuva yhteistyö ja hyvä tiedonkulku ovat laadukkaan toiminnan peruslähtökohdat. Lapsella voi olla huoltajan, opettajan ja ohjaajan kesken sovittavalla tavalla mahdollisuus läksyjen tekemiseen. 2.2. Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee sekä kasvuympäristönä että ilmapiiriltään olla kiireetön ja turvallinen. Tavoitteena on, että jokainen kokee olevansa hyväksytty ja arvostettu omana itsenään. Ohjaajan myönteisellä suhtautumisella ja läsnäololla on tässä suuri merkitys. Lasta ohjataan ilmaisemaan erilaisia tunteita ja oppimaan niiden säätelyä. Ihmissuhteiden pysyvyys edistää niin lapsen kokemusta turvallisuudesta kuin ohjaajan mahdollisuutta tukea hänen kehitystä ja hyvinvointia Aamu- ja iltapäivätoiminnassa noudatetaan yhdessä lasten, huoltajien ja ohjaajien kanssa sovittuja sääntöjä ja muita yhdessä sovittuja sopimuksia (kasvatuskumppanuus). Lapsen tulee ikätasonsa mukaisesti saada itse osallistua yhteisten sääntöjen ja sopimusten muotoiluun. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on antaa lapselle kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä. Niiden tarkoituksena on selkeyttää aikuisen vastuuta ja myös lapsen vastuuta siitä, että kaikilla on hyvä olla toiminnassa. 2.3. Eettisen kasvun tukeminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen eettistä kasvua ja käsitystä ihmisten yhdenvertaisuudesta. Toiminnan eettisenä lähtökohtana ovat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritelty perusopetuksen arvopohja sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet ja käytännöt. Toiminnassa korostuu lapsilähtöisyys. Eettisen kasvun tukemisessa on tärkeää erityisesti aikuisen antama käyttäytymisen malli, ryhmän vuorovaikutussuhteet sekä arkipäivän tilanteissa kohdattavat eettiset kysymykset. Yhteisöllisen vastuun, luottamuksen ja huolenpidon ilmapiiri aamu - ja iltapäivätoiminnassa edistää eettistä kasvua. Eettisessä kasvatuksessa hyödynnetään ryhmän vuorovaikutusta, eri tilanteisiin liittyviä keskusteluja, taiteen, leikin ja liikunnan tarjoamia mahdollisuuksia sekä esteettisiä kokemuksia ja toiminnallisuutta. Lasta ohjataan menettelytapoihin, joilla mahdollisia ongelmatilanteita voidaan käsitellä myönteisesti ja ratkaisukeskeisesti. Lasta tulisi ohjata vastuuseen ja vastavuoroisuuden ymmärtämiseen: omasta hyvinvoinnista ja terveellisistä elämäntavoista toisten hyvinvoinnista, siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista oman toiminnan aiheuttamista seurauksista ja tunteista sekä itselle että toisille ryhmän toimintaan liittyvistä säännöistä ja annettujen ohjeiden noudattamisesta suhtautumisesta ympäristöön, luontoon ja kestävään elämäntapaan

2.4. Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen Toiminnassa tulee luoda tilanteita, jotka antavat lapsille mahdollisuuden päästä mukaan toiminnan suunnitteluun tai mahdollisuuden tulla kuulluksi. Lasten tulee ikätasonsa mukaisesti saada itse osallistua yhteisten sääntöjen ja sopimusten muotoiluun ja saada kokemuksia osallisuudesta. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ehkäisevät kiusaamista ja syrjäytymistä. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee huomioida tyttöjen ja poikien kehityksen erot ja erilaiset tarpeet. Tavoitteena on, että syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaittaisiin mahdollisimman varhain ja että lapsen tukemiseen ja tarvittavan tuen järjestämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kunnioitetaan lasten omaa kieli- ja kulttuuritaustaa sekä elämäntapaa ja arvoja. 3. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sisältö Koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan sisällön suunnittelusta on opetushallituksen perusteissa annettu päälinjaukset. Toiminnalla on sisällöllisesti oma erityisluonteensa, jolle on ominaista toiminnan monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sisältöjen suunnittelussa otetaan huomioon lapsen tarpeet ja omat toiveet. Lapsen ja ohjaajan yhteinen keskustelu siitä, millainen toiminta lasta kiinnostaa ja mikä tuottaa hänelle iloa, vaikuttaa toiminnan sisältöjen käytännön toteutukseen. Sisältöjä valitessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota leikkiin, luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin. Sisältö voi liittyä erilaisiin ohjattuihin ja tavoitteellisiin harrastuksiin ja muuhun kehitystä tukevaan toimintaan kuten liikuntaan, kädentaitoihin, kielelliseen ja kuvalliseen ilmaisuun, musiikkiin, arkiaskareisiin, mediaan ja kestävään kehitykseen. Iltapäiväkerhon ohjaaja suunnittelee toiminnan yksityiskohtaiset sisällöt. Toiminnan yksityiskohtaisiin sisältöihin vaikuttavat tilat ja olosuhteet, tarjonta, toteuttajien omat vahvuudet, painotukset sekä käytännön mahdollisuudet. Suunnittelussa huomioidaan erityisesti em. tavoitteet, vuodenajat ja lapsilähtöisyys. Sisältöjen tulee tukea toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Aamu- ja iltapäivätoiminta kootaan seuraavista sisällöllisistä kokonaisuuksista: eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus leikki ja vuorovaikutus liikunta ja ulkoilu ruokailu ja lepo kulttuuri ja perinteet käden taidot ja askartelu kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu mediataidot arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit

Toiminnan sisältöä voivat olla myös erilaiset tiedolliset aihepiirit. Toiminnassa voidaan varata tarvittaessa aikaa myös koulutyöhön liittyvien tehtävien tekemiseen. 4. Tukea tarvitsevat lapset aamuja iltapäivätoiminnassa Tukea tarvitsevan lapsen aamuja iltapäivätoiminnan järjestämisen ja toteuttamisen lähtökohtana ovat toiminnan yleiset tavoitteet ja sisällöt. Toiminnan ja ajankäytön suunnittelu ja selkeys sekä tilanteiden ennakointi ovat erityisen tärkeitä kehityksessään tukea tarvitseville lapsille. Leikin merkitys korostuu varsinkin nuorimpien osalta. Monipuolinen toiminta ja toiminnalliset työtavat edistävät lasten kehitystä. Liikunta, pelit ja leikit ovat hyviä välineitä myös sääntöjen noudattamisen ja itsesäätelyn harjaannuttamiseen. Yhdessä toimimisen taitoihin ja myönteisen vuorovaikutuksen edistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tilojen, välineiden ja muiden toimintaedellytysten tulee olla myös tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin sopivia. Toiminnassa huolehditaan aina lasten psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. 4.1. Aamu- ja iltapäivätoiminta yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lain ja Opetushallituksen laatimien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti oppilaan saama tuki voidaan jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Ne ovat laajuudeltaan ja kestoltaan erilaisia tukiratkaisuja. Aamuja iltapäivätoiminta voi tarvittaessa olla osa perusopetuksessa oppilaalle annettavaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Lisäksi toiminnassa tulee ottaa huomioon oppilaan yksilölliset tarpeet. Toiminnan tulee tukea itsetunnon ja omatoimisuuden kehitystä, sosiaalista kasvua sekä itsenäistymistä oppilaan omien edellytysten mukaisesti. Lasta tulee kannustaa aloitteellisuuteen ja aktiivisuuteen. Tukea tarvitsevalle onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä myönteisen kasvun tukemiseksi ja yhdessä toimimiseksi. Aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa vastapainoa ja tukea koulutyölle sekä mahdollisuuden lepoon ja virkistykseen. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa otetaan huomioon tukea tarvitsevan lapsen ikä ja kehitysvaihe. Tilojen, välineiden ja muiden toimintaedellytysten turvallisuuteen, terveellisyyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Huoltajien kanssa sovitaan, miten erityisoppilaan kasvuun ja kehitykseen liittyvät tavoitteet otetaan huomioon. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa tuen tasot määritellään seuraavasti: *yleinen tuki on osa kaikkea lapsen kasvatusta, opetusta ja ohjausta, luonteeltaan yleensä lyhytaikaista

*tehostettu tuki on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisenpää kuin yleinen tuki, pedagogiseen arvioon perustuvan oppimissuunnitelman mukaan, samanaikaisesti useita tukimuotoja, mahdollisuus käyttää koulukuljetusetuutta *erityinen tuki, jos lapsen kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla, tehdään hallintopäätös, joka perustuu pedagogiseen selvitykseen, lapselle laaditaan HOJKS Oppilaat, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös, ovat oikeutettuja aamuja iltapäivätoimintaan koko perusopetuksen ajan mahdollisuuksien mukaan oman ikäkauden mukaisissa ryhmissä. Kunta päättää toiminnan laajuudesta. 4.2. Yhteistyö toiminnan järjestämisessä Toiminnan järjestelyjä suunniteltaessa yhteistyö huoltajan, koulun ja aamuja iltapäivätoiminnan kesken on erityisen tärkeää. Tehostetun tuen aikana käytettävä oppimissuunnitelma sekä erityiseen tukeen kuuluva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) voivat tarvittaessa sisältää kuvaukset oppilaan osallistumisesta aamuja iltapäivätoimintaan sekä yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa. Niissä voidaan kuvata, miten aamuja iltapäivätoiminnan tavoitteet ja toimintamallit tukevat oppilaan kehitystä. Tällä tavoin oppilaan päivästä muodostuu kasvatuksellinen kokonaisuus. Tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Oppilasta koskevien salassa pidettävien tietojen luovuttaminen aamuja iltapäivätoiminnan henkilöstölle edellyttää huoltajan antamaa yksilöityä tiedonsiirtolupaa. Aamuja iltapäivätoiminnan ohjaaja voi osallistua oppilaan tehostettuun tukeen kuuluvan oppimissuunnitelman tai erityiseen tukeen kuuluvan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadintaan huoltajan luvalla. 5. Toiminnan järjestäminen, suunnittelu ja arviointi Heinäveden kunnassa 5.1. Aamu ja iltapäivätoiminnan järjestäminen, kunnan toimintasuunnitelma Heinäveden kunta tarjoaa perusopetuksen 1. ja 2. luokkien ja muiden vuosiluokkien oppilaille, joilla on perusopetuslain mukainen päätös erityisestä tuesta, aamuja iltapäivätoimintaa kouluvuoden aikana vähintään perusopetuslain edellyttämät 570 tai 760 tuntia kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Toiminta järjestetään tarveharkintaisesti kunnan määrittämässä laajuudessa, eikä toimintaan ole subjektiivista oikeutta. Koulujen syys-, joulu- ja talvilomien aikana lapselle tarjotaan toimintaa ko. toimintapaikoissa tai muissa varhaiskasvatuksen yksiköissä. Kesäaikaan toimintaa ei ole.

Kunta järjestää itse perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan ja saa myös valtionosuutta opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti. Toiminnan järjestämisestä kunnassamme vastaa sivistyslautakunta ja sen alaisuudessa varhaiskasvatusjohtaja. Varhaiskasvatusjohtaja ja koululaisten iltapäiväkerhossa toimiva lähihoitaja yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa laativat toimintasuunnitelman. Sivistyslautakunta hyväksyy toimintasuunnitelman, joka on laadittu perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan perusteet ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Sivistyslautakunta päättää myös toimialalla perittävistä maksuista ja korvauksista, valtuuston hyväksymien yleisten maksuperusteiden ja lainsäädännön puitteissa. Varhaiskasvatusjohtaja päättää lapsen ottamisesta perusopetuslain mukaiseen aamuja iltapäivätoimintaan ja lapsen aamuja iltapäivätoiminnan maksusta. Varhaiskasvatusjohtajan tehtävänä on myös toiminnan yleinen johtaminen. 5.2. Toimintapaikat ja -tilat, toiminta-aika Kunnassamme perusopetuksen aamuja iltapäivätoimintaa järjestetään pääasiassa koululaisten iltapäiväkerhossa sekä esiopetuksen päivähoidossa kirkonkylässä tai tarpeen mukaan muissa varhaiskasvatusyksiköissä (päiväkotihoito, ryhmäperhepäivähoito ja muu perhepäivähoito) koko kunnan alueella. Aamupäivätoimintaa järjestetään kirkonkylässä lähinnä esiopetuksen päivähoidossa, lisäksi tarvittaessa päiväkodissa, ryhmäperhepäiväkodeissa tai perhepäivähoidossa, tällöin hoitoaika on pääsääntöisesti klo 7.00-9.00. Toiminta on pääasiassa omatoimista puuhastelua, pelaamista tai leikkimistä. Yleensä lapselle tarjotaan aamupala. Koululaiset kulkevat koulumatkansa itsenäisesti toimintapaikasta kouluun. Iltapäivätoimintaa järjestetään Heinävedellä pääasiassa koululaisten iltapäiväkerhossa Otto Kotilaisen koulun tiloissa ja lisäksi tarvittaessa muissa varhaiskasvatuksen yksiköissä. Pohjois- Heinäveden koululaisten aamuja iltapäivätoiminta toteutuu lähinnä Karvion ryhmäperhepäiväkodissa, joka sijaitsee koulun yhteydessä. Koululaisten iltapäiväkerho toimii Otto Kotilaisen koulun erityisopetuksen tiloissa, tarvittaessa käytämme lisäksi myös muita tiloja. Ulkoilualueena on lähinnä koulun piha-alue välineineen. Iltapäivätoiminta muodostaa kokonaisuuden, joka tarjoaa erilaisia virikkeitä, sosiaalista vuorovaikutusta sekä mahdollisuuden omaan toimintaan, rentoutumiseen ja lepoon. Lapsella voi olla huoltajan, opettajan ja ohjaajan kesken sovittavalla tavalla mahdollisuus läksyjen tekemiseen. Iltapäivätoimintaa järjestetään iltapäiväkerhossa koulupäivinä lauantaityöpäiviä lukuun ottamatta klo 12.00/13.00 16.30 välisenä aikana. Iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle tarjotaan välipala. Jos lapsi tarvitsee toimintaa tai päivähoitoa pidempään iltaisin, lapsi siirretään ryhmäperhepäiväkotiin, missä hoidetaan keskitetysti vuorohoitoa tarvitsevia lapsia. Myös viikonloppuisin lapsen tarvitsema päivähoito järjestetään tarvittaessa. Toimintapaikat ovat asianmukaiset, turvalliset ja toimintaan riittävän tilavat. Toimintapaikoissa tulee olla voimassaoleva turvallisuus- ja pelastussuunnitelma. 5.3. Henkilöstö ja lapsiryhmät Perusopetuslaissa (628/1998, muutos 1136/2003) todetaan, että aamuja

iltapäivätoiminnassa tulee olla toiminnan järjestämistapa huomioon ottaen riittävä määrä ammattitaitoisia ohjaajia. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). Ohjaajien kelpoisuusvaatimukset tulivat voimaan 1.8.2009. Asetuksen 9 a :n (115/2004) mukaan aamuja iltapäivätoiminnassa ohjaajana toimimaan on kelpoinen henkilö, 1. joka on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, opistoasteen tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jolla on koulutuksen yhteydessä hankittu tai kokemuksella osoitettu taito toimia lapsiryhmän ohjaajana taikka 2. jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta, esiopetusta, erityisopetusta tai aineenopetusta tai toimia oppilaanohjaajana. Asetuksessa lasten päivähoidosta (239/1973) säädetään hoito- ja kasvatushenkilökunnan ja lasten välisestä suhdeluvusta sekä hoito- ja kasvatushenkilökunnan kelpoisuusehdoista päivähoidossa. Päivähoitohenkilöstön kelpoisuuden osalta noudatetaan lakia sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005), mitkä vastaavat osaltaan ohjaajien kelpoisuusvaatimuksia. Aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta ei ole lakisääteisesti määritelty ryhmäkokoa tai ohjaajien vähimmäismäärää. Ryhmäkokoon vaikuttavat ryhmän toimintaympäristö ja lasten erityiset kehitykseen ja terveyteen liittyvät tarpeet. Päivähoidon yksikössä tapahtuvassa aamuja iltapäivätoiminnassa noudatetaan asetusta lasten päivähoidosta koskien aikuisten ja lasten välistä suhdelukua. Koululaisten iltapäiväkerhossa lapsiryhmässä toimii lähihoitaja ja tarvittaessa toinen lähihoitaja tai avustaja ottaen huomioon ryhmän koon. Päivähoidon eri yksiköissä tapahtuvasta koululaisten aamuja iltapäivätoiminnasta vastaa päivähoidon henkilöstö. Varhaiskasvatusjohtaja on perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan esimies. Aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstö on velvollinen näyttämään rikosrekisteriotteen ennen työsuhteen alkua. 5.4. Toimintaan hakeminen ja valintaperusteet Lapsen aamuja iltapäivätoimintaan valinta päätetään enintään lukuvuodeksi kerrallaan. Keskitetty haku perusopetuksen aamuja iltapäivätoimintaan seuraavaksi toimintavuodeksi on keväällä, jolloin Heinäveden lehdessä ja kunnan kotisivuilla ilmoitetaan haettavaksi paikat perusopetuksen aamuja iltapäivätoimintaan. Hakukaavakkeita on saatavana varhaiskasvatustoimistossa. Vapaisiin toimintapaikkoihin voi hakea myös muulloin toimintavuoden aikana. Yleensä kaikille toimintaan hakeneille on järjestynyt toimintapaikka, jos ei koululaisten iltapäiväkerhossa, niin jossakin varhaiskasvatuksen yksikössä. Kuitenkin, jos kaikki halukkaat eivät mahdu koululaisten aamuja iltapäivätoimintaan, valintajärjestys on seuraavanlainen: 1) Erityisopetukseen otetut tai siirretyt lapset 2) Sosiaalisin tai kasvatuksellisin perustein toimintaa tarvitsevat lapset

3) 1. luokan oppilaat 4) 2. luokan oppilaat arpomalla 5.5. Maksut Aamu- ja iltapäivätoiminta on maksullista. Perusopetuslain mukaisesta aamuja iltapäivätoiminnasta peritään maksuja 1.8.2016 lukien seuraavasti: 1) kuukausimaksu 80 /kk, kun aamuja iltapäivätoiminnan tarve on 570 tuntia (keskimäärin 3 tuntia / koulupäivä). 2) kuukausimaksu 100 /kk, kun aamuja iltapäivätoiminnan tarve on 760 tuntia (keskimäärin 4 tuntia / koulupäivä). 3) 5 /pv, mikäli toimintaan osallistuminen on tilapäistä 4) sisaralennus: vanhimmasta lapsesta peritään edellä mainituin perustein määräytyvä maksu ja seuraavasta puolet ko. maksusta. 5) Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan elokuun alusta koulun loppumiseen keväällä. Syys-, joulu- ja talvilomien aikana lapselle tarjotaan toimintaa ko. kerhoissa tai muissa päivähoitopaikoissa ja maksu peritään normaalin aamuja iltapäivätoiminnan mukaan. Kesäaikana toimintaa ei ole. 6) Jos lapsen aamuja iltapäivätoiminta alkaa tai loppuu kesken kalenterikuukauden, maksu määrätään toimintapäivien lukumäärän mukaan kuukausimaksua alhaisempana. 7) Jos lapsi on sairautensa vuoksi poissa yli 10 päivää kalenterikuukauden aikana, maksua peritään vain puolet. Jos lapsi on poissa sairauden vuoksi koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä. 8) Jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksua peritään puolet kuukausimaksusta. 9) Maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Huoltajien on tehtävä selvitys tilanteestaan. Varhaiskasvatusjohtaja tekee päätöksen maksuasiassa. Maksu sisältää varsinaisen iltapäivätoiminnan arkikoulupäivinä, päivittäisen välipalan sekä toimintaan kuuluvat retket ja tapahtumat. Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut laskutetaan kuukausittain jälkikäteen, jolloin kuluvan kuukauden maksu laskutetaan viimeistään seuraavan kuukauden puolivälissä. Laskutusta hoitaa sivistystoimen toimistosihteeri. 5.6. Vakuutukset Lapset ovat vakuutettuja aamuja iltapäivätoiminnan aikana ja siirtyessään suorinta tietä paikasta toiseen koulun, toimintapaikan ja kodin välillä.

5.7. Toiminnan seuranta ja arviointi Laki aamuja iltapäivätoiminnasta velvoittaa kuntaa arvioimaan antamaansa tai hankkimaansa aamuja iltapäivätoimintaa, osallistumaan toimintansa ulkopuoliseen arviointiin sekä julkistamaan arvioinnin keskeiset tulokset. Aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakastyytyväisyyskysely tehdään vuosittain toukokuussa ja se käsitellään lautakunnassa ja toiminnan henkilöstön kanssa. Toimintaa kehitetään siitä saatavan palautteen perusteella. Arvioinnin keskeiset tulokset julkistetaan lehdessä. Palautetta kerätään myös lapsilta. Laadukas toiminta vaatii toiminnan jatkuvaa seurantaa, mutta myös ohjaajien omaa kykyä arvioida työtään. Näin ollen myös ohjaajat arvioivat toimintaansa säännöllisesti itsearvioinnein sekä kehityskeskusteluissa esimiehensä kanssa. Perusopetuslaki velvoittaa kuntaa osallistumaan myös aamuja iltapäivätoimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Eduskunnan velvoittamana opetusministeriö seuraa lainmukaisen aamuja iltapäivätoiminnan toteutumista esim. kyselyjen avulla ja selvittää näin perusopetuslain mukaisen kunnissa järjestetyn tai hankitun aamuja iltapäivätoiminnan laajuutta, laatua ja palvelutarjonnan monipuolisuutta sekä palvelun rahoitusta ja hintaa. 5.8. Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyö ja tiedonkulku Kotien kanssa Vanhemmille tiedotetaan syksyllä alkavasta aamuja iltapäivätoiminnasta kirjallisella päätöksellä viimeistään heinäkuussa. Päätöksen mukana vanhemmille lähtee lapsen esitietolomake ja tieto tutustumisajasta tai tutustumiskäytännöistä. Iltapäiväkerhossa ennen toiminnan alkua järjestetään tutustumisaika, jolloin vanhemmilla on mahdollisuus tutustua kerhon henkilökuntaan, tiloihin sekä toimintaan ja toiminnan tavoitteisiin sekä sääntöihin. Toimintakauden alussa lapsen tietoja, osallistumista toimintaan ja perheen toiveita käydään läpi keskustelemalla asioista esitietolomakkeen pohjalta ja täydentämällä sitä yhteisesti. Syksyllä pidetään tarvittaessa vanhempainilta. Kuulumisia vaihdetaan usein päivittäin vanhempien kanssa heidän hakiessaan lapsensa pois toiminnasta. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa reissuvihkon, tiedotteiden ja kirjeiden, puhelimen, tekstiviestin ja sähköpostin tai muun vastaavan käytännön avulla pyritään varmistamaan tiedonkulku huoltajien, koulun ja ohjaajien välillä esimerkiksi lapsen poissaoloista sekä muista mahdollisista asioista. Koulun kanssa Luokan- ja erityisopettajien tai oppilashuoltohenkilöstön antaman konsultaation ja perehdytyksen avulla tehdään yhteistyötä tarvittaessa lapseen liittyvissä asioissa. Salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen tarvitaan huoltajan antama yksilöity tiedonsiirtolupa. HOJKS:n laadintaan voi aamuja iltapäivätoiminnan ohjaaja osallistua huoltajan luvalla. Koulu informoi osaltaan vanhempia aamuja iltapäivätoiminnasta vanhempainilloissaan. Varhaiskasvatuksen ja koulupuolen yhteinen lähihoitaja työskentelee iltapäiväkerhossa. Myös muut koulunkäynninohjaajat saattavat tarvittaessa työskennellä aamuja iltapäivätoiminnassa tarvittaessa. Yhteistyö on toiminnan kannalta välttämätöntä, etenkin koulun työpäivien muutoksien osalta. TET -harjoittelijoita otetaan harjoitteluun aamuja iltapäivätoimintaan.

Moniammatillinen yhteistyö Yhteistyötä koulupuolen ja perusturvan henkilöstön kanssa tehdään tarvittaessa erilaisissa lasten ja perheiden tilanteissa, mm. erityisopetukseen otetun tai siirretyn lapsen asioissa tai perheen ja lapsen elämäntilanteen vahvistamiseen liittyvissä muissa asioissa. Muita yhteistyötahoja ovat mm. lastenja perheneuvolan työntekijät, erilaiset terapeutit ja PKSSK:n työntekijät. Heidän kanssaan tehdään tarvittaessa yhteistyötä vanhempien luvalla. Myös yhteistyö seurakunnan ja erilaisten järjestöjen ja yhdistysten kanssa on tärkeää. Perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnassa pyritään mahdollisimman laajaan moniammatilliseen yhteistyöhön lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. 5.9. Lasta koskevien tietojen käsittely, salassapito ja luovuttaminen Perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan perusteiden (2011) mukaisesti aamuja iltapäivätoiminnan henkilöstö ei saa sivullisille ilmaista lasta tai hänen huoltajaansa koskevia salassa pidettäviä tietoja tai luovuttaa salassa pidettäviä asiakirjoja. Tietojen ilmaiseminen ja asiakirjan luovuttaminen on mahdollista vain huoltajan yksilöidyn suostumuksen perusteella. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Perusopetuksesta ja siihen liittyvästä oppilashuollosta vastaavat henkilöt voivat luovuttaa aamuja iltapäivätoiminnasta vastaaville henkilöille toiminnan asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Jos lapsi siirtyy toisen opetuksen järjestäjän järjestämään aamuja iltapäivätoimintaan, aikaisemman järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava opetuksen tai toiminnan järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta.