Opetussu unnitelma 2015

Keski-Pohjan maan am mattiopisto Opetussu unnitelma 2015 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, ICT-asentaja laadittu: 29.04.2015 päivitetty: 29.4.2016 Jarmo Salo hyväksytty: 6.8.2015 S f r0 Sirkku Purontaus hyväksytty: 30.6.2016 $ 98 rá U-? rehtori

Sisällys 1 TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 180 osp... 1 1.1 Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet... 1 1.2 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus... 3 1.3 Perustutkinnon rakenne... 6 1.4 Tutkinnon muodostuminen... 9 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 osp... 10 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 75 osp... 10 2.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät, 45 osp... 10 2.1.3 Tietokone- ja tietoliikenneasennukset, 30 osp... 14 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, 60 osp... 20 2.2.3 Palvelinjärjestelmät ja projektityöt, 30 osp... 20 2.2.5 Huoltopalvelut, 15 osp... 24 2.2.6 Valvonta- ja ilmoitusjärjestelmäasennukset, 15 osp... 27 2.2.7 Kodin elektroniikka ja asennukset, 15 osp... 32 2.2.9 Sähköasennukset, 15 osp... 35 2.2.10 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp... 41 2.2.15 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp... 44 2.2.16 Yrityksessä toimiminen, 15 osp... 47 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT... 51 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 53 5 OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA... 53 6 TYÖSSÄOPPIMINEN... 54 7 KANSAINVÄLISYYS... 55 8 ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN... 55 LÄHTEET... 58 LIITTEET Liite 1: Ammatilliset opintopolut... 1 Liite 2: Yhteiset opintopolut... 2

1 TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 180 osp 1.1 Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet Ammattialan kuvaus Tieto- ja tietoliikenneala vastaa yhteiskunnan toimintoja tukevien tieto- ja tietoliikennejärjestelmien rakentamisesta, ylläpidosta ja niiden laadukkaasta toiminnasta. Alan innovaatiot valtaavat yhä uusia alueita. Eripalvelualoille suunnatut sovellukset vaikuttavat kaikkien kansalaisten elämään ja sen laatuun. Alan laitteistot ovat pääasiallisesti sähkötoimisia ja siten turvallisuutta tulee korostaa niin alalla työskentelevien kuin alan laitteistoja käyttävien henkilöiden osalta. Tieto- ja tietoliikennealan ammattilaiset työskentelevät teknologian alueella, jossa laitteistojen ja toimintojen kehittyminen on nopeaa. Nopea uudistuminen vaatii alalla työskenteleviltä jatkuvaa itsenä kehittämistä. Alan nopea globalisoituminen edellyttää teknologiaan liittyvän osaamisen kehittämisen lisäksi myös kielitaidon kehittämistä. Alan ammattikieli on englanti ja lähes kaikki, myös Suomessa tuotettujen laitteiden ja palveluiden dokumentointi, ovat englanninkielisiä. Laitesukupolvien nopea uudistuminen vaatii myös käytöstä poistuvan laitesukupolven kierrätykseen liittyvää osaamista. Avainaiheita/sanoja : tietoturva sähköturvallisuus asiakaspalvelu, neuvonta tiedon luotettava käsittely ja siirtäminen tekniikan nopea kehitys, itsensä kehittämisen tarve 1

Ammattialan arvoperusta Tieto- ja tietoliikennealan laitteistojen avulla hoidetaan yhä suurempi määrä kansalaisten henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja taloudenpitoon liittyviä asioita. Tietoa siirretään yhä laajemmissa koko maapallon kattavissa tietoverkoissa. Alalla työskentelevältä edellytetään suurta ammattietiikkaa sekä ehdottomia salassapitovaatimuksia hänen käsitellessään laitteistoja ja järjestelmiä, joissa kansalaisten henkilökohtaisia tietoja säilytetään tai siirretään. Tuotteiden lyhyet elinkaaret sekä eri laitesukupolvien nopea uudistuminen asettavat myös alalla työskentelevän asiakaspalvelukyvylle entistä suuremmat vaatimukset. Kansalaisilla on tarve saada neuvoa ja opastusta uusien sovellusten ja toimintojen käyttöönotossa niin kotona kuin myös kodin ulkopuolella. Perustutkinnon tavoitteet Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon suorittaneella on monipuoliset ammattivalmiudet. Hän on luotettava, itsenäiseen työskentelyyn pystyvä, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Tieto- ja tietoliikennealan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee laitteita ja materiaaleja huolellisesti sekä taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja työohjeiden avulla, osaa tehdä työhönsä liittyviä materiaalija työkustannuslaskelmia sekä esitellä ja arvioida omaa työtään. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto antaa tutkinnonsuorittajalle tarvittavan perusosaamisen alan tuotanto-, asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Alan ammattilaiselle on välttämätöntä työ-, sähkö-, 122 ja sähkötyöturvallisuusmääräysten mukaisten työtapojen sisäistäminen. Alan ammattilaisen on ymmärrettävä tietojenkäsittelyyn liittyvän salassapitomääräykset ja hallittava tietotekniikan perusteet. Alan ammattilaisen on osattava käsitellä laitteita ja komponentteja ESD- suojausvaatimukset huomioiden. 2

Tieto- ja tietoliikennetekniikan peruskoulutus antaa opiskelijalle hyvät valmiudet itsensä ja ammattitaitonsa edelleen kehittämiseen sekä tietoyhteiskunnassa toimimiseen. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon suorittanut elektroniikkaasentaja osaa tehdä elektroniikkatuotantoon liittyviä testaus-, korjaus- ja käyttöönottotehtäviä, tai erilaisiin elektroniikka-alan sovelluksiin liittyviä huolto-, asennus- ja asiakaspalvelutöitä. Keskeisinä osaamisalueita ovat elektroniikkatehtaiden tuotantoautomaation käyttötehtävät ja valmistettujen tuotteiden testaus tai elektroniikan laitteiden asennus ja huoltotyöt. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon suorittanut ICT-asentaja osaa tehdä tietokone- ja tietoliikennelaitteiden asennuksen ja käyttöönoton. Keskeisiä osaamisalueita ovat asuntojen ja liikekiinteistöjen tietoliikennelaitteet sekä tietokonelaitteet, niiden asennus ja konfigurointi käyttäjän vaatimusten mukaisesti. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. 1.2 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. 3

Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaaaikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka 4

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa 5

1.3 Perustutkinnon rakenne TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 75 osp Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, elektroniikka-asentaja, pakolliset tutkinnon osat ovat 2.1.1 ja 2.1.2. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, ICT-asentaja, pakolliset tutkinnon osat ovat 2.1.1 ja 2.1.3. 2.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät, 45 osp (ICT2.1.1.p) 1 2.1.2 Ammattielektroniikka, 30 osp 2.1.3 Tietokone- ja tietoliikenneasennukset, 30 osp (ICT2.1.3.p) 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, 60 osp Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, elektroniikka-asentaja Opiskelijan on valittava tutkinnon osa 2.2.1 tai 2.2.2. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, ICT-asentaja Opiskelijan on valittava tutkinnon osa 2.2.3 tai 2.2.4. Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä tutkinnon osista 2.2.5 2.2.19 tai suorittamattomista tutkinnon osista 2.2.1 2.2.4. Tutkinnon osat 2.2.12 ja 2.2.13 vastaavat 30 osaamispistettä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tutkinnon osa 2.2.14 vastaa 15 tai 30 osaamispistettä sen mukaan, mitä on määritelty luvun 2 kohdassa 2.2.14. 1 Suluissa on KPEDUn Primuksessa käyttämä koodi. KPEDUn tarjoamat tutkinnon osat on merkitty harmaalla. 6

2.2.1 Sulautetut sovellukset ja projektityöt, 30 osp 2.2.2 Elektroniikkatuotanto, 30 osp 2.2.3 Palvelinjärjestelmät ja projektityöt, 30 osp (ICT2.2.3.p) 2.2.4 Tietoliikennelaiteasennukset ja kaapelointi, 30 osp 2.2.5 Huoltopalvelut, 15 osp (ICT2.2.5.v) 2.2.6 Valvonta- ja ilmoitusjärjestelmäasennukset, 15 osp (ICT2.2.6.v) 2.2.7 Kodin elektroniikka ja asennukset, 15 osp (ICT2.2.7.v) 2.2.8 RF-työt, 15 osp 2.2.9 Sähköasennukset, 15 osp (ICT2.2.9.v) 2.2.10 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp (VA2.15.100.v) 2.2.11 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 15 osp tai 30 osp (ICT2.15.101.v) 2.2.12 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta (ICT2.15.102.v) 2.2.13 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta (ICT2.15.103.v) 2.2.14 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista (ICT2.15.104.v) 2.2.15 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp (VA2.15.105.v) 2.2.16 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA2.15.106.v) 2.2.17 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (ICT2.15.107.v) 2.2.18 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 15 osp (ICT2.15.108.v) 2.2.19 Tutkinnon osat vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 15 osp (ICT2.15.109.v) 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp Pakolliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (Y3.1) 8 osp 3 osp 3.1.1 Äidinkieli (Y3.1.1.p) 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p) 3.1.3 Vieraat kielet (Y3.1.3.p) 5 1 2 0 3 0 3 0 3 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (Y3.2) 6 osp 3 osp 3.2.1 Matematiikka (Y3.2.1.p) 3.2.2 Fysiikka ja kemia (Y3.2.2.p) 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3.p) 3 2 1 0 3 0 3 0 3 7

3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (Y3.3) 5 osp 3 osp 3.3.1 Yhteiskuntataidot (Y3.3.1.p) 3.3.2 Työelämätaidot (Y3.3.2.p) 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta (Y3.3.3.p) 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (Y3.3.4.p) 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp (Y3.4) 3.4.1 Kulttuurien tuntemus (Y3.4.1.v) 3.4.2 Taide ja kulttuuri (Y3.4.2.v) 3.4.3 Etiikka (Y3.4.3.v) 3.4.4 Psykologia (Y3.4.4.v) 3.4.5 Ympäristöosaaminen (Y3.4.5.v) 3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4 (Y3.4.6.v) 1 1 1 2 0 3 0 3 0 3 0 3 7 osp 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 19 osp 16 osp Kohtien 3.1.1 3.4.6 valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osa-alueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi kohtien 3.1.1 3.4.6 osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia (VV4.1.v) 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia (VV4.2.v) 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja (VV4.3.v) 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja (VV4.4.v) 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa (VV4.5.v) 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat (YL5.v) 8

1.4 Tutkinnon muodostuminen Taulukossa 1 esitetään perustutkinnon muodostuminen erilaisista moduuleista. Symbolit esittävät sitä, mihin moduulin osiin sisältyy työssäoppimista sekä ammattiosaamisen näyttö. Väreillä erotellaan opintojen etenemistä tutkinnon osittain eri vuosina. Jakso 1. 2. 3. 4. Vuosi 15 osp 15osp 15 osp 15 osp 1. vuosi 1.Tutkinnon osan YTO 1.Tutkinnon osan 1.Tutkinnon osan pakollinen yhteinen osa pakollinen yhteinen osa pakollinen yhteinen osa 1. vuosi 1.Tutkinnon osan LUKIO 1.Tutkinnon osan 1.Tutkinnon osan Ammattilukio pakollinen yhteinen osa pakollinen yhteinen osa pakollinen yhteinen osa Osaamisalan 1. pakollinen 2. vuosi Osaamisalan 1.pakollinen tutkinnon osa 3 osp Osaamisalan 1.pakollinen YTO tutkinnon osa 2. Ammatillinen valinnainen tutkinnon osa 10 osp 4,5 osp 1. Ammatillinen valinnainen 7,5 osp YTO 5 TOP 12 osp Osaamisalan 1. pakollinen 2. vuosi LUKIO tutkinnon osa 3 osp Osaamisalan 1.pakollinen LUKIO Ammattilukio 2. Ammatillinen valinnainen tutkinnon osa 10 osp 4,5 osp 1. Ammatillinen valinnainen 7,5 osp YTO 5 *) TOP 12 osp 3. vuosi Osaamisalan 1.pakollinen Osaamisalan 1.pakollinen Osaamisalan 1.pakollinen Osaamisalan 1. pakolllinen tutkinnon osa 8 osp tutkinnon osa 8 osp tutkinnon osa 12 osp tutkinnon osa 11,5 osp 2. Ammatillinen valinnainen 2. Ammatillinen valinnainen 2. Ammatillinen valinnainen 2. Ammatillinen valinnainen 2 osp 2 osp 3 osp 3,5 osp Vapaasti valittavat 5 osp Vapaasti valittavat 5 osp TOP 3 osp TOP 15 osp 3. vuosi Osaamisalan 1.pakollinen Osaamisalan 1.pakollinen LUKIO Osaamisalan 1. pakolllinen Ammattilukio tutkinnon osa 8 osp tutkinnon osa 8 osp tutkinnon osa 11,5 osp 2. Ammatillinen valinnainen 2. Ammatillinen valinnainen 2. Ammatillinen valinnainen 2 osp 2 osp 3,5 osp Vapaasti valittavat 5 osp Vapaasti valittavat 5 osp TOP 15 osp 4. vuosi LUKIO LUKIO LUKIO LUKIO Ammattilukio = ammattiosaamisen näyttö *) ei tunnustettavissa lukio-opinnoista, suoritetaan verkko-opintoina = työssäoppiminen TAULUKKO 1: Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon moduulikaavio 9

2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 75 osp 2.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät, 45 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tämän perusteella opiskelija voi hakea osaamisen tunnustamista: aikaisempi työskentely alan työtehtävissä aikaisemmat alan opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Tämä tutkinnon osa ei sisällä työssäoppimista. 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. 10

ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Toteutus käytännössä Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä sähkö- ja elektroniikka-asennustöitä oppilaitosympäristössä. Töiden perustana olevan teoreettisen tiedon hallinta osoitetaan myös näytössä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettajat. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut Wilmaan arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen 11

ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT Toteutus käytännössä arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö: Opiskeltava sisältö/toteutus: Integroitavat opinnot: Oppimisen ohjaus: Ei edellytä aiempia suorituksia. Oppimis- ja työtehtävien seuranta tapahtuu opettajan seurantalistan mukaan. Lähiopetus, sähköosaston teoria- ja työluokat, ammattiopisto oppimisympäristönä Lukujärjestykseen merkitään teoria- ja työpäivät. Opetuksesta noin puolet on teoriaopintoja ja puolet harjoitustöitä työsalissa. Tutkinnonosa ei sisällä työssäoppimista. Fysiikka, Tieto- ja viestintätekniikka Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS:iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö Oppimisen seurantakohteet Opiskelija osaa sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin ja Kirchhoffin lait osaa mitata oskilloskoopilla vaihtovirtapiirin signaalista amplitudin ja taajuuden tuntee vaihtovirtapiirien Sähkötekniikka Elektroniikka Sähköasennustekniikka Tietotekniikka Kontaktiopetus ja oppimiskeskustelut tasasähköteoria vaihtosähköteoria analogiatekniikan teoria digitaalitekniikan teo- Sähkötekniikka tasasähkö teoriatehtävät tasasähkö harjoitukset vaihtosähkö teoriatehtävät vaihtosähkö harjoitukset Elektroniikka 12

matemaattiset riippuvuudet tuntee elektroniikan rakenneosat ja komponentit ja osaa käyttää niiden datatietoja tuntee elektroniikan mittalaiteet ja osaa suorittaa mittauksia elektronisista laitteista osaa valmistaa piirilevyn (PCB, Printed Circuit Board) sekä komponenttilevyn (PCBA, Printed Circuit Board Assembly) osaa työohjeiden ja kytkentäkaavioiden mukaan rakentaa annettujen toimintadokumenttien mukaisen elektroniikkalaitteen tai sen osakokonaisuuden sekä ja mitata niistä virtoja ja jännitteitä osaa juottaa erilaisia komponentteja sekä korjata juotoksia ESDsuojauksen vaatimukset huomioiden osaa käyttää mikrokontrollerin kehitysympäristöä (kääntää sekä ladata sen avulla ohjelmia) osaa lukea sähkö- ja verkkoasennuksiin liittyviä rakennusten tasopiirustuksia ja työselostuksia ja kytkeä kiinteistöjen yleisimpiä sähkö- ja tietoliikennekalusteita sekä kaapeleita osaa käyttää asennus ja kytkentätöissä tarvittavia käsi- ja sähkötyökaluja osaa asentaa tietokoneeseen tarvittavan käyttöjärjestelmän sekä oheislaitteet tietää Internetin toimintaperiaatteen ja osaa IPosoitejärjestelmän käytön laitteiden tunnistamisessa osaa kytkeä tietokoneen verkkoon ja osaa etsiä verkosta opintoihinsa liittyviä tietoja ja dokumentria sähköpiirustus sähköturvallisuus tiedostojen hallinta tekstinkäsittely taulukkolaskenta esitysgrafiikka kuvankäsittely Internetin toimintaperiaatteen ja IP- osoitejärjestelmän tunteminen Kurssit ja testit tulityökurssi 8h työturvallisuuskurssi 8h hätäensiapukoulutus 4h SFS6002 vaatimukset 8h Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut Internet, tietoturva, sähköposti, tiedonhaku oppiminen ja työskentely verkossa Harjoitustöitä työsaleissa tietokoneen rakenteen tunteminen tietokoneen käyttöjärjestelmän sekä oheislaitteiden asentaminen sähkötekniikan perusmittaukset työkalujen ja mittalaitteiden käyttö elektroniikkalaitteiden rakentaminen ja tutkiminen kaapeleiden ja kiinnitystarvikkeiden käyttö kiinteistöjen yleisimpien sähkö- ja tietoliikennekalusteiden ja kaapeleiden kytkeminen kestävä kehitys ja kierrätys analogisten komponenttien peruskytkennät digitaalisten komponenttien peruskytkennät ESD-suojauksen tunteminen piirilevyn valmistus juotosharjoitukset mitta- ja testilaitteiden käyttö Sähköasennustekniikka sähköpiirustusten piirtäminen ja tulkitseminen kiinteistöjen yleisimpien sähkö- ja tietoliikennekalusteiden ja kaapeleiden kytkeminen sähköalan töitä säätelevien määräysten ja ohjeiden tunteminen tulityökurssi työturvallisuuskurssi hätäensiapukoulutus SFS6002 vaatimukset Tietotekniikka oppiminen ja työskentely verkossa tiedostojen hallinta tekstinkäsittely ja taulukkolaskentaohjelmien käyttö esitysgrafiikka ja kuvankäsittely tietokoneen rakenteen tunteminen tietokoneen käyttöjärjestelmän sekä oheislaitteiden asentaminen Internetin toimintaperiaatteen ja IP- osoitejärjestelmän tunteminen Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta 13

teja osaa dokumentoida työtehtäviään suorittaa hyväksytysti tietokoneen käyttäjän A- kortin, tulityökortin ja työturvallisuuskortin tai osaa niitä vastaavat tiedot. suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille sovelletun SFS 6002 mukaisen ensiapuja sähköturvallisuuskoulutuksen työskentelee yritteliäästi ja laatujärjestelmien mukaisesti sekä noudattaa työturvallisuusohjeita osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti materiaali- ja energiatehokkaasti. tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 2.1.3 Tietokone- ja tietoliikenneasennukset, 30 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tämän perusteella opiskelija voi hakea osaamisen tunnustamista: aikaisempi työskentely alan työtehtävissä aikaisemmat alan opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. 14

ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT Toteutus käytännössä Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä asentamalla ja ottamalla käyttöön tietokonejärjestelmän tai tietoverkkoon liittyvän järjestelmän. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. 15

ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT Toteutus käytännössä Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja (näyttö työpaikalla) ja opettaja(t). Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat (näyttö työpaikalla) pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö: Opiskeltava sisältö/toteutus: Integroitavat opinnot: Oppimisen ohjaus: Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät pitää olla suoritettuna. Oppimis- ja työtehtävien seuranta tapahtuu opettajan seurantalistan mukaan. Lähiopetus, ammattiopisto ja työssäoppimispaikka oppimisympäristöinä Lukujärjestykseen merkitään teoria- ja työpäivät. Opetuksesta noin puolet on teoriaopintoja ja puolet harjoitustöitä työsalissa. Tähän tutkinnon osaan sisältyy työssäoppimista. Suunnitteluohjelmat, Sovellusohjelmat, Englanti, Työelämätaidot Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS:iin kirjattuja toiveita oppimisesta. 16

Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö Oppimisen seurantakohteet Tietokonelaite- ja järjestelmätyöt: osaa purkaa tietokoneen rakenneosiin ja koota tietokoneen rakenneosista osaa annettujen vaatimusten mukaan rakentaa toimintadokumenttien mukaisen lähiverkkopohjaisen tietokonejärjestelmän tai sen osakokonaisuuden tuntee pöytätietokoneen sekä kannettavan tietokoneen rakenneosat ja ymmärtää niiden ominaisuudet ja tehtävän tietokonejärjestelmässä tuntee käyttöjärjestelmän tehtävät ja osaa asentaa ja konfiguroida tavallisimmat käyttöjärjestelmät tuntee tietokoneen käyttöjärjestelmien käynnistysprosessin sekä osaa käyttää sitä vianhaussa osaa mitoittaa, valita ja koota annettujen kriteerien mukaiset osat tietokonelaitteeseen huomioiden suorituskyvyn ja tehontarpeen osaa yleisimpien oheiskorttien käyttöönoton osaa asiakaspalvelutaidot ja omaa tarvittavan komponenttitietouden osaa ottaa käyttöön tietokoneen suojaus- ja lisäominaisuudet tuntee ulkoisten oheislaitteiden toteutusperiaatteet sekä osaa niiden liittämisen ja käyttöönoton toimivaan tietokonejärjestelmään. osaa ohjelmien asentamisen ja käyttöönoton sekä yksittäiskoneessa että Tietokonelaite- ja järjestelmätyöt Tietokoneen laitetekniikan tunteminen ja sen hyödyntäminen laitteiden hankinnassa Käyttöjärjestelmien asentaminen ja ylläpito Lisäohjelmien asennus, käyttö ja ylläpito Oheislaitteiden asennus, käyttö ja ylläpito Tietoturvaohjelmistojen asennukset ja ylläpitotehtävät Vianhakumenetelmät Erikoisohjelmien asennukset ja niitä käyttävien lisälaitteiden asennukset Laitetietouden ja asiakaspalvelun kehittäminen WWW-sivujen perusteet ja WWW-palvelimen asennus Englannin ammattisanasto Tietokonelaite- ja järjestelmätyöt 1. Tietokoneiden ja oheislaitteiden tuntemus ja asentaminen 2. Laitteiden liittäminen tietoverkkoon ja vianetsinnän perusteet 3. Käyttöjärjestelmien ja sovellusohjelmien asennukset sekä niiden perusylläpito 4. Tietokoneiden asennusten automatisointimenetelmät ja mobiilitekniikoiden tuntemus 5. WWW-palvelimen asentaminen ja omien WWW-sivujen käyttöönotto 6. Työssäoppiminen on suoritettu 17

lähiverkossa hallitsee asennusten automatisoinnin, tietoturvan sekä varmennukset osaa paikallistaa ja korjata laitteisto- ja ohjelmistoongelmia osaa HTML-kielen perusrakenteet osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaiset WWW-sivustot osaa asentaa sivustoja varten WWW-palvelimen. huomioi työskentelyssään työ-, sähkötyö- ja sähköturvallisuusmääräykset. Sulautettujen järjestelmien toteutus: osaa sulautettujen järjestelmien ja niiden ohjelmoinnin sekä käytön periaatteet osaa toteuttaa mikro-ohjaimen perusohjelmointia laiteläheisellä C-kielellä sekä osaa testata valmiin sulautetun järjestelmän toimintaa hallitsee ohjelmoinnin yleisperiaatteet ja vuokaaviotai pseudokielisen ohjelmiston kuvaamisen kykenee tulkitsemaan lausekieltä ja ohjelmoimaan perusohjelmistorakenteet hyvää kuvaustapaa noudattaen tuntee mikro-ohjaimien rakenteen ja niihin liitettävät oheislaitteet tietää sulautetun järjestelmän ohjelmistokehityksen perusteet ja osaa kehitysympäristön käytön. Tietoliikennetekniikan työt: osaa lohkokaaviotasolla Sulautettujen järjestelmien toteutus Ymmärtää sulautettujen järjestelmien toiminnan periaatteet Opiskelee C-kielen perusohjelmoinnin ja tietää ohjelmointiympäristön käytön periaatteet Tuntee mikrokontrollerien toiminnan periaatteet sekä tietää miten oheislaitteet kytketään ja ohjelmoidaan Opiskelee vuokaavioohjelmointia ja ohjelmoi sillä erilaisia sulautettuja järjestelmiä Englannin ammattisanasto, äidinkieli kirjallisissa tehtävissä ja matematiikka soveltaen Tietoliikennetekniikan työt Opiskelee yleisiä asioita tietoliikenteen perusasioista ja tietoliikenneproto- Sulautettujen järjestelmien toteutus 1. Sulautetun järjestelmän ja mikrokontrollerin perusteet 2. Sulautettujen järjestelmien ja sensorien käyttö 3. Järjestelmien perusohjelmointi ja kehitysympäristöjen käytön perusteet 4. Sulautetun järjestelmän ohjelmointi C-kielellä 5. Sulautetun järjestelmän ohjelmointi vuokaavio-ohjelmointikielellä Tietoliikennetekniikan työt 1. Tietoverkkojen, tiedonsiirtojärjestelmien peruskäsitteet 2. Tietoliikenteen peruskäsitteet 3. Kiinteän verkon ja langattoman verkon tietolii- 18

selostaa analogisen ja digitaalisen tiedonsiirtojärjestelmän toiminnan osaa tietoliikenteen peruskäsitteet kuten siirtonopeus, kaistanleveys, bittivirhesuhde, kantoaaltokohinasuhde ja signaalikohinasuhde, sekä siirtotien ominaisuuksien vaikutuksen tietoliikenteen toimintaan ja laatuun tietää analogisen siirron periaatteet kuten modulaatiot sekä digitaalisen siirron periaatteet kuten modulaatiot, avainnusmenetelmät ja kanavakoodaukset. osaa erilaiset laajakaistatekniikat sekä tietokoneen/mobiililaitteen liittämisen tietoliikenneverkkoon. osaa tietokonelaitteiden välisen tietoliikenteen toimintaperiaatteet (TCP/IPprotokollat) osaa mobiililaitteiden välisen tietoliikenteen periaatteet osaa pienen yrityksen lähiverkon laitteet ja niiden kytkemisen toimivaksi kokonaisuudeksi (kytkin + VLAN, WLAN, xdsl-, perusreititin ) osaa tehdä tietoliikennejärjestelmien käyttöönottoon liittyvät mittaukset ja virittää järjestelmän toimimaan haluttujen toiminta-arvojen mukaisesti huomioi tietoturvan kytkettäville yhteyksille (kuten esimerkiksi VPN, palomuuri jne.) suorittaja työskentelee yritteliäästi ja laatujärjestelmien mukaisesti sekä noudattaa työturvallisuusohjeita kollista Tuntee analogisen ja digitaalisen tiedonsiirron perusasiat sekä tietoliikenteen siirtoteihin vaikuttavat ominaisuudet Opiskelee lähiverkkotekniikoiden ja langattomien järjestelmien perusasiat Opiskelee pienen yrityksen tietojärjestelmän rakentamisen sekä osaa hyödyntää siinä yleisimmistä tietoliikenne- ja mobiiliverkkoprotokollista tarvittavia tietoja ja taitoja Tuntee tietoturvan merkityksen ja osaa määritellä tietoturva-asetukset sekä ymmärtää tietoliikennealan englannin kielen yleisimmät merkitykset Englannin ammattisanasto, äidinkieli kirjallisissa tehtävissä ja matematiikka soveltaen kenteen perusteet 4. Yrityksen laajakaistaja mobiiliverkkojen toteutukset 5. Pienen yrityksen tietoverkon suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito 19

osaa lukea alan ammattienglantia ja selviää kansainvälisissä tehtävissä normaaleista työskentelytilanteista englannin kielellä 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, 60 osp 2.2.3 Palvelinjärjestelmät ja projektityöt, 30 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tämän perusteella opiskelija voi hakea osaamisen tunnustamista: aikaisempi työskentely alan työtehtävissä aikaisemmat alan opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. 20

ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT Toteutus käytännössä Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä asentamalla ja ottamalla käyttöön pienelle yritykselle tarkoitetun virtuaalipalvelinjärjestelmän. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen arviointi Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja (näyttö työpaikalla) ja opettaja(t). Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat (näyttö työpaikalla) pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 21

ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Toteutus käytännössä Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö: Opiskeltava sisältö/toteutus: Integroitavat opinnot: Oppimisen ohjaus: Ei edellytä aiempia suorituksia. Oppimis- ja työtehtävien seuranta tapahtuu opettajan seurantalistan mukaan. Lähiopetus, ammattiopisto oppimisympäristöinä, soveltuvin osin työssäoppimispaikassa Lukujärjestykseen merkitään teoria- ja työpäivät. Opetuksesta noin puolet on teoriaopintoja ja puolet harjoitustöitä työsalissa. Englanti Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS:iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö Oppimisen seurantakohteet Opiskelija: osaa palvelimien verkkokäyttöjärjestelmien asennuksen ja niiden pääkäyttäjän perustehtävät osaa asentaa hakemistopalvelut ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteet Palvelimien ja palvelinhuoneiden käyttövaatimusten ymmärtäminen Palvelinkäyttöjärjestelmien asentaminen ja ylläpito Lisäohjelmistojen asentaminen ja niiden ylläpito 1. Palvelimien ja palvelintilojen eritysvaatimukset 2. Palvelimien käyttöjärjestelmien ja lisäohjelmistojen asentaminen ja ylläpito 3. Palvelimien pää- 22

osaa luoda ja hallita palvelimien resursseja, palvelinkäyttäjiä ja -käyttäjäryhmiä sekä niiden ominaisuuksia osaa asentaa ja hallitsee palvelimien peruspalvelut kuten nimipalvelut, dynaamisten verkkoasetusten jakelun ja hakemistopalvelut osaa ryhmäkäytäntöjen avulla hallita käyttäjä-, tietokone- ja ohjelmistoasetuksia osaa asentaa palvelimien erillispalveluja kuten www/ftp palvelut hallitsee palvelimien etäkäytön ymmärtää palvelimien/työasemien virtualisoinnin osaa asentaa virtuaaliympäristöön palvelimen ja työaseman hallitsee palvelimien perustietoturva-asiat (kuten salasanojen käytön, tiedostojen suojaukset, palomuurin määrittelyn) osaa asentaa virustorjuntaja haittaohjelmien poistoohjelmiston palvelimiin osaa asentaa ja käyttää suojattua yhteyttä palvelimien etäyhteyksissä osaa ja ymmärtää palvelinlaitteisto-tilan varustamiseen liittyvät vaatimukset osaa ottaa huomioon palvelimien vikasietoisuudet ja varmistukset osaa projektityöskentelyn periaatteet ja osaa toimia projektin jäsenenä Oheislaitteiden asentaminen palvelinkäyttöön ja niiden ylläpito Tietoturva-asennukset ja turvamääritysten ylläpito Palvelimen käyttäjien määrittelyt ja käyttäjien resurssien ylläpito Tietokoneiden liittäminen palvelinjärjestelmään ja niiden resurssien ylläpito Projektityöskentelyn hallinta, ajankäyttö ja järjestelmien vianhakuvalmiuksien parantaminen Elinikäisen oppimisen avaintaitojen opettelu ja noudattaa kestävän kehityksen toimintaperiaatteita Englannin ammattisanasto, äidinkieli kirjallisissa tehtävissä käyttäjän ylläpitotehtävät ja tietoturvaasiat 4. Virtuaalipalvelimien asennus- ja ylläpitotehtävät 5. Virtuaalipalvelimien lisälaitteet ja tietoverkon kautta jaettavat resurssit Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 23

2.2.5 Huoltopalvelut, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tämän perusteella opiskelija voi hakea osaamisen tunnustamista: aikaisempi työskentely alan työtehtävissä aikaisemmat alan opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä, jossa suoritetaan elektroniikkalaitteen huoltotyö, testaus ja tarvittavien huoltotyödokumenttien täyttäminen. 24

ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT Toteutus käytännössä Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja (näyttö työpaikalla) ja opettaja(t). Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat (näyttö työpaikalla) pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö: Ei edellytä aiempia suorituksia. Oppimis- ja työtehtävien seuranta tapahtuu opettajan seurantalistan mukaan. Lähiopetus, ammattiopisto ja työssäoppimispaikka oppimisympäristöinä 25

Opiskeltava sisältö/toteutus: Integroitavat opinnot: Oppimisen ohjaus: Lukujärjestykseen merkitään teoria- ja työpäivät. Opetuksesta noin puolet on teoriaopintoja ja puolet harjoitustöitä työsalissa. Tähän tutkinnon osaan sisältyy työssäoppimista. Englanti, Työelämätaidot Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS:iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö Oppimisen seurantakohteet Opiskelija osaa asiakaspalveluun liittyvän asiakastyön vastaanoton ja siihen liittyvät kirjauskäytänteet osaa laatia kustannusarvion sekä kertoa jatkotoimenpiteistä osaa suorittaa huolto- ja korjaustoiminnan alkuvalmistelut niin dokumenttien, työvälineiden kuin sähköturvallisuuden osalta ja osaa kertoa jatkotoimenpiteet osaa huolto-ohjeiden ja käsikirjojen avulla selvittää laitteen toiminnan, paikallistaa vian ja laatia korjauskustannusarvion osaa valita varaosat osaa suorittaa korjaustoimenpiteet osaa laatia korjauksesta dokumentaation ja sähköturvallisuuden edellyttämät tarkastukset ja mittaukset osaa RoHS-direktiivin keskeisen sisällön ja ESDvaatimukset huolto-, korjaus- ja valmistelutoiminnassa tietää monitoreiden, televisioiden, CD- ja DVD-laitteiden sekä tietokoneiden toimintaperiaatteet osaa tehdä koekäytöt sekä huolto-ohjeiden vaatimat säädöt ja tarkastukset osaa juotosvaatimukset Noudattaa työaikoja Osaa suorittaa työkokonaisuuksia henkilökohtaisen ohjauksen avulla Toimii annettujen ohjeiden mukaisesti, kysyy tarvittaessa neuvoa. Osaa hyödyntää huoltoohjeita laitteiden ylläpidossa ja vianhaussa Osaa mitata elektroniikkalaitteen tasa- ja vaihtojännitteet Tuntee juotosvälineistön ja tehdyt juotokset ovat 80 % laadukkaita Käsittelee komponentteja ohjeiden mukaisesti ja tuntee määräysten mukaiset 1. Huoltotyön dokumentointi ja kustannusarvion laatiminen sekä asiakaspalvelutaidot 2. Sähkötyöturvallisuuden ja huoltotehtävien rutiinien sekä takuukäytäntöjen hallinta 3. Vianhaun ja huolto-ohjeiden hallinta sekä varaosatuntemus 4. Juotostekniikoiden sekä RoHSdirektiivin tuntemus 5. Mittauslaitteiden hallinta sekä mittaustekniikka 6. Työssäoppiminen on suoritettu 26

o o o o o RoHS-direktiivin keskeisen sisällön pintaliitostekniikan juotoslämpötilat vaihtaa komponentin vahingoittamatta laitetta, komponenttia ja piirilevyä valita oikeat välineet ja kemikaalit irrotukseen ja juottamiseen. tuntee yleiset takuuohjeet huomioi työskentelyssään työja sähkötyöturvallisuusmääräykset. osaa tulkita englanninkielisiä huolto- ja korjausohjeita sekä selviää normaaleista työskentelytilanteista englannin kielellä osaa laatia työkorttiin korjausja huoltoraportin tehdystä toimenpiteestä kustannuksineen sekä ilmoittaa, koska laite on noudettavissa. valintakriteerit Osaa suorittaa sähköturvallisuusmääräysten mukaiset mittaukset ja tarkastukset Englannin ammattisanasto, äidinkieli kirjallisissa tehtävissä ja matematiikka soveltaen Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 2.2.6 Valvonta- ja ilmoitusjärjestelmäasennukset, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tämän perusteella opiskelija voi hakea osaamisen tunnustamista: aikaisempi työskentely alan työtehtävissä aikaisemmat alan opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 27