HOIVAKOTI WILMA OMAVALVONTASUUNNITELMA 2012

HOIVAKOTI WILMA OMAVALVONTASUUNNITELMA 2012

SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINNAN ORGANISOINTI, TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN JA ASIAKASRAKENNE 1.1 Toiminta- ajatus, strateginen suunnittelu ja suunnitelman toteuttaminen 1.2 Asiakkaiden sijoittamisprosessi 1.3 Toiminnan johtaminen 1.4 Laadunhallinta 1.5 Yhteistyö 2 HENKILÖSTÖ 2.1 Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset 2.2 Henkilöstömitoitus ja rakenne 2.3 Henkilöstön täydennyskoulutus 2.4 Henkilöstön hyvinvointi 3 TOIMITILAT 3.1 Yhteiset tilat ja tilojen esteettömyys 3.2 Oma huone ja sen mitoitus 3.3 Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy 4 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET 4.1 Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen ja palvelun järjestäminen 4.2 Asiakasmaksut ja varojen säilytys 4.3 Rajoitteet ja eristäminen 5 ASIAKKAAN PERUSTARPEISTA HUOLEHTIMINEN 5.1 Kuntouttava työote, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta sekä kuntoutus 5.2 Ravinto ja ruokahuolto 5.3 Henkilökohtainen hygienia 5.4 Terveyden- ja sairaanhoito 5.5 Lääkehuolto 5.6 Terveyden suojelu ja elintarvikehygienia 6 DOKUMENTOINTI JA ASIAKIRJAHALLINTO 6.1 Asukasasioiden dokumentointi ja asiakirjahallinto 6.2 Henkilökunnan tietojen rekisteröinti ja asiakirjahallinto

1 Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne 1.1 Toiminta- ajatus, strateginen suunnittelu ja suunnitelman toteuttaminen Hoivakoti Wilma tuottaa yksityisesti vammaisten ympärivuorokautisia asumispalveluja. Asumispalvelut on kohdistettu tapaturmaisesti, päihde-, tai muulla lailla neurologisesti vammautuneille henkilöille. Toimintamme tarjoaa laadukasta asumispalvelua henkilöille, joilla on jokin fyysinen tai psyykkinen vamma tai pitkäaikaisen sairauden aiheuttama liikuntavamma tai jokin muu vamma. Haluamme tarjota palveluasumismuodon valinnan mahdollisuuden henkilöille, jotka tarvitsevat runsaasti hoivaa ja huolenpitoa, mutta eivät ole laitoshoidon tarpeessa. Pitkäaikaisasukkaamme voivat asua ja vanheta kodissamme arvokkaasti elämänsä loppuun asti. Palvelukodissa tehtävän työn tavoitteet nousevat päivittäisistä kuntouttavista tai sen ylläpitävistä hoidon ja huolenpidon tarpeista. Asiakkaita ohjataan ja heille annetaan tilaa omien valintojen tekemiseen normaaliutta, itsemääräämisoikeutta ja yksilöllisyyttä kunnioittaen. Asuminen toteutetaan kodinomaisessa ympäristössä. Toimintamme arvoja ovat kodinomaisuus, turvallisuus, ja tasa-arvoinen yhteisöllisyys, viihtyvyys ja kaiken kaikkiaan hyvä elämä. Turvaamme asukkaille normaalin, kullekin yksilöllisesti sopivan, toimintakykyä ylläpitävän ja aktivoivan elämänmuodon jatkumisen. Asiakastyö perustuu yksilölliseen palvelusuunnitelmaan ja palveluohjaukseen. Jokaiselle asiakkaalle tehdään kirjallinen palvelusuunnitelma. Ne suunnitellaan ja laaditaan yhteistyössä omaisten ja muiden asiakkaiden asioita hoitavien tahojen kanssa. 1.2 Asiakkaiden sijoittamisprosessi Hoivakoti Wilmassa on 25 tehostetun asumispalvelun asiakaspaikkaa, jotka on tarkoitettu neurologisesti tai muulla tavalla vammautuneille henkilöille. Asiakkaaksi Hoivakoti Wilmaan voi tulla kunnan Sosiaali- ja Terveystoimen kautta. Maksusitoumuksen palveluasumiseen voi saada kunnan maksamana sosiaalihuoltona (vammaispalvelu, psykososiaalinen sosiaalityö, vanhustyö), vakuutusyhtiön maksamana, potilasvakuutuksen maksamana. Asukkaaksi voi tulla myös itse maksavana asiakkaana. Asumispalvelua Hoivakoti Wilmasta on ostanut Juva, Mikkeli, Lappeenranta, Pertunmaa sekä Hyvinkää. Asiakaspaikkojen käyttöaste pyritään pitämään 100 prosentissa. Tilapäiseen lyhytaikaishoitoon voidaan ottaa 1-2 henkilöä.

1.3 Toiminnan johtaminen Yritys toimii osakeyhtiölain (2006/624) mukaisesti. Yrityksessä on toimitusjohtaja Seija Viljakainen. Yrityksen vastuuhenkilönä toimii sosiaaliohjaaja Seija Viljakainen, avustavana henkilönä sosionomiksi valmistuva Niina Paavilainen. Taloushallinnossa toimii Seija Viljakainen, Niina Paavilainen ja Juvan Tili Oy, Jaana Kärkkäinen, jonka tehtäviin kuuluu palkanlaskenta ja kirjanpito. 1.4 Laadunhallinta Laadun voi määritellä kyvyksi tunnistaa, määrittää ja täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaitoisesti ja eettisesti kestävällä tavalla, edullisin kustannuksin sekä lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti. Asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812). Hoivakoti Wilman asiakastyössä tämä näkyy hyvän hoidon perustana niin, että asiakkaan palveluntarvetta seurataan jatkuvasti, asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä sosiaalityöntekijän ja asiakkaan omaisten kanssa ja johon asetetaan tavoitteita joita arvioidaan säännöllisesti tai tilanteen muuttuessa. Asiakkaan toimintakykyä edistävän tai ylläpitävän kuntouttavan työotteen merkitys hyvän hoidon kannalta on merkittävä. Hoivakoti Wilman arvojen mukaisesti asiakkaalla on oikeus hyvään ja tasaarvoiseen kohteluun itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Hoivakoti Wilmassa on käytössä asukastietojärjestelmä, Doma Care, johon on kirjattu jokaisen asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelma tavoitteineen ja arviointeineen. Päivittäinen kirjaaminen asukkaan hoidosta ja huolenpidosta auttaa henkilökuntaa jatkuvassa arvioinnissa. Yhtenä laadun mittareina toimivat asiakastyytyväisyyskyselyt joita tehdään asiakkaiden omaisille sekä asiakkaille. Omaisille suunnatussa asiakastyytyväisyyskyselyssä on mitattu tyytyväisyyttä tiloihin ja ympäristöön, tiedotukseen, henkilökuntaan ja omaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Palautetta saadaan omaisilta kasvotusten ja puhelimitse. Asukkaille tehdyissä asiakastyytyväisyyskyselyissä on mitattu asukkaan tyytyväisyyttä tiloihin, ruokahuoltoon, henkilökuntaan ja oman elämän hallintaan ja sen mahdollisuuksiin hoivakodissa. Asukkaille oivallinen palautteen ja toiveiden kertomisen ajankohta on yhteiset päivittäiset tuokiot, joissa voi kertoa omia toiveitaan asumisen ja palvelujen suhteen. Toimintaa pyritään kehittämään palautteen ja kyselyjen tulosten perusteella. Uusia toimintatapoja kehitetään jatkuvasti ja tilanteen mukaan. Omavalvonta on osa laadunhallintaa. Hoivakoti Wilman omavalvonnassa kuvataan toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne, henkilöstöön liittyvät asiat, toimitilat, asiakkaan asema ja oikeudet, asiakkaalle annettava apu, tuki ja huolenpito, terveyden- ja sairaanhoito sekä dokumentointi, asiakirjahallinto ja tietosuoja. Laadunhallinnan mittareina voidaan pitää myös kiinteistön energiatehokkuutta. Rakennuksen energiankulutuksessa on huomioitu lämmitysenergia, kiinteistösähkö ja vedenkulutus.

Energiatehokkuus huomioiden on kiinteistöön asennettu maalämpö ja ilmalämpöpumppu, lisäksi henkilökuntaa on ohjeistettu energiatehokkaaseen veden ja sähkön käyttöön. 1.5 Yhteistyö Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisen asumisen ja siihen liittyvien palveluiden järjestäminen edellyttää yhteistyötä kuntien ja kuntayhtymien, kansaneläkelaitoksen (KELA), omaisten ja läheisten, lääkärien, terapeuttien, pelastuslaitoksen, työkeskusten, henkilökohtaisten avustajien, kuljetuspalveluiden, erilaisten järjestöjen, kampaajan, jalkahoitajan ym. kanssa. Hoivakoti Wilman työntekijöiden tehtävänä on auttaa asukkaita solmimaan yhteyksiä hoivakodin muihin asukkaisiin ja työntekijöihin sekä auttaa pitämään yllä yhteyksiä omaisiin ja muihin läheisiin. Hoivatyöntekijän työssä korostuu hoivakodin ja sen asukkaiden yhteisöllisyyden luominen. Työntekijöiden vastuulla on saada asukkaat kiinnostumaan mahdollisuuksien mukaan myös yksikön ulkopuolisesta toiminnasta. Asiakaslähtöisessä toiminnassa otetaan huomioon omaisten merkitys ja perhe sekä muut läheiset ihmiset. Heitä otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Asukkaan omaisilla on mahdollisuus osallistua myös hoivakodissa järjestettävään yhteisölliseen toimintaan. (grillauspäivät, puurojuhla, pihatalkoot, syntymäpäivät ym.). 2 Henkilöstö 2.1 Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuuslaki (272/2005) ja Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) määrittävät henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia. Vain ne työntekijät joilla on lain mukainen kelpoisuus voivat toimia sellaisissa työtehtävissä mitkä vaativat kelpoisuutta. Työntekijä toimittaa tarvittavat todistukset kelpoisuudestaan työsuhteen alkaessa, näitä todistuksia ovat koulutodistukset ja työtodistukset. Ympärivuorokautisia palveluja tuottavan yksikön toiminasta vastaavalta henkilöltä edellytetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa annetun lain mukaisesti tehtävään soveltuvaa tutkintoa, alan tuntemusta sekä riittävää johtamistaitoa. Hoivakoti Wilmassa toiminnasta vastaavalla henkilöllä on sosiaaliohjaajan tutkinto. Asiakkaiden tarpeet määrittävät millaista osaamista Hoivakoti Wilmassa tarvitaan ja henkilöstön tehtävärakenne on suunniteltu niin, että henkilöstön osaamisesta löytyy asiakkaan tarpeiden edellyttämää erilaista osaamista. Hoivakodissa erityisosaamista tarvitaan mm. neurologisten ongelmien, päihdeongelmien, mielenterveysongelmien, lääkehuollon, kuntoutuksen, sosiaalipalveluiden, erityisruokavalioiden ja toimintaterapian osa-alueilla. Tarvittaessa henkilöstöä koulutetaan työnantajan toimesta, jotta osaaminen vastaa asiakkaiden erityistarpeita ja jotta kelpoisuusvaatimukset täyttyvät. 2.2 Henkilöstömitoitus ja rakenne Henkilöstömitoitus Hoivakoti Wilman asumispalveluissa on 0,5 työntekijää asukasta kohti. Henkilöstön sijoittaminen eri työvuoroihin järjestetään siten että kaikissa työvuoroissa on koulutettuja, kelpoisuuden täyttäviä työntekijöitä. Työvuoron vastuuhenkilönä toimii aina kelpoisuuden täyttävä työntekijä. Hoivakoti Wilmassa toimii myös vajaalla koulutuksella olevaa henkilökuntaa, jotka osallistuvat

osittain hoitotyöhön ja hoitoon liittyviin muihin tehtäviin (esim. apteekissa ym. asiointikäynteihin) Tavoitteena kuitenkin on, että kaikilla hoitoon osallistuvilla on alan ammatillinen koulutus. Työnantaja tukee työntekijöiden osallistumista ammatilliseen erityiskoulutukseen. Hoivakoti Wilmassa on ruokahuollosta vastaava henkilö (ollut ravintolakokkina yli 20 v.) arkipäivisin paikalla, hän valmistaa myös viikonloppujen ruuat mahdollisimman lämmitystä vaille valmiiksi. Hoitohenkilökunta osallistuu viikonloppuisin ja iltaisin ruokahuollon toteutukseen. Hoitohenkilökunta osallistuu siivoukseen yhdessä asukkaiden kanssa. Siivous on tärkeä osa asukkaan omatoimisuuden säilyttämisessä ja kodinomaisuudessa. Valvira on antanut ohjeen terveydenhuoltoalan opiskelijoiden tilapäisestä käytöstä alan tehtävissä. Opiskelija voi toimia hoivakodissa alansa tehtävissä siinä vaiheessa kun tutkinnosta on suoritettu 2/3. Opiskelijan on kuitenkin aina työskenneltävä ammatillisesti koulutetun henkilön kanssa. Opiskelijoita on Hoivakoti Wilmassa työsuhteessa vain sijaisina. Jos opiskelija on hoivakodissa työssäoppimisjaksolla, häntä ei lueta henkilöstömitoitukseen. Hoivakoti Wilman henkilökuntaan kuuluu (2012): 1 toimitusjohtaja, vastaava hoivatyöntekijä 1 sairaanhoitaja 1 lähihoitaja/fysioterapeutti 1 kodinhoitaja/kehitysvammahoitaja 6 lähihoitajaa 1 kodinhoitaja 1 ruokahuollon vastuuhenkilö Sijaisena /tarvittaessa lisätyövoimana 1 kodinhoitaja 1 lähihoitaja 1 lähihoitajaopiskelija (yli 2/3 ) 1 sosionomiopiskelija (yli 2/3 ) 1 sairaanhoitajaopiskelija (yli 2/3 ) 2.3 Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilökunta on saanut koulutusta lääkehuoltoon sekä haavahoito-, ensiapu- ja palo- ja pelastuskoulutusta. Täydennyskoulutusvelvoite koskee ensisijaisesti kuntien sosiaalihuollon henkilöstöä, mutta välillisesti se vaikuttaa myös yksityisten palveluntuottajien toimintaan, sillä kunta ostaa palvelut yksityisiltä asumispalvelujen tuottajilta ja he asettavat ostopalveluille laatuvaatimuksia, joihin sisältyy myös henkilöstön osaamista ja täydennyskoulutusta koskevia odotuksia. Henkilöstön osaaminen on varmistettava tavoitteellisella, osaamistarpeiden arviointiin perustuvalla täydennyskoulutuksella. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilökunnan täydennyskoulutusvelvoite on kirjattu sosiaalihuoltolakiin (SHL 53 ) ja sosiaalihuollon täydennyskoulutussuositukseen (STM julkaisuja 6/2006). Henkilökunnan täydennyskoulutustarvetta määrittelee suurimmaksi osaksi asiakkaiden tarpeet, näitä voi olla esimerkiksi lääkehoito, haavahoito. Henkilökunnan koulutuksista pidetään kirjaa ja asiakkaiden tarpeiden ja jo saadun täydennyskoulutuksen ja henkilökunnan kiinnostuksen pohjalta suunnitellaan tulevia koulutuksia.

2.4 Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön terveyden ja työkyvyn sekä työ hyvinvoinnin ylläpitämiseksi on tehty suunnitelma ja sen toteuttamista seurataan. Lakisääteiset työterveyshuollon palvelut toteutetaan ostamalla palvelu Etelä-Savon työterveyshuollosta. Työterveyshuollon palveluihin on kuulunut työkykyä ylläpitävä toiminta ja sairasvastaanotto. Virkistyspäivät henkilökunnalle talon ulkopuolella ovat osa työhyvinvointia. Virkistäytymispäiviä talon ulkopuolella vietetään kaksi kertaa vuodessa. Virkistäytymisellä tuetaan henkilöstön jaksamista ja autetaan heitä irrottautumaan työstä.. Kerran kuukaudessa tai tarpeen vaatiessa järjestetään työyhteisön sisäisten asioiden kokous. Vuosittain henkilökunnalle pidetään henkilökohtainen kehityskeskustelu. 2011 Hoivakoti Wilman henkilökunnalle järjestettiin jalkahoitoa. Henkilökunnan jaksamista tuetaan myös työvuoron vastuualueitten tarkalla määrittelyllä. Työt jaetaan kiertävästi päivittäin jotta työ pysyisi mielekkäänä ja motivaatio työhön säilyisi. Kyselyllä suoritetaan työaikaseurantaa, poissaoloja ja koulutustarpeita. Vähäisen työturvallisuusriskin aiheuttavat haastavasti käyttäytyvät asukkaat. Riskien arvioinnissa onkin hyvä ottaa huomioon mahdolliset aggressiivisesti käyttäytyvät asukkaat ja siihen liittyvien vaaratilanteiden toimintaohjeet ja ennaltaehkäisyn merkitys. Näistä vaara- ja uhkatilanteista tehdään aina kirjallinen raportti ja työpaikkakokouksissa käsitellään säännöllisesti uhkaavat tilanteet näiden raporttien pohjalta (Työturvallisuuslaki 738/2002). Työpaikkakokouksessa työntekijät voivat miettiä mikä johti asukkaan aggressiiviseen käyttäytymiseen ja vaaratilanteeseen ja miten sen olisi voinut ehkäistä. Mietinnän pohjalta voidaan muuttaa toimintatapoja jotta vastaavanlaisia uhka- ja vaaratilanteita voitaisiin tulevaisuudessa välttää. Uhkatilanneraportin lomakkeet löytyvät lomake kansiosta ja työsuojelukansiosta. Uhkatilanneraporttiin raportoidaan tapahtuma-aika, paikka, tilanteen kulku, osallisena olleet henkilöt ja tapahtuneesta aiheutuneet ruumiilliset ja henkiset vammat. Työssä tapahtuneiden uhka- ja vaaratilanteiden (tapaturmavaarat yms.) jälkeen työterveyshuollossa voidaan järjestää työyhteisölle tai yksittäiselle työntekijälle jälkipuinti 3 vrk:n sisällä tapahtuneesta. Tällä pyritään lieventämään järkyttävän tapahtuman jälkeisiä stressireaktioita ja nopeuttamaan työntekijöiden työkyvyn palautumista. Työturvallisuuskoulutusta annetaan vaaratilanteiden, tarttuvien tautien ja tapaturmien ehkäisemiseksi. Tapaturmien ehkäisemiseksi henkilökunta vastuutetaan huolehtimaan, että työpaikka pidetään hyvässä järjestyksessä ja työvälineet ja tavarat pidetään omilla paikoillaan. Laitteet ja työvälineet pidetään hyvässä kunnossa sekä huolehditaan riittävästä valaistuksesta. Henkilökunnan tehtävänä on kertoa mahdollisista vaaratilanteista. Työntekijät perehdytetään tehtäviinsä ja käytössä on myös Hoivakoti Wilman perehdytyskansio joka pidetään ajan tasalla. Työpaikan ensiapukaapin hoito on vastuutettu määrätylle työntekijälle ja hän pitää kaapin sisällön kunnossa. Työergonomia asiat käsitellään säännöllisesti vuosittain yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Apuvälineitä hankitaan tarpeen mukaan ja niiden käyttöä harjoitellaan säännöllisesti ja henkilökunta vastuutetaan niiden käyttöön. Fysioterapeutti opastaa myös esim. oikeitten nostotekniikoitten käytössä.

3 Toimitilat 3.1 Yhteiset tilat ja tilojen esteettömyys Hoivakoti Wilmassa kaikki tilat ovat esteettömiä. Kaikkiin asukashuoneisiin ja yhteisiin tiloihin on esteetön kulku ja tilat on suunniteltu väljiksi niin, että liikkuminen onnistuu myös liikuntarajoitteisilla tai pyörätuolissa olevilla asukkailla. Asukashuoneiden WC-/suihkutilojen kynnykset ovat matalia ja ovet riittävän leveitä, jotta niistä voidaan turvallisesti kulkea. Yhteiset tilat on mitoitettu niin että asiakkaat voivat seurustella ja ruokailla yhdessä. Yhteisiä tiloja ovat ruokailutila, oleskeluhuoneet ja saunatilat. 3.2 Oma huone ja sen mitoitus Hoivakoti Wilmassa on tilaa kaikkiaan 1100 m2. Asukkaitten huoneet ovat 24 m2, jokaisessa huoneessa on suihku ja wc. Asukasta kohden jyvitetty yhteispinta-ala on 44 m2. Asukkaat ovat itse saaneet kalustaa huoneensa mieltymystensä mukaan. Hoivakoti sisustaa huoneen mikäli asukkaalla ei ole omia kalusteita. Asukashuoneet ovatkin pääsääntöisesti asukkaiden itsensä sisustamia ja kalustamia. Yksityisyyttä ja viihtyvyyttä lisää ryhmäasumisessa asuinhuoneiden hyvä äänieristys, joten hoivakodissa on kaikissa asukashuoneissa kaksinkertaiset tiiliseinät ja äänieristetyt palo-ovet. Ohjaajat huolehtivat myös siitä että yhteisissä sauna/suihkutiloissa on mahdollisuus yksityisyyteen. 3.3 Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy Turvallisuussuunnittelu perustuu pelastustoimen lainsäädäntöön ja sen perustana on sisäisten ja ulkoisten uhkien ja vaaratilanteiden kartoittaminen (Pelastuslaki 379/2011). Hoivakoti Wilmassa riskien arviointiin käytetään riskienkartoittamislomakkeita (STM työsuojeluosaston riskienkartoituslomakkeet) ja riskien kartoitukseen osallistuu mahdollisuuksien mukaan koko henkilökunta kerran vuodessa. Riskikartoitus tehdään henkisestä kuormittumisesta, kemiallisista ja biologisista vaaratekijöistä, ergonomiasta, tapaturman vaaroista ja fysikaalisista vaaratekijöistä. Riskien kartoituksessa arvioidaan erilaisten vaara ja riskitekijöiden todennäköisyyttä työpaikalla ja sitä kuinka suuri riski on että vaaratilanteita tapahtuu. Lopuksi arvioidaan vielä mahdollisia seurauksia riski- ja vaaratilanteesta. Kartoittamisessa todettujen riskien hallitsemiseksi ja vähentämiseksi ryhdytään ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijät saavat tiedot näistä heidän turvallisuuteensa ja terveellisyyteensä vaikuttavista asioista. Tapaturmien ja vahinkojen tapahtumapaikat ja ajankohdat kirjataan ja ne analysoidaan yksityiskohtaisesti ja mietitään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Asukkaan turvallisuus pyritän takaamaan nopealla puuttumisessa riskitilanteisiin. Asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan tehdään muutoksia tilanteen mukaan. Asukkaalle hankitaan tarvittavat apuvälineet, mikäli hän yleistilan parantuessa tai heiketessä niitä tarvitsee. Tällä pyritään turvaamaan asukkaan ja henkilökunnan hyvinvointia ja minimoimaan riskejä. Työntekijöiden vastuulla on apuvälineiden käyttö ja hankkiminen ja uusien ja jo käytössä olevien apuvälineiden turvallisuudesta ja huollosta huolehtiminen. Apuvälinettä käyttävillä henkilöillä on oltava laitteen käyttöön riittävä koulutus tai kokemus. (Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010). Hoivakoti Wilmassa apuvälineiden käyttöön muun henkilökunnan ohjeistaa talossa toimiva fysioterapeutti.

Ergonomiakoulutuksessa / palavereissa käydään läpi myös suurimpien apuvälineiden käyttöä. Nostolaitteiden, sänkyjen, siirtymätelineen ja pyörätuolien käytöstä on olemassa myös kuvalliset ohjeet. Yksityisiltä palveluntuottajilta vaaditaan pelastusviranomaisen hyväksymä pelastussuunnitelma sekä poistumisturvallisuusselvitys (www.spek.fi). Pelastussuunnitelman toimivuutta on harjoiteltu yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Palo- ja pelastuskansio on kaikkien nähtävillä hoivakodissa ja sieltä löytyy pelastus- ja poistumisohjeet. Henkilökunnalla on ajan tasalla olevat ensiapuvalmiudet. Ensiapukoulutusta päivitetään tarpeen mukaan. Palo- ja pelastuskoulutus järjestetään 2 vuoden välein ja se sisältää vuorotellen sammutusharjoituksia ja pelastus- ja poistumisharjoituksia. Näihin koulutuksiin osallistuu koko henkilökunta ja osa asukkaista. Kiinteistöstä on tehty kiinteistön turvallisuussuunnitelma jossa on merkittynä talossa huomioitavat mahdolliset vaaratilanteet. Näitä vaaratilanteita ovat tulipalo tai sen välillisvaikutukset, väkivaltatilanne, kadonnut henkilö, säteilyvaara ja vaarallisten aineiden leviäminen. Kiinteistön turvallisuussuunnitelmaan on merkitty turvallisuudesta vastaava henkilöstö ja heidän saama koulutus, kiinteistön rakenne ja henkilöstömäärä, hätätilaohjeet, toimintaohjeet onnettomuuden ja sairauskohtauksen sattuessa, yleinen vaaramerkki, kaasuvaaratilanne-, säteilyvaaratilanne- ja paloturvallisuusohjeet ja muu turvallisuus. Hoivakoti Wilmasta on tehty myös hoitolaitosten turvallisuusselvitys. Palo ja pelastussuunnitelman mukaisesti Hoivakoti Wilmassa tehdään sprinkler- testi kuukauden välein, käsisammuttimien huolto 2 vuoden välein, palovaroitinjärjestelmän huolto vuoden välein, ilmastoinnin huolto vuoden välein, keittiön ja siivouksen omavalvonnassa huolehditaan säännöllisesti ilmastointiaukkojen puhtaudesta. 4 Asiakkaan asema ja oikeudet 4.1 Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen ja palvelun järjestäminen Palvelutarpeen selvityksessä ja suunnittelussa otetaan huomioon asukkaan oma tahto ja toivomukset. Omaiset ja läheiset otetaan mukaan palveluntarpeen selvitykseen. Jos asukas ei kykene kommunikoimaan ja tuomaan omaa tahtoaan esille arvioidaan palveluntarvetta asukkaan läheisten ja tarvittavien ammattihenkilöiden kanssa. Asiakkaan palveluntarpeen määrityksessä huomioidaan asukkaan fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalisen tilanne sekä ympäristötekijät. Niiden pohjalta rakennetaan myös palvelu- ja hoitosuunnitelma (Asiakaslaki 7 ). Palvelu- ja hoitosuunnitelman tekemiseen osallistuu mahdollisuuksien mukaan asukas itse, hoivakodin työntekijä, joka on yleensä asukkaalle nimetty omahoitaja, asukkaan omaiset ja sosiaalityöntekijä. Lisäksi mukana saattaa olla kuntoutukseen osallistuva terapeutti tai joku muu asukkaan itse tai muun yhteistyötahon paikalle kutsuma henkilö. Suunnitelmaa tarkastetaan säännöllisesti vastaamaan asukkaan toimintakykyä. Vammaisen asukkaan palvelujen määrittelyssä huomioidaan Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (1987/3809). Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kuntoutus, työtoiminnan järjestäminen ja avustajapalvelut. Asukkaiden raha-asioiden hoito on järjestetty niin että pääsääntöisesti jokaisella asukkaalla on joko edunvalvoja tai omainen hoitamassa raha-asioita. Asukkaat eivät itse hoida raha-asioita. Edunvalvoja voi olla yleinen edunvalvoja jota haetaan erillisellä hakemuksella tai maistraatti tai tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan hoitamaan asukkaan etuuksia ja raha-asioita (Laki holhoustoimesta 442/1999). Edunvalvojana voi toimia myös asukkaan omainen.

Käteisvaroistaan asukas maksaa muun muassa henkilökohtaiset hygieniatuotteet, vaatteet, parturikampaamomaksut, jalkahoitajan ja vapaa-ajan harrastuksiin liittyvät maksut. Kerran vuodessa kirjanpidosta lähetetään vuosikooste edunvalvojille tai heidän sitä pyytäessä useammin. 4.2 Asiakasmaksut ja varojen säilytys Hoivakoti Wilman asukkaat maksavat asumispalveluista vuokran. Vammaispalvelulain mukaisella päätöksellä olevat maksavat myös ruokamaksun. Asukas maksaa kokopäiväruokamaksun, mikäli on hoivakodissa koko päivän, jos asukas käy töissä, peritään niiltä päiviltä osapäiväruokamaksu. Niiltä päiviltä jolloin asukas ei ole hoivakodissa vaan on esimerkiksi sairaalahoidossa tai kotilomalla, ruokamaksuja ei veloiteta. Kaikilla asukkailla on Hoivakoti Wilmassa käytössä käyttövaroja. Rahoja säilytetään lukituissa kaapeissa ja asukkaan käyttömenoista pidetään käteiskirjanpitoa. Käteiskirjanpito sisältyy asukastietojärjestelmä Doma Careen, josta tehdään kuukausittain käteiskirjanpidon tarkistus johon liitetään kuitit ostoista. Käteiskirjanpitoon merkitään kaikki käteisnostot, maksut, ostot ja asukkaalle itsenäiseen käyttöön annetut varat. 4.3 Rajoitteet ja eristäminen Asukkaiden rajoittamista käytetään vain äärimmäisissä poikkeustilanteissa. Tahdonvastaiset toimet on aina perusteltava hoidollisesti ja niistä on tehtävä kirjallinen selvitys. Myös vaihtoehtoisia toimintamenetelmiä tulee miettiä sillä rajoitteiden käyttö on aina poikkeustapaus. Rajoittamistilanteita joudutaan käyttämään vain äärimmäisissä tapauksissa Hoivakoti Wilmassa ja niistä tehdään tarkkaan kirjaukset Doma Careen. Rajoittavista toimenpiteistä keskustellaan ja ne perustellaan asukkaalle ja hänen omaisilleen. Rajoitteita käytettäessä on huomioitava toimintayksikön eettiset periaatteet ja arvot ja kuinka itsemääräämisoikeus voi toteutua mahdollisimman hyvin vaikka pakotteita ja rajoittamista joudutaan käyttämään. 5 Asiakkaan perustarpeista huolehtiminen 5.1 Kuntouttava työote, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta sekä kuntoutus Kuntoutumista edistävän työotteen perustana on asukkaan voimavaralähtöisyys jossa keskitytään asukkaan mahdollisuuksiin ja itsensä toteuttamiseen, ei niinkään ongelmiin. Palvelutarpeen kartoittamisessa ja hoito-, palvelu- ja kuntoutumissuunnitelman laatimisessa lähdetään siitä, millaisia voimavaroja asiakkaalla ja hänen läheisillään on; mitä asiakas omasta mielestään pystyy tekemään itsenäisesti ja millaisia selviytymisstrategioita hän on elämäntilanteessaan kehittänyt. Kuntouttavan työotteen tavoitteena on parantaa tai ylläpitää asukkaan toimintakykyä. Kuntoutus voidaan jakaa lääkinnälliseen kuntoutukseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Lääkinnällinen kuntoutus (toimintakykyä parantava kuntoutus) viittaa tavallisesti kuntoutuksen edellyttämiin lääketieteellisiin tutkimuksiin, joiden pohjalta yksilön fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä kohentaviin toimenpiteisiin ryhdytään. Lääkinnälliseen kuntoutukseen luetaan kuntouttavien hoitotoimenpiteiden lisäksi neuvonta, kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus,

apuvälinehuolto, sopeutumisvalmennus- ja ohjaustoiminta sekä muut näihin rinnastettavat toimintamuodot. Kuntoutus on moniammatillista yhteistyötä, ja siinä tarvitaan usein lääkinnällistä otetta, esimerkiksi lääkärin panosta, samoin tarvitaan fysioterapiaa ja toimintaterapiaa. Eri viranomaisilla kuten sosiaalityön osaajilla on sangen usein myös varsin ratkaiseva osuus kuntoutumisessa. Sosiaalinen kuntoutus merkitsee muun muassa prosessia, jolla pyritään parantamaan sosiaalista toimintakykyä kykyä selviytyä arkipäivän välttämättömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä oman toimintaympäristön rooleista. Tähän pyritään helpottamalla asumista, liikkumista ja yleistä osallistumista, huolehtimalla taloudellisesta turvallisuudesta ja tukemalla sosiaalisia verkostoja. Toteutamme Hoivakoti Wilmassa kuntouttavaa työotetta hoito- ja palvelusuunnitelman tukena. Tuemme asukkaita ottamaan enemmän vastuuta ja hallitsemaan omaa elämäänsä. Asukkaat saavat osallistua omien taitojensa ja toimintakykyjensä mukaan kodin kaikkeen toimintaan. Ne sisältävät erilaisia kodin askareita kuten siivousta, pyykkihuoltoa, pihatöitä ja muuta kodin toimintaa. Kaikissa toiminnoissa ohjaaja on asukkaan tukena ja opastajana. Kuntoutustarve on otettu huomioon toimintayksikön toimintasuunnitelmassa. Päiväohjelmassa on varattu tilaa ulkoiluille, asioinnille ja muille virketoiminnoille. Kuntouttava työote huomioidaan myös kaikissa hoitotoimenpiteissä niin että asukas voi omien voimavarojensa mukaan tehdä itse niitä asioita joihin pystyy ja niille on varattava riittävästi aikaa. Kuntouttava työote on huomioitu myös henkilöstörakenteessa niin että Hoivakoti Wilmaan on palkattu fysioterapeutti joka osallistuu asiakastyöhön kokopäiväisesti. Jokainen lähihoitaja-koulutuksen saanut ohjaaja on myös koulutuksen myötä saanut kuntoutuksen tukemiseen tarvittavat taidot osana opintojaan tai työuransa kautta. Lisäksi teemme yhteistyötä ulkopuolisen fysioterapeutin kanssa. Fysioterapeutin toimenkuvana Hoivakoti Wilmassa on lisätä tai ylläpitää asukkaiden omatoimisuutta ja osallistumista arjen toimintoihin. Terapia toteutetaan yksilö-, pari-, tai ryhmäterapiana. Jokaisen asukkaan kohdalla tehdään yksilöllinen terapiasuunnitelma, jossa mietitään henkilökohtaiset tavoitteet ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Toiminnassa voidaan käyttää esimerkiksi itsestä huolehtimiseen tai asuinympäristöstä huolehtimiseen liittyviä toimintoja. Arkitoimien lisäksi käytössä on muun muassa erilaisia vapaa-ajan välineitä ja toimintoja, kuten pelit ja askartelu, sekä terapiavälineitä. Toimintaa voidaan myös hyödyntää käytöshäiriöiden vähentämisessä tai psykososiaalisten taitojen harjoittelussa. Hoivakoti Wilmassa myös apuvälinekartoitukset ja apuvälinehankinnat ovat pääasiassa fysioterapeutin vastuulla. Hankittavia apuvälineitä voivat olla esimerkiksi tukikahvat, ruokailussa tarvittavat pienapuvälineet, ortoosit, tai liikkumisen apuvälineet. Tarvittavat apuvälineet lisäävät omalta osaltaan asukkaiden omatoimisuutta ja osallistumista sekä voivat mahdollistaa uusien asioiden oppimista. Suoraan asukkaan kanssa tehdyn työn lisäksi fysioterapeutti toimii myös asiantuntijatehtävissä muun henkilökunnan ja omaisten suuntaan. Toimintaterapeuttia voi konsultoida askarruttavissa asioissa ja häntä voi pyytää tekemään arviointia, mikäli esimerkiksi epäilee jonkun asukkaan tarvitsevan uutta apuvälinettä. Tarvittaessa terapeutti kertoo apuvälineistä ja ohjaa ja neuvoo niiden käytössä. Virikkeellinen ympäristö ja mieluisat harrastukset ovat osa Hoivakoti Wilman kuntouttavaa työtä. Hoivakodissa on asukkaiden käytössä paljon erilaisia pelejä, kirjoja, karaokelaitteet ja askarteluvälineitä. Päivittäin ulkoillaan lähimaastossa. Hoivakodin pihalla voi päivittäisen ulkoilun lisäksi pelata erilaisia ulkopelejä. Retkiä ja matkoja talon ulkopuolelle tehdään muutaman kerran vuodessa. Perinteisesti Hoivakodin asukkaat käyvät läheisellä uimarannalla,

kaupassa, teatterissa, urheilutapahtumissa, elokuvissa, ravintolassa ja tanssimassa. Yhdellä asukkaalla on ollut henkilökohtainen avustaja, sosiaalistentaitojen opettelemisen ja yhteiskuntaan osallistumisen vuoksi. Kolme Hoivakoti Wilman asukkaista käy työ- ja toimintakeskuksessa ( 2-3 pvää/vko) joka heille on myönnetty osana erityishuoltopäätöstä. Työ- ja toimintakeskuksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja työtoiminnalla on asukkaisiin kuntouttava vaikutus. Työssä käynti mahdollistaa asuntolan ulkopuolisten sosiaalisten suhteiden luomisen ja se korostaa päivärytmin normaaliutta. Kuljetukset hoivakodilta työkeskukseen tapahtuvat taksilla, nämä taksimatkat ovat asukkaille maksuttomia. Hoivakoti Wilman asukkaiden viriketoiminta-, harrastus- ja asiointimatkoilla käytetään taksipalveluita. Osalle asukkaista on tehty vammaispalvelulain (vammaispalvelulaki 8 ) tai sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelupäätös, mikä tarkoittaa käytännössä sitä että asukas maksaa yhdensuuntaisista taksimatkoista kiinteän omavastuuosuuden. Kuljetuspalvelupäätöksen mukaisia yhdensuuntaisia taksimatkoja myönnetään asukkaille yleensä 18 matkaa kuukaudessa. Jos asukkaan omainen tai hänen kotikuntansa sijaitsee muussa kuin lähikunnassa pyritään hänelle hakemaan erillinen kuljetuspalvelupäätös niille taksimatkoille jotka suuntautuvat kyseisen kunnan alueelle. 5.2 Ravinto ja ruokahuolto Hyvä ravitsemustila on perusedellytys ihmisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin takaamiselle ja hyvällä ravitsemuksella voidaan ennaltaehkäistä monien sairauksien syntymistä. Ruokien suunnittelussa otetaan huomioon monipuolisuus ja ravitsemukselliset seikat. Asukkaiden mieltymykset ja toiveet otetaan huomioon kun suunnitellaan ruokalistoja. Ruuan valmistuksessa huomioidaan myös asukkaiden erityistarpeet kuten allergiat ja ruuan koostumus. Asukkaiden ruokailutottumukset, erityisruokavaliot ja ruokailussa tarvittavat apuvälineet ja tuki kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Niillä asukkailla joiden syöminen on liian vähäistä, ruokailua seurataan jatkuvasti päivittäin kirjaamalla siitä asukastietojärjestelmään. Erikseen on käytössä nesteensaantilista niille asukkaille joiden nesteen juominen on vähäistä. Hoivakoti Wilmassa ruokatalouden toiminta hoidetaan omana toimintana. Ruoka valmistetaan itse. Ruokahuollosta vastaa ruokahuollon vastuuhenkilö joka täyttää tehtävään vaaditun kelpoisuuden. Asukkaiden ruoka ajat ovat aamupala klo 6:00-8:00, lounas klo 11:00, päiväkahvi /välipala klo 13:30, päivällinen klo 16:00 ja iltapala 19-19:30. Asukkaiden ruokailuväli (ilta-aamu) ei saa ylittää 11 tuntia, joten osa asukkaista on saanut aamupalan jo klo 6:00 aamulla ja osa iltapalaa klo 20:00 jälkeen. Yöllä asukkaalle annetaan pientä välipalaa sekä juomista, mikäli siihen on tarvetta. Jokaisen asukkaan syntymäpäivät ja muut juhlat on huomioitu ruokahuollossa. Ruokahuollon ja keittiön omassa omavalvontasuunnitelmassa on huomioitu tarkemmin ruokahuoltoon ja keittiöön liittyvät asiat. 5.3 Henkilökohtainen hygienia Asukkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtii asukasrakenteesta johtuen henkilökunta, yhdessä asukkaan kanssa. Suihkussa asukas käy ennalta sovittuina suihkupäivinä tai aina

tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa viikossa. Päivisin puhtaudesta huolehditaan tekemällä pienempiä pesuja wc-käynnin ja aamu ja iltatoimien yhteydessä. Osalla Hoivakoti Wilman asukkaista käytetään vaippaa. Säännöllisillä ja tarpeenmukaisella WC-käynneillä pyritään pitämään asukas kuivana ja puhtaana mikä edesauttaa ihon terveyttä vaippa-alueella ja säästää vaippoja. Hoivakoti Wilman sauna lämmitetään kerran viikossa, torstaisin, tarvittaessa muulloinkin. Saunomismahdollisuus on kaikilla hoivakodin asukkailla. Saunotuksesta huolehtii 2 hoivatyöntekijää. Saunotuksen yhteydessä asukkaalta leikataan kynnet ja puhdistetaan korvat, tarvittaessa korvat huuhdellaan. Ihon- ja kauneudenhoidon toimenpiteet merkitään asukastietojärjestelmään ja siitä on erilliset tavoitteet jokaisen asukkaan kohdalla. Tavoitteita ovat puhdas ja terve iho, ihottumien väheneminen, omatoimisuuden lisääminen ja kehonkuvan hahmotus pestessä. Mittareina tähän käytetään tyytyväistä asukasta, ei hajuhaittoja, ei sientä jaloissa ja sitä että perusvoide riittää ihonhoitoon josta seuraa apteekkikulujen pieneneminen. Erillisinä kauneudenhoitopäivinä asukkaiden kanssa tehdään jalka- ja käsihoitoja sekä lakataan kynnet. Asukkaan hampaat pestään kaksi kertaa päivässä, aamuin illoin suositusten mukaisesti. Parranajo tehdään asukkaalle aina tarvittaessa. 5.4 Terveyden- ja sairaanhoito Kunnalla on kokonaisvastuu asukkaidensa terveydenhuollosta. Hoivakoti Wilman asukkaat voivat käydä terveysasemalla, ensiapu on arkipäivisin Juvalla, illalla ja viikonloppuina Mikkelin Keskussairaalassa. Laboratoriopalvelut saa terveysasemalta, oma sairaanhoitajamme ottaa myös erilaisia veri- ym. kokeita. Näiden kunnallisten terveyspalveluiden käyttö maksaa asukkaille vain vuosimaksun verran. Erikoissairaanhoito tapahtuu Mikkelin Keskussairaalassa tai asukkaan kotikunnassa. Hammashoidossa käytetään myös kunnallisia palveluja. Asukas voi käyttää myös yksityisiä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluja itse maksavana asiakkaana. Asiakkaalle on järjestettävä tarvittavat palvelut ja hoito, kuten lääkärin tutkimukset ja muu hoito sekä akuuteissa että pitkäaikaissairauksien seurannassa. Näihin on järjestettävä tarvittavat kuljetukset. Lääkäri, hammaslääkäri, hammashoito, laboratorio ja kuntoutukseen liittyviin kuljetuksiin ei voi käyttää kuljetuspalvelupäätöksessä tarkoitettuja taksimatkoja. Näissä tapauksissa asukas maksaa taksikyydin itse ja korvaus näistä kyydeistä haetaan erikseen kuitteja ja käyntitodistusta vastaan Kelasta erillisellä matkakorvauslomakkeella (Todistus matkakorvausta varten, SV67, Kela). Asukkaan itse maksettavaksi osuudeksi Kela korvattavasta kyydistä jää 9,25 / suunta. Akuuteissa tilanteissa lääkärin palveluita saa myös puhelimitse ja lääkäri voi antaa myös reseptin puhelimitse. Pyritään, että lääkäri tekee lääkärikierron asukkaille yhdessä sairaanhoitajan tai vastaavan hoitajan kanssa vähintään kerran vuodessa. Lääkäri uusii reseptit tai määrää uusia lääkkeitä tarpeen mukaan, kirjoittaa tarvittavat todistukset ja tekee lähetteitä mahdollisiin jatkotutkimuksiin. Lääkäri myös opastaa henkilökuntaa tarvittaessa. 5.5 Lääkehuolto Hoivakoti Wilman lääkehoidosta on tehty STM:n oppaan 2005:32 mukainen Turvallinen lääkehoitosuunnitelma.

Lääkehoidosta vastaa sairaanhoitaja. Hän huolehtii pussijakelusta apteekin kanssa ja jakaa pussijakeluun kuulumattomien lääkkeet dosetteihin kahdeksi viikoksi kerrallaan ja hoitaa reseptit sekä seuraa asukkaiden lääkehoidon toteutumista. Lääkkeitä saa antaa dosetista asukkaalle vain ne ohjaajat, joilla on erillinen lääkehuollon koulutus ja talossa toimivan sairaanhoitajan antama perehdytys. Lääkkeenantoluvista ja pistosluvista on toimintayksikön terveydenhuollosta vastaavan lääkärin antamat todistukset. Asukkailla ei ole huoneissaan lääkkeitä. Työvuoron lääkevastaava huolehtii lääkkeet asukkaalle niin että ne annetaan asukkaalle joka voi itse ottaa lääkkeet valvotusti, osalle asukkaista lääkkeet annetaan suoraan suuhun ja hoitaja huolehtii että asukas nielee lääkkeet. Myös kaikki muut kuin suun kautta annettavat lääkkeet antaa aina hoitaja. Lääkevastuu henkilön vastuulla on, että lääkkeet annetaan asukkaille ajallaan ja asukas saa oikeat lääkkeet. Jos asukas saa muita kuin lääkelistassa olevia lääkkeitä, esimerkiksi särkylääkettä tai epilepsiassa käytettäviä ensiapulääkkeitä, merkitään lääkkeenanto aina asukastietojärjestelmään. Merkintään kirjataan annettu lääke, määrä, antoaika ja se mihin tarkoitukseen lääke on annettu. Lääkkeen vaikutusta seurataan ja se kirjataan myös asukastietojärjestelmään. Lääkepoikkeamista tehdään aina selvitysraportti, joka löytyy kansiosta toimiston hyllystä. Raporttilomake tallennetaan kansioon kun se on käsitelty työpaikkakokouksessa työturvallisuusasiana. Lääkepoikkeamia ovat väärälle henkilölle annettu lääke, väärään aikaan annettu lääke, väärä määrä lääkettä, väärä vahvuus tai se että lääkettä ei ole annettu lainkaan. Lääkepoikkeamat kirjataan myös asukastietojärjestelmään. Jos lääkettä on annettu väärin, soitetaan lääkärille tai myrkytystietokeskukseen. Ensiapukaapissa pidetään aina varoilta lääkehiiltä. Hoivakoti Wilmassa lääkkeet säilytetään lukollisessa kaapissa ja jokaiselle on nimetty oma kori missä lääkkeet ovat. Lääkekaapeista toinen uusittiin vuonna 2011. Lääkehuoltoa on muutettu siten, että on siirrytty apteekin lääkejakoon niillä asukkailla joilla on runsaasti lääkkeitä. Näin saadaan lääkemäärät pienemmiksi hoivakodissa. Asukkaat maksavat lääkkeensä itse ja ne haetaan Juvan apteekista. Juvan apteekkiin on tehty asukkaille tiliasiakkuus. Asukas maksaa itse aina osan lääkekuluista omavastuuosuutena. Jos saman kalenterivuoden aikana korvatuista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista maksetut omavastuuosuudet ylittyvät, on asukkailla oikeus lisäkorvaukseen. Korvauksen saaminen edellyttää että sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on hyväksynyt lääkkeelle korvattavuuden. Hoivakoti Wilmassa seurataan asukkaiden lääkkeiden kulutusta yhdessä apteekin kanssa. Henkilökunnan käytössä olevien käsikauppalääkkeiden kulutusta seurataan kirjanpidolla niin että vihkoon merkitään otettu lääke, määrä, päiväys ja allekirjoitus. Hävitettävät, vanhentuneet ja ylimääräiset lääkkeet viedään hävitettäväksi apteekkiin. 5.6 Terveyden suojelu ja elintarvikehygienia Hoivakoti Wilman terveydellisten olosuhteiden asianmukaisuuteen kuuluu myös tilojen terveydensuojelulain mukainen arviointi, jonka suorittaa kunnan terveydensuojelusta vastaava viranomainen. Yksityisen palvelutoiminnan lupahakemukseen ja ilmoitukseen on liitetty terveydensuojeluviranomaisen lausunto. (SosTMA yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta 1268/2005). Terveydensuojelulain mukaisen ilmoituskäsittelyn yhteydessä otetaan hygienia- ja

olosuhdevaatimuksissa huomioon toiminnan luonne ja asiakasmäärä. Hoivakoti Wilmassa on huolehdittu siitä, että sellaisilla henkilöillä, jotka yksikössä joutuvat työnsä puolesta käsittelemään pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita, on elintarvikehygieenistä osaamista osoittava hygieniaosaamistodistus (hygieniapassi) silloin kun toimintaan liittyy ruoan valmistamista käsittäen ruoan kuumentamista, jäähdyttämistä tai valmistetun ruoan säilyttämistä (Elintarvikelaki 27 ). Hygieniaosaamisen osoittamista ei edellytetä niiltä työntekijöiltä, jotka ainoastaan koostavat aamuväli- tai iltapaloja niin sanotuista valmiista elintarvikkeista tai jakavat taikka tarjoilevat ruokia. (http://www.evira.fi). Elintarvikehygieniasta vastaa työvuorossa oleva keittiön vastuuhenkilö. Elintarvikehygienian testaamisesta / näytteiden ottamisesta huolehtii kunnallinen terveystarkastaja. 6 Dokumentointi ja asiakirjahallinto 6.1 Asukasasioiden dokumentointi ja asiakirjahallinto Hoivakoti Wilmassa on käytössä asukas ja asiakastietojärjestelmä Doma Care. Hoivakoti Wilma on nimennyt yksikköön rekisteriasioita hoitavan henkilön. Rekisteriasioita hoitavina voivat olla esim. vastaava hoivatyöntekijä tai sairaanhoitaja. Henkilöstö vastaa järjestelmän käyttäjinä omien asiakkaidensa ja asukkaittensa tietojen käsittelystä, asiakastietojen / asukastietojen oikeudellisuudesta, rekisteröidyn informaatiosta ja rekisteröidyn oikeudesta tarkistaa ja oikaista itseään koskevat tiedot. Tiedon saanti on asiakkaan/ asukkaan omaisella tai holhoojalla (Henkilötietolaki 523/1999). Rekisterin käyttötarkoitus: hoidon järjestäminen avohoidossa hoitotietojen käsittely lääkäri-, tutkimus- ja laboratoriotietojen tilaaminen sairaalasta ja terveyskeskuksista vastausten käsittely, kirjaaminen sekä tiedoksianto raha-asioiden hoitaminen Kelan etuuksien hakeminen ja käsittely Erityishuoltona annettuihin palveluihin liittyvät kuntoutus ja työtoiminnan järjestämisen käsittely Asiakastietojärjestelmää käytetään sähköisesti atk- tallenteina ja manuaalisesti. Asiakastieto sisältää asukaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjatut tiedot asiakkaan/asukkaan henkilö-, yhteystiedot, yhteistyötahotiedot ja omaisten yhteistiedot. Asiakkaan / asukkaan terveydentilaa koskevat tiedot: diagnoosit ja potilaskertomukset lähetetiedot sairaalaan / toiseen hoitoyksikköön/ kuntoutukseen hoito- ja kuntoutussuunnitelmat asumisvalmennussuunnitelmat työ- ja päivätoimintasuunnitelmat Asiakas- ja asukastietojärjestelmän tiedot saadaan asiakkaalta/ asukkaalta tai hänen edustajaltaan saadun tiedon perusteella sekä muista hoitoyksiköistä tai sosiaalitoimen tai edunvalvontatoimen syntyvän tiedon perusteella. Tiedot päivitetään asumisyksikössä manuaalisesti ja atk- tallentein asiakasasiakirjoihin päivittäin/ajanmukaisesti. Väestörekisteriin osoitetiedot annettaan asukkaan asukkaaksi tulon yhteydessä ja päivitystiedot annetaan kerran vuodessa maistraatin niitä pyytäessä. Asukas- ja asukastietoja tarkistetaan ja täydennetään asiakkaan/ asukkaan tai hänen edustajansa kertomilla tiedoilla tai dokumenteilla tai muista tietolähteistä saaduilla tiedoilla.

Rekisteristä luovutetaan sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskuksen Terveyden ja hyvinvointi laitoksen THL pitämään valtakunnalliseen hoitoilmoitusrekisteriin (HILMO) vuosittain tiedot päättyneistä hoito/ asumispalvelujaksoista sekä vuoden vaihteessa olevista asiakkaista/asukkaista (asiakaslaskenta). Tietojen luovutus perustuu lakiin (556/1989) ja asetukseen (74/1989) terveydenhuollon valtakunnallisesta henkilörekisteristä. Arkistoitavat asiakastiedot siirretään sen kunnan sosiaali- ja terveystoimen haltuun mistä kunnasta asiakas on ollut asumispalvelussa. Asukasasioissa noudatetaan salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta, tietosuojasta ja -turvasta sekä salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta annettuja voimassa olevia ohjeita. Jokainen työntekijä sitoutuu vaitiolovelvollisuuteen ja allekirjoittaa vaitiolositoumuksen (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 603/1996, 14, 19 ). Asiakas- ja asukastietojärjestelmän käyttö perustuu asiakkaan / asukkaan ja hoitavan henkilökunnan väliseen hoitosuhteeseen tai muuhun asialliseen yhteyteen. Tietoja saavat käyttää vain hoitoon osallistuva työtehtäviensä mukaisesti. Jokaisella on työtehtäviensä puitteissa velvollisuus kirjata manuaalisesti hoito- ja palvelusuunnitelmaan tai sähköisesti asiakastiedot asiakastietojärjestelmään (Doma Careen) asiakasta / asukasta koskevat tiedot. Jokaisella käyttäjällä on työtehtäviensä mukaisesti käyttöoikeudet järjestelmään. Asiakas- ja asukkaan terveydentilan lähteet ja tutkimuspyynnöt ovat salasanan takana atk-tallenteina. Rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsitteleviä henkilöitä koskee vaitiolovelvollisuus, joka jatkuu palvelusuhteen päätyttyä. Atk tallenteiden käyttäjillä on asiakas ja asukastietoihin henkilökohtaiset salasanat. Vastaava sairaanhoitaja vastaa kirjaamiskäytännöistä ja valvoo omahoitaja järjestelmää. Rekisterin ylläpidosta vastaava antaa käyttöoikeudet asiakastietojärjestelmään (DomaCareen) henkilökohtaiset salasanat ja käyttäjätunnukset. Yksikön esimies päättää käyttöoikeuden myöntämisestä, muuttamisesta ja poistamisesta. Käyttöoikeudet annetaan erikseen tietojen katseluun, kirjaamiseen ja muuttamiseen työtehtävien edellyttämässä laajuudessa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan manuaalisesti kirjattu virhetieto ja muutokset tehdään viivaamalla väärä teksti yli niin että se näkyy. Asiakas- ja asukastietojärjestelmään on pääsy yrityksen sisäisestä verkosta. Vuokrasopimukset ja tuloihin ja muihin etuuksiin liittyvät asiapaperit ovat erillisessä toimistossa, joita voivat käsitellä nimetyt vastuu henkilöt. Hoito- ja palvelusuunnitelmat asiakas- ja asukastietoasiat pidetään lukitussa kaapissa. Asukkaan muut asiakirjat jotka liittyvät tuloihin ja etuuksiin pidetään erikseen erillisessä lukitussa arkistokaapissa. Asukkaan terveydentilaa koskevat atk- tallenteet säilytetään erillisessä lukitussa arkistokaapissa. Vanhentuneet ja poismuuttaneen asukkaan terveydentilaa koskevat asiakirjat palautetaan kotikunnan sosiaali- ja terveystoimen yksikölle. Kuolleiden asiakkaiden asiakirjat siirretään vuoden sisällä lähettävän kotikunnan sosiaali- ja terveystoimen yksikölle. Asiakirjojen kopiot hävitetään. Hävittämisessä noudatetaan arkistoinnin voimassaolevia säädöksiä ja määräyksiä sekä lähettävän kunnan antamia ohjeita. Asukkaita ja heidän omaisiaan informoidaan henkilötietojen käsittelystä pääsääntöisesti hoitosuhteen alussa. Rekisteriseloste pidetään nähtävillä perehdytyskansiossa ja omaisten kirjassa sekä yksikön kaapissa. Asukas tai hänen edustajansa voi pyytää tarkastuspyynnön omiin tietoihinsa henkilökohtaisesti tai kirjallisesti Hoivakoti Wilman asumisyksiköstä. Rekisteröidylle varataan mahdollisuus tutustua häntä koskeviin tietoihin näyttöruudulla ja pyydettäessä tiedot annetaan kirjallisesti pyytäjän esittämässä laajuudessa. Terveyttä ja sairautta koskevat tiedot antaa sairaanhoitaja.

Asukkaan pyytäessä tiedon korjaamista oikaisupyyntö tehdään kirjallisesti. Mikäli asiakkaan/asukkaan vatimusta tiedon korjaamisesta ei hyväksytä, kieltämisestä annetaan sairaanhoitajan ja tarvittaessa lääkärin allekirjoittama selvitys, josta ilmenee syyt tiedon korjaamisen epäämiseen. Todistukseen liitetään ohjaus asian saattamiseksi tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. Rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä luovutetaan vain asiakkaan/ asukkaan tai hänen edustajansa suostumuksella tai lakiin perustuvan tiedonsaantioikeuden nojalla (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/2009). Rekisteröidyn ei tarvitse esittää nimenomaista tietojen luovutuskieltoa. Yksikön johtaja / esimies myöntävät järjestelmän käyttöoikeudet henkilökunnalle. Järjestelmän vastuu henkilö huolehtii: rekisteriselosteen ja kuvauksen laatimisesta ja ylläpidosta rekisterin suojaamisesta rekisterin järjestelmäteknisestä ylläpidosta arkistoinnista hävittämisestä järjestelmän käytön ohjaamisesta rekisteriselosteen nähtävillä pidosta työyksikössä antaa tarvittaessa rekisteröidyn pyynnöstä tarkempia tietoja rekisterin pidosta ja oikeudesta saada tarkistaa ja oikaista itseään koskevia tietoja 6.2 Henkilökunnan tietojen rekisteröinti ja asiakirjahallinto Henkilökunnan henkilötietojen rekisteröinnin käyttötarkoitus on Hoivakoti Wilman työsuhdeasioiden ja niihin liittyvien työnantajavelvoitteiden hoitoa. Henkilökunnan rekisteröityjä henkilötietoja ovat nimi, syntymäaika, henkilötunnus ja osoitetiedot. Työsuhdetta koskevat tiedot kuten työsuhteen alkamispäivä, palkanlaskentatiedot kuten palkkaryhmä, rahapalkka ja luontaisedut sekä työajan- ja vuosilomaseurannan tiedot ovat myös rekisteröityjä tietoja. Henkilötietoja koskeviin sähköisiin tiedostoihin pääsevät vain nimetyt henkilöt henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Manuaaliset tiedot säilytetään lukittavassa arkistokaapissa. Työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja säilytetään vastaavalla tavalla erillään muista henkilötiedoista. Säännönmukaisia tietojen luovutuksia tehdään Työnantajaliittoon, eläkeyhtiöön, vakuutusyhtiöön, verottajalle, tilitoimistoon ja sosiaali- ja terveysvirastoon.