Kesäyliopistojen kuulemistilaisuus Helsinki 30.10.2014 Kirsi Kangaspunta, johtaja
Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön verkon tiivistäminen Suuntaviivat uudistukselle on hyväksytty ja järjestämislupia koskevasta HE-luonnoksesta on lähetetty lausuntopyyntö Koulutuksen järjestämisluvat peruutetaan, vapaan sivistystyön tutkitaan taloudelliset edellytykset Uudet järjestämisluvat ja tarvittavat ylläpitämislupapäätökset voimaan 01/2017 Kansliapäällikkö Lehikoisen ohjausryhmä ohjaa toisen asteen ja vstuudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa
Vapaan sivistystyön määrärahat Kansalais -opistot Kansanopistot Opintokeskukset Kesäyliopistot 2011 2012 2013 2014 2015, esitys, 93 766 000 93 597 000 93 902 000 93 762 000 89 096 000 53 348 000 51 225 000 51 224 000 51 564 000 49 071 000 14 427 000 14 004 000 13 704 000 13 704 000 13 015 000 5 578 000 5 617 000 5 588 000 5 588 000 5 308 000 2017, kehys, Yhteensä 167 109 000 164 442 000 164 418 000 164 618 000 156 308 000 147 054 000
Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmä Asetettu 18.12.2013, määräaika 15.12.2014 Tehtävänä valmistella hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukainen vst:n rakenne ja rahoitusuudistus Asioiden valmistelu tehty oppilaitosmuotokohtaisissa jaostoissa Kesäyliopistojaosto kokoontunut 5 kertaa Työryhmä on hyväksynyt esityksekseen kesäyliopistojaoston tekemät esitykset HE vapaan sivistystyön lain muuttamisesta lähetetty lausuntokierrokselle 29.9.2014
1. Rakenteellinen kehittäminen Rakenteiden kehittäminen toteutetaan ylläpitäjälähtöisesti. Ylläpitämislupia ei uusita. Tutkitaan taloudelliset edellytykset. Vapaan sivistystyön koulutuksen kehittymisen kannalta on tärkeää, että ylläpitäjien taloudellinen vakaus joka tilanteessa takaa laadukkaan koulutuksen toteuttamisen Tarpeen vaatiessa kesäyliopiston ylläpitämistehtävä voidaan yhdistää muihin saman koulutusmuodon, toisten vapaan sivistystyön koulutusmuotojen tai muiden koulutusmuotojen yhteyteen Yhdistyminen voi tapahtua esim. aatteellisella pohjalla toimivaan koko tai osan maata kattavaan ylläpitäjäorganisaatioon, alueelliseen vapaan sivistystyön ylläpitäjään, muun aikuiskoulutuksen järjestäjään tai alueelliseen monialaiseen ammatillisen koulutuksen järjestäjään.
2. Rahoituksen ennakoitavuus Nykyinen rahoitusmalli, joka perustuu kolmen edellisen vuoden opetustuntien keskiarvoon on kesäyliopistojen riittävän ennakoiva Nykyistä mallia voidaan pitää kannustavana ja joustavana Se mahdollistaa nopean reagoinnin lisätä tai vähentää koulutusmääriä esimerkiksi väestökehityksestä yms. johtuvista syistä
3. Etä- ja monimuoto-opetus Käsite on jatkossa etäopetus Etäopetuksen toteuttaminen ja kehittäminen jatkuu nykyisellään Yksikköhinta sama kuin lähiopetuksessa Miten ilmoitetaan kun yksi opisto järjestää koulutuksen ja muut seuraavat etänä? Etäopetuksen kustannusten ja suoritteiden ilmoittaminen tulisi täsmentää ja ohjeistaa yhtenäisesti vst-oppilaitoskentälle
4. Valtionosuus- ja valtionavustusrahoituksen suhde Priorisoidaan valtionosuusrahoitusta avustusten edelle Laatu- ja kehittämisavustusten ja opintosetelien valtionavustusmäärärahat siirretään kesäyliopistojen osaksi valtionosuusrahoitusta Ylimääräisiä avustuksia tarvitaan erityistilanteissa Kesäyliopistojen ei ole ehdotettu määrärahan varaamista rakenteellisen kehittämisen tukemiseksi
5. Yksi yhteinen suorite Nykyisiä oppilaitosmuotojen eri suoritemalleja ei muuteta. 6. Maksullinen palvelutoiminta Toiminta, joka ei täytä valionosuusperusteisuuden tunnusmerkkejä on maksullista palvelutoimintaa. Nykyinen ohjeistus maksullisesta palvelutoiminnasta selkeä ja riittävä
7. Avoin yliopisto / AMK-toiminta Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 2 :n mukainen kuvaus, jonka mukaan kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö on edelleen ajankohtainen ja hyvä Avoimessa yliopistotoiminnassa kesäyliopisto toimii koulutuksen järjestäjänä täyttäen ne vaatimukset, jotka asetetaan valtionosuusperustaisen toiminnan Etäopetuksena toteutettavan avoimen yliopistotoiminnan nykykäytännössä toiminnasta syntyvät kustannukset menevät kustannuspohjaan, mutta suoritteita ei synny