VANTAAN LAKISÄÄTEISEN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 21.10.2009 alkaen Vantaan kaupunki Sivistystoimi Suomenkielisen perusopetuksen tulosalue Ruotsinkielisten palveluiden tulosalue
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAVOITTEET JA LAAJUUS...3 1.1. Yleistä...3 1.2. Tavoitteet...3 1.3. Laajuus ja asiakasmaksut...4 2. JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET...4 2.1. Yleistä...4 2.2. Toimintamuoto...4 2.3. Sisällölliset painotukset...5 2.4. Rahoitus...5 2.5. Henkilöstö...6 2.6. Ryhmäkoko... 6 3. TOIMINNAN OHJAAMINEN...7 4. YHTEISTYÖ...7 4.1. Yhteistyö iltapäivätoiminnan palveluntuottajien kanssa...7 4.2. Yhteistyö kodin kanssa... 7 4.3. Yhteistyö koulun kanssa...8 5. HAKEMINEN JA VALINTAPERUSTEET...9 6. ARVIOINTI...9
3 1. TAVOITTEET JA LAAJUUS 1.1. Yleistä Lakisääteisellä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 8 a luvun mukaista ensimmäisen ja toisen vuosiluokkien oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille suunnattua toimintaa, jota kunta voi itse järjestää tai hankkia. Kunta itse päättää laajuuden, jossa se toimintaa järjestää. Toiminnan järjestämisen lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ensisijaisena tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Lakisääteinen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta toteutetaan Vantaalla lähes yksinomaan iltapäivätoimintana. Tästä syystä toimintasuunnitelmassa käytetään käsitettä iltapäivätoiminta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajasta nimikettä iltapäivätoiminnan ohjaaja. 1.2. Tavoitteet Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota lapselle mahdollisuus viettää koulupäivän jälkeen aikaa turvallisessa ja valvotussa ympäristössä. Iltapäivätoiminnalla pyritään luomaan perusta lapsen hyville vapaa-ajanviettotavoille. Koska iltapäivätoiminta on lapselle vapaa-aikaa, tulee toiminnan järjestäjän erityisesti huomioida lasten tarpeet ja toiveet toiminnan sisältöjen suunnittelussa. Lasten mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin edistetään ottamalla lapset mukaan toiminnan suunnitteluun. Iltapäivätoiminnassa lapselle tulee tarjota mahdollisuus osallistua ohjattuun toimintaan. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista, että kaikki toiminta iltapäiväkerhossa on ohjattua. Mahdollisuuksien mukaan lapsille tulee tarjota lepohetki rauhallisessa ympäristössä. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana on kiireettömän ilmapiirin luominen. Lapsen edun mukaista on, että iltapäivätoiminnan ohjaajat ja huoltajat tekevät yhteistyötä. Joissakin tapauksissa iltapäivätoiminnan ohjaajat tapaavat lasten huoltajia harvoin. Tällöin on huomioitava, että tieto kulkee jollakin sovitulla tavalla (mm. reissuvihko, kerhokirje, vanhempainillat). Iltapäivätoiminnan palveluntuottajien ja iltapäivätoiminnan ohjaajien tulee nähdä koulu yhteistyökumppanina ja päinvastoin. Tavoitteena on, että lapsen koulupäivästä ja iltapäivätoiminnasta muodostuu eheä kokonaisuus. Iltapäiväkerhon ja koulun välinen yhteistyö on lapsen kokonaisvaltaista huomiointia. Kouluyhteistyön yksi tärkeä muoto on tilojen käytön suunnitelmallisuus.
4 1.3. Laajuus ja asiakasmaksut Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään koulun lukuvuoden aikana (ei sisällä koulun loma-aikoja). Iltapäivätoiminnan toiminta-alueena on koko Vantaa. Iltapäivätoimintaa on mahdollisuus saada sekä suomen- että ruotsinkielellä. Perusopetuslain mukaista (8a luku) koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee järjestää vähintään lain vaatima 570 tuntia (3h/päivä) toimintaan osallistuvalle lapselle koulun lukuvuoden aikana. Vantaalla iltapäivätoimintaa tarjotaan 4h/päivä ja 5h/päivä. Lukuvuoden 2008-2009 alussa siirryttiin maksukattojärjestelmään, jolloin iltapäivätoiminnasta perittävät asiakasmaksut yhdenmukaistettiin. Opetuslautakunta on määritellyt (20.11.2007 14) asiakasmaksuiksi 80 euroa neljän tunnin iltapäivätoiminnasta ja 100 euroa viiden tunnin iltapäivätoiminnasta toistaiseksi. 2. JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET 2.1. Yleistä Toiminnan järjestämisessä noudatetaan opetushallituksen laatimia koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteita sekä kaupungin omaa lakisääteisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaa. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen toimintaympäristöön. Opetuslautakunta edellyttää päätöksellään 24.8.1999 25, että koulut tukevat kaikin mahdollisin tavoin iltapäiväkerhojen toimintaa ja tarjoavat kerhojen käyttöön sekä tilansa että urheilu-, ym. välineensä, silloin kun se koulun oman opetustoiminnan häiriintymättä on suinkin mahdollista. Kouluissa toimivat iltapäiväkerhot saavat käyttää koulujen tiloja maksutta. Iltapäivätoimintaan tarkoitettujen tilojen ja välineiden tulee olla turvallisia. Lapsi ei saa iltapäiväkerhossa joutua kiusaamisen tai muun häirinnän kohteeksi. Iltapäivätoiminnassa tarjotaan lapsille välipala. Välipala sisältyy toiminnasta perittävään asiakasmaksuun. Iltapäivätoiminnassa sattuneen tapaturman hoito on lapselle maksutonta. Vakuutus kattaa toiminta-ajan lisäksi myös toimintaan liittyvät välittömät matkat. Palveluntuottaja ei vastaa lasten henkilökohtaisesta omaisuudesta ( kännykät ja muut arvoesineet ). 2.2. Toimintamuoto Vantaa hankkii aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvät palvelut pääosin ulkopuolisilta toiminnan järjestäjiltä, iltapäivätoiminnan palveluntuottajilta, joita kaupunki tukee maksamalla avustuksia kaksi kertaa vuodessa. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajien kanssa tehdään erilliset sopimukset iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Järjestäviä tahoja ovat seurakunta, yhdistykset, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. Suomenkielisen
5 perusopetuksen tulosalue ohjaa ja valvoo iltapäivätoiminnan järjestämiseen liittyviä asioita yhteistyössä ruotsinkielisten palveluiden tulosalueen kanssa. Opetuslautakunta on päätöksellään 10.5.2005 6 määritellyt iltapäivätoiminnan palveluntuottajien valinnassa käytettävät kriteerit, joita ovat mm. seuraavat: koulutetut ohjaajat/vastuuohjaaja, toimintasuunnitelmassa määritelty ohjaajien määrä, toiminnan laatu ja monipuolisuus. Iltapäivätoiminnan sopimuksessa määritellään palveluntuottajan toimenkuva tarkemmin. Kaupungilla on kaksi omaa iltapäiväkerhoa, jotka on suunnattu erityistä tukea tarvitseville lapsille. 2.3. Sisällölliset painotukset Iltapäivätoiminnan tulee tarjota lapsille heidän tarpeistaan lähtevää toimintaa sekä antaa myös mahdollisuus lepoon ja itsekseen oloon. Leikki, liikunta ja ulkoilu ovat tärkeitä toiminnan sisällöllisiä painotuksia. Iltapäivätoiminnan ohjaajien tulee antaa lapsille mahdollisuuksia kokea myönteisiä elämyksiä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmissä tuetaan lapsen tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä. Osallistumisen ilon ja onnistumisen kokemusten avulla tuetaan lapsen itsetunnon kehitystä. Ryhmissä annetaan lapselle kokemuksia turvallisuudesta ja välittämisestä yhteisten sääntöjen ja rajojen avulla. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajat laativat järjestämästään iltapäivätoiminnasta vuosittain toimintasuunnitelman, joka uuden lukuvuoden alussa toimitetaan sivistysvirastoon opetustoimen suunnittelijalle. Toimintasuunnitelma tulee esitellä lasten huoltajille. Toimintasuunnitelman lisäksi palveluntuottajan tulee laatia toimipistekohtainen kriisitoimintaohje. Toimintasuunnitelmassa on oltava maininta kriisitoimintaohjeesta. Toimintasuunnitelmassa tulee huomioida Vantaan lakisääteisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma sekä opetushallituksen laatimat valtakunnalliset koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajilla on mahdollisuus toiminnassaan toteuttaa myös omia painotuksia: harrastuskerhot, sanataide, kristillisen kasvatus, liikunta. 2.4. Rahoitus Iltapäivätoiminnan palveluntuottajien talousarvio koostuu asiakasmaksuista ja kaupungin maksamista avustuksista. Kun kunta järjestää lakisääteistä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, se saa siihen valtionosuutta. Iltapäivätoimintaan osallistuvat lapset tilastoidaan vuosittain 20.9. sekä tammikuussa. Tilastotiedot toimivat palveluntuottajille myönnettävien avustusten perusteena. Kohdennettu avustus perustuu kokonaislapsimäärään sekä neljän ja viiden tunnin iltapäivätoiminnan valinneiden lasten määrään Huoltajat voivat hakea maksuvaikeuksien takia esim. toimeentulotukea tai lastensuojelun tukipalveluista annetun lain tarkoittamaa tukea.
6 2.5. Henkilöstö Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). Asetuksen 9 a :n (115/2004) mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnassa ohjaajana toimimaan on kelpoinen henkilö, 1) joka on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon, opistoasteen tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jolla on koulutuksen yhteydessä hankittu tai kokemuksella osoitettu taito toimia lapsiryhmän ohjaajana taikka 2) jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta, esiopetusta, erityisopetusta tai aineenopetusta tai toimia oppilaanohjaajana. Ohjaajalta vaadittavan tutkinnon vaihtoehtoina olevat ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto suoritetaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettuna näyttötutkintona. Perusopetuslaissa (628/1998, muutos 1136/2003) todetaan, että aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olla toiminnan järjestämistapa huomioon ottaen riittävä määrä ammattitaitoisia ohjaajia. Tarkoitus on, että kullakin aamu- ja iltapäivätoiminnan lapsiryhmällä tulee kaikessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa olla vähintään yksi ohjaaja, joka täyttää 9 a :ssä säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Avustavalta henkilökunnalta edellytetään riittävää taitoa ja soveltuvuutta toimia iltapäivätoiminnan ohjaajana. Ohjaajien koulutustaustat sekä vastuuohjaajan tiedot kysytään sivistysvirastosta aina uuden lukuvuoden alussa. Järjestäjiä kannustetaan suosimaan vakituisia työsuhteita. Ihmissuhteiden pysyvyys edistää lasten kokemusta turvallisuudesta ja ohjaajan mahdollisuudet tukea lasten kehitystä paranevat. 2.6. Ryhmäkoko Ryhmäkoot voivat vaihdella toimipisteittäin. Suositus on kahden ohjaajan ryhmä jolloin ryhmän maksimikoko olisi 28 lasta. Yhtä ohjaajaa kohden saa olla samanaikaisesti enintään 14 lasta. Ryhmäkokoon vaikuttavia tekijöitä ovat lasten erityiset kehitykseen tai terveyteen liittyvät tarpeet, kerhon toimintaympäristö ja lasten päivittäiseen toimintaan osallistumisen tuntimäärät.
7 3. TOIMINNAN OHJAAMINEN Sivistystoimen suomenkielisen perusopetuksen tulosalueen opetustoimen suunnittelijan työtehtäviin kuuluu yhtenä osana aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaminen. Opetustoimen suunnittelija vastaa iltapäivätoiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista. Hän toimii yhteyshenkilönä kunnan, koulun, palveluntuottajien ja eri yhteistyötahojen välillä. Uusien iltapäiväkerhojen valmistelu tapahtuu opetustoimen suunnittelijan kautta. Hän valmistelee vuosittain kohdennettujen avustusten jaon ja järjestää koulutusta ohjaajille. Toimistotehtävien hoidosta vastaa yksi hallintosihteeri muiden työtehtäviensä ohella. Perusopetuksen johtaja tekee viranhaltijapäätöksen iltapäivätoimintaan valittavista lapsista, uusien palveluntuottajien valinnasta sekä uusista iltapäivätoiminnan järjestämispaikoista. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjausryhmään kuuluu perusopetuksen johtaja, aluerehtoreiden edustaja, varhaiskasvatuksen asiantuntija, opetustoimen suunnittelijat sekä suomenkieliseltä perusopetuksen tulosalueelta että ruotsinkielisten palveluiden tulosalueelta, hallintosihteeri sekä iltapäivätoiminnan palveluntuottajien edustajia. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata, kehittää ja arvioida iltapäivätoimintaa sekä tukea iltapäivätoiminnan palveluntuottajia. 4. YHTEISTYÖ 4.1. Yhteistyö iltapäivätoiminnan palveluntuottajien kanssa Toimiva yhteistyö ja tiedonkulku opetustoimen suunnittelijan ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajien välillä on tärkeää. Uuden lukuvuoden alussa iltapäivätoiminnan ohjaajille järjestetään perehdytystilaisuus, johon toivotaan kaikkien iltapäivätoiminnan ohjaajien osallistuvan. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajille järjestetään kaksi kertaa vuodessa yhteinen tapaaminen. 4.2. Yhteistyö kodin kanssa Iltapäivätoiminnan ohjaajien tulee kehittää käytäntöjä huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja selvittää huoltajien toiveita iltapäivätoiminnasta. Tavoitteena on avoin ja luottamuksellinen yhteistyö, joka perustuu keskinäiseen kunnioitukseen. Palveluntuottajien tulee olla työntekijöidensä tukena huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajien ja iltapäivätoiminnan ohjaajien tulee antaa huoltajille tietoa iltapäiväkerhon arjesta: toiminnan sisällöistä, toimintatavoista, tiedottamisesta, miten toimitaan poissaolotilanteissa jne. Huoltajat ovat omalta osaltaan velvollisia ilmoittamaan mahdollisista muutoksista, jotka vaikuttavat lapsen läsnäoloon iltapäiväkerhossa.
8 Vantaalla on laadittu yhtenäinen palvelusopimusmalli, jota jokaisen palveluntuottajan tulee käyttää. Palveluntuottajat tekevät huoltajien kanssa palvelusopimuksen mahdollisimman pian sen jälkeen kun huoltajat ovat saaneet tiedon lapsen iltapäiväkerhopaikasta. Palvelusopimus sisältää huoltajien ajantasaiset yhteystiedot, lapsen osallistumisajan iltapäivätoimintaan sekä tiedot kerhon aukioloajoista, tiedonkulusta sekä irtisanomisesta. On tärkeää, että sopimukseen kirjataan ne lasta koskevat tiedot, jotka vaikuttavat lapsen arkeen kerhossa. Iltapäivätoiminnan palveluntuottaja ja iltapäivätoiminnan ohjaajat huolehtivat siitä, että iltapäiväkerhossa tietoon tullutta yksityistä tai perheen salaisuutta ei luvatta ilmaista ja salassapidossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä. Huoltajien luvalla palveluntuottajat ja iltapäivätoiminnan ohjaajat voivat keskustella lasta koskevista asioista koulun henkilökunnan kanssa. 4.3. Yhteistyö koulun kanssa Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee tukea koulun kasvatustyötä. Palveluntuottajien ja iltapäivätoiminnan ohjaajien yhteistyö koulun rehtorin ja muun koulun henkilökunnan kanssa on tärkeää. Iltapäivätoiminnan ohjaajien tulee noudattaa koulujen toimintakulttuuria, vaikka toiminta eroaa sisällöllisesti ja osin toiminnallisesti koulun toiminnasta. On tärkeää, että lapsi tiedostaa häntä kasvattavilla aikuisilla olevan yhtenäinen ja johdonmukainen kasvatuslinja. Lapsi kokee, että eri toimintaympäristöissä on samat säännöt ja toimintatavat. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajan ja huoltajan välisessä palvelusopimuksessa huoltaja sopii lasta koskevasta tiedonkulusta koulun ja iltapäivätoiminnan ohjaajien välillä sekä toisinpäin. Rehtorin kanssa iltapäivätoiminnan palveluntuottajat sopivat muun muassa koulun tilojen käytöstä. Koulujen turvallisuus- ja kriisivalmiussuunnitelmissa tulee huomioida koulussa toimivat iltapäiväkerhot. Koulun kriisi-/turvallisuusryhmä perehdyttää vuosittain koulun tiloissa työskentelevät iltapäivätoiminnan ohjaajat koulun turvallisuus- ja kriisivalmiussuunnitelman sisältöön soveltuvin osin. Iltapäiväkerho tulee huomioida koulun poistumisharjoituksissa. Kukin kerho kuitenkin laatii oman kriisitoimintaohjeensa, ja siitä tulee olla maininta toimintasuunnitelmassa. Rehtorille tulee antaa koulussa toimivan iltapäiväkerhon toimintasuunnitelma.
9 5. HAKEMINEN JA VALINTAPERUSTEET Iltapäivätoiminnan palveluntuottajat tekevät keväisin kokonaisarvioinnin iltapäiväkerhojen tilanteesta ja peilaavat mennyttä lukuvuotta. Kokonaisarvioinnissa he ottavat huomioon mm. tila-asiat ja omat taloudelliset reunaehtonsa. Edelliset määrittelevät pitkälle iltapäiväkerhojen ryhmäkohtaisen lapsimäärän ja ryhmän rakenteen tulevalle lukuvuodelle. Palveluntuottajan on tiedotettava opetustoimen suunnittelijalle mahdolliset muutokset hyvissä ajoin. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajat huolehtivat iltapäivätoiminnan hakemusten vastaanottamisesta. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajat tapaavat toisiaan mahdollisuuksien mukaan, jotta lasten kerhoihin sijoittuminen alueiden sisällä onnistuisi sujuvasti. Iltapäivätoiminnan palveluntuottajien esitysten pohjalta sivistysvirastossa tehdään hallinnolliset päätökset lasten ottamisesta aamu- ja iltapäivätoimintaan. Palveluntuottajat tekevät esitykset sivistysvirastoon iltapäivätoimintaan valittavista lapsista seuraavien kriteereiden pohjalta: Ensisijalla on 1.vuosiluokan oppilas, jonka huoltajat ovat kokopäiväisessä työssä tai opiskelevat. Kriteerin pohjalta arvioitujen samanarvoisten hakemusten kesken suoritetaan arvonta, jos määräajassa saapuneita hakemuksia on enemmän kuin tarjottavia paikkoja. Jos aamu- ja iltapäiväkerhopaikkoja jää jäljelle ensimmäisen kriteerin täyttävien lasten valitsemisen jälkeen, otetaan huomioon seuraavat valintakriteerit: Toisella sijalla on 2. vuosiluokan oppilas ja 3. tai sitä ylemmän vuosiluokan erityisopetukseen otettu tai siirretty oppilas, jonka huoltajat ovat kokopäiväisessä työssä tai opiskelevat. Kriteerien pohjalta arvioitujen samanarvoisten hakemusten kesken suoritetaan arvonta, jos määräajassa saapuneita hakemuksia on enemmän kuin tarjottavia paikkoja. Seurakunta ottaa huomioon myös perheen sosioekonomiset tekijät. 6. ARVIOINTI Kunnan tulee arvioida antamaansa tai hankkimaansa aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin, kuten opetushallituksen tai opetusministeriön kyselyihin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa voidaan suorittaa itsearviointia, mikä tarkoittaa kerhon sisällä tapahtuvaa arviointia, kuten kyselyjä iltapäivätoiminnan ohjaajille. Lisäksi voidaan tehdä ulkoista arviointia, esimerkiksi kyselyitä huoltajille, lapsille ja yhteistyökumppaneille.