KIRJALLINEN KYSYMYS 477/2005 vp Käytettyinä maahantuotujen moottoripyörien verotus Eduskunnan puhemiehelle Maahamme tuodaan myös käytettyjä moottoripyöriä. Rekisteröitäessä näitä pyöriä Suomessa on ilmennyt verotuksen osalta tapauksia, joita ei voi pitää oikeusvaltion periaatteiden mukaisina. Eräs maahantuojayrittäjä kirjoittaa: "Kun tuomme pyörän Suomeen tiedämme sen hinnan tarkkaan ja arvioimme veron osuuden likimäärin verraten edellisiin päätöksiin ja näihin lisäämme tietyn summan joiden tulos on asiakkaalle annettu pyörän hinta Suomi rekisterisssä yksinkertaista." Kirjoitus jatkuu: "Toimme 5.4-05 Suzuki haybusan ensirekisteröintipäivä 7.3-01 sen autovero oli 2 728,78 ja alv. 600,31 eli verojen maksettava määrä yht. 3 329,03 pyörällä oli ajettu 30 tkm nyt 12.5-05 toimme Suzuki haybusan ensirekisteröinti päivä 1.3-00 sen autovero oli 2 852 ja alv, 627,44 eli verot yhteensä 3 479,44 ajettu tällä pyörällä 33 tkm. Eli eri käsittelijällä vuotta vanhempi enemmän ajettu täysin samanlainen huonompi kuntoinen pyörä koitui meille 150,44 e kalliimmaksi veron osalta eli melkein vanha tonni eikä mikään järki puhe auta." Esimerkki osoittanee selvästi, ettei verotuksen toteuttaminen tuontimoottoripyörien osalta ole mitenkään oikealla tolalla eikä kohtele veronmaksajaa oikeudenmukaisesti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus ollut tietoinen niistä epäkohdista, joita tuontimoottoripyörien verotuksen osalta on olemassa ja mihin toimiin hallitus ryhtyy, että verotuksen periaatteet myös kyseisessä tapauksessa täyttyvät, että verotus on tasapuolinen kaikille vastaavassa tilanteessa oleville ja että veron suuruus on suorassa suhteessa ajoneuvon hintaan ja kuntoon? Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2005 Esa Lahtela /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 477/2005 vp: Onko hallitus ollut tietoinen niistä epäkohdista, joita tuontimoottoripyörien verotuksen osalta on olemassa ja mihin toimiin hallitus ryhtyy, että verotuksen periaatteet myös kyseisessä tapauksessa täyttyvät, että verotus on tasapuolinen kaikille vastaavassa tilanteessa oleville ja että veron suuruus on suorassa suhteessa ajoneuvon hintaan ja kuntoon? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Aikaisemmin voimassa olleen autoverolain mukaan moottoripyörät verotettiin maahantuojan hankinta-arvon perusteella. Käytettyinä maahantuotavien moottoripyörien vero laskettiin tuolloin vastaavan uuden moottoripyörän verosta vähentämällä siitä laissa säädetty ikävähennys. Vuonna 2003 autoverolain muutoskäsittelyn yhteydessä myös moottoripyörien verotus muutettiin yleisiin vähittäismyyntiarvoihin perustuvaksi henkilöautojen tapaan. Uusien ajoneuvojen ohella tämä koskee kaikkia käytettyinä tuotavia ajoneuvoja eli myös niitä, jotka on valmistettu ennen autoverolain muutosta. Uuteen verojärjestelmään siirtyminen on vaatinut tullilta erittäin laajan hinta-aineiston keräämistä varsin nopeassa aikataulussa. Työssä on osaksi jouduttu etenemään vaiheittain sen mukaan, miten hintatietoja on ollut saatavilla. Moottoripyörien arvonmääritys perustuu ensisijaisesti Tullihallituksen vahvistamiin käytettyjen moottoripyörien hintatietotaulukoihin. Taulukot perustuvat tullin keräämiin ja analysoimiin käytettyjen moottoripyörien markkinahintatietoihin. Hintahavainnot ovat moottoripyöräliikkeiden ilmoittamia pyyntihintoja. Hintatietoja kerätään ja analysoidaan jatkuvasti, mutta taulukko ei kata kuitenkaan kaikkia moottoripyörämerkkejä ja -malleja. Uusimmassa, 29.3.2005 päivätyssä moottoripyörien hintataulukossa on kysymyksen perusteluissa tarkoitetulle moottoripyörämerkille ja -mallille vahvistetut hinnat vuosille 1999, 2000 ja 2003. Ensimmäinen moottoripyöristä on otettu käyttöön vuonna 2001, joten sen hintaa ei ole voitu ottaa taulukosta. Verotusarvo on näin ollen määritetty muilla hyväksytyillä menetelmillä. Käsillä olevassa tapauksessa arvonmäärityksessä on käytetty apuna moottoripyörien hintataulukosta ilmeneviä tietoja, minkä lisäksi ajoneuvosta on haettu hintahavaintoja markkinoilta. Arvonmäärityksessä on käytetty useita hintahavaintoja. Toinen moottoripyöristä on otettu käyttöön vuonna 2000, joten sen hinta on voitu määrittää suoraan moottoripyörien hintataulukon avulla. Kysymyksessä esiin tuotu valitettava tilanne on näin ollen johtunut siitä, että tapauksissa on jouduttu käyttämään keskenään erilaisia hintalähteitä. Tullissa valmisteilla oleva uusi ja aikaisempaa kattavampi hintatietokanta tulee tuomaan jatkossa asiaan parannuksen. Kysymyksessä olevan tapauksen kaltaisissa tilanteissa verovelvollisilla on mahdollisuus hakea muutosta autoveropäätökseen autoverolain 68 :ssä säädetyllä tavalla. 2
Ministerin vastaus KK 477/2005 vp Esa Lahtela /sd Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2005 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 477/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd: Har regeringen varit medveten om de missförhållanden som existerar när det gäller beskattningen av importerade motorcyklar och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta så att principerna för beskattningen skall uppfyllas också i dessa fall och så att beskattningen skall vara rättvis för alla dem som är i motsvarande situation och skatten i fråga om sin storlek står i direkt proportion till fordonets pris och skick? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt den bilskattelag som tidigare var i kraft beskattades motorcyklarna på basis av importörens anskaffningsvärde. Skatten på begagnade motorcyklar som importerades beräknades då på basis av skatten för en ny motorcykel av motsvarande slag genom att skatten sänktes med ett lagstadgat åldersavdrag. I samband med behandlingen av ändringar i bilskattelagen 2003 ändrades också beskattningen av motorcyklar så att skatten på motsvarande sätt som i fråga om personbilar grundar sig på de allmänna värdena i detaljhandeln. Detta förfarande gäller vid sidan av nya fordon samtliga fordon som importeras i begagnat skick, också de fordon som har tillverkats innan bilskattelagen ändrades. Övergången till det nya skattesystemet har krävt att tullen inom ramen för en tämligen snäv tidtabell skall samla in synnerligen omfattande prisuppgifter. I detta arbete har man delvis varit tvungen att avancera gradvis, beroende på tillgängligheten i fråga om prisuppgifterna. Definieringen av värdena på motorcyklar baserar sig i första hand på de prisuppgiftstabeller som Tullstyrelsen har fastställt i fråga om begagnade motorcyklar. Tabellerna grundar sig på den information om marknadspriser gällande begagnade motorcyklar som tullen samlar in och analyserar. Prisnoteringarna motsvarar de begärda priser som motorcykelaffärerna uppger. Prisuppgifter insamlas och analyseras fortlöpande, men tabellen täcker dock inte alla motorcykelmärken och -modeller. Den nyaste motorcykeltabellen, som är daterad den 29 mars 2005, innehåller för det motorcykelmärke och den motorcykelmodell som avses i motiveringen till spörsmålet de fastställda priserna för åren 1999, 2000 och 2003. Den i spörsmålet först nämnda motorcykeln har tagits i bruk 2001, vilket innebär att priset på motorcykeln inte har kunnat tas ur tabellen. Beskattningsvärdet har således definierats med hjälp av andra godkända metoder. I det aktuella fallet har man vid definieringen av värdet dels använt sig av den information som ingår i motorcykeltabellen, dels tagit reda på vilka prisnoteringar som i fråga om fordonet finns att tillgå på marknaden. Vid definieringen av värdet har ett flertal prisnoteringar använts. Den andra motorcykeln som nämns i spörsmålet har tagits i bruk 2000, och därför har priset på den gått att fastställa direkt på basis av motorcykeltabellen. Den beklagliga situation som anges i spörsmålet har således berott på att man i de aktuella fallen har varit tvungen att använda priskällor som avviker från varandra. Den nya och bättre täckande prisdatabas som för närvarande bereds hos tullen kommer att förbättra situationen i fortsättningen. 4
Ministerns svar KK 477/2005 vp Esa Lahtela /sd I situationer som påminner om det fall som relateras i spörsmålet har den skattskyldiga möjlighet att på det sätt som föreskrivs i 68 i bilskattelagen söka ändring i beslutet om bilskatt. Helsingfors den 9 juni 2005 Andra finansminister Ulla-Maj Wideroos 5