M P O L 4 M A A T A L O U S E L I N K E I N O N J A M A A T A L O U S P O L I T I I K A N E K O N O M I A Jukka Kola Maatalouspolitiikka Taloustieteen laitos Helsingin yliopisto 2003
Taloustieteen laitos MAATALOUSPOLITIIKKA Institutionen för ekonomi MPOL4 Luennoin syyslukukauden 2003 loppupuoliskolla maatalouspolitiikan C-kokonaisuuteen kuuluvan kurssin MPOL4 (4 ov): Maatalouselinkeinon ja maatalouspolitiikan ekonomia Sisältö: Kurssi syventää maatalouden ja maatalouspolitiikan ekonomian tuntemusta. Kurssilla käsitellään maatalouselinkeinon ja maataloustuotannon laajuuteen vaikuttavia tekijöitä ja laajuuden säätelymekanismeja. Lisäksi tarkastellaan maatalouspolitiikkaa ohjaavia maatalouden sisäisiä ja ulkoisia riippuvuussuhteita, maatalouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen taloudellisia vaikutuksia sekä politiikan tehokkuutta. Kurssilla perehdytään ja käytetään maatalouspoliittisten ohjelmien keskeistä analyysivälineistöä, erityisesti hyvinvointitaloustiedettä. MPOL2:n jatkona sovelletaan tarjonnan ja kysynnän teoreettisia ja käytännön periaatteita. Kurssille ilmoittaudutaan web-oodin kautta 22.10.2003 mennessä. Aineisto: Kirjallisuus opinto-oppaan mukaan. Heti ensimmäiselle luennolle on hyvä hankkia kurssin luentomoniste, jonka ostajaksi on ilmoittauduttava kirjoittamalla OODIn lisätietoja kohtaan haluavansa ostaa monisteen. Moniste on ostettavissa viikon 44 alussa Outi Huuhkalta, 6. krs. Kurssiin kuuluu harjoituksia ja päätöskuulustelu. Esivaatimukset: MPOL2, Y55, Y101 (tai vastaava matematiikka) Aika ja paikka: Luennot ovat 03.11.-09.12.2003 maanantaisin klo 14-18 ls 717A. Viikki 12.08.2003 Jukka Kola Professori
M P O L 4 (4 ov) MAATALOUSELINKEINON JA MAATALOUSPOLITIIKAN EKONOMIA Tavoite: Maataloustuotannon laajuuteen vaikuttavien tekijöiden ja laajuuden säätelymekanismien kuvaus. Maatalouspolitiikkaa ohjaavien maatalouden sisäisten ja ulkoisten riippuvuussuhteiden tunnistaminen. Tarjonnan ja kysynnän teoreettisten ja käytännön periaatteiden soveltaminen jatkona MPOL2:lle. Maatalouspolitiikan taloustieteellisessä tarkastelussa (Economics of Agricultural Policies) tarvittavan analyysivälineistön, erityisesti hyvinvointitaloustiede, soveltaminen. Toteutus: Luennointi ja aktiivinen keskustelu. Harjoitustehtävät (2 kpl; ks. moniste). Osoitettuun kirjallisuuteen perehtyminen, ml. MPOL4-luentomoniste. Tulosvastuu: Opiskelijat arvioidaan tentillä (60% kokonaisarvosanasta) ja harjoitustöillä (40%). Tenttejä järjestetään kolme yleisinä MPOL-tenttipäivinä: 12.12.2003, 23.1. ja 27.2.2004. Tentti käsittää sekä luennot että kirjallisuuden samalla kertaa. Luennoitsijan ja luentosarjan arvioivat opiskelijat kurssin lopussa jaettavalla arviointikaavakkeella. Luentomoniste: 1. MPOL4 -kurssin sisältö, kirjallisuus ja harjoitustyöt 1 2. Maatalouden asema ja vaikutussuhteet kansantaloudessa 4 3. Maatalouspolitiikan reformien keinot ja vaikutukset 15 - tuotantopolitiikka: rajoituskeinot 16 - tulopolitiikka: suora tuki 31 4. Maatalouspolitiikan hyvinvointivaikutukset 57 5. Taloudellisten ylijäämien siirtokäyrät (STC) 89
MPOL4 MAATALOUSELINKEINON JA MAATALOUSPOLITIIKAN EKONOMIA KIRJALLISUUS OSA I: Maatalouden asema ja vaikutussuhteet kansantaloudessa - TWEETEN, L. 1989. Farm Policy Analysis. Westview. Luvut 1, 3, 5-12. - OECD 1994. Agricultural Policy Reform: New approaches, the role of direct income payments. OECD, Paris. - OECD 1995. Adjustment in OECD Agriculture: Issues and Policy Responses. Paris. - OECD 2003. Multifunctionality: The Policy Implications. 108 p. OECD, Paris. - KOLA, J. 2002. Maatalouspolitiikan kehitys ja poliittis-taloudellinen toimintaympäristö. Teoksessa: Hyyryläinen, T. & Katajamäki, H. (toim.) Muutoksen maaseutu: artikkelikokoelma: 115-136. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli. (myös pdf-tiedostona: www.mtkk.helsinki.fi/rural/liitteet/kokoelma.pdf ) - YRJÖLÄ, T. & KOLA, J. 2000. Kustannus-hyötyanalyysi monivaikutteisesta maataloudesta. Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos. Julkaisuja No. 27. 77 s. - ALA-MANTILA, O. ym. 2000. Agenda 2000:n vaikutus Suomen maatalouteen. MTTL tutk. 244. 148 s. - VON BRAUN, J. 2003. Agricultural Economics and Distributional Effects. Presidential address at the 25 th Conference of International Association of Agricultural Economists IAAE (www.iaae-agecon.org), August 16-22, 2003, Durban, RSA ( http://www.ifpri.org/speeches/200308vonbraun2.pdf ) OSA II: Maatalouspolitiikan hyvinvointivaikutukset: hyvinvointitaloustiede - GARDNER, B.L. 1987. The Economics of Agricultural Policies. Luvut 1, 2, 7. - JOHANSSON, P-O. 1991. An Introduction to Modern Welfare Economics. Cambridge University Press. 176 s. - KOLA, J. 1991. Production Control in Finnish Agriculture. MTTL julk. 64: luvut 3-8. - TWEETEN, L. 1989. Farm Policy Analysis. Westview. Luvut 2, 4, 7, 12. OHEISLUKEMISTONA SUOSITELLAAN: OSA I: KETTUNEN, L. 1992. Suomen maatalouspolitiikka. MTTL tiedonantoja 185: luvut 1, 3 ja 4. KOLA, J. 2000. EU:n rakenne- ja maaseutupolitiikan tulevaisuus. MTTL julkaisuja 94:13-35. Helsinki. BUCKWELL REPORT 1998. Towards a common agricultural and rural policy for Europe. Report of an expert group. European Commission, Directorate-General of Agriculture. European Economy, Reports and Studies No 5/1997. DATAR-ARL 2003. Policy Vision for Sustainable Rural Economies in an Enlarged Europe. Report by the West- European Wotking Group of the DATAR and ARL. 51 p. IFPRI 2002. Reaching Sustainable Food Security for All by 2020: Getting the Priorities and Responsibilities Right. International Food Policy Research Institute IFPRI. Washington D.C. 36 p. http://www.ifpri.org/pubs/catalog.htm#actionlong EU:n yhteisen maatalouspolitiikan CAP:n reformi 2003. http://europa.eu.int/comm/agriculture/capreform/index_fi.htm USA Farm Bill 2002. http://www.usda.gov/farmbill/index.html http://europa.eu.int/comm/agriculture/external/wto/usfarmbill/index_en.htm OSA II: JUST, R.E., HUETH, D.L. & SCHMITZ, A. 1982. Applied Welfare Economics and Public Policy. Prentice Hall Inc. Englewood Cliffs, New Jersey. 491 s. Harjoitustyön 2 kaikki artikkelit!
MPOL4 Harjoitukset Suositellaan tehtäväksi 2-3 hengen ryhmissä Kokonaisarvosanasta 40% HARJ. 1. Oman ajattelun ja päättelyn sekä luentomateriaalin ja -kirjallisuuden perusteella esitä eräiden maatalouspolitiikan keinojen hyödyt ja haitat eri intressiryhmien kannalta. Vertailupareina (a) pakolliset ja vapaaehtoiset tuotannon rajoituskeinot ja (b) hintatuki ja suora tuki. Mieti myös, missä määrin ko. asioissa ilmenee eroja Suomen ja EU:n eri jäsenmaiden välillä. Muista lähteiden käyttö ja merkitseminen (muutama oleellinen lähde riittää tässä yhteydessä). PALAUTUS ja ESITYKSET 10.11.2003 HARJ. 2. Maatalouspolitiikan ja -ohjelmien aiheuttamia hyvinvointimuutoksia ja taloudellisia vaikutuksia käsitteleviä artikkeleja ovat esimerkiksi seuraavat: - WALLACE, T. 1962. Measures of Social Cost of Agricultural Programs. Journal of Farm Economics 44(2):580-594. - JOSLING, T. 1974. Agricultural Policies in Developed Countries: A Review. Journal of Agricultural Economics 25(3):229-263. - KOESTER, U. & TANGERMANN, S. 1977. Supplementing Farm Price Policy by Direct Income Payments: Cost-Benefit Analysis of Alternative Farm Policies with a Special Application to German Agriculture. European Review of Agricultural Economics 4(1): 7-31. - GARDNER, B.L. 1983. Efficient Redistribution through Commodity Markets. American Journal of Agricultural Economics 65:225-234. - ALSTON, J. & HURD, B. 1990. Some Neglected Social Costs of Government Spending in Farm Programs. American Journal of Agricultural Economics 72:149-155. - BULLOCK, D. 1992. Redistributing Income Back to European Community Consumers and Taxpayers through the Common Agricultural Policy. American Journal of Agricultural Economics 74(1):59-67. - KOLA, J. 1993. Efficiency of Supply Control Programmes in Income Redistribution. European Review of Agricultural Economics 20(2): 183-198. - KOLA, J. 1995. In Quest of The Best: Transfer Efficiency of Agricultural Policies. Award Winner's Lecture, XX NJF-Congress. June 1995, Reykjavik, Iceland. - SALHOFER, K. 1996. Efficient income redistribution for a small country using optimal combined instruments. Agricultural Economics 13(1996): 191-199. - BULLOCK, D.S., SALHOFER, K. & KOLA, J. 1999. The normative analysis of agricultural policy: a general framework and review. Journal of Agricultural Economics 50, 3: 512-535. - YRJÖLÄ, T. & KOLA, J. 2001. Cost-Benefit Analysis of Multifunctional Agriculture in Finland. Agricultural and Food Science in Finland 10,4: 295-307. - BULLOCK, D.S. & SALHOFER, S. 2003. Judging agricultural policies: a survey. Agricultural Economics 28 (2003): 225-243. TEHTÄVÄNÄ katsastaa kaikki artikkelit, valita niistä yksi, perehtyä siihen ja tehdä siitä referaatti (.5 s.) kertoen: - MITÄ artikkelissa tehdään, tutkitaan: tutkimusongelma - MIKSI: tutkimuksen tausta ja ongelmaviitekehys - MITEN: teoria, menetelmät ja aineisto - MITÄ SAATIIN AIKAAN: tulokset ja johtopäätökset, sekä - arvioi tutkimuksen relevanttiutta, puutteita/saavutuksia. PALAUTUS 15.12.2003
MAATALOUSELINKEINON JA MAATALOUSPOLITIIKAN EKONOMIA - globaali perspektiivi - Tasapainon saavuttaminen maailman ruoan tuotannon ja kulutuksen välillä vaatii: TALOUSKASVU - erityisesti Afrikka - maatalouden merkitys! VÄESTÖNKASVUN HILLINTÄ - kaupunkiin muuton hillintä KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET o MAASEUDUN INFRASTRUKTUURI o MAATALOUSTUTKIMUS o PÄÄOMIEN SAATAVUUS o PANOSTEN SAATAVUUS o NEUVONTA VALTION SOPIVA ROOLI - julkisen politiikan koordinointi LUONNONVARAT & YMPÄRISTÖ HUOM! Katso mm. IFPRI:n (www.ifpri.org ) julkaisut, esimerkiksi: IFPRI 2002. Reaching Sustainable Food Security for All by 2020: Getting the Priorities and Responsibilities Right. International Food Policy Research Institute IFPRI. Washington D.C. 36 p. http://www.ifpri.org/pubs/catalog.htm#actionlong
MAATALOUDEN TUOTANTOTAVOITTEIDEN ASETTAMISEN PERUSTEET TUOTANNON TUKEMISTA PUOLTAVAT ELINTARVIKETURVA KAUSIVAIHTELU VILJELIJÖIDEN TULOT ALUEPOLITIIKKA TYÖLLISYYS YMPÄRISTÖ YHTEISKUNNALLISET TEKIJÄT TUOTANNON LAAJUUTTA RAJOITTAVAT VALTIONTALOUDELLISET TEKIJÄT KANSANTALOUDELLISET TEKIJÄT KANSAINVÄLISET TEKIJÄT YMPÄRISTÖTEKIJÄT
Maatalousohjelmien historia on opettanut, että: 1. Jos käytössä ei ole tehokkaita tuotannon säätely- ja rajoituskeinoja, vapaiden markkinoiden tasapainohinnan yläpuolelle tuetut hinnat johtavat ylituotantoon sekä suuriin varastoihin ja/tai vientitukeen 2. Tuotannon rajoittaminen voi onnistua myös vapaaehtoisin keinoin, mutta yleensä se johtaa suuriin valtiontaloudellisiin eli budjettikustannuksiin 3. Pakolliset keinot ovat usein tehokkaampia ja edullisempia varsinaisen tuotannon säätelyn/rajoittamisen kannalta, mutta niillä voi olla resurssiallokaatiota vääristäviä vaikutuksia 4. Maatalouden (yli)tuotanto-ongelmia ei pystytä ratkaisemaan vain yhden tuotteen tuotantoa säätelemällä "Farm production capacity behaves like a balloon filled with water" Tweeten p. 346 5. Politiikan suunnan ja ohjelmien sisällön oleellinen muuttaminen on yleensä hyvin vaikeaa "Major changes come mostly in times of crises" Tweeten p. 346
M P O L 4 (4 ov) MAATALOUSELINKEINON JA MAATALOUSPOLITIIKAN EKONOMIA Tavoite: Tunnistaa ja ymmärtää maataloustuotannon laajuuteen vaikuttavat tekijät ja laajuuden säätelymekanismit Tunnistaa maatalouspolitiikkaa ohjaavat maatalouden sisäiset ja ulkoiset riippuvuussuhteet Soveltaa tarjonnan ja kysynnän teoreettisia ja käytännön periaatteita (jatkona MPOL2:lle) Soveltaa maatalouspolitiikan taloustieteellisen tarkastelun analyysivälineistöä, erityisesti hyvinvointitaloustiedettä