rakennekatsaus heinäkuu 216 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite Käyntiosoite Puhelin (vaihde) Faksi Internet Postal Address Visiting Address Tel. (switchboard) Facsimile www.teknologiateollisuus.fi PL/P.O. Box 1 Eteläranta 1 9 192 31 9 624 462 http://metallinjalostajat.teknologiateollisuus.fi/ FI-313 Helsinki FI-13 Helsinki +358 9 192 31 +358 9 624 462
Tiedote 15.7.216 Metallien jalostus edelleen merkittävä vientieurojen tuoja tk-panostukset elintärkeitä alan elinvoimaisuudelle osuus Suomen viennistä on edelleen korkealla tasolla: tuoreen katsauksen mukaan joka kahdeksas vientieuro tulee metallien jalostuksen tuotteista. Panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat pitäneet alan pinnalla maailmanmarkkinoiden hintakilpailun puristuksessa. osuus koko Suomen tavaraviennistä oli vuonna 215 peräti 12 prosenttia. Lähes 2,7 miljardin euron nettovienti tekee metallien jalostuksesta yhden merkittävimmistä nettovientialoista Suomessa. Jos metallimalmien tuontia ei huomioida, ylsi alan nettovienti lähes neljään miljardiin euroon vuonna 215. Liikevaihtoa metallien jalostuksella oli Suomessa viime vuonna 9,1 miljardia euroa. Alkuvuonna 216 tuotantomäärät ovat olleet jonkin verran korkeammalla tasolla kuin vuonna 215. Tuottajahintojen voimakas lasku kuitenkin painaa liikevaihdon kehitystä negatiiviseksi. Vaikka suomalainen metallien jalostus on pystynyt säilyttämään toimintakykynsä kohtuullisen hyvin, on selvää, että alan toimintaympäristö muuttuu vuosi vuodelta yhä haastavammaksi, Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen sanoo. Järvinen nostaa metallien jalostuksen ylikapasiteetista johtuvan polkumyynnin ja Euroopan kilpailijamaita tiukemmat ja muita nopeammin tiukkenevat päästövähennystavoitteet alan kehityksen uhkakuviksi. Kansainvälisestä painostuksesta huolimatta Kiinan massiivinen ylikapasiteetti näyttää vain kasvavan eikä eurooppalaisen kaltainen päästökauppajärjestelmä ainakaan vielä rasita useimpia kilpailijoita. Eurooppa taas jatkaa kiristyvien päästövähennystavoitteiden valmistelua, toimialan ilmeisestä ahdingosta huolimatta. Kiitos toistaiseksi erittäin hyvin toimineen innovaatiojärjestelmän, Suomessa toimivat metallien jalostajat ovat pystyneet parantamaan tuotantoprossien energia- ja ympäristötehokkuutta sekä tuotteiden laatua. Tehokas tutkimus- ja kehitystoiminta sekä kotimaahan rakennettu toimiva innovaatioympäristö ovat mahdollistaneet alan kehityksen maailmanmarkkinoiden paineesta huolimatta. Tuottavuus on parantunut viimeisen neljän vuoden aikana keskimäärin yli 1 prosentin vuosivauhdilla. Suomen metallinjalostuksen arvoketjun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämiseksi onkin tärkeää, että pystymme niukkenevista resursseista huolimatta säilyttämään yrityksille elintärkeän tutkimus- ja kehitystoiminnan aktiivisena. Tätä varten Suomi tarvitsee metallien jalostuksen kasvuohjelman, jolla sitoutetaan niin alan yritykset kuin poliittiset päättäjätkin turvaamaan yli 15 ihmisen työpaikat ja 12 prosenttia Suomen tavaraviennistä, Järvinen painottaa. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Kimmo Järvinen, Metallinjalostajat ry, puh. 43 825 7642 Ekonomisti Petteri Rautaporras, puh. 5 34 222, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
liikevaihto Suomessa, käyvin hinnoin 12 1 8 Milj. EUR liikevaihto Suomessa oli vuonna 215 noin 9,1 Mrd. euroa, edellisvuoden liikevaihdon ollessa n. 9,8 Mrd. euroa. 6 4 2 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito Liikevaihto jalostusarvo Suomessa, käyvin hinnoin 2 8 2 6 2 4 2 2 2 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Milj. EUR 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito Jalostusarvo Jalostusarvo/Liikevaihto (oik. ast.) 28% 26% 24% 22% 2% 18% 16% 14% 12% 1% 8% 6% 4% 2% % jalostusarvo Suomessa oli vuonna 215 n. 1,5 Mrd. euroa. Vuodesta 214 jalostusarvo nousi peräti 12 prosenttia.
investoinnit Suomessa, käyvin hinnoin Milj. EUR 1 2 1 8 6 kiinteät investoinnit Suomessa olivat vuonna 215 vajaa 4 Milj. euroa. Alan T&K-investoinnit ovat pysyneet viime vuosina noin reilun sadan miljoonan euron tuntumassa. 4 2 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito Kiinteät investoinnit T&k investoinnit tavaravienti Suomesta, käyvin hinnoin Milj. EUR 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1996 1997 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Lähde: Tullihallitus / Tavaroiden ulkomaankauppatilastot Tavaravienti Osuus Suomen tavaraviennistä (oik. ast.) 18% 16% 14% 12% 1% 8% 6% 4% 2% % Vuonna 215 metallien jalostuksen tavaravienti Suomesta oli n. 6,7 Mrd. euroa. Taravaviennin arvo pysyi käytännössä samana verrattuna vuoteen 214. Metallien jalostuksen vienti oli vuonna 215 1,7-kertainen tuontiin nähden, nettoviennin ollessa noin 2,7 Mrd. euroa. Suomeen tuotiin metallimalmeja vuonna 215 n. 1,5 miljardilla eurolla, viennin ollessa reilut 1 miljoonaa euroa. Metallien jalostuksen vientiosuus Suomen tavaraviennistä oli vuonna 215 noin 12 prosenttia, eli lähes joka kahdeksas vientieuro tuli metallien jalostuksen tuotteista.
tavaraviennin rakenne alatoimialoittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % Putkien viennin määrä kasvoi vuonna 211 Nord Stream -hankkeen myötä. Aiemmin lähes olematonta suurten öljyja kaasuputkien tuontia kertyi vuosina 29 211 noin 1,2 Mrd. euroa. Vuosina 21 211 putket näkyvät 1,4 Mrd. euron viennin kasvuna. 2 % 1 % % 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Lähde: Tullihallitus / Tavaroiden ulkomaankauppatilastot Metallimalmit Rauta ja teräs Putket ja muu teräs Värimetallit tavaratuonnin rakenne alatoimialoittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % Suomeen tuodaan runsaasti metallimalmeja viennin ollessa melko pientä. Metallimalmien osalta ulkomaankaupan tase onkin vahvasti alijäämäinen. Tuotu malmi kuitenkin jalostetaan Suomessa ja myydään eteenpäin jolloin koko metallien jalostuksen ulkomaankaupan tase on vahvasti ylijäämäinen. % 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Lähde: Tullihallitus / Tavaroiden ulkomaankauppatilastot Metallimalmit Rauta ja teräs Putket ja muu teräs Värimetallit
tavaraviennin rakenne vientialueittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Euroalue Muu EU27 Muu Eurooppa Afrik, Läh I & Osea. Aasia Pohjois Amerikka Latin. Amerikka Lähde: Tullihallitus / Tavaroiden ulkomaankauppatilastot vienti painottuu voimakkaasti Eurooppaan. Tärkeimmät vientimaat vuonna 215 olivat Alankomaat (25 %), Saksa (19 %), Ruotsi (11 %), Sveitsi (5 %), Yhdysvallat (4 %) ja Iso-Britannia (4 %). Vienti Venäjälle romahti vuonna 214 peräti 5 % ja vuonna 215 vienti putosi vielä tästä lähes 4 %. Euroopan ulkopuolelle vuonna 215 meni 15 % viennistä. tuotteita tuotiin Suomeen eniten Ruotsista (16 %), Saksasta (9 %), Kanadasta (6 %), Norjasta (6 %) ja Venäjältä (5 %). Suomalaisten metallienjalostajayritysten henkilöstö kotimaassa ja tytäryrityksissä ulkomailla 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus Henkilöstö Henkilöstö ulkomailla 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Henkilöstön määrä Suomessa väheni vuonna 215 vajaalla kahdella prosentilla verrattuna vuoteen 214. Henkilöstön määrä on laskenut nyt neljä perättäistä vuotta. Metallien jalostuksella on ollut jo pitkään enemmän henkilöstöä tytäryrityksissä ulkomailla kuin Suomessa. Muista teknologiateollisuuden toimialoista poiketen ulkomaanhenkilöstö keskittyy Länsi-Eurooppaan, jossa on 47 % ulkomaan henkilöstöstä. Keski- ja Itä-Euroopassa henkilöstöstä on 15 %, Pohjois-Amerikassa 17 % ja Aasiassa 9 %.
yritykset Suomessa henkilöstömäärän mukaan vuonna 213 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kpl / % 9 18 12 13 7 1 1 2 3 4 15 17 18 4 5 9 1 19 2 49 5 99 1 249 25 499 5 999 1 Lähde: Tilastokeskus / Yritysten rakenne ja tilinpäätöstilastot Yritysten määrä, kpl Osuus henkilöstöstä, % 7 4 15 2 41 Suomessa oli vuonna 214 168 metallien jalostuksen yritystä. Toimialan kaksi suurinta yritystä kattoivat 41 % koko toimialan henkilöstöstä. Suuret, yli 25 henkeä työllistävät yritykset kattoivat henkilöstöstä 74 % eli toimiala on huomattavasti muuta teknologiateollisuutta keskittyneempi suuryrityksiin, vaikka pieniäkin yrityksiä on erityisesti valimopuolella runsaasti. liikevaihdon ja tuotannon volyymin kehitys Suomessa 16 25 = 1 Globaali taantuma iski Suomen metallien jalostukseenkin 15 vuoden 28 14 viimeisen neljänneksen 13 aikana äärettömän kovaa. 12 Muutoin metallien jalostuksen liikevaihtoon 11 on vaikuttanut huomattavasti 1 enemmän hinto- 9 jen kuin tuotantomäärien muutokset. 8 7 6 5 1/5 4/5 7/5 1/5 1/6 4/6 7/6 1/6 1/7 4/7 7/7 1/7 1/8 4/8 7/8 1/8 1/9 4/9 7/9 1/9 1/1 4/1 7/1 1/1 1/11 4/11 7/11 1/11 1/12 4/12 7/12 1/12 1/13 4/13 7/13 1/13 1/14 4/14 7/14 1/14 1/15 4/15 7/15 1/15 1/16 4/16 7/16 1/16 Lähde: Tilastokeskus / Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, volyymi indeksi Liikevaihto Tuotannon volyymi
tuottajahintojen kehitys 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 25 = 1 1/5 4/5 7/5 1/5 1/6 4/6 7/6 1/6 1/7 4/7 7/7 1/7 1/8 4/8 7/8 1/8 1/9 4/9 7/9 1/9 1/1 4/1 7/1 1/1 1/11 4/11 7/11 1/11 1/12 4/12 7/12 1/12 1/13 4/13 7/13 1/13 1/14 4/14 7/14 1/14 1/15 4/15 7/15 1/15 1/16 4/16 Lähde: Tilastokeskus / Teollisuuden tuottajahintaindeksit Metallien jalostus pl. metallimalmikaivokset tuottajahinnat laskivat lähes yhtäjaksoisesti vuoden 211 puolivälistä, aina vuoden 214 alkuun asti. Näin pitkä lasku yhdistettynä koviin kustannuspaineisiin, ei ole ollut yrityksille helppo yhtälö. Hinnat lähtivät kuitenkin pieneen nousuun vuoden 214 aikana mutta laskivat taas hiukan vuoden 214 lopussa. Alkuvuonna 215 hinnoissa oli pientä nousua mutta loppuvuoden uutiset erityisesti Kiinasta saivat hinnat jälleen laskemaan rajusti. Alkuvuonna 216 hintojen lasku näyttää kuitenkin pysähtyneen. (pl. metallimalmikaivokset) tuotannon volyymin kehitys Suomessa ja merkittävimmissä EU-maissa 13 12 11 1 9 8 7 6 5 25 = 1 1/5 4/5 7/5 1/5 1/6 4/6 7/6 1/6 1/7 4/7 7/7 1/7 1/8 4/8 7/8 1/8 1/9 4/9 7/9 1/9 1/1 4/1 7/1 1/1 1/11 4/11 7/11 1/11 1/12 4/12 7/12 1/12 1/13 4/13 7/13 1/13 1/14 4/14 7/14 1/14 1/15 4/15 7/15 1/15 1/16 4/16 Käypähintaisella jalostusarvolla mitaten Euroopan merkittävimmät metallienjalostajamaat ovat Saksa (32 %) (toimialan osuus jalostusarvosta EU28:ssä vuonna 213), Italia (11 %), Espanja (9 %), Ranska (9 %), Iso-Britannia (8 %), Itävalta (5 %), Ruotsi (5 %) ja Belgia (4 %). Suomen osuus on noin 2 %. Lähde: Eurostat / Industry production index Saksa Suomi EU 28 Italia Espanja Ranska
Koko kansantalous Metallien jalostus Muuttuja Yksikkö Arvo 214 15/14, % Arvo 214 14/13, % Liikevaihto Milj. EUR 387 378, % 9 61 7, % Jalostusarvo Milj. EUR 18 358 2, % 1 544 11,8 % Kiinteät investoinnit Milj. EUR 33 61 2,2 % 39,8 % T&k investoinnit Milj. EUR 9 18 2,9 % 121 7,1 % Kokonaistyövoimakustannukset Milj. EUR 12 46 1, % 882,6 % Työlliset Henkeä 2 497 4,4 % 15 8 1,9 % Henkilöstö ulkomailla Henkeä 18 89 6,6 % Tavaravienti Milj. EUR 53 868,1 % 6 76,3 % Tehdyt tunnit Milj. h 4 99,7 % 23,4 2,1 % Tuottavuus EUR/h 44,,1 % 66, 17,5 % Käsitteistä ja määritelmistä Metallien jalostus on tässä rakennekatsauksessa määritelty kattamaan TOL28-toimialat 7 ja 24, ellei erikseen toisin mainita. Liikevaihdon estimaattorina on käytetty kansantalouden tilinpidon tuotosta ja jalostusarvon estimaattorina arvonlisäystä. Lisätietoja alan viennistä löytyy Teknologiateollisuuden Vientiraportista osoitteesta: http://teknologiateollisuus.fi /fi /ajankohtaista/talous-tilastot/talousnakymat Lähteinä on käytetty seuraavia tilastoja: Eurostat Industry Production Index, National Accounts, Structural Business Statistics Teknologiateollisuus ry. Neljännesvuosittainen henkilöstötiedustelu, Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla -tilasto Tilastokeskus Kansantalouden tilinpito, Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, Teollisuuden liikevaihtokuvaaja ja Teollisuustuo-tannon volyymi-indeksi Tullihallitus Tavaroiden ulkomaankauppatilasto