KOUVOLAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 3/2011 s.12 TUTUSTU Kouvolan tonttitarjontaan! s. 22 s. 24 Ehkäisevä perhetyö TUKENA ARJESSA UUDET TILAT KSAO:n logistiikalle Afrikka hurmasi Afrikka-teema näkyi värikkäästi. Miten kansa vastasi? s.4 Yhteistä iloa Kouvolan perhepuistot hauskuttavat tänä syksynä teemakerhoin 1. s.3
Sisällys PÄÄKIRJOITUS 2 PERHEPUISTOT 3 Kouvolan perhepuistoissa uutuutena teemaryhmiä. AFRIKKA KOUVOLASSA 4 Afrikka-teema kokosi Kouvolaan afrikkalaista taidetta ja elämänmenoa. VENÄLÄISTEN MATKAILU 6 Kouvola vetää yhtä enemmän venäläismatkailijoita. UUSI KESKUSPUISTO 7 Kouvolan keskuspuisto uudisti ilmeensä vanhaa kunnioittaen. RATAMO-KESKUS 8 Suunnitteltu Ratamo-keskus tarvitsee keskeisen sijainnin. ROKOTUKSET 9 Rokotus säästää huomattavasti terveyskustannuksissa. SYKSYN KOKOUKSET 9 YSTÄVÄPERHE AUTTAA 10 KyAMK:n ystäväperhetoiminta toimii vaihto-oppilaiden tukena. UUSIA TONTTEJA 12 Nyt niitä löytyy - pientalotontteja. PELIOSAAMISTA KAAKOSSA 13 Kaakkois-Suomen peliklusteri haluaa seudun peliosaajat esille. NUORTEN AIKAA 14 Syksyllä keskitytään nuorten kulttuuriin. OMISTUKSENVAIHDOKSET 15 Kinnon palvelut tukevat PK-yritysten omistuksenvaihdoksessa. ELÄMYKSIÄ KIRJASTOSTA 16 40-vuotias pääkirjasto on palveluiden mekka. TERVASKANKAAN LIIKENNE 18 Tervaskankaan liikennejärjestelyt rakentuvat pala palalta. SUOSITUT PALVELULINJAT 20 Senioreille tarkoitetut palvelulinjat ovat entistä suositumpia. PÄIVYSTYS UUDISTUI 21 Kouvolan päivystyskäytäntö uudistui selkeämmäksi. TÄRKEÄÄ PERHETYÖTÄ 22 Ehkäisevä perhetyö antaa kaivattua tukea uupuneelle vanhemmalle. UUDET TILAT 24 KSAO:n logistiikkakoulutus sai uudet tilat Tiilitieltä. ROOPE MAAILMALLA 26 Lumilautailija Roope Tonterin kisainto ei näytä laantumisen merkkejä. SYKSYN LIIKUNTARYHMÄT 27 Tasapainoilua Kouvolan kaupunginhallitus käynnisti viime marraskuussa talouden vakauttamisohjelman valmistelun ja valtuustoryhmät nimesivät edustajansa työtä ohjaavaan taloustyöryhmään. Valmistelutyön väliraportti esiteltiin äskettäin kaupunginvaltuustolle ja tiedotusvälineille. Toimeksiannon mukaisesti väliraportti sisältää kaupungin taloudellisen tilanteen arvioinnin, vertailun vastaavankokoisiin ja -tyyppisiin kaupunkeihin, ennusteen talouden tulevasta kehityksestä sekä esityksen niistä keinoista, joilla talouden tasapaino voidaan saavuttaa. Se menee julkistamisen jälkeen valtuustoryhmien arvioitavaksi. Tavoitteena on löytää yhteinen poliittinen näkemys niistä keinoista, joilla kaupungin talous saadaan kovalle terveelle pohjalle. Kouvolan kaupungin talouden perusongelmana on tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino. Teollisuuden rakennemuutoksen takia vähenevät tulot eivät kata vanhenevan väestön ja kasvavien palvelutarpeiden takia kasvavia menoja. Rakenteellinen vaje on n. 30 miljoonaa euroa. Se vastaa yli kolmen veroprosentin vuotuista tuottoa. Myllykosken tehtaan lakkauttaminen tuo tuloihin 7 miljoonan lisäaukon. Uuteen hallitusohjelmaan sisältyvät valtionosuusleikkaukset vähentävät nekin kaupungin tuloja. Euroopan talouden myllerrys voi tuoda kunnille vielä uusia säästöpaineita. Poliittisten päättäjien asema ei ole helppo. Päätöksiä on pakko tehdä ja vieläpä nopeasti. Päättäjien käsissä on se, katetaanko kasvava vaje verojen tai asiakasmaksujen korotuksilla vai palvelujen tuottavuutta parantamalla. Vastaukseksi ei riitä tieto niistä asioista, joihin ei saa puuttua. Tarvitaan selkeä linjaus siitä, mihin tavoitteisiin taloudenpidossa pyritään ja minkälaisia uhrauksia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ollaan valmiita tekemään. Vakauttamisohjelman keinovalikoima ei sisällä suuria yllätyksiä. Olennaista kuitenkin on se, että säästöjen sijasta painopiste on palvelujen kehittämisessä. Taloudellisesti merkittävimpiä asioita ovat mm. vanhustenhuollon palvelurakenteen uudistaminen laitospainotteisesta avopalvelujen suuntaan sekä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integraatio Ratamo-hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Sivistystoimialan on sopeutettava toimintaansa pienenevään palvelukysyntään. Kaupungin omistajapolitiikkaa on suunnattava siten, että se tukee palvelujen kehittämistä. Vakauttamisraportin positiivinen viesti liittyy kuntaliitoksen toteuttamiseen. Liitospäätökset tehtiin oikeaan aikaan. Toiminta on kehittynyt hyvään suuntaan. Liitoksen mahdollistamia rakenteellisia uudistuksia on käynnistetty nopeasti. Uudet rakenteet mahdollistavat tarvetta vastaavien palvelujen kehittämisen kaupunkilaisille. Samanaikaisesti on huolehdittava myös kaupungin elinvoimasta. Uusien työtilaisuuksien synnyttäminen edellyttää organisaatiolta määrätietoista työtä ja tarvittaessa myös hallittua riskinottoa. Kaiken perustana on kuitenkin henkilöstöstä huolehtiminen. Ilman osaavaa ja motivoitunutta porukkaa muutoksen läpivieminen ei onnistuisi. Henkilöstön jaksamiseen kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 28.9.2011 Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan ilmaisjakeluna koteihin. Lehteä on jaossa myös kaupungin eri palvelupisteissä. Seuraava Kouvola -tiedotuslehti ilmestyy marras/joulukuussa 2011. Julkaisija Kouvolan kaupunki / Viestintä, puh. 020 61 511 Torikatu 10, PL 85, 45101 Kouvola, viestinta@kouvola.fi Päätoimittaja Yhteyspäällikkö Anne Käki Toimitusneuvosto Annikki Niiranen, Heli Lehti, Eija Tiitinen, Susanna Toikander, Tuija Hanski, Tea Salonsaari-Eloranta, Ilona Manninen Toimitus/Taitto Aptual Oy, Kouvola Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola 2011 Kouvola-lehti verkossa Jakelu ISSN-L 1798-8330 ISSN 1798-8403 Painos 53 000 kappaletta www.kouvola.fi /Kouvola-Info/kaupunkitiedottaa/Esitteet ja julkaisut. Kouvolan kaupungin tiedotuslehden jakelun suorittaa Jakelu suora Oy. Jakelupalautteet netissä www.jakelupalaute.fi /kouvolatiedottaa tai puhelimitse arkisin klo 9-16 puh.(05) 544 4070 2
Hauskaa YHDESSÄ Kouvolan perhepuistot tarjoavat yhteistä aikaa lapsille ja vanhemmille; tuttavaverkosto kasvaa leikin keinoin ja samalla saa hieman vertaistukeakin. Kouvolan kolmessa perhepuistossa riittää vilinää. Vastikään Pentsojalta muuttaneessa Puutarhurinkadun perhepuistossa vierailee päivittäin noin kaksikymmentä lasta vanhempineen. Lisäksi Kouvolassa on Kuovin perhepuisto Lehtomäessä ja Rekolan perhepuisto Kuusankoskella. Perhepuistot palvelevat yhteisesti kaikkia kaupungin lapsiperheitä. Lue lisää: www.kouvola.fi/ varhaiskasvatus Perhepuistot on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen, joskus mukana on isovanhempia. Kerhokausi alkaa syyskuussa ja päättyy toukokuussa. Puistoissa on monenlaista toimintaa: tapahtumapäiviä, vanhempi-lapsi -tapaamisia, perhepäiviä, vauvatapaamisia ja uutuutena teemakerhoja. Lisäksi löytyy tenavaparkki eli annamme tilapäistä hoitoapua, varhaiskasvatuksen koordinaattori Anita Nikkanen kertoo. Teemakerhoja löytyy varsin monipuolisesti: musiikkia, maalausta, teatteria, perinnekerhoa, suunnistusta Kerhoissa korostetaan varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti leikkimistä, liikkumista, tutkimista ja eri taiteen alueisiin liittyvää ilmaisemista sekä luodaan myönteisiä asenteita oppimiseen. Toiminnallisen ja taidelähtöisten menetelmien avulla rikastetaan arkista kanssakäymistä sekä saadaan aistit liikkeeseen. Yhteiset kokemukset ja elämykset lisäävät lapsen osallisuuden riemua. Vauva- ja taaperoryhmissä tehdään esimerkiksi säkkikangasaskartelua ja käydään läpi erilaisia aisteja. Perhepuistojen toiminta on maksutonta mutta osaan ryhmistä tulee ilmoittautua etukäteen. Toimintaa ohjaavat perhepuisto-ohjaajat, joilta saa hyviä vinkkejä ja tukea kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Perhepuistot ovat osa Kouvolan avointa varhaiskasvatusta, ja toimimme tiiviissä yhteistyössä mm. neuvoloiden, MLL:n ja seurakunnan kanssa. avoimen varhaiskasvatuksen toimijat ovat verkostoituneet ohjausryhmäksi, joka koordinoi, suunnittelee ja kehittää avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa kaupungissa. Puheenjohtajana toimii lasten ja nuorten palveluiden suunnittelija Päivi Teräväinen. Osaltamme olemme siis luomassa perheiden ja lasten hyvinvointia, tuemme lasten ja vanhempien yhteistä aikaa ja neuvomme sekä ohjaamme arjen tilanteissa. Toimintaa laajemminkin Kouvolan perhepuistojen kerhoryhmän (jossa lapset ovat ilman vanhempiaan) maksimikoko on tällä hetkellä 12. Jotkut perheet tulevat kauempaa päästäkseen juuri tiettyyn perhepuistoon tai tiettyyn toimintaan tai tapahtumaan. Kysyntää olisi silti muuallekin Kouvolaan: Valkealaan, entisen Anjalankosken alueelle... Olisi hienoa jos pääsisimme laajentamaan toimintaa esimerkiksi Myllykosken uuden päiväkodin tiloihin. Toimintaa voisi lisätä alueellisesti esimerkiksi myös osaviikkoisena päiväkoteihin sekä tekemällä myös resurssien suhteen enemmän yhteistyötä MLL: n ja seurakunnan kanssa. On ollut ihanaa huomata kuinka aktiivisesti vanhemmat ovat olleet mukana toiminnassa ja tapahtumien ideoinnissa ja järjestämisessä. Luovuutta ja yhteistä intoa riittää, kertoo ohjaaja Jaana Sihvola. 3
Verkostoja luovasta AFRIKASTA Tuttu ja tuntematon Afrikka väritti Kouvolan kulttuurielämää koko kevään ja syksyn. Mitä jäi käteen? 4
Kouvola toimi Pohjoismaiden suurimman nykytaidetapahtuman ARS11:n yhtenä satelliittina nykytaiteen museo Kiasman kutsumana. ARS:n 50-vuotisnäyttelyn taideteemaksi valikoitui Kiasman johtajan ideoima Afrikka. Kouvola keskittyi omassa näyttelyssään itäiseen Afrikkaan, johon sillä oli jo olemassa valmista verkostoa. Taiteilija Ulla Rantasen ja tekstiilitaiteilijoiden Minna Impiön ja Mari Martikaisen kautta löytyi afrikkalaisia nykytaiteilijoita, joiden avulla Kouvola hinattiin lähemmäs afrikkalaista elämänmenoa. nuenssi Anna-Kaarina Kippola ja museopedagogi Irja Ahtovirta kertovat. Herättelyä Kouvolaan kutsutut taiteilijat, erityisesti nuoret naistaiteilijat yllättivät tasokkuudellaan. Töistä syntyi monipuolinen näyttelykokoelma: ITE-taidetta, videoinstallaatiota, maalauksia ja yhteisötaidetta joita kävi ihastelemassa ennätysmäärä, noin 8000 katsojaa! Afrikka-teema elää myös Taikalamppu-verkoston monikulttuurisuus- kehittämistehtävän myötä lasten ja nuorten kulttuurissa ainakin vuoteen 2013 asti. Sitä ennen tanssitaan kuitenkin joukolla nuorten omaa Sytyke -tanssia! Lue lisää Sytykkeestä: taikalamppu.fi Kouvolan ARS11-näyttely muodostui seitsemän afrikkalaistaiteilijan teosten, näyttelyn kuraattorin ja alkusysäyksen antajan Ulla Rantasen taiteen sekä Minna Impiön ja Mari Martikaisen yhdessä Karinden kylän naisten kanssa luoman yhteisötaideteoksen ympärille. Kouvolan ARS11 oli kaiken kaikkiaan onnistunut, niin meidän kuin yleisönkin mielestä. Afrikkalainen taide on kantaaottavaa, yhtä aikaa luovaa ja arkista, ja ennen kaikkea sosiaalista. Se heijastaa yhteiskuntaa. Yleisö taas odottaa näkevänsä savannin eläimiä, naamioita ja rumpuja asioita jotka koetaan Afrikkaa kuvaaviksi täällä lännessä. Olikin hienoa havaita kuinka yllättynyttä ja aidosti innoissaan yleisö oli: Tämmöistäkö se afrikkalainen taide onkin!, ama- Kouluille pidimme opastettuja museokierroksia, ja koululaisia kävikin bussilasteittain. Monille lapsille ja nuorille kynnys tulla museoon on korkea, joten näillä opastetuilla ryhmillä sekä taustoittamalla teoksia pyrimme madaltamaan tuota kynnystä. Oli mahtavaa huomata että osa nuorista tulikin uudestaan näyttelyyn vanhempiensa kanssa, Ahtovirta huomauttaa. Kriittinen ja kantaaottava afrikkalaistaide herättää ajattelemaan: elämää, ihmistä, nykyhetkeä, yhteiskuntaa. ARS11:n kaltaisilla mahtiponnisteluilla kaadetaan raja-aitoja eri kulttuurien välillä ja luodaan uusia verkostoja. Näin myös Kouvolassa; uuden verkoston myötä tavalliset ihmiset havahtuivat ottamaan osaa yhteisötaidenäyttelyyn. Lisää Afrikkaa Liikuntavälineitä Tansaniaan Kouvolan kaupunki kerää käytettyjä liikuntavälineitä Afrikkaan. Välineet toimitetaan kouluille ja urheiluryhmille Tansaniassa yhteistyössä Liike ry:n kanssa. Hyväkuntoisia ja puhtaita välineitä voi tuoda Kouvola-talolle 1.11. saakka. Afrikan arkea kouvolalaisittain Kansainvälisyysviikkoa vietettiin afrikkalaisittain Urheilupuiston koululla yhteistyössä Poikilon kanssa. 19.9. pidetyssä Matkalla-matineassa perehdyttiin Afrikan arkeen kouvolalaissilmin. AFRIKKA MUISTOISSAIN Mitä matkamuistot kertovat? Kouvolan kaupungin sekä Kouvola, Kuusankosken ja Valkealan seurakuntien yhteistyössä järjestämä kiertonäyttely Afrikka elää muistoissani esitteli kouvolalaisten Afrikasta mukanaan tuomaa eksoottista esineistöä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen kunnioitti näyttelyä omalla esineistölainauksellaan. Huhtikuusta kesäkuuhun Kouvolan ja Kuusankosken pääkirjastoissa sekä Valkealan kirjastossa kiertänyt Afrikka elää muistoissani -näyttely keräsi 1970 2010-luvuilla Afrikassa työskennelleiden tai oleskelleiden kouvolalaisten mukanaan tuomaa esineistöä kansan ihmeteltäviksi: soittimia, naamioita, kankaita, juhlatavaroita ja arkiesineitä jotka kertovat afrikkalaisen elämän tarinaa eri vuosikymmeniltä. Näyttely koostui eri puolella Afrikkaa työskennelleiden kouvolalaisten esineistöstä. Mukana olivat pastori Tuula Faye (Senegal), sairaanhoitaja Anni Väisälä (Angola), opettaja Marjatta Kurki (Kenia), opettaja Anneli Laine (Namibia), pastori Olavi Mäki-Patola (Etiopia), agronomi ja pastori Pauli Heinola (Etiopia), sairaanhoitaja Eeva-Liisa Rantasuomela (Angola) sekä opettaja Sirkku-Maria Tommola (Namibia). Presidentti Tarja Halonen juhlisti näyttelyä osallistumalla siihen omalla esineistöllään. Presidentin esineistö on peräisin hänen valtiovierailultaan Namibiaan, Senegaliin ja Beniniin. Afrikka elää muistoissani -näyttely täydensi osaltaan Kouvolan vahvaa Afrikka-teemavuotta. Kouvolan päiväkoti- ja koululaisryhmät pääsivät tutustumaan näyttelyihin lähetystyöntekijöiden opastamina; kaikkiaan vieraskirjaan nimensä raapusti noin 500 koululaista ja päiväkotilasta 32 ryhmästä sekä noin 200 muuta näyttelyvierasta. Näyttelyn avajaistapahtumassa Kouvolan maahanmuuttajataustaiset muusikot kohtasivat yleisön ja järjestäjät. 5
jatkossakin monipuolista markkinointia matkailijoiden tänne saamiseksi, Kouvola Innovationin projektipäällikkö Paula Kulla kertoo. Vetovoimatekijät esiin Kymenlaakson yhteisenä matkailunedistämisvälineenä toimii Valitse Kymi -hanke, jonka avulla tehostetaan alueen markkinointia ja luodaan uusia verkostoja. Lokakuun alussa valmistuva Dolina reki Kymi -esite kokoaa mm. talven tapahtumat yksiin kansiin. Esitettä jaetaan venäläisille Pietarissa ja myös Kaakkois-Suomen rajanylityspisteissä. Lisäksi on radiomainontaa ja messunäkyvyyttä. Tärkeintä on silti vahvistaa Kouvolan vetovoimatekijöitä ja luoda uusia. Venäläisten lomakohteen valinnassa tärkeiksi seikoiksi nousevat luonnonläheisyys, turvallisuus, palvelutaso, hintataso, perheystävällisyys sekä kohteen saavutettavuus. Venäläiset arvostavat myös laatua ja sen vuoksi mm. elintarvikkeita hankitaan yhä enemmän vaatteiden ja muiden kulutustavaroiden lisäksi. Venäjänkielistä asiakaspalvelua arvostetaan. Ostosmatkailulle meillä on hyvät puitteet tarjonnan vielä edelleen kasvaessa. Kouvolan keskustassa ja taajamissa on monipuolisia erikoisliikkeitä, useita kauppakeskuksia, Prisma ja ensi vuonna avautuva Veturi. Kesäisin lapsiperheitä vetää Kouvolaan Tykkimäen Huvipuisto, Kulla sanoo. Nostetta ryhmämatkailusta Venäläisten matkailu Kouvolaan Venäläisten matkailu Kouvolaan KOVASSA KASVUSSA Venäläisturistien matkailu Suomeen lisääntyy vuosi vuodelta. TAK:n rajatutkimuksen mukaan tänä vuonna arvioidaan venäläisten tekevän Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta 3,5 miljoonaa matkaa Suomeen. Myös Kymenlaakso ja Kouvola saavat osansa; Kymenlaaksossa venäläisten yöpymiset kasvoivat peräti 40 %. Venäläisten kiinnostus Suomea kohtaa ei näytä hiipumisen merkkejä. Kaakon rajaasemien kautta virtaa matkailijoita miljoonamäärin, joista osa tulee lyhyelle ostosreissulle, osa taas jää pidemmälle lomamatkalle. Yhä useampi venäläismatkailija näyttäisi valitsevan jälkimmäisen vaihtoehdon, sillä venäläisten yöpymiset ovat kasvaneet koko maassa yli 20 % ja Kymenlaaksossa jopa 40 %. Edellisen vuodenvaihteen yöpymisennätyksiä kirjoitettiin monin paikoin uusiksi. Vuodesta 2011 odotetaan vähintään yhtä kovaa matkailuvuotta venäläisten osalta. Yöpymiset ovat meillä kolminkertaistuneet muutamassa vuodessa. Toki työtä on edelleen tehtävä, jotta Kouvola saataisiin entistä enemmän esille, eli tarvitsemme Pietarissa järjestetty suuri matkatoimistokysely antaa suuntaa venäläisten tulevaisuuden Kouvolanmatkailusta ja toiveista. Lähes 70 % kaikista vastanneista uskoi, että ryhmämatkailun osuus tulee kasvamaan. Matkapakettien kysynnän uskotaan näin kasvavan. Ostosmatkailu säilyy yhtä voimakkaana kuin tähänkin asti ja myös kalastusmatkoihin riittää kiinnostusta. Uutena tulee mukaan kulttuuri- ja tapahtumamatkailu. Venäläiset haluaisivat myös tutustumista lähiruokaan ja luomutuotantoon. Ekologisuus on nouseva trendi. Neuvottelemme pietarilaisten matkatoimistojen kanssa tutustumismatkasta tällaisiin matkailukohteisiimme vielä loppusyksyn aikana, kertoo Paula Kulla. Kouvolan seudulla on paljon näkemistä ja kokemista, mutta niistä edelleen kaivataan enemmän tietoa itärajan toisella puolella. Sähköisen markkinoinnin merkitys kasvaa koko ajan, onhan Venäjällä jo tällä hetkellä yli 50 miljoonaa netin käyttäjää. Sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa on erittäin kustannustehokas tapa luoda ja kasvattaa alueen brändiä. Yhdistettynä perinteisiin markkinointitoimenpiteisiin se antaa erinomaiset tulokset. Venäjäntaito on aina myös plussaa. Kinno käynnistää lokakuun alussa kaupan ja palvelun alalla työskenteleville sekä alkeis- että jatkokurssin. 6
KESKUSPUISTO UUTEEN AIKAKAUTEEN Kouvolan keskuspuisto herää syksyn väriloisteeseen täysin uusin ilmein. Pitkään odotettu remontti tuo puiston kouvolalaisten arkeen viihtyisänä, tapahtumilta rauhoitettuna oleskelutilana. Kouvolan keskuspuiston uudistus pyörähti käyntiin jo v. 1999 Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan maisemasuunnittelulinjan oppilastyönä. Ehdotuksia tuli lähes kymmenkunta, joten kuntalaiset otettiin mukaan valitsemaan. Voittajaksi selviytyi lopulta Merja Holstikon A Capella, jonka innoittamana nykyinen keskuspuisto saa ilmeensä. Alkusuunnittelun jälkeen keskuspuiston uudistuminen lähti pikku hiljaa liikkeelle osana Kouvolan puistojen saneerausta. Jaakonpuisto ja Urheilupuisto remontoitiin ensin ja Keskuspuiston remontti on valmistumassa nyt kun rahoitus järjestyi. Alkuperäistä suunnitelmaa korjattiin tilanteen mukaisesti, esimerkiksi vesiaihe on tarkoitus rakentaa vasta myöhemmin, viherpäällikkö Sakari Värri kertoo. Nykyisen suunnitelman mukaisesti remontti kattaa uudet kivetykset, perennat ja viheralueet. Kouvolalaisuus on haluttu säilyttää. Esimerkiksi puusto on pääosin alkuperäistä kasvustoa paikalla sijanneiden 50- ja 60-lukujen omakotitalojen pihoilta: hevoskastanjoita, tammia, jalavia. Istutuksia yhdistää laadukkuus, helppohoitoisuus ja yhteenkuuluvuus ympäristön kanssa. Halusimme Keskuspuiston osaksi olemassa olevaa Kouvolaa. Kivetysmateriaaleilla ja istutuksilla puisto nivoutuu saumattomasti Rotary-aukeamaan ja pääväyliin. Lisäksi tulee kohdevalaistus, joilla tuodaan osaltaan tunnelmaa puistoon. Tarkoitus on pitää puisto kokonaan vapaana tapahtumista; Keskuspuisto on kouvolalaisten yhteinen puisto, jonne tul- laan rentoutumaan ja vaikkapa nauttimaan jäätelöä kauniina kesäpäivänä. Keskuspuiston saneeraus valmistuu syyskuun aikana. Intensiivikurssi palvelualan ammattilaisille Aika 10.10. 9.11.2011: Kurssi järjestetään maanantaisin ja keskiviikkoisin. Opetusta ei järjestetä viikolla 43. (alkeet) (jatko) Paikka: AAC Global Oy, Prikaatintie 9, 1. kerros, 45100 Kouvola Kurssin tavoitteena on opettaa aloittelijoille kyrilliset kirjaimet sekä palvelualan perussanastoa. Jatkotaso soveltuu opintojen alkuun päässeille henkilöille, jotka osaavat venäjän aakkoset ja joitakin perusfraaseja. Kurssilla keskitytään käytännönläheisiin asiakaspalvelu tilanteisiin. Kouluttajana toimii Risto Rautaniemi, AAC Global Oy.. Kurssi sisältää opetuksen, oppimateriaalit, aloituskerran kahvitarjoilun ja kurssitodistuksen. Ryhmäkoko on 6 15 henkilöä. Koulutus toteutuu, kun ryhmässä on 6 osallistujaa. kirsi.vainio@kinno.fi, puh. 020 615 5885. Ilmoitathan samalla laskutusosoitteen ja y-tunnuksen. Kouvola Innovation Oy, Matkalla Kasvuun. The Green Spirit of Kouvola Ilmianna vihreät teot! Kouvolan kaupungin www -sivuilta voit lukea Green Spirit -toimintatavasta sekä hankkeista ja teoista, joilla edistetään taloudellista, sosiaalista ja luontoa suojelevaa kestävää kehitystä. Sivuilta löydät myös hyödylliset linkit! Ilmoita omat, yrityksesi tai yhteisösi kestävää kehitystä edistävät teot Green Spirit -sivuille osoitteella: Tehdään yhdessä vihreämpi Kouvola! 7
Kaakon PELIOSAAMINEN ESILLE Peliala on kasvava bisnes niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Silti peliyrityksen perustaminen ja pyörittäminen voi olla kiven alla. Kaakkois-Suomen peliklusterin tavoitteena on antaa toiminnan mahdollisuuksia paikalliselle pelituotannolle. Menneitä ovat ne ajat, jolloin videopelaaminen oli vain nuorten poikien toimintaa. Nykyajan peruspelaaja on yli 35-vuotias, akateemisesti koulutettu mies. Naisten osuus pelaamisessa kasvaa vuosi vuodelta. Suomessa pelaajia on varmasti innostanut suomalaisen peliosaamisen nousu kansainvälisille estradeille. Silti osaamista löytyisi paljon enempäänkin, verkostot ja resurssit vaan puuttuvat. Kouvolassa, Kotkassa ja Lappeenrannassa pyritään yhdessä ja yksin nostamaan seudun peliosaamista esille. Kaakkois-Suomen peliklusterin tavoitteena on uusien pelistudioiden luominen ja kutsumien alueelle sekä pelialan arvoketjun rakentaminen ja kehittäminen. Pelistudiot kun kuitenkin tarvitseva toimiakseen monenlaista toimintaa mitä eivät välttämättä itse pysty tuottamaan: pelitekniikkaa, kustannustoimintaa, jakelutoimintaa, alihankintaverkostoja. Tavoitteenamme on kokonaisuuden kehittäminen jotta peliosaamista saadaan rakennettua ja myös syntyneet pelistudiot pidettyä seudulla. Se vaatii eri verkostojen hyödyntämistä ja aktivointia, Kouvola Innovationin projektipäällikkö Mika Lammi kertoo. Pelialan aktivointiin herätellään erilaisilla hankkeilla ja verkostoinnilla. Kotkassa Cursor on ollut mukana pelialan rakentamisessa jo nelisen vuotta mm. Kaakon peliklusteri-hankkeella. Lappeenrannassa työsarkaa vetää Lappeenranta Innovation. Kouvolassa pelialaa herättelee Kouvola Innovation, ja editystäkin on jo tullut. Kouvolasta ponnistaa uusi SkyRock Games-pelistudio. Startuppeja on tulossa muutama lisää. Palvelun tulee olla samantasoista joka puolella Kaakossa, jotta pysytään yhdessä samassa suunnassa. Isommat hankkeet pyritään tekemään yhteistyössä ja niiden kautta esimerkiksi rahoittamaan demotuotantoa. Samalla tehdään yhteistyötä eri sidosryhmien kuten KyAMKi:, KSAO:n, SAIMIA:n ja LUT:n kanssa, Lammi sanoo. Pelialan potentiaali käyttöön Pelistudiot tarvitsevat osaajia. Kaakossa pelialan koulutusta tarjoavat ainakin KSAO ja EKAMI. Lisäksi Kyamkilla on alan kursseja suuntautumisvaihtoehtojen sisällä. Kotkasta löytyy ohjelmointi-insinöörin koulutusta, johon ensi vuoden tavoitteena olisi saada myös peliohjelmointia. Pelialan koulutus olisi hyvä rakentaa siten että kokonaisuudet täydentävät toisiaan: ohjelmointi, graafi nen suunnittelu, 3D-mallinnus, sisällöntuotanto. On hyvä muistaa että nämä opintokokonaisuudet ovat käyttökelpoisia myös muilla aloilla eikä vaan pelialalla, Lammi muistuttaa. Käyttämätön voimavara ovat vielä pelaajaharrastajat; heiltä löytyy kokemusta ja näkemystä, ja monesti myös teknistä osaamista. Mutta miten heidät tavoitetaan? Kaakkois-Suomeen voitaisiin järjestää pysyvä pelialan tapahtuma, jossa alan harrastajat ja ihan mattimeikäläisetkin voisivat tutustua tarjontaan ja luoda verkostoja. Monet kun eivät tiedä seudun omasta tarjonnasta tai pelialasta niin se olisi hyvä kanava näkyä ulospäin. Erikseen voisi olla oma osio tai päivä ammattilaisille. Ehkä jopa Kouvolan, Kotkan ja Lappeenrannan yhteinen peliturnaus, Lammi visioi. Sinällään pelialan yritykset ovat vielä uusia tulokkaita Suomen markkinoilla; menee vielä kymmenisen vuotta ennen kuin siirrytään edes toisen sukupolven yrittämiseen ja pelistudiot ovat vielä pieniä, keskimäärin kymmenen hengen studioita. Mahdollisuudet ovat kuitenkin olemassa; pelaaminen on yleisesti hyväksytympää kuin ennen, ja Kaakkois- Suomessa yrittämisen kustannukset ovat ihan toista luokkaa kuin pääkaupunkiseudulla. Synergiaetua antaa myös Kaakon oma yhteistyöverkosto. 8
YSTÄVÄPERHETOIMINTA Teksti: Sara Czabai Mikä ystäväperhetoiminta on? Kymenlaakson Ammattikorkeakouluun tulee vuosittain paljon kansainvälisiä opiskelijoita ympäri maailmaa: Kiinasta, Bangladeshista, Vietnamista, Nigeriasta, Venäjältä... Osa opiskelijoista tulee tutkinto-opiskelijaksi jolloin opinnot kestävät 3,5 vuotta. Oleskelunsa aikana monet opiskelijat ovat kiinnostuneita tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Ystäväperhehanke tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden. Syksyllä 2010 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu aloitti vapaaehtoisuuteen perustuvan ystäväperhetoiminnan, jotta koulun kansainväliset opiskelijat saisivat kontakteja tuiki tavallisiin suomalaisiin ja pääsisivät kurkistamaan suomalaiseen arkeen. Vastaavasti opiskelijat rikastuttavat ystäväperheensä elämää tuomalla siihen tuulahduksen omaa kulttuuriaan. Mitä ystäväperheet tekevät? Ystäväperheiden ei odoteta järjestävän mitään erityistä ohjelmaa tai tekevän taloudellisia uhrauksia. Jo pelkkä suomalaisten tapaaminen voi olla opiskelijalle erityistä. Opiskelijat eivät asu ystäväperheissä, vaan tarkoitus on tavata silloin kuin molemmille osapuolille sopii. Perhe voi yhdessä opiskelijan kanssa päättää milloin tapaavat ja minkä asian merkeissä. Ystäväperheellä ei ole velvoitteita opiskelijaa kohtaan vaan kysymys on ennen kaikkea uudesta iloisesta kokemuksesta, uusista ystävistä ja vaikkapa ihan vaan oman kielitaidon parantamisesta. Tapaamiset sovitaan omien mahdollisuuksien mukaan. Ystäväperhe voi auttaa opiskelijaa sopeutumaan paikallisiin oloihin ja näin lisätä viihtyvyyttä opiskelukauden aikana. Usein suomalaisille ihan arkiset ja itsestään selvät asiat voivat tuntua ulkomaalaisilta eksoottisilta, esim. luistelu, marjastaminen, suomalainen ruoka jne. Pelkkä kyläily perheen luona tai ihan arkiset asiat voivat olla opiskelijalle antoisia ja ikimuistoisia, esimerkiksi: yhdessä kokkaaminen/leipominen kyläily perheen tai opiskelijan luona luonnossa liikkuminen sienestys ja marjastus hiihtäminen luistelu lenkkeily sauvakävely avantouinti mökkeily pilkkiminen vierailu ystävien ja sukulaisten luona kulttuuritapahtumat kaupungilla kiertely pesäpallo- ja jääkiekkopeleissä käynti puunhakkuu suomalaisten juhlapäivien vietto Kysy lisää sara.czbai@kyamk.fi Hae ystäväperheeksi www.kyamk.fi/ystavaperhe Tärkeintä ystäväperhetoiminnassa on perheen ja opiskelijan yhdessäolo ja tutustuminen toinen toisensa tapoihin ja kulttuureihin. Yhteinen toiminta muotoutuu aina perheiden ja opiskelijan mielenkiinnon ja resurssien mukaan. "Parasta on auttaminen" HEI, KUKA OLET JA MISTÄ TULET? Olen Fangbing Wang, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vaihto-opiskelija. Kotikaupunkini on Dalian Kiinassa. MITÄ OPISKELET? Opiskelen tradenomiksi (International Business), aloitin opiskelun vuonna 2009. MITEN LÖYSIT YSTÄVÄPERHEEN? Sain tietoa ystäväperhetoiminnasta KyAMK:n Sara Czabailta, ja sitä kautta sain yhteyden ystäväperheeseeni. Perheellä oli aikaisempia verkostoja Kiinaan, joten he olivat erityisesti toivoneet kiinalaista opiskelijaa. perheen valmistujaisjuhlat ja vappujuhlat sekä vierailu kesämökillä olivat hienoja kokemuksia. PARASTA YSTÄVÄPERHEESSÄ? Se, että sain perheeltä apua eri asioihin kuten muuttamiseen. Ystäväperheen kanssa oleminen myös hillitsi koti-ikävää varsinkin alussa. NEUVOSI MUILLE YSTÄVÄPERHEEN HAKIJOILLE? Kannattaa olla avoin ja jatkuvasti laajentaa tuttavaverkostoa. Kun on ystävällinen ja kiinnostunut muista kulttuureista ja asioista niin ystäviä löytyy kyllä. KOKEMUKSIASI YSTÄVÄPERHEESTÄ? Teimme aika paljon kaikenlaista; kokkasimme, kävimme tapahtumissa ja juhlissa. Osallistuin ensimmäistä kertaa elämässäni rock-konserttiin. Myös Kulttuurivaihtoa. Fangbing Wang pitää Suomessa erityisesti luonnosta ja suomalaisten aitoudesta. 9
RATAMO-KESKUS Säästöjä keskeisellä sijainnilla Kouvolaan suunnitteilla oleva Ratamo-keskus yhdistää sairaalan, hammashoidon ja pääterveysaseman palvelut saman katon alle. Ja millaisen katon; moderneista, palvelua helpottavista ja entistä ekologisemmista ratkaisuista otetaan kaikki irti. Keskeinen, tarkkaan mietitty sijainti tuo säästöjä pitkälle tulevaan. Ratamo-keskus ei ole vain sairaala, se on paljon enemmän. Se on hammashoitola. Se on pääterveysasema. Se on Suomen modernein sosiaali- ja terveyspalvelukeskus. Se on keskittymä, jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsevat myös monet tukipalvelut ja yhteistyökumppanit. Keskeinen sijainti on olennainen osa palvelua. Ratamo-keskuksen monipuolisuus antaa mahdollisuudet entistä tehokkaampaan, optimoidumpaan ja ihmisläheisempään palveluun. Mutta keskuksen on sijaittava kaikkien ulottuvilla, jotta kokonaisuus todella toimisi. Ei kaikilla ole autoa saatavilla. Keskustaan on helppo tulla julkisilla kulkuvälineilläkin, ja toisaalta myös muut palvelut ovat lähellä, jolloin saadaan säästöjä palveluiden integroinnista. Jos keskus sijaitsee yksinään kaukana muista palveluista, säästöjä ei tule. Keskustassa sijaitseva keskus on tasa-arvoinen kaikille kouvolalaisille, johtava ylilääkäri ja tilaajapäällikkö Kati Myllymäki kertoo. Ratamo-keskuksen ehdotettu sijainti on Kotiharjulla, Marjoniemen ja Kotiharjun vanhuspalveluiden, poliisilaitoksen ja A-klinikan läheisyydessä. Myös Kasarminmäen ammattikorkeakoulukampus on lähellä. Junalla ja bussilla pääsee keskustaan helposti eri puolilta Kouvolaa ja kauempaakin. Hiukan yli viiden hehtaarin tontti antaisi tilaa laajentaakin tulevaisuudessa, mikäli tarve vaatii. Tarkoitus olisi silti pitää keskus rakennuksena pienempänä kuin esimerkiksi oikeus- ja poliisitalo. Lokakuun alkuun mennessä sijainnista päätettäneen lopullisesti. Aistien puutarha Ratamo-keskuksen suunnittelussa hyödynnetään moderneimpia tekniikoita, joilla saadaan kaikki rakennuksen osat ja palvelut helposti muokattaviksi. Keskukseen sijoittuvat viranhaltijat eivät muokkaa omia tilojaan, jotta myöhemmin samoja tiloja voivat käyttää eri palvelut. Muunneltavuus mahdollistaa myös yksityisten ja kolmannen sektorin toiminnan keskuksessa. Yhden hengen potilashuoneilla ratkaistaan ikuinen huoneiden sukupuolijako-ongelma, ja samalla potilaat lepäävät paremmin ja kotiutuvat nopeammin. Tietoliikenne ja yhteydenpito ovat kokonaan langattomia. Moderneilla logistiikkaratkaisuilla optimoidaan mm. lääkejakelu. Suunnittelussa otetaan huomioon erityisesti ekologisuus. Kestävän kehityksen ratkaisuilla mahdollistetaan energian säästö kaikessa toiminnassa. Kes- keinen sijainti on osa tätä. Myös parantava ilmapiiri on tärkeä; potilaat tutkitusti voivat paremmin, kun tiloista löytyy puutarhaa ja rauhallista solisevaa vettä, virikkeitä kaikille aisteille, Myllymäki huomauttaa. Kaupunginhallitus antoi ehdotuksen Ratamo-keskuksen sijainnista kaupunginvaltuustolle 19.9. Kaupungin valtuusto päättää asiasta kokouksessaan 26.9. Ratamo-keskuksen suunnittelusta järjestetään mahdollisesti arkkitehtikilpailu kun sijainti on ratkaistu. Ratamo-keskus valmistuu aikaisintaan vuonna 2015. Ratamo-keskuksen monipuolisuus antaa mahdollisuudet entistä tehokkaampaan, optimoidumpaan ja ihmisläheisempään palveluun. -Kati Myllymäki 10
Rokotus TUO TURVAA Syksyn saapuessa on aika varustautua ja varautua jo seuraavaan influenssakauteen. Siinä missä onnekkaimmat selviävät influenssasta vähillä oireilla, joillekin se on hengenvaarallinen. Rokottaminen kannattaa. Suomessa infl uenssa riehuu yleensä joulukuusta maaliskuuhun. Marraskuun puolivälin jälkeen rokotetaan maksutta kaikki riskiryhmään kuuluvat, mm. sydänsairaat, keuhkosairaat, iäkkäät ja pienet lapset. Kouvolassa riskiryhmiä rokotetaan viikoilla 45 46. Raskaana olevien ja neuvolaikäisten lasten infl uenssarokotukset hoidetaan äitiys- ja lastenneuvoloissa vastaanottoaikoina. Kouluikäisten rokotuksia saa kouluterveydenhoitajien vastaanotoilla, ja niihin tarvitaan aina vanhempien kirjallinen lupa. Tarkemmista rokotusajankohdista tiedotetaan lehdistössä ja Kouvolan kaupungin nettisivuilla lähempänä rokotusajankohtaa. Infl uenssarokote kannattaa ottaa, vaikka ei riskiryhmään kuuluisikaan. Infl uenssarokote vähentää merkittävästi sairaalahoidon tarvetta, jälkitauteja ja kuoleman riskiä, jopa 70 %. Kun hoitoa tarvitaan vähemmän tai ei lainkaan niin totta kai myös kustannukset jäävät merkittävästi pienemmiksi. Infl uenssarokote myös estää taudin tarttumista; kun ei sairastu niin ei tartuta muitakaan. Nykyinen infl uenssarokote on turvallinen ja sitä on käytetty jo vuosia, tartuntatautihoitaja Tuija Munne kertoo. Rokote matkasuunnitelman mukaan Suomessa mikään rokote ei ole pakollinen. Useimmat silti ovat saaneet neuvolassa ja peruskoulussa peruspaketin : MPR-rokotteen, jäykkäkouristusrokotteen ja poliorokotteen. Näiden lisäksi tarvitaan kuitenkin lisää rokotesuojaa, mikäli aikoo matkalle eksoottisempiin kohteisiin ulkomaille. Keltakuumealueilla vaaditaan kaikilta matkailijoilta keltakuumerokote ja todistus rokotteen saamisesta. Kohteen mukaan kannattaa myös ottaa hepatiitti A tai A+B sekä tehostaa jo otettua poliorokotetta, mikäli matka suuntautuu polion esiintymisalueille. Lue lisää: www.thl.fi Rokotukset ja rokotereseptitilaukset saa hoidettua helposti ajanvarauksella omalla terveysasemalla. Reppureissaajien kanssa voidaan suunnitella tarvittavat rokotteet yhdessä matkaohjelman mukaisesti, Munne muistuttaa. KOKOUKSET Kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokoukset syyskaudella 2011 Kaupunginvaltuusto maanantaisin klo 18.00 14.11.2011 19.12.2011 (huom. klo 12.00) Kaupunginhallitus maanantaisin klo 16.00 10.10.2011 24.10.2011 7.11.2011 28.11.2011 12.12.2011 Ostamassa tai myymässä yritystä? Onnistunut omistajanvaihdos -teemailta 11.10. klo 14.45 19.00 Kouvolan upseerikerholla. Lisätietoja: kinno.fi/tapahtumat Kinnon kautta maksuton yrityksen osto- tai myynti-ilmoitus Yrityspörssiin Yrityskummi sparraamaan yrittäjää Lisätietoja: katriina.lindroos@kinno.fi, puh. 02061 58135 kinno.fi/yrityspalvelut Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan Kouvolan kaupungin kotisivuilla: www.kouvola.fi/päätöksenteko Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia kokouksia. 11
Tukena OMISTUKSENVAIHDOSSA Yrityksen omistuksenvaihdos voi olla yrittäjälle kova paikka. Mitä kaikkea pitää tietää ja tehdä? Kouvola Innovation tarjoaa tukea ja neuvoa koko vaihdosprosessin ajan. Yrityksen omistuksenvaihdos voi tulla ajankohtaiseksi hyvin erilaisissa tilanteissa. Lähivuosina noin 20 % Kymenlaakson yrityksistä tarvitsee jatkajaa joko eläkkeelle siirtymisen vuoksi tai muuten. Joskus jatkaja löytyy omasta lähipiiristä, toisinaan taas on yritystoiminnan myynti edessä. Vaihdos on monille uusi ja outo tilanne, eivätkä välttämättä kaikki toimenpiteet ole selvillä. Silloin alkusysäyksen antaa Kouvola Innovation. Kinnon Palveluja Bisnekseen -hanke auttaa yrityksiä omistuksenvaihdossa alkusuunnittelusta myynnin tekniseen toteutukseen. Palvelua voi hakea niin yritystoiminnasta luopuva yrittäjä kuin uusi yrittäjä. Luopuvalle yrittäjälle on tarjolla paljon neuvoja omistuksenvaihdokseen liittyen, uutta yrittäjää taas sparrataan yritystoiminnan suunnittelussa ja neuvotaan käytännön toimissa kuten rahoituksen hankinnassa. Monesti vaihdokseen liittyy paljon selviteltäviä asioita kuten kiinteistöjen ja maaomistusten käsittely vaihdoksessa. Ajoissa tehty omistuksenvaihdossuunnittelu ja -toimenpiteet turvaavat yrityksen toiminnan pitkälle eteenpäin. On helpompi toimia kun asiat on mietitty tarkasti etukäteen. Esimerkiksi luopuvalle yrittäjälle suunnittelu antaa aikaa totutella ajatukseen omistuksenvaihdoksesta, eikä muutos tule yhdellä rysäyksellä. Kun prosessin aloittaa ajoissa niin yrityksestä ehtii myös tekemään houkuttelevan myyntikohteen, projektipäällikkö Katriina Lindroos kertoo. Palveluntarpeesta eteenpäin Kinnossa omistuksenvaihdosta suunnittelevalle yritykselle tehdään ensin maksuton palvelutarpeen kartoitus, jossa parin tunnin aikana keskustellaan yrittäjän kanssa ja kartoitetaan yrityksen tilannetta. Keskustelun pohjalta Kinno kokoaa palveluehdotuksen, joka sisältää yhteenvedon yrityksen kehittämistarpeista, kehittämisehdotuksia, palveluntarjoajien ja asiantuntijoiden yhteystietoja ja lisäksi paljon muuta tarpeellista tietoa. Yrittäjä saa dokumentin käyttöönsä maksutta, vaikka ei vielä omistuksenvaihtoon lähtisikään. Silloin taustatyö on tehty valmiiksi odottamaan ratkaisevaa askelta. Yrittäjän sparraukseen Kinnolta on saatavilla yrityskummeja. Yrityskummit ovat eri alojen vankkoja asiantuntijoita, jotka toimivat vapaaehtoisina yrittäjien sparraajina ja mentoreina. Suurin osa yrityskummeista on itse kokenut omistuksenvaihdoksen ja kaikki ovat käyneet omistuksenvaihdoskoulutuksen. Tällä hetkellä meillä on käytössä kymmenen kum- mia. Voimme järjestää yritykselle kertaluontoisen sparrauskeskustelun kummin kanssa, mutta monesti kannattaa järjestää kummiklinikka, jossa pari kummia keskustelee yrittäjän kanssa Kinnon ohjaamana. Kummiklinikka kestää muutaman tunnin. Ensimmäisen klinikkakäynnin jälkeen kummi ja yrittäjä voivat sopia keskenään mahdollisista seuraavista tapaamisista, Lindroos sanoo. Yrityskummitoiminta on yritykselle maksutonta. Yrityksen myyntitilanteessa Kinno tarjoaa yritykselle maksutta mainosnäkyvyyttä Suomen Yrittäjien Yrityspörssi-palvelussa; yrittäjä saa palveluun oman ilmoitustekstin yritysmyynnistä. Yrityksellä on mahdollisuus laittaa lisäksi maksullinen ilmoitus palveluun. Kun kiinnostuneita ilmaantuu, Kinno toimii viestinvälittäjänä ostajaehdokkaan ja yrittäjän välillä, ja hoitaa asianmukaiset salassapitosopimukset. Kinno ei kuitenkaan osallistu itse yrityskauppoihin. Olemme yritykselle enemmän tekninen apuväline, jolta saa tarpeellisia tietoja ja joka antaa sysäisyn oikeaan suuntaan. Saatamme osapuolet yhteen jotta omistuksenvaihdos onnistuu, Lindroos sanoo. Kinnon maksuttomien palveluiden lisäksi yritykselle on runsaasti maksullisia sparraus- ja muita palveluita tarjolla mm. ELY-keskuksessa, esimerkiksi ELY:n PK-LTS eli pk-yritysten liiketoimintasuunnitelman laatimisohjelma. Tule kuulemaan omistajanvaihdoksesta Onnistunut omistuksenvaihdos -tapahtuma Upseerikerholla 11.10. Lue lisää: www.kinno.fi 12
NUORTEN AIKAA Kouvolan tuleva syksy on nuorten omaa aikaa: itseilmaisuun, verkottumiseen, kehittymiseen, taitojen esittelyyn. Tapahtumataivasta tähdittävät mm. Be Young III -talentkisa ja tapahtuma sekä Dyykkaaks sulla-kierrätystapahtuma. nuorten oma talentkisa, urheilua, erilaisia ohjattuja työpajoja sekä eri järjestöjen toimintapisteitä. Tapahtumassa nuoret voivat kokeilla eri harrastusmuotoja ja taiteenlajeja. Ilta huipentuu konserttiin Kuntotalolla, jossa päätähtinä musisoivat LC Nick & RSR ja CHEEK. Kouvolan kaupungin nuoriso- ja kulttuuripalveluiden, Kouvolan kirjaston Mediamajan, Kouvolan nuorisovaltuuston ja eri järjestöjen yhteisvoimin toteuttamaan tapahtumaan ja konserttiin on vapaa pääsy ja maksuton kuljetus Iitistä. Nyt on nuorten aika astua estradeille ja luoda uutta! Syksy tuo tullessaan paljon mahdollisuuksia paitsi yhdessä tekemiseen ja muiden nuorten tapaamiseen, myös itseilmaisuun ja kehittymiseen ohjatusti. Syys- ja lokakuussa järjestettävät Nuorten aika -tapahtumat ovat osa Nuori Kouvola -teemaa, jonka tavoitteena on tarjota nuorille kulttuurin ja vaikuttamisen välineitä ja mahdollisuutta tulla mukaan tapahtumien järjestämiseen. Be Young-tapahtuma - nuorten taiteiden yö - järjestetään lokakuussa jo kolmatta kertaa. Luvassa on Viime vuoden Be Young -tapahtumasta saatiin hyviä tuloksia aikaan ja nuoret olivat innoissaan. Siksi tänä vuonna panostetaan nuoriin entistä enemmän. Ensi vuonna olisi tarkoitus ulottaa tapahtuma Kouvolan ulkopuolellekin. Nuorille on luovuutta ja näkemystä näillä tapahtumilla ne saadaan myös esille, kulttuurituottaja Jaana Vuorio-Palmumaa kertoo. Dyykkaaks sulla? -kierrätystapahtumassa luodaan vanhasta uutta: tuunataan vanhoja vaatteita uusiksi ja luodaan taidetta kierrätetystä materiaalista ohjatusti. Kuusankosken Studio123:ssa järjestettävässä ympärivuorokautisessa leffamaratonissa nuorten omat musiikkivideot ja lyhytelokuvat pääsevät esille yhdessä klassikkojen kanssa. Päivän aikana esitetään mm. Yhtä kyytiä -elokuva. Nuorten aikaa jatketaan ensi vuonna NU-klubilla. NU-klubi on kaikille yläkouluikäisille ja opiskelijoille tarkoitettu kulttuurifoorumi, jonka tavoitteena on innostaa nuoret kulttuurin pariin. NUklubissa perehdytään erilaisiin taiteen ja kulttuurin aiheisiin ja ilmiöihin tavoitteena luoda seudulle uutta kulttuuritarjontaa. Lue lisää: www.majakat.fi Nuorten aika 7.-13.10.2011 7.10. Be Young III klo 17 20(Kouvola-talo), konsertti klo 20 22 (Kuntotalo) 11.10. Dyykkaaks sulla? kierrätystapahtuma klo 9.30 14 (Kouvola-talo) 13.10. Leffamaraton 24 h (Studio 123, Kuusankoski) MUISTA MYÖS 20.11. Sytyke-tanssitapahtuma 12 17 -vuotiaille nuorille klo 15 ja tanssityöpajat klo 12 15 (Liikuntahalli, Hamina) 13
Kouvolassa kaavoitetaan runsaasti uusia pientaloalueita eri puolille kaupunkia. Nopeimmat tontinvuokraajat ehtivät aloittaa rakentamisen jo tänä syksynä. UUSIA pientaloalueita 14
Kouvolalaiset siirtyvät kerros- ja rivitaloista pientaloihin. Uusista tonteista on jatkuva kysyntä, ja joillakin alueilla vain nopeimmat saavat unelmatontin. Lähivuosina Kouvolan alueelle on nousemassa kuusi uutta pientaloaluetta, joista käydään kisaa jo nyt, maankäyttöjohtaja Seppo Hasu kertoo. Niskalanrannan asemakaava on tullut vastikään voimaan ja tontit ovat haettavissa 7.10. mennessä. Tonteille on määritelty hinnat jo etukäteen. Nopeimmat tontin saaneet ehtivät aloittaa rakentamisensa jo tämän vuoden puolella, viimeistään ensi keväänä. Kytöhalmeessa on asemakaavallinen valmius omakotialueen laajentamiseen, mutta alueen toteuttamiseen päästään vasta vuoden 2013 alusta. Kytöhalmeen alueesta oli kovaa kysyntää jo ennen kuntaliitosta. Kalalammen asemakaavaluonnos on parhaillaan nähtävillä ja kaava tullee voimaan tämän vuoden kuluessa, jonka jälkeen alueen kunnallistekniikka laitetaan kuntoon. Rakentamisen arvioidaan alkavan vuonna 2012. Pikkuniityn asemakaavan muuttaminen on vireillä. Toteuttaminen edellyttää vielä vesihuollon rakentamista. Rakentaminen on mahdollista aikaisintaan vuonna 2012. Lisäksi uusia kaavoitettavia alueita ovat Valkealan Niinistössä sijaitsevat Nurmiranta ja Kieppikuja- Koivuranta. Molempien rakentaminen on mahdollista aloittaa v. 2013. Yhdessä tiiviimpään Kouvolan alueella kysyntä on vilkkainta pientalotonteista. Kerrostalotonttien osalta joudutaan tänä päivänä räätälöimään hankekaavoja ainakin Kouvolan ydinkeskustassa. Yritystonteissa riittää vielä varantoa, ja uutta tilaa löytyy mm. Tervaskankaan alueelta ja Korjalasta. Hasun mukaan tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta hankkimalla ja kaavoittamalla lisäalueita kaupungin sisältä: Parhaillaan käynnissä on osayleiskaavatyö, jossa määritellään uuden Kouvolan yleiskaavaa ja kaupungin yleistä muotoutumista isossa mittakaavassa. Sen mukaan katsotaan myös tulevat pientalotonttikaavoitukset. Ennen kuntaliitosta kaavoituksen painotus oli ehkä erilainen, uuden kunnan myötä keskitytään eri asioihin ja pyritään yhdenmukaisuuteen esimerkiksi tonttien hinnoittelussa. Edullisimmillaan kaupungin tonttineliön hinta on euron, tarjousten perusteella myytävien tonttien hinta voi olla 45 euroa neliöltä ja ylikin. Uudet pientaloalueet Kytöhalme Kymintehdas, Kuusankoski Tontteja 51 Tonttien pinta-ala 1000 1300 m² Rakentaminen 2013- Niskalanranta Kymintehdas, Kuusankoski Tontteja 29 Tonttien pinta-ala 1000 1200 m² Rakentaminen 2011- Kunnan intressi ei ole kuitenkaan tonttien myyminen isolla rahalla vaan kuntalaisten saaminen ja sitouttaminen kaupunkiin. Siksi tontit ensisijaisesti vuokrataan, ja asukkaat voivat ostaa tontin omaksi sen jälkeen kun talo on rakennettu. Mikäli rakentajan hanke jostakin syystä ei toteudukaan, vuokrasopimuksen purku on helpompaa kuin tontin takaisinosto, Hasu muistuttaa. Lisätietoja: tonttiasiamies Kari Kylliäinen, puh. 020 615 6015. Pikkuniitty Valkealan kirkonkylä Tontteja 13 Tonttien pinta-ala n. 1000 m² Rakentaminen 2012- Kieppikuja - Koivuranta Niinistö, Valkeala Tontteja 20 Tonttien pinta-ala n. 1000 m² Rakentaminen 2013- Lisätiedot ja tonttihaku: www.kouvola.fi/tontit Kalalampi Lehtomäki, Kouvola Tontteja 66 Tonttien pinta-ala 1000 1200 m² Rakentaminen 2012- Nurmiranta Niinistö, Valkeala Tontteja 12 Tonttien pinta-ala n. 1000 m² Rakentaminen 2013-15
ELÄMYKSIÄ kirjastosta Moni pitää kirjastoa vanhanaikaisena eihän sieltä saa kuin kirjoja! Moderni aikaansa seuraava kirjasto tarjoaa kuitenkin myös monia muita palveluita. 16
Uusi ilme. Lasten- ja nuortenosasto uusittiin pääkirjaston 40-vuotisjuhlan kunniaksi. Lue lisää: www.kyyti.fi Kouvolan pääkirjasto juhlii tänä vuonna 40-vuotista taivaltaan. Aika nuori siis, mutta nyt puhutaankin vain rakennuksesta. Itse Kouvolan kirjastotoiminta lähti liikkeelle rautatieläisten lukutuvasta jo 1890-luvulla. Vanhojen lukutupien rauha ja kiireettömyys on edelleen aistittavissa lehtisalissa. Nykyään meiltä on lehtisalissa luettavina kotimaiset lehdet paperiversioina, esimerkiksi eri alojen ykköslehdet, aikakauslehdet, sanomalehdet ja paikallislehdet. epress-palvelusta löytyvät useimmat kotimaiset lehdet digiversioina. PressDisplay-palvelun kautta on luettavissa lisäksi 1700 eri digilehteä 48 kielellä 92 maasta. Digilehtien lukemiseen on osoitettu oma kone lukusalissa, eikä käyttö vaadi ajanvarausta. Sama palvelu on käytössä kaikissa Kouvolan kirjastoissa, kirjastotoimenjohtaja Merja Sali kertoo. Tiedonhaussa lehtien ystäviä auttaa kirjastojen lehtitietokanta, josta voi hakea tiettyä artikkelia. Kirjastohenkilökunta auttaa etsinnässä ja toimittaa esimerkiksi kopion halutusta artikkelista. Pelit ja vehkeet Kirjastossa vanhakaan tieto ei katoa. Vanhojen mikrofi lmien lukemiseen ja skannaukseen löytyy pääkirjastosta omat laitteensa. Laitteet ovat erityisesti sukututkijoiden ja paikallishistorioitsijoiden suosiossa. Skannerin ansiosta kaikkea ei tarvitse lukea kerralla paikan päällä vaan voit skannata tiedot ja lukea ne kotona. Samasta tilasta löytyy kätevä videoiden digitointilaite, jolla vanhat VHS-videot saa talteen DVDformaattiin. Jos hyllystä löytyy vielä vanhoja syntymäpäivä- tai muita kotivideoita niin nyt on hyvä aika siirtää muistot uuteen aikaan! Kirjastosta saat myös laitteiden käyttöopastusta. Mikrofi lmi- ja digitointilaitteiden käyttö on maksutonta mutta ajanvaraus tarvitaan. Lapsille kirjasto tarjoaa luettavan lisäksi pelaamisen riemua. Pääkirjastosta löytyy uusi PS3, ja jonkin verran pelejä kokeiltavaksi, esimerkiksi Little Big Planet. Konsolin lisäksi käytössä on nettipelejä. Lapset kyllä pelaavat, mutta aika moni viihtyy kirjastossa myös Facebookin parissa, Sali huomauttaa. Pelien lisäksi löytyy runsaasti DVD-elokuvia ja musiikkia eri kategorioista ja eri ikäluokille. Musiikin lähinnä konserttimusiikin ja jazzin kuunteluun löytyy Naxos-musiikkipalvelu, jonka avulla on helppo vertailla eri esittäjiä. Palvelua pääsee käyttämään kotikoneilla Kouvolan kirjastokortin numeroilla. Äänikirjoja löytyy paitsi CD-muodossa, myös Daisyäänitteinä. Lukuvaikeuksia omaavat voivat liittyä valtakunnallisen CELIA-kirjaston käyttäjiksi, jolloin he saavat äänikirjoja kotiin kuljetettuina. CELIA-palvelun äänikirjoja ei tarvitse palauttaa. Näitä Daisy-äänikirjoja on saatavissa pääkirjaston lisäksi myös Jaalan ja Myllykosken kirjastoista. Taide ja tapahtumat ovat osa kirjastoa Pääkirjastosta löytyy myös oma näyttelytila. Tilaa onkin käytetty paljon erilaisen taiteen estradina. Siinä missä näyttelyt ovat yleisesti hyväksyttyjä, tapahtumille löytyy selkeästi vastustusta. Mutta myös tapahtumat ovat osa nykyistä kirjastojen arkea. Tämän syksyn kuumia kirjailijavieraita ovat mm. Kari Hotakainen ja Remu. Kirjaston alakerrassa kuluvan vuoden loppuun toimiva Mediamaja-hanke opettaa nuorille digitaalisen median luomista. Tarkoitus on jatkaa toimintaa. Monipuolisesti myös verkossa. Kirjastosta pääsee lukemaan digiversiot paitsi kotimaisista lehdistä, myös tuhatmäärin ulkomaisia digilehtiä, Merja Sali kertoo. Taistelu vapaa-ajasta Entä muut palvelut? Totta kai löytyy myös sitä tuttua ja turvallista: kirjoja, kaukolainausta, tulostuspalvelua. Internetin puolella Kymenlaakson kirjastojen yhteinen www-palvelu kyyti.fi antaa ajankohtaista tietoa uutuuksista, neuvoja, ja sen avulla voi myös etsiä eri teoksia sekä uusia lainoja. Nykypäivänä käydään kovaa kilpailua ihmisten vapaa-ajasta. Se näkyy hienoisena laskuna kirjaston kävijämäärissä. Virikkeitä ja toimintaa on yksinkertaisesti niin paljon. Meidän ei auta muuta kuin pysyä taistossa mukana ja monipuolistua. Selvää kuitenkin on, että osa käyttäjäkunnastamme tulee aina lukemaan vain painettua sanaa, vaikka olisi millaista digitaalipalvelua tarjolla. Siksi myös perinteiset kirjastopalvelut säilyvät, Sali kiteyttää. 17
Tervaskankaan liikenne RAKENTUU PALA PALALTA Tervaskankaan alueella kuhisee. Veturi-kauppakeskuksen rakentajien lisäksi paikalla hyörivät liikennejärjestelyjen muovaajat, joiden ansiosta liikenne soljuu tulevalla kauppakeskusalueella mutkattomasti. Tervaskankaan liikealueella tulee vuoden päästä liikennöimään tuhansia ja taas tuhansia kouvolalaisia ja matkailijoita päivittäin. Asiakkaiden lisäksi alueella liikennöivät tavarakuljetukset ja bussit. Siinäpä haastetta liikennejärjestelyille. Tarkkaan suunnitellut liittymä- ja kadunrakennustyöt ovat kuitenkin jo hyvässä vauhdissa. Kuusaantien suunnittelu väl. Puhjon eritasoliittymä-katajaharjuntie on parhaillaan käynnissä, samoin kuin Puhjontien saneeraussuunnittelu. Puhjontie saneerataan ja kadulle rakennetaan uusi kevyen liikenteen väylä. Molemmat kohteet sisältyvät v. 2012 toteutusohjelmaan. Tänä vuonna käynnistetään vielä Tervasmutka-nimisen kadun rakentaminen vesihuoltotöineen. Urakan on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Tervaskankaankadulla ovat siltatyöt käynnissä VT6:n kohdalla samoin kuin katutyöt, jossa työskennellään välillä VT6-Tommolankatu. Urakkaan kuuluu myös Tervaskankaankadun/Tommolankadun liittymän rakennustyöt, suunnittelupäällikkö Tapani Vuorentausta selostaa. Kuusaantien ja Puhjontien risteyssilta- ja alikulkutunneliurakasta on parhaillaan urakkatarjouskysely meneillään. Rakennustöihin päästään kaavailujen mukaan vielä tämän vuoden puolella, ja urakan ennakoidaan valmistuvan huhti-toukokuussa 2012. Ensi vuoden työohjelmassa ovat viimeistelytyöt, joita ovat mm: asfaltointi, reunakivetysten asennukset, viheristutukset ja valaistuksen rakentaminen. Tavoitteena on saada kaikki valmiiksi syksyksi 2012, jolloin kauppakeskus Veturi avataan. Luonnollinen Tervaskangas Tervaskankaan katuviherrakentamisessa ominaispiirteenä on luonnonkivi ja tietty hallittu luonnontila. Se näkyy mm. istutusvalinnoissa, keskiosien materiaalivalinnoissa ja kivien käytössä muutenkin. Kokonaisuus on hallittu ja tarkkaan harkittu. Tervaskangas on hyvin pitkälle mietitty ratkaisu, ja esimerkiksi tonttiliittymien paikat on jo määritelty nyt vielä rakentamattomille tonteille, Vuorentausta sanoo. Liikenteen rakentaminen on monen osaajatiimin yhteistyötä: siinä näkyy niin liikennesuunnittelijoiden, katusuunnittelijoiden, vesihuoltosuunnittelijoiden, vihersuunnittelijoiden, valaistussuunnittelijoiden kuin GEO-suunnittelijoiden kädenjälki. Alueella haasteena on ollut hulevesien hallinta. Kovaa asfaltti- ja kattopintaa tulee niin paljon, että kaupungin sadevesiviemäriverkosto ei pysty sitä ottamaan vastaan ilman tonteilla tehtäviä hidastusratkaisuja. Lisäksi sadevesien oja/purkureiteille on ollut tarve tehdä tasausaltaita tulvien välttämiseksi purkureittien alajuoksuilla. 18
Kouvolaan LISÄÄ BUSSIVUOROJA Teksti: Tero Rämä Kouvola-Nappa-Elimäki sekä Kouvola-Valkeala reittien liikenteeseen on tullut parannuksia. Uusi linja 8 aloitti reitillä Kaipiainen-Utti-Kouvola, opiskelu- ja työmatkayhteydet paranivat Korian ja Kuusankosken sekä Valkealan ja Kuusankosken välillä. Vuorotarjonta parantunut useilla yhteysväleillä Syksyn tullen bussiaikataulut vaihtuivat. Uusissa bussiaikatauluissa on lukuisia parannuksia edelliseen vuoteen verrattuna. Aikatauluja on tarkistettu ja uusia vuoroja on avattu. Aikataulumuutoksilla ja ajoaikatarkistuksilla parannetaan aikataulujen luotettavuutta sekä liityntäyhteyksiä junille. Reitillä Kaipiainen-Utti-Kouvola aloitti liikennöinnin linja 8. Reittejä tarkistettiin ja vuorotarjontaa kasvatettiin. Oman linjanumeron avulla parannetaan tiedottamista. Muutoksilla parannetaan Utin kylän peruspalveluyhteyksiä sekä työmatkayhteyksiä Utin varuskuntaan sekä Kaipiaisista ja Utista Kouvolan keskustaan. Kouvolan ja Valkealan välistä arki-ilta- ja lauantailiikennettä parannettiin jo kesän alussa, syksyllä lauantailiikennettä kehitettiin. Kouvolan ja Elimäen välistä vuorotarjontaa kasvatettiin ja ennen kaikkea Korian Napan asuinalueen yhteydet keskustaan parantuivat oleellisesti. Liityntäyhteyksiä aamujunille parannettiin sekä Valkealasta, että Elimäeltä ja Korialta. Matkakeskukselle suuntautuvan liikenteen lisäksi parannettiin myös Korian ja Kuusankosken sekä Valkealan ja Kuusankosken välisiä kulkuyhteyksiä. Valkeala-POKS-Kuusankoski -välillä operoi koulupäivisin suora linja-autoyhteys, joka parantaa toisen asteen opiskelijoiden liikkumismahdollisuuksia sekä työmatkayhteyksiä. Korian ja Kuusankosken välisen linjan 11 vuorotarjontaa kehitettiin niin, että koulupäivisin Korialta ehtii aamukahdeksaksi Kuusankoskelle ja paluuyhteys on järjestetty kello 16 jälkeen. Kehittämistyö tuottanut tuloksia Vuorotarjonnan lisäksi joukkoliikennepalveluissa on satsattu myös tiedottamiseen sekä pysäkkiolosuhteisiin. Uusia lasisia pysäkkikatoksia on pystytetty Voikkaa-Anjala -laatu käytävälle useita ja tiedottamista on parannettu kehittämällä kaupungin Internet-sivuja sekä lisäämällä pysäkki-informaatiota. Monipuolinen kehitystyö näkyy joukkoliikenteen käyttäjämäärissä. Linja-auto on entistä kilpailukykyisempi vaihtoehto jokapäiväiseen liikkumiseen ja kuntalaiset myös käyttävät joukkoliikennepalveluita entistä ahkerammin. Hyvän suosion saavuttanut 40 hintainen kaupunkilippu lanseerattiin toukokuussa 2009 ja myynnin kasvu on jatkunut vahvana vuonna 2011. Vuoden 2011 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana kaupunkilippuja ja muita kuukausilippuja myytiin Kouvolan alueella 13 915 kappaletta, mikä on 12 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2009 vastaavan ajankohtaan verrattuna kasvuprosentti on lähes 50! Kaupunkilipun suosio ei yllätä. Käyttämällä busseja oman auton sijaan kuntalainen säästää Kouvolassa useita tuhansia euroja vuodessa. Lue lisää: www.kouvola.fi/ joukkoliikenne 19
ETÄTYÖ TUO JOUSTOA ELÄMÄÄN Kouvola on työmatkalaisten kaupunki. Yli 4500 kouvolalaista matkustaa päivittäin töihin ulkopaikkakunnalle, ja lähes saman verran tulee töihin tänne. Kouvola on logistiikkakeskus myös työmatkalaisille - Kouvolasta muualle ja muualta Kouvolaan kulkee yhteensä lähes 9000 työikäistä päivittäin. Nykyaikana on hyvät tekniset valmiudet myös sujuvaan etätyöskentelyyn. Etätyöskentelystä onkin tullut varsin suosittua suomalaisten keskuudessa; meistä jo 15 % tekee etätyötä kotona, asiakkaan luona tai muussa kohteessa. Etätyön myötä työmatkaliikenne vähenee, mutta toisaalta sen on koettu hämärtävän työ- ja vapaa-ajan rajoja. Kouvolan kaupungin elinkeinopalvelut on päättänyt selvittää työmatkailua ja etätyöilmiötä tarkemmin. Miten kouvolalaiset kokevat työmatkansa? Kuinka työ joustaa? Millaisia kokemuksia heillä on etätyöstä? Olisiko Kouvolassa kysyntää ratkaisuille, jotka mahdollistavat etätyön muualla kuin kotona? Oletko Sinä työmatkalainen? Vastaa kyselyyn osoitteessa www.kouvola.fi/tyomatkakysely Palvelulinjojen SUOSIO KASVUSSA Kouvolassa toimii kolme palvelulinjaa, Kouvolan ydinkeskustassa, Voikkaa-Kuusankoski-Koria -alueella sekä Muhniemi-Inkeroinen- Myllykoski-Ummeljoki -alueella. aikaisemmin. Kesällä palvelulinjoissa tehtiin haastattelututkimus, jonka mukaan palvelulinjojen käyttäjät ovat palveluun erittäin tyytyväisiä. Yli 80 %:n asiakastyytyväisyyden saavuttivat matkustusturvallisuus (100 %), asiakaspalvelu (96 %), aikataulut (86 %) ja palvelulinjareitit (82 %). Huonoimman arvosanan sai kalusto, jonka asiakastyytyväisyys oli 75 %. saatavilla kaupungin yhteispalvelupisteissä sekä Internetissä osoitteessa www.kouvola.fi/joukkoliikenne. Parhaiten tiedon palvelulinjan reiteistä ja aikatauluista saa soittamalla suoraan autoon. Palvelulinjat ovat kaikille avoimia joukkoliikennepalveluita, jossa asiakas matkustaa bussilipun hinnalla, myös kaupunki-, seutu- ja veteraanilippu kelpaavat maksuvälineenä. Kaikki palvelulinja-autoissa on matalat lattiat ja niissä voi matkustaa esimerkiksi rollaattorin kanssa. Palvelulinjojen käyttäjämäärien kasvusta huolimatta etenkin Voikkaalla ja Kuusankoskella, Korialla sekä entisen Anjalankosken alueella on vielä hyvin tilaa uusille matkustajille. Aikataulutiedot on Vuoden 2011 ensimmäisellä puolikkaalla tehtiin Kouvolassa palvelulinjoilla 8 817 matkaa, mikä on 16 % enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta Palvelulinjojen puhelinnumerot: Kouvolan ydinkeskusta 040 841 2368 Voikkaa-Kuusankoski-Koria 050 331 8945 Muhniemi-Inkeroinen- Myllykoski-Ummeljoki 040 843 8087 20