SLO asiakaslehti 1 / 2006 Tässä numerossa mm: Suomalaiset rakentavat maailman suurimman risteilyaluksen... 6 SLO mukana kehittämässä sähkönjakelun laatua ja kustannustehokkuuta... 8 Valaistuksen kehitystä ohjaa talous - ei pelkästään tekniikka...18 Heinolan lukulamput ovat rohkea ja tavanomaisuudesta poikkeava valaistusratkaisu...20 Pian on jo kiire tervetuloa digitelevisio...24
www.sylvania-lighting.com Sylvania Lumiance Oy
SLO asiakaslehti SLO OY Ritakuja 2, 01740 Vantaa, puhelin 010 28311, faksi 010 283 2010, www.slo.fi TOIMITUSNEUVOSTO Tapio Jouhki (pj.), Risto Forssell, Jaakko Halmet, Guy Hellman, Ilkka R. Manner, Jouko Pulli, Allan Sothmann. TOIMITUS Klaus Eiro päätoimittaja,klaus.eiro@slo.fi, Marjaana Heinonen, marjaana.heinonen@slo.fi. Julkaisija: SLO OY - Kirjapaino: Erweko Oy - Taitto: Avantinet Oy OSOITTEENMUUTOKSET Muutokset yhteystiedoissa pyydämme toimittamaan joko lähimpään toimipisteeseen tai pääkonttoriin. Osoitelipukkeessa olevan kaksiosaisen numerosarjan ilmoittaminen nopeuttaa ja helpottaa rekisteritietojen päivitystä. TOIMIPAIKAT Vantaa, Tuupakka 01028311 Helsinki, Konala 010283 2500 Helsinki, Malmi 010283 2900 Helsinki, Hermanni 010283 2550 Espoo, Suomenoja 010283 2600 Hämeenlinna 010283 2650 Iisalmi 010283 3740 Joensuu 010283 3750 Jyväskylä 010283 3600 Kajaani 010283 3980 Kemi 010283 3940 Kokkola 010283 3540 Kotka 010283 3840 Kouvola 010283 3800 Kuopio 010283 3700 Lahti 010283 2700 Lappeenranta 010283 3860 Lohja 010283 2750 Mikkeli 010283 3880 Oulu 010283 3900 Pori 010283 3240 Porvoo 010283 2800 Rauma 010283 3460 Riihimäki 010283 2850 Rovaniemi 010283 3960 Salo 010283 3440 Savonlinna 010283 3770 Seinäjoki 010283 3560 Tampere 010283 3200 Turku 010283 3400 Tuusula, Hyrylä 0102832950 Vaasa 010283 3500 Vantaa 01028311 Varkaus 010283 3790 SLO EESTI AS Kesk Sojamäe 3 A, EE 0014 Tallinn, Eesti, + 372 6 272 272 Laki 13 A, EE 12915 Tallinn, Eesti, + 372 6 518 681 Kreutzwaldi 26, EE 44308 Rakvere, Eesti, + 372 32 23011 Savi 3, EE 3600 Pärnu, Eesti, + 372 447 8080 Ringtee 20, EE 2400 Tartu, Eesti, + 372 736 2108 Kreenholmi 14, EE 21008 Narva, Eesti + 372 65 61 371 SLO Latvia SIA K.Ulmana Gatve 2, LV-1004 Riga, Latvia, + 371 780 5049, Stasijas 129 R, LV-5400 Daugavpils, Latvia + 371 547 6300 Zemnieku 32, LV-3401, Liepaja, Latvia + 371 340 7356 Ausekla 31, LV-4201, Valmiera, Latvia + 371 420 7011 UAB SLO Elektrenu gatve 9, LT-51193 Kaunas, Lietuva + 370 3735 3953 Savanoriu g. 187, LT 2009 Vilnus, Lietuva, + 370 5 2106206 Minijos 43, LT-91208, Klaipeda, Lietuva, + 370 4642 0018 Heinolan kirjastoaukion lukulamput Tässä numerossa: Pääkirjoitus... 5 Suomalaiset rakentavat maailman suurimman risteilyaluksen... 6 SLO mukana kehittämässä sähkönjakelun laatua ja kustannustehokkuutta... 8 Seitsemän vuosikymmentä sähköistä yrittäjyyttä... 10 Harvian kiukaita Muuramesta yli 60 maahan... 12 Kehitys vie yhä kokonaisvaltaisempiin valaistusratkaisuihin... 14 Koskisen Oy taitaa puun ja pärjää laadulla.... 16 Valaistuksen kehitystä ohjaa talous - ei pelkästään tekniikka... 18 Heinolan lukulamput ovat rohkea ja tavanomaisuudesta poikkeava valaistusratkaisu... 20 Suunnittelijapäivät kiertueella taas tuli täsmätietoa sähkösuunnittelijoille... 22 Pian on jo kiire tervetuloa digitelevisio... 24 Jyväskylän sähkömessuilla lähes 17 000 kävijää... 26 Suojaudu työperäiseltä melulta... 28 Kuva: Tehomet SLO on osa kansainvälistä Sonepar-yhtymää, joka on Euroopan suurin sähkötukkualan yritys. ISSN 0789-709X Uutisia... 30 Tuoteuutisia... 31 3
www.osram.fi DECOSTAR IRC -kylmäsädehalogeenilamput ovat energiaa säästäviä vaihtoehtoja tavallisten kylmäsädelamppujen tilalle. Voit esimerkiksi korvata tavallisen 50 W:n lampun 35 W:n IRC-lampulla, ilman että valomäärä pienenee. HUOM! Keskimääräinen elinikä on nyt 5000 tuntia! Laske itse omat säästösi: www.osram.fi/irc www.osram.fi Myynti: Puh. 010 28311 www.slo.fi
Pääkirjoitus Pohdintaa kumppanuudesta Liiketoiminta käsitetään varsin yleisesti kovilla arvoilla tapahtuvaksi oman edun tavoitteluksi. Lojaalius puolestaan edustaa pehmeämpää arvomaailmaa; uskollisuutta ja uhrautuvaisuutta. Aidossa kumppanuussuhteessa näyttäisi olevan ratkaisevaa se, miten osapuolet onnistuvat yhdistämään nämä kaksi puolta yhteiseksi voimavaraksi. Yritysten välisestä kumppanuudesta puhutaan paljon, mutta onko se todellista ja kenen ehdoilla siinä toimitaan. Ovatko yhteistyökumppanit tasavertaisessa asemassa ja voivatko he olla lojaaleja toisilleen? Kannattaako lojaalius kumppanuussuhteessa? Tällaisia kysymyksiä pohdinta nostaa pintaan. Asiaa tutkitaan maailmalla paljon. Yksi johtavista tutkijoista on yhdysvaltalainen Frederick F.Reichheld, joka tutkimuksissaan on erityisesti perehtynyt lojaaliuden merkitykseen liikesuhteissa. Hänen mukaansa yritysten väliset lojaalit - uskolliset - liikesuhteet perustuvat molemminpuoliseen etuun, asioiden yksinkertaiseen ja suoraviivaiseen hoitoon, vain todellisista tuloksista palkitsemiseen, avoimuuteen ja annettujen lupauksien pitämiseen. Painotukset ovat sanoilla molemminpuolinen, todellinen ja avoimuus. Lojaalius tarkoittaa Reichheldin mukaan osapuolten kohtelemista oikein, jotta he ovat valmiit investoimaan kumppanuuteen. Tämä mahdollistaa yhteistyön kehittämisen ja sen jatkuvuuden. Tutkimustulokset ovat pitävästi osoittaneet pitkäkestoisen yhteistyön hyödyttävän osapuolia erityisesti parantuneena kustannustehokkuutena ja kannattavuutena. Mekin teemme jatkuvasti työtä luodaksemme hyvät edellytykset lojaaleille ja kestäville kumppanuussuhteille. Oma tehtävämme sähkötarvikkeiden jakeluketjussa on tuottaa toimittajille lisäarvoa ja yhdessä heidän kanssaan vahvistaa asiakkaiden liiketoimintaa. Siksi emme tyydy vain varastointiin kysynnän vaihtelun tasaajana, vaan etsimme myös parhaat toimittajat ja oikeat tuotteet, varmistamme tuotteiden saatavuuden ja järkevän varastoinnin sekä järjestämme tuotteiden mahdollisimman tehokkaan toimitusketjun. Räätälöimme palvelumme tarvittaessa asiakaskohtaisesti. Avainsana on tehokkuus. Pyrimme pitkäkestoiseen yhteistyöhön, josta kumppanimme tietävät siihen sitoutuessaan saavansa taloudellista hyötyä. Hyvää kevättä! KLAUS EIRO klaus.eiro@slo.fi 5
Suomalaiset rakentavat maailman suurimman risteilyaluksen Aker Finnyardsin Turun telakalla valmistuu maailman suurin Freedom of the Seas-risteilyalus, tilaajana amerikkalainen Royal Caribbean varustamo. Tuhannet ammattilaiset viimeistelevät parhaillaan tätä teknisen osaamisen ja inhimillisen mielikuvituksen taidonnäytettä, Eltel Networks muiden mukana. Sen vastuulla ovat aluksen atk-verkot. Freedom of the Seas ei ole mikään pikkujuttu vaan valtaisa kokonaisuus, jonka sisätiloissa liikkuessa välillä unohtaa olevansa laivassa. Aluksessa on tiloja 11 kerroksessa, sen suurin pituus on 339 metriä ja leveys 38,6 metriä. Esimerkiksi aluksen teatterissa on 1352 istumapaikkaa, mikä on enemmän kuin Turun kaupunginteatterissa. Matkustajahyttejä on yhteensä 1816, jotka kaikki kytkeytyvät viimeisimmällä tekniikalla aluksen tiedonsiirtoverkkoihin sekä kaapeloituun että langattomaan. Mittavat tiedonsiirtoasennukset Eltel Networks vastaa uuden aluksen tiedonsiirron toimivuudesta. Kuten aluksen koosta hyvin voi päätellä myöskään tämä osa-alue ei ole sieltä pienemmästä päästä. Tiimipäällikkö Lars Stenbom Eltel Networks Länsi Oy:stä listaa faktoja, jotka auttavat hahmottamaan kokonaisuuden. Tiedonsiirtoverkkoja varten on tarvittu noin 4000 atk-liitinpistettä, valokaapeliasennukset ovat vaatineet 840 valokuidun hitsausta eli kuidun päättämistä liittimellä varustettuun häntäkuituun, suojattua 4-parikaapelia on asennettu 130 000 metriä ja 2 x 4-parista 75 000 metriä. Uutta on se, että parikaapeloinnin kautta tapahtuu myös gsm-liikenne. Yhteistyökumppanit aluksen rakennustyömaalla, vasemmalta Eltel Networksin tiimipäällikkö Lars Stenbom, Aker Finnyardsin systeemisuunnittelija Harri Arola, SLO-Turun myyntipäällikkö Marko Laine ja Eltel Networksin projektinvetäjä Jari Saarinen. Eltel Networks on urakoinut jo usean loistoristeilijän tiedonsiirtoverkot, joten kokemusta on. Kaupat kahden seuraavan Freedom of the Seas- laivan sisaraluksen atk- ja teleasennuksista on tehty. Kaupat eivät tule ilmaiseksi. Lars Stenbomin mukaan alan suurin haaste on tekniikan nopea eteenpäin meno. - Kehitys alalla on sen verran vauhdikasta, että tarvitaan henkilöstön jatkuvaa kouluttamista ja tietojen päivittämistä. Myös oikeiden tarvikkeiden ja yhteistyökumppaneiden valinta on tärkeätä. Muun muassa kaapeleilta edellytetään laiva-asennuksissa paineläpivientien ja tiuhan kiinnityksen takia suurinta mahdollista mekaanista lujuutta. Lisäksi kaapeleiden on oltava paloturvallisia eli niiden on oltava halogeenivapaita, hän selvittää. 6
Amerikkalaiselle Royal Carribean varustamolle valmistuva maailman suurin risteilyalus Freedom of the Seas tammikuussa Aker Finnyardsin Turun telakalla. Alus jättää Turun huhtikuun lopussa. Eltel Networks on kokenut laiva-asentaja Eltel Networks Länsi Oy kuuluu Eltel Networks konserniin. Yhtiö on Varsinais-Suomen alueella yli 200 henkilöä työllistävä, verkonrakennukseen keskittyvä yritys. Palvelut kattavat sähkön jakelu- ja siirtoverkkojen rakentamisen ja kunnossapidon sekä kiinteän televerkon rakentamisen ja kunnossapidon ja mobiiliverkot. Asiakkaina ovat pääsääntöisesti alueen energia- ja teleyhtiöt, myös kunnat ja kaupungit sekä teollisuuden yritykset. Yhteistyöllä Aker Finnyardsin ja sen edeltäjien kanssa on pitkät perinteet. Valmistuva Freedom of the Seas on jo viides risteilyalus, jota Eltel Networks on ollut mukana rakentamassa. Kuten edellä kertaalleen mainittiin on yhtiöltä tilattu myös kahden seuraavan telakalla rakennettavan Freedom-luokan risteilyaluksen tiedonsiirtoverkkojen asennustyöt. Työtilanne on pitkästä aikaa todella valoisa, Lars Stenbom toteaa. Varsinkin laivan rakentajien kannalta on syytä iloon. Me voimme aina tarvittaessa siirtää osaamisemme maissa suoritettaviin projekteihin, mutta laivat syntyvät vain telakoilla. Aker Finnyardsin telakat ovat Helsingissä, Raumalla ja Turussa. Yhtiö on maailman johtavia risteilyalusten, autolauttojen ja tekniikaltaan vaativien erikoisalusten rakentaja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yli neljäsosa maailman risteilyaluksista on rakennettu Helsingissä tai Turussa. Hyvä osoitus suomalaisen rautakouran ylivertaisesta taidosta tuottaa arkkitehtuuriltaan hienoja, tekniikaltaan loistavia, turvallisia ja toimintavarmoja aluksia. Yhtiön Rauman telakka on puolestaan erikoistunut autolauttojen rakentamiseen. Aker Finnyards on osa kansainvälistä Aker Yards konsernia, joka on yksi maailman viidestä suurimmasta laivanrakentajasta. KLAUS EIRO Eltel Networksin Marko Koitijärvi ristikytkennän kaapelointityössä. 7
SLO mukana kehittämässä sähkönjakelun laatua ja kustannustehokkuutta Suomessa sähkönjakeluverkon materiaaleista noin kolme neljännestä päätyy valmistajilta markkinoille tukkuliikkeiden kautta. Koska SLO on näistä toimijoista suurin, on roolimme merkittävä monilla sähköverkkotoiminnan osa-alueilla verkon suunnittelusta sen rakentamiseen. Kerroimme edellisessä lehdessä kuinka Energiamarkkinavirasto pyrkii kehittämään sähköverkkotoiminnan ohjausmekanismeja tavoitteenaan kohtuuhintaiset verkkopalvelut ja hyvä sähkön laatu. Tässä artikkelissa keskitymme siihen, miten SLO yhteistyökumppaneineen on mukana tässä kehityksessä. Verkon suunnittelu Rakentamisen suunnittelu Rakentaminen Tekniset ratkaisut Vakiorakenteet, ym. Logistiikan prosessit Tuotevalinnat SLO on mukana verkonrakennuksen kaikissa vaiheissa. Tarvikesarjat - 1000 voltin jakelujärjestelmä; SLO on toimittanut ABB:n muuntajiin ja katkaisijaan perustuvan ratkaisun lähes kaikkiin maahamme tähän mennessä rakennettuun 1000 voltin kohteeseen. - Ympäristöystävälliset muuntajaratkaisut; hyvien ympäristöominaisuuksien vuoksi ABB:n Midel-muuntajat soveltuvat normaalimuuntajia paremmin herkkien luontokohteiden läheisyyteen, esimerkiksi pohjavesialueille. - 1 kv kaapeleiden auraus; kiinnostus paremmin aurausta kestäviin kaapeleihin on lisääntynyt selvästi. Valikoimassamme on usean valmistajan ratkaisut. - BLL/PAS/SAX-ratkaisut; perinteis- Verkon suunnittelu - tekniset ratkaisut SLO kehittää valmistajien kanssa erilaisia tekniikoita ja valmiita tuotekokonaisuuksia toimitettavaksi vaikkapa suoraan työmaalle. Kehitystyössä keskitytään sekä asiakaskunnan tarpeisiin että paketoimaan useiden valmistajien innovaatioista valmiita kokonaisuuksia. Tämän hetken ajankohtaisia ratkaisuja ovat mm.: - AMR kaukoluentaratkaisut; Iskraemecon tuotteilla on Suomessa toteutettu tai toteutuksessa jo useita kohteita, joista tunnetuimpana Vattenfall Verkko Oy:n mittava GSM-tekniikkaan perustuva sovellus. Iskraemecon MT37X sarjan mittalaitteet tarjoavat ratkaisun kaikkiin etäluennan haasteisiin 8
kaisia kehityskohteita ovat olleet mm. - Headpower-portaalin tarvikesarjat; valikoimaan on kerätty markkinoiden eniten käytetyt tuotteet. SLO valikoima kattaa koko Headpower-tarvikesarjan. - Headpower-tarvikepaketit; SLO on uudistanut harussarjapakkauksensa vastaamaan Headpower-harussarjoja. Tämä helpottaa Headpoweria käyttävien asiakkaiden toimintaa, kun työmaalla ovat käytettävissä valmiit tarvikepaketit irrallisten osien asemesta. 1000 voltin jakelujärjestelmän käyttö maassamme on vahvassa kasvussa, kun uusia sähköyhtiöitä liittyy käyttäjiin kiihtyvällä vauhdilla. ten PAS/SAX-ratkaisun rinnalla on ruotsalaisen BLL-ratkaisun suosio lisääntynyt. - Meille on tärkeää, että pystymme toimittamaan mahdollisimman laajalti asiakkaidemme käyttämiä teknisiä ratkaisuja ja siksi olemme lisänneet BLL-valikoiman perinteisten PAS/SAX-valikoimien rinnalle. SLO:lla on näiden esimerkkien lisäksi meneillään useita teknisiä kehityshankkeita, joista kerromme sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Suurimmat kehityshankkeet keskittyvät lähinnä sähkönjakeluverkon etäohjauksiin ja jakeluverkon älykkäisiin komponentteihin. Rakentamisen suunnittelu vakiorakenteet, tarvikesarjat Olemme mukana Headpower-vakiorakenteiden kehitystyössä. Pyrimme siihen, että SLO:n tuotetarjonta ja rakenteiden mukainen rakentaminen kohtaisivat mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Viimeai- ABB:n vakiomuuntajissa käytetään mineraaliöljyn rinnalla myös synteettistä, ympäristöystävällistä Midel-nestettä. Rakentamisen suunnittelu - tuotevalinnat Teknisten ratkaisujen lisäksi on käytettävien yksittäisten tuotteiden laatu, kustannustehokkuus ja asennettavuus tärkeää. - Teemme asiakkaidemme kanssa jatkuvasti valikoimakehitystyötä, jotta asiakkaan työn- tai verkon suunnittelujärjestelmässä olisi näillä mittareilla paras valikoima. Tehtävämme on toimia asiakkaan tuoteorganisaationa ja hakea markkinoilta parhaat tuotteet yhteistyössä valmistajien kanssa. Koska rooliimme kuuluu myös saatavuuden varmistaminen, on sähkönjakeluverkon tuotevalikoimamme markkinoiden laajin kattaen kaikki alan merkittävät koti- ja ulkomaiset valmistajat. Rakentaminen logistiikan prosessit Logistiikan toimivuus määrittelee, miten tehokkaasti ja nopeasti verkkoa voidaan edellä mainituista ratkaisuista ja tuotteista rakentaa. - Logistiikan asiakaskohtaisiin palvelukonsepteihin olemme panostaneet jo 1990- luvun lopulta saakka ja kokemusta on kertynyt paljon. Tämä on ollut tärkeää, kun olemme muokanneet toimintaamme vastaamaan paremmin asiakkaidemme toimintaa. Palvelukonsepteihin kuuluvat: - työkohtaiset ja työmaatoimitukset erikoispakattuina, konttitoimitukset, - varastointiratkaisut, - sähköiset liiketoimintaratkaisut koskien koko tilaus-tilausvahvistuslaskutusprosessia Laajuus vaihtelee tarpeen mukaan osaratkaisuista aina asiakkaan koko materiaaliprosessin ulkoistamiseen. Olemalla aktiivisesti mukana edellä mainituilla sähköverkkotoiminnan osaalueilla, SLO voi tarjota asiakkailleen sitä lisäarvoa, mitä he tukkuliikkeeltä odottavat. SLO on uudistanut harussarjapakkauksensa vastaamaan Headpower-harussarjoja. ALLAN SOTHMANN 9
Seitsemän vuosikymmentä sähköistä yrittäjyyttä Sähkö-Saarelainen on 70 vuotta Joensuussa toiminut sähköalan yritys, jonka toimialaan kuuluvat sähköasennustoiminta, kodinkoneiden ja sähkötarvikkeiden myynti sekä kodin- ja laitoskoneiden huolto ja korjaus. Sähkö-Saarelainen Oy:n syntysanat lausuttiin Karjalan-Maa lehdessä tiistaina, 26. toukokuuta 1936 julkaistussa ilmoituksessa: Arv. yleisölle ilmoitan tänään avaavani Joensuussa, Torikadun 24:ssä rouva A.Pänttösen liiketalossa, ent. Suomen Maanviljelijäinkauppa Oy:n huoneistossa sähkö- ja radioliikkeen toiminimellä Sähkö- ja Radio-Aitta Iivari Saarelainen. Sähkötyöt, kuten valaistuslaitteiden asennukset ja korjaukset, sähkölinjatyöt, moottorien asennukset ja korjaukset ym. suoritamme asiantuntemuksella ja huolellisesti. Myymälässämme monipuolinen varasto alaan kuuluvia sähkötarvikkeita. Radiouutuudet löydätte meiltä. Antennitarpeita, akkumulaattoreja, tuoreita anodiparistoja ym. radiotarvikkeita saatavana. Radioiden korjaukset ja akkumulaattoreiden lataukset suoritamme nopeasti ja asiantuntemuksella. Paikkakunnalla jo tunnettuun, monivuotiseen sähköasentajatoimintaani viitaten, toivon liikkeeni saavuttavan arvoisan yleisön suosion! Toimitusjohtaja Vesa Saarelainen pitää toimittajan tärkeimpinä ominaisuuksina luotettavuutta ja organisaation kokonaistoimivuutta. Yrityksen perustaja Iivari Saarelainen (oikealla) tarkastamassa Pielishovin työmaan asennuksia 1937. Iivari Saarelaisen toive toteutui ja yrityksen asiakaskunta laajeni nopeasti. Toiminnan perustana olivat alusta asti reilu ja vastuuntuntoinen kauppatapa, perinteisten hyvien arvojen kunnioittaminen asiakassuhteissa sekä hyvä asiakaspalvelu. Näillä avuilla yritys on kasvanut ja kehittynyt läpi vuosikymmenien. Samat arvot ovat nykyisenkin toiminnan kulmakiviä, vakuuttaa yrityksen toimitusjohtaja Vesa Saarelainen. Hän on perheyhtiön toimitusjohtaja kolmannessa polvessa ja johtaa tänä päivänä Pohjois-Karjalan suurinta yksityistä sähköasennusliikettä Joensuun Käpykankaan teollisuusalueelta. Vesa Saarelaisen mukaan yrityksen vahvuuksia ovat muun muassa hyvän työnantajan maine, ammattitaitoinen henkilöstö, riittävät resurssit, asiakkaiden luottamus ja kentän tuntemus unohtamatta aikaisempien sukupolvien tekemää hyvää työtä. - Jotakin arvostuksesta työnantajana kertoo se, että meillä esimerkiksi isän ja pojan samanaikainen työskentely yrityksessä ei ole mitenkään ainutkertaista, hän toteaa. Painopiste teollisuuden sähköasennuksiin Sähkö-Saarelainen Oy työllistää 45 työntekijää, joista sähköasentajia on 30. Yhtiön sähköurakoinnista, sähkötarvike- ja kodinkonemyynnistä sekä huoltotoiminnasta kertynyt liikevaihto oli viime vuonna reilut 5 miljoonaa euroa. Asiakaskunnan muodostavat teollisuuslaitokset, kunnat, suuryritykset, valtakunnalliset ja yksityiset rakennusliikkeet sekä yksityiset kuluttajat, toimitusjohtaja Vesa Saarelainen kertoo. - Sähköasennustoiminta on meidän vahvuutemme. Liikevaihdosta 70 % tulee siitä. Teemme perinteisten sähköasennusten lisäksi erityisosaamista 10
Sähkö-Saarelainen Oy on vuodesta 1972 lähtien asentanut, myynyt ja huoltanut Joensuun Käpykankaan teollisuusalueelta käsin. Sähköasennusliikkeenä yritys pyrkii vastaamaan muuttuviin haasteisiin erikoistumalla, unohtamatta kuitenkaan perusasennustoimintaa. Kuva: FOTO-ZOOM Yhtiön peruspalveluihin on aina kuulunut sähkötarvikkeiden ja kodinkoneiden myynti ja huolto. vaativia atk-kaapelointeja sekä erilaisten valvonta- ja hälytysjärjestelmien asennuksia. Erityisen laaja kokemus meillä on teollisuuden ja julkisten tilojen uudis- ja saneerauskohteista. Teollisuuden sähköasennukset ovat ominta aluettamme ja niihin tulemme jatkossa panostamaan entistä enemmän. - Kodintekniikkamyyntimme käsittää yleisimmät kodinkoneet ja lisätarvikkeet; yhteensä yli 700 nimikettä. Sähkötarvikemyyntiä varten meillä on varastossamme noin 3000 eri sähkötarviketta. - Edellisten lisäksi huollamme ja korjaamme kodinkoneita, pesulakoneita ja suurkeittiölaitteita, Vesa Saarelainen selventää tämän päivän toimintaa. Kiivas rakentaminen koventaa kilpailua Rakentamisen kiivas tahti on tuonut viime ja tänä vuonna paljon työtä Joensuun seudulle, mikä on pelkästään positiivinen asia. Joensuussa rakennetaan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, Vesa Saarelainen tietää. - Mitalin toinen puoli on se, että kova rakennusbuumi on työllistänyt odotettua vähemmän oman maakunnan väkeä. Syynä tähän on rakennusprojektien suuri koko, mikä houkuttaa entistä useammin myös sähköasennusalan valtakunnalliset yritykset mukaan kilpaan kohteesta, Vesa Saarelainen kuvaa tilannetta. Toimittajan luotettavuus ratkaisee Sähkö-Saarelainen Oy ja SLO ovat tehneet yhteistyötä usean vuosikymmenen ajan. Ensimmäinen isompi kuvio oli se, kun yhtiö ryhtyi myymään SLO:n maahantuomia AEG:n kodinkoneita ja Telefunkenin viihde-elektroniikan laitteita Joensuussa. Ajankohta lienee ollut joskus 1960/70 lukujen vaihteessa. Sittemmin tuotevalikoima laajeni muihin sähkötarvikkeisiin. Tänään SLO on yhtiön suurin sähkötarvikkeiden toimittaja. Myös markkinoinnin puolella yhteistyökuvio toimii. Sähkö-Saarelainen Oy on ollut Elektria-liike ketjun perustamisesta 1985 lähtien ja toimitusjohtaja Vesa Saarelainen on tällä hetkellä Itä-Suomen alueen Elektria-liikkeiden aluepuheenjohtaja. Vesa Saarelaisen mielestä yhteistyön ratkaisee toimittajan luotettavuus. Luotettavuudella hän tarkoittaa valitun yhteistyökumppanin organisaation kokonaistoimivuutta; asiakkaastaan huolehtivaa myyntihenkilöstöä, ajallaan tehtäviä tarjouksia, toimivaa ja luotettavaa logistiikkaa, monipuolista tuotevalikoimaa sekä kilpailukykyisiä hintoja. Koko tämän paketin pitää olla kohdallaan joka päivä, jotta yhteistyön edellytykset täyttyvät, hän korostaa. Myös sähköisen kaupankäynnin mahdollisuudet ja hyödyt on voitava käyttää täysimääräisenä hyväksi. Sähköisen kaupankäynnin merkitys yritykselle kasvaa jatkuvasti, kun päivittäisistä ostoista yhä suurempi osa tehdään sähköisesti. KLAUS EIRO 11
Harvia Oy toimii Muuramessa Keski-Suomessa. Parin hehtaarin tehdastiloissa valmistuvat 180 henkilön voimin kiukaat, saunasisustukset ja saunat sekä vapaa-ajan asuntojen takat. Harvian kiukaita Muuramesta yli 60 maahan Keskisuomalainen Harvia Oy on valmistanut kiukaita teollisesti yli puolen vuosisadan ajan. Muuramessa kotipaikkaansa pitävä yritys on maailman johtava kiuasvalmistaja ja kiuasalan ylivoimainen markkinajohtaja Suomessa. Hittituotteiksi kiukaiden rinnalle ovat kovaa vauhtia nousemassa tehdasvalmisteiset saunaelementit. Kuvassa osa Harvian monipuolista kiuasvalikoimaa on mistä valita. Harvian johtava asema on saavutettu lujalla uskolla suomalaiseen saunaperinteeseen ja kovalla yrittämisellä. Lisäksi se on vaatinut yritykseltä jatkuvaa panostusta tutkimukseen, tuotekehitykseen ja osaamiseen. Tänään Harvia vie kiukaita yli 60 maahan ja valmistaa kiukaiden lisäksi saunoja, saunasisustuksia ja vapaa-ajan asumiseen liittyviä tuotteita, kuten valmistakkoja ja takkasydämiä. Tehdasalaa on yhteensä parin hehtaarin verran. Harvian palveluksessa työskentelee 180 henkilöä ja sen liikevaihto on noin 40 miljoonaa euroa. Tuotekehitys ja muotoilu keskeisiä Toiminnan painopisteet ovat jatkuvassa teknisessä tuotekehityksessä ja käyttöä helpottavassa ja silmää miellyttävässä muotoilussa. Harvia on myös ensimmäisenä maassamme lähtenyt tuotteistamaan ja kehittämään saunaa kokonaisvaltaisesti. Tämä on vaatinut yhtiön osaamisen laajentamista metalliteollisuuden lisäksi puusepän- ja lasiteollisuuteen. Saunakalustetehdas valmistaa yksilöllisiä saunan sisustuksia, kuten lauteet, paneelit, lasiovet ja kiukaat. Kaikki suunnitellaan ja tehdään asiakkaan mitoin ja toimitetaan 12
Kullervo Harvia ja uusi Fuga-tasokiuas yhteiskuvassa. Saunan paneelit ja lauteet ovat oman saunakalustetehtaan tuotantoa. valmiselementteinä asiakkaalle. Etuna on se, että tehdasvalmisteiset puuelementit ovat tasalaatuisia ja työn jälki on parasta puusepänlaatua. Helppous ja laatu ovat tekemässä tehdasvalmisteisista saunaelementeistä yhtiön seuraavan kestohitin varsinkin, kun maassamme tehdään vuosittain 70 000 saunaremonttia. Toiminnan vahvuuksia ovat hyvät tuotteet, luotettava brändi sekä pitkän perheyrittämisen tuoma osaaminen ja päätöksenteon joustavuus. Harvian perusti vuonna 1951 Tapani Harvia. Tänään yrityksen vetovastuu on perustajan sisaruksilla toimitusjohtaja Risto Harvialla sekä myynti ja markkinointijohtaja Kullervo Harvialla sekä talousjohtaja Sari Harvia-Jyllinmaalla ja teknisellä johtajalla Pertti Harvialla. Seuraavakin sukupolvi on jo harjoitellut talon tavoille. Markkinajohtaja kiuasvalmistuksessa Myyntijohtaja Kullervo Harvian mukaan yhtiö on selkeä markkinajohtaja Suomessa ja johtava kiuasvalmistaja maailman mittakaavassakin. Suomessa yhtiön markkinaosuus on reilut 40 %. Se ei tarkoita, etteikö kilpailua olisi. Meillä on varteenotettavia kilpailijoita, jotka kaikki haluaisivat markkinajohtajalta osuuksia itselleen. Helppoa se ottaminen ei kyllä ole ja toisinpäin siinä on tupannut käymään, Kullervo Harvia tyytyy toteamaan. Maailmalla syntyy uutta kysyntää koko ajan Harvialla oli jo kauan harkittu oman täysimittaisen tuotannon aloittamista ulkomailla. Aikaisempaa kokemusta oli vain Baltiassa tapahtuvasta puulämmitteisten takkojen ja kamiinoiden tuotantoyhteistyöstä, Kullervo Harvia kertoo. - Viimeisin investointi on vuosi sitten avattu sähkökiuastehdas Etelä-Kiinassa. Maa oli meille merkittävä vientikohde jo 1990-luvulla, kunnes piraattivalmistus romahdutti viennin. Päätimme ottaa markkinat Kari Pulkkinen liimaamassa kokoon lauteita. Harvian lauteissa ei ole polttavia naulanpäitä.. takaisin ja rakensimme tehtaan keskelle markkina-aluetta. Piratismia olemme oppineet torjumaan tuotteiden yksilöllisillä ja kalliilla muotoiluratkaisuilla, jotka tekevät niistä kopiointia yrittäville kannattamattomia. Tehdas toimittaa kiukaita myös Kiinan naapurivaltioihin ja vähäisiä määriä myös Suomeen. Laatu ei ole ongelma, koska valmistamme kaiken itse laatustandardiemme mukaisesti. Harvian tärkeimmät vientialueet ovat Venäjä, Ruotsi ja Baltian maat. Myös Keski-Eurooppa ja USA ovat hyviä vientialueita. Viennin nousevia kasvumaita ovat Pohjois-Afrikan maat; Egypti, Libya, Marokko, Tunisia ym. - Mielessä perinteiset saunakulttuurit sijoittuvat äkkiseltään jonnekin aivan muualle, mutta näinkin eksoottisten maiden kasvupotentiaalin selittää ihmisten lisääntynyt matkustaminen ja kohonnut vaatimustaso. Tänä päivänä ei yksinkertaisesti voi enää rakentaa hyvätasoisia hotelleja ilman saunaa, Kullervo Harvia tietää. Uutuustuotteita tasaisin välein Yhtiö on pyrkinyt tuomaan useita uusia tuotteita markkinoille vuosittain. Ulkomailla tapahtuvan tuotannon osalta tuotteiston säännöllinen uusiminen on myös hyvä keino torjua kopiointia. Parhaillaan yhtiö lanseeraa uutta, korkeatasoista Fuga-tasokiuasta, joka on varustettu erillisellä elektronisella käyttöpaneelilla Veli Seppänen suorittamassa kiukaan sähköistystä ja testausta. Kaikki tehtaan valmistamat sähkökiukaat testataan ennen toimituksia eteenpäin. ja kiuasvalolla. Tyylikkään muotoilun lisäksi kiukaassa on patentoitu SteamFlow veden höyrystymisjärjestelmä. Harvian kiukaat tulivat SLO:n myyntiohjelmaan jo vuonna 1991. Tämä merkitsi Harvialle entistä kattavampaa jakelutietä ja laajempaa asiakaskuntaa. Kiuasmyynnin hyvää kasvua on lisäksi vauhdittanut Harvian ja SLO:n välinen saumaton yhteistyö myynti- ja markkinointiponnisteluissa. KLAUS EIRO 13
Idmanin toimitusjohtaja Harri Hämäläinen: Kehitys vie yhä kokonaisvaltaisempiin valaistusratkaisuihin Idman Oy:n uutena toimitusjohtaja aloitti viime vuoden joulukuussa Harri Hämäläinen. Toimitusjohtaja löytyi omasta talosta. Hämäläinen on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1985, viimeksi sen lentokenttävalaistusyksikön johtajana. Toistakymmentä vuotta yhtiön johtoryhmässä takaavat alan ja yrityksen vankan tuntemuksen. Toimitusjohtaja Harri Hämäläinen kiteyttää Idmanin tehtävät kahteen pääkohtaan. Markkinajohtajuuden vahvistaminen tarjoamalla entistä parempia palveluja ja toimimalla luotettavana toimittajana. Toiseksi, markkinajohtajuudesta seuraa velvoite toimia myös alan innovaatiojohtajana ja tuoda markkinoille uusia, kiinnostavia valaistusratkaisuja. Tänä päivänä valaistus yhdistetään yhä useammin ihmisen arkeen ja hyvinvointiin; puhutaan dynaamisesta valaistuksesta. Sillä tarkoitetaan valaistuksen säätämistä ihmisen ympäristön ja työn ehdoilla niin, että hänellä on mahdollisimman hyvä olla. - Tämä merkitsee käytännössä sitä, että alalla kiinnostus yksittäisistä tuotteis- Idmanin toimitusjohtajan Harri Hämäläisen mukaan valaistuksen lähitulevaisuuden suurimmat haasteet ovat uudet tuotteet, dynaamiset valaistusjärjestelmät ja Kaukoidän halpatuonnin torjuminen. ta siirtyy yhä enemmän kokonaisuuksiin, joita valaistuksella voidaan saada aikaan. Ratkaisevaa on tällöin se, kellä on paras ja energiatehokkain kokonaispaketti lamppuja, valaisimia, ohjausjärjestelmiä jne. sekä vahvin asiantuntemus. Tässä suhteessa olemme Philips-konsernin osana paalupaikalla, Harri Hämäläinen toteaa. - Lisäpotkua muutokseen tuo uusi EU-direktiivi, joka rajoittaa rakennettavien tai saneerattavien rakennusten energiankulutusta ja päästöjä. Kun rakennusten energiakulutus on rajoitettua, joutuvat valaistusratkaisut kilpailemaan esimerkiksi lämmityksen ja ilmastoinnin kanssa, mikä lisää valaistuksen energiaa säästävien uusien tuotteiden ja ratkaisujen arvoa, Hämäläinen lisää. Tukkuliikkeet menestyksen tukijalkana Harri Hämäläisen mukaan tukkuliikkeillä on ratkaiseva rooli Idmanin tuotteiden jakelussa ja markkinoinnissa. - Tukkuliikkeet ovat asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme. Yhdessä niiden kanssa pyrimme kehittämään palvelujamme tehokkaammiksi ja paremmiksi. SLO on ylivoimaisesti Idmanin suurin asiakas ja yksi tärkeimpiä tukijalkoja Idmanin menestykselle Suomen valaistusmarkkinoilla. Myös molempien pääomistajien Philipsin ja Soneparin yhteistyö Euroopan tasolla on tiivistä ja laaja-alaista. - Meille SLO on asiantunteva valaisinmarkkinoija, jonka kanssa yhteistyö on 14
Idman on Philips-konsernin Pohjoismaiden valaisinosaamisen keskus. sujunut hyvin. Tätä yhteistyötä haluan edelleen syventää ja kehittää kummankin parhaaksi, Hämäläinen sanoo. Tulevaisuuden haasteina uudet tuotteet ja lisääntyvä halpatuonti Keskeisimmät valaistuksen tulevaisuuden haasteet ovat uusien teknologioiden myötä kasvava tuotemäärä ja Kiinasta tapahtuva halpatuonti, sanoo Harri Hämäläinen. - Maailman ja myös Suomen markkinoille tulee runsaasti uusia tuotteita ja uusia toimijoita, jotka erikoistuvat yhä kapeammalle valaistuksen osa-alueelle. Ledit ja niihin liittyvä teknologia ovat tällaisia lähitulevaisuuden suuria muutostekijöitä. - Toinen, erittäin voimakas valtavirta tulee olemaan jo aikaisemmin mainitut dynaamiset valaistusjärjestelmät, jotka keskittyvät ihmisten hyvinvoinnin ja tehokkuuden parantamiseen valaistuksen avulla. - Varsin riskaabelin haasteen lähitulevaisuudessa muodostaa kasvava halpatuonti erityisesti Kiinasta. Kysymys kuuluukin, haluammeko säilyttää nykyisen hinta- ja laatutasomme vai antaudummeko halvemman hinnan houkutuksille ja olemmeko valmiit vastaamaan mahdollisesti myöhemmin koituvista laatuongelmista ja vastuukysymyksistä? Maailmalta Idmanille Harri Hämäläinen (47) on koulutukseltaan sähköinsinööri, naimisissa ja kahden lapsen isä. Koti on Helsingin Lehtisaaressa. Harri Hämäläinen on tottunut kulkemaan. Valmistuttuaan 1982 Hämäläinen siirtyi Nokia Engineering-yksikön palvelukseen erilaisten sähköistysprojektien pariin. Kolme seuraavaa vuotta kuluivatkin sitten maailmalla; ensin projektitehtävissä Intian Mumbaissa ja sitten Etelä-Afrikan Lesotossa lentokentän sähköistys- ja kiitoteiden valaistusprojektissa. Tässä yhteydessä tapahtui myös ensikosketus Idmanin suuntaan. Projektin päätyttyä Idmanilta otettiin yhteyttä ja Hämäläinen siirtyi yhtiön palvelukseen vuonna 1985 projekti-insinööriksi lentokenttävalaistusyksikköön. Vuodesta 1990 hän on toiminut kyseisen yksikön johtajana. Matkustamista riitti Idmaninkin palveluksessa; olihan ala globaali ja asiakkaat pääosin muualla kuin Suomessa. Viime vuoden joulukuun alusta lähtien Harri Hämäläinen on ollut Idman Oy:n toimitusjohtaja. Idman Oy on kansainvälistynyt yritys, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi valaisimia ja valaistusjärjestelmiä yksityiseen ja julkiseen rakentamiseen ja on teknisten valaisinten markkinajohtaja Suomessa. Idman kuuluu Philips-konserniin ja on sen Pohjoismaiden valaistusosaamisen keskus. Yhtiön palveluksessa on 250 henkilöä ja sen viime vuoden liikevaihto oli noin 50 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli 40 %. Tuotteisto käsittää Idman- ja Philips- sisä- ja ulkovalaisimet, valaistuksen ohjausjärjestelmät, valokuituvalaistus sekä lentokenttien valaistusjärjestelmät. KLAUS EIRO 15
Koskisen Oy taitaa puun ja pärjää laadulla Koskisen Oy on vuonna 1931 perustettu suomalainen, kansainvälisesti toimiva perheyritys, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita rakennus-, rakennuspuusepän-, huonekalu- ja kuljetusvälineteollisuudelle. Alun perin sahana aloittaneen yrityksen liiketoiminta on sittemmin laajentunut kansainväliseksi puutuotannon moniottelijaksi. Sähkömestari Timo Lintusaari korostaa sähkötarviketoimittajan luotettavuutta ykkösominaisuutena. Koneen pysähtyminen tai seisokin venyminen puuttuvan osan takia on kallista lystiä ja tekee luotettavuudesta lipsuneesta toimittajasta nopeasti entisen. Koskisen liiketoimintayksiköt ovat puunhankinta, sahateollisuus, vaneriteollisuus, lastulevyteollisuus, koivutuoteteollisuus ja taloteollisuus. Tuotantolaitokset sijaitsevat Kärkölässä, Hirvensalmella ja Vierumäellä. Ne käyttävät mänty-, kuusi- ja koivutukkia sekä viilukoivua yhteensä noin 950 000 m 3 vuodessa. Tuotannosta menee 60 % vientiin. Tärkein vientialue on Eurooppa. Koskisen yhtiöitä ovat emoyhtiö Koskitukki Oy, Koskisen Oy ja Vilkon Oy. Yhtiöiden viime vuoden liikevaihto oli 170 miljoonaa euroa ja niitten palveluksessa oli yli 1000 työntekijää. Erikoistuminen ja jatkojalostus menestymisen avaimet Koskisen Oy on sahana keskisuuri saha Suomessa, vaneriteollisuus puolestaan yksi alansa suurimpia. Koskisen vahvuudet eivät ole koossa vaan laadussa ja ammattitaidossa. Siinä missä kilpailijat suoltavat bulkkitavaraa maailmalle on yritys kehittänyt jatkojalostustaan ja erikoistunut asiakaslähtöisiin erikoistuotteisiin ja palveluihin sekä näin turvannut pärjäämisensä kovassa kilpailussa. Lopputuotteiden sahatavaran, vanerin, sisustus- ja rakentamisen erikois- 16
Koskisen Oy:n liiketoimintayksiköt ovat puunhankinta, vaneriteollisuus, lastulevyteollisuus, koivutuoteteollisuus ja taloteollisuus. Kuva Kärkölän tuotantolaitoksilta. tuotteiden korkea laatu syntyy hyvien raaka-aineiden, uuden tekniikan, osaavan henkilöstön ja jatkuvan kehitystyön summana. Puun koko tie metsästä maailmalle on Koskisen omissa käsissä. Jatkuvan laadun varmistavat yhtiön sertifioidut toiminta- ja ympäristöjärjestelmät. Sähköhuolto pitää rattaat pyörimässä Sähkömestari Timo Lintusaari kertoo, että Koskisen Oy sähköhenkilökuntaan kuuluu 25 ammattilaista kattaen suunnittelun, ohjelmoinnin, työnjohdon ja asennukset. Osaamista löytyy sekä vahvavirta- että heikkovirtapuolelta. Oma henkilökunta on keskittynyt lähinnä prosessilaitteiden ennakoivaan huoltoon ja käynnissäpitoon. Osa em. toiminnoista on ulkoistettu. Suuret investoinnit ja laajemmat muutostyöt teetetään myös tarvittaessa ulkopuolisella työvoimalla, Lintusaari tarkentaa. - Sähkötarvikeostot ovat vuosittain usean sadantuhannen euron luokkaa ja käsittävät yksiköiden kunnossapidon suorat hankinnat sekä keskusvaraston hankinnat. Osa hankinnoista ohjataan urakoitsijoiden kautta, hän lisää. - Koska tehtaalla varastotilat ovat rajalliset, pyritään hankinnat ajoittamaan etukäteen tarpeen mukaan. Tuotantokoneiden seisokkikorjaukset ovat tarkkaan määritellyt, mikä asettaa suuria vaatimuksia tarviketoimittajan luotettavuudelle. Tarvikkeen saapuminen tehtaalle oikeaan aikaan on ensiarvoisen tärkeätä; usein on kyse tuntiaikataulusta, Timo Lintusaari korostaa. Timo Lintusaaren mukaan SLO:n kanssa on tehty yhteistyötä viitisen vuotta; vuosi vuodelta enemmän. - Meillä ei ole vuosisopimuksia vaan katsomme tilanteen aina uudestaan vuosittain vertaamalla toimittajien samoista tarvikkeista muodostuvan ostoskorin hintaa. Tosin hinta ei enää yksin ratkaise. Hintakilpailu on ajanut hinnat melko lähelle toisiaan ja kilpailu tapahtuu usein muilla ansioilla, kuten logistiikan ja toimitusvarmuuden puolella sekä myyjän ammattitaidolla. Myös tukkurin tuotevalikoiman laajuus vaikuttaa hankintapäätöksiin. Avaahan se mahdollisuuden ostojen keskittämiseen, mikä puolestaan tuo kustannussäätöä toimiston puolella. SLO:n Lahden myyntipäällikkö Ilkka Saramäen mukaan myyntikonttorin pyrkimyksenä on Koskisen Oy:n palvelun kehittäminen entistä räätälöidymmäksi ja lisätä tavanomaisten sähkötarvikkeiden rinnalle yhtiön tuotannon kunnossapidossa tarvitsemia erikoistuotteita. LEENA KORVENRANTA KLAUS EIRO Tuotteiden korkea laatu syntyy hyvien raaka-aineiden, uuden tekniikan, henkilöstön ammattitaidon ja jatkuvan kehitystyön summana. 17
Valaistuksen kehitystä ohjaa talous - ei pelkästään tekniikka Sähkön hinta ja sen säästämiseksi tehdyt EU-normit ovat ne asiat, jotka vaikuttavat siihen, kuinka ja millä tulevaisuudessa valaistaan. Uudella teknologialla on mahdollisuus saada hienojakin asioita aikaan, mutta niiden käyttöönotto on edelleen hinnasta kiinni. Valaistuksen tulevaisuutta ohjaa kolme asiaa, kertoo kehitysjohtaja Henri Juslén Idmanilta. Ensimmäinen on tietysti teknologian kehitys uusia lupaavia tuotteita ovat etenkin ledit. Toinen seikka on energiansäästö Eu-direktiivit pakottavat laskemaan talotekniikan energiankulutusta entistä tarkemmin. Se vaikuttaa myös valaistukseen ja etenkin sen ohjaamiseen. Kolmas seikka on muotoilulliset asiat ja ihmisten omat mieltymykset. Nyt ovat muodissa perusmuodot kuten 1970-1980-luvuilla, esimerkiksi laatikkovalaisimet, mutta kuinka kauan? Valaistuksella tuottavuutta Työpaikoilla on muutaman vuoden käytetty 500 luksin miniminormia. Se on hyvä minimiarvo, mutta valontarve on hyvin muuttuvainen erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten mukaan. Nyt on tutkittu valaistusta tuottavuuden suhteen. Valolla on vaikutusta vireyteen ja se on hyvin tärkeä työpaikalla viihtymiselle eli työntekijän hyvinvoinnille. - Nyt on saatavilla valaisimia, joissa on kaksi tai kolme värilämpötilaltaan erilaista loisteputkea. Niiden keskinäistä kirkkautta säätämällä saadaan kylmempää tai lämpimämpää valoa kylmä valo piristää, kertoo Juslén. Energiansäästö ja tuottavuuden lisääminen eivät sinällään ole toisiaan poissul- kevia asioita. Valaistuksen ohjattavuuden lisääminen tuo molemmat mukanaan. - Paras energiansäästökeino on läsnäolo-ohjaus. Vakiovalonsäätö ja aikaohjelmat säästävät vähemmän. Nykyisin puhutaan dynaamisesta valaistuksesta, jolloin valon tasoa, värilämpötilaa ja valaistuksen tasapainoa säädetään joko itse tai säätö tapahtuu tietyllä päivärytmillä, Juslén sanoo. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa käytetään epäsuoraa valaistusta, joka ei ole niin tavallinen muualla Euroopassa. Toimistosuunnittelu ohjaa myös valaistuksen trendejä. Joustavuuden lisäämisestä on puhuttu jo vuosia, mutta Juslénin mukaan edelleenkin rakennetaan aika kiinteitä valaistuksia. - Valonlähteenä loisteputki tulee säilyttämään paikkansa vähintäänkin viiden vuoden ajan. Juslén ennakoi. Nykyisin käytetään 16-millistä eli T5-loisteputkea ja luultavasti ohuempiin ei laajemmin mennäkään: - Ohuissa putkissa on pintakirkkaus niin suuri, että häikäisyn hallinta tulee ongelmaksi. Elektronisia liitäntälaitteita asennetaan jo pääsääntöisesti uusiin toimistokohteisiin. T5-putken kanssa ne ovatkin ainoa mahdollisuus. Niiden etuna on valon välkkymättömyys, ohjauksen helppous ja se, että ne vievät vähemmän energiaa kuin perinteiset liitäntälaitteet. Kotivalaisimissa vanhempi tekniikka jyllää yhä täysillä. Juslén on sitä mieltä, että Dali-pohjainen ohjaus valtaa valaistuksen ohjausmarkkinat aikaa myöten. Päivänvalon käyttö lisääntyy Vaikka Suomessa ei talviaikaan aina päivä paistakaan, luonnonvaloakin voisi käyttää enemmän hyväksi. - Euroopassa käytetään paljon kattoikkunoita erityisesti teollisuusrakennuksissa, mutta täällä pitää tietysti miettiä Kehitysjohtaja Henri Juslén uskoo, että ledien käyttö lisääntyy kaikessa valaistuksessa muutaman vuoden sisällä. 18
lämmönhukkaa ja huoltokustannuksia. Ne ovat kyllä hyvä keino lisätä päivänvaloa. Japanissa ja jossain päin Eurooppaa käytetään myös laitteita, joissa auringonvaloa johdetaan sisätiloihin erilaisilla putki ja peilijärjestelmillä. - Yksi jo meilläkin kokeiltu keino johtaa päivänvaloa syvemmälle huonetilaan on yläosastaan prismoitetut ikkunalasit ja erityyppiset kaihtimet. Niistä voi tulla trendi, jos sähkön hinta nousee, Juslén ennakoi. Kotien valaistus muotiin Kaikenlaiset kodinehostusasiat ovat muotia ja se näkyy ennen pitkää myös valaistuksessa. Sisustussuunnittelijoiden kannattaa panostaa valaistusosaamiseen, sanoo Juslén. - Uskon, että hehkulampun käyttö laskee kotivalaistuksessa jopa ehkä lainsäädännön kautta, Juslén sanoo. - Toivon, että halogeenien käyttö vähenee paitsi että lamppu on energiasyöppö, halogeenin valo on kylmä ja häikäisevä. Ja muodissa olevien, korkeiden olohuoneiden katoissa olevien lamppujen vaihtaminen vaatisi telineitä ollakseen turvallista. Juslénin mielestä halogeenit ovat yleistyneet siksi, että ne näyttävät arvokkailta, vaikka ovat kohtuullisen halpoja valaisimia. - Uskon, että loistelamput yleistyvät kotivalaistuksessa. Ledejä tullaan käyttämään halogeeneja korvaavina valoina, mutta yleisvalaistukseen ne eivät vielä useampaan vuoteen sovellu. Loisteputkien suhteen hallaa aiheuttaa se, että marketit myyvät edelleen pelkästään edullisia lamppuja, sekä pitkinä loisteputkina että kierrekantaisina versioina. Asiakkailla on taipumusta ostaa, kun halvalla saa, kiinnittämättä huomiota lampun ominaisuuksiin, esimerkiksi värilämpötilaan, värintoistoon tai elinikään. - Kotona valaistus, kuten muukin sisustus, on tunneasia, joten vaikea sanoa, millaisia trendejä siellä tulisi. Tievalaistus hidas muuttumaan Ledit ovat vallanneet liikennevalot ja opastetaulut ja niiden käyttö lisääntyy tulevaisuudessakin. - Etelämmässä Euroopassa mietitään sellaisia ratkaisuja, joissa ledeillä reunustetaan kaistoja ja tien varsia. Ohjauksella voidaan sitten muuttaa kaistojen liikennesuuntia tai ryhmittäytymistä. Meillä ne eivät ehkä lumen ja jään takia ole parhaita ratkaisuja. - Yleensäkin tievalaistus muuttuu hitaasti, sillä siellä on tiukat normit ja niitä noudatetaan. TKK:lla valmistui viime vuonna tutkimus näkemisestä ulkovalaistusolosuhteissa ja sen perusteella monimetallilamput olisivat tieympäristössä parempia näkemisen kannalta kuin suurpainenatriumlamput. Kaupunkien sisällä pitäisi kiinnittää huomiota viihtyisyyteen ja silloin värientoisto-ominaisuudet pitäisi ottaa huomioon. Juslénin mukaan ledeillä on tällä hetkellä käyttöä vasta esimerkiksi talojen korostusvalaistuksessa ja yleensäkin paikoissa jossa värillistä valoa tarvitaan ulkoolosuhteissa. - Ledeillä on se ominaisuus, että mitä kylmempi on, sitä parempi valontuottokyky niillä on. Siitä on Suomen oloissa lähinnä etua, mutta tämä täytyy tietysti ottaa huomioon ohjauksessa kun valaistaan paikkoja joiden valaistuksessa on asetettu minimi tai maksimiarvoja. - Uskon kuitenkin, että viimeistään kun ledeillä saadaan aikaan yhtä suuria valotuottoja suhteessa käytettyyn sähkötehoon kuin suurpainenatriumlampuilla, niitä aletaan käyttää. Milloin se tapahtuu arviot siitä vaihtelevat muutamasta vuodesta reilusti yli kymmeneen vuoteen. Pasi Holmberg ja Fugato Full Metal. Idman noudattaa tuotekehityksessä Eco-design -periaatteita. Esimerkkinä uusi alasvalosarja Fugato Full Metal, joka täysmetallisen rakenteensa ansiosta kestää aikaa toiminnallisesti ja ulkonäöllisesti, mutta on myös helposti kierrätettävissä. Tievalaistuksen uusia tuulia voi kokeilla Kehä III:n ja Tuusulantien liittymän paikkeilla Siellä on laajemmassa käytössä ensimmäinen ohjausjärjestelmä, jossa valaistusta voidaan säätää kelin ja liikennemäärien mukaisesti. Hollannissa uutta oppimassa Henri Juslén tietää hyvin, mitä Philipsin monissa laboratorioissa Euroopassa tutkitaan. Hän työskenteli itse Hollannissa tutkimuspuolella 2,5 vuotta ja on nyt johtanut Idmanin kehitystyötä 1,5 vuotta. REIJA HEISKANEN 19
Heinolan lukulamput ovat rohkea ja tavanomaisuudesta poikkeava valaistusratkaisu Heinolan kaupungin kirjastoaukion erikoisvalaistuksella haluttiin paikalle luoda nykyistä vahvempi ilme ja korostaa pienen aukion asemaa kaupunkikuvassa. Tässä onnistuttiin. Ratkaisu on ainutlaatuinen ihmisen mielikuvituksen ja teknisen osaamisen symbioosi, joka pysäyttää. kaupunkimaiseen elinpiiriin. Ne kasvoivat, katselivat olkapäidensä yli ympärilleen ja kumartuivat. Ne olivat hieman sekaisin, mutta rauhoittuivat hetken päästä. Niiden liikkeet tyyntyivät ja alkoivat jähmettyä. Hitaasti ne hyväksyivät muotonsa ja asentonsa. - Jähmettyneet liikkeet saivat kolme yksilöllistä muotoa. Pylväiden alin osa on kaikissa samanlainen. Valaisinten sijoittelua helpottaa pylväiden neljä erilaista kaartomuotoa. Lamppuosa on kaikissa sama. Valonlähteenä käytetään monimetallilamppua, jolla saadaan aikaan epätasainen valaistus ja voimakkaat valopilkut katutasolle. Vesa Honkonen sanoo suunnittelemistaan Heinolan lukulampuista, että hän halusi luoda hyvän valaistussuunnittelijan painajaisen - epätasaisen valaistuksen ja vahvat kontrastit. Heinolan kirjastoaukion lukulamput ovat huikea yhdistelmä inhimillistä mielikuvitusta ja teknillistä taitavuutta. Kirjastoaukion valaistuksen on suunnitellut arkkitehti Vesa Honkonen, joka on persoonallisilla ratkaisuillaan niittänyt mainetta laajalti kotimaassa ja ulkomailla. Heinolan kaupunki kiinnostui Honkosesta erityisesti Raision valoverkon suunnittelijana ja kutsui miehen apuun. Vesa Honkosen mielestä kirjastoau- kio oli pieni, tavanomainen ja suhteellisen hyvin valaistu, joten tilaan oli saatava säpinää uusista lähtökohdista. Tarvittiin liikettä ja toimintaa. - Näin mielessäni lukulamppuja, jotka tulivat kirjastosta tanssimaan kadulle luoden kaaosta, liikettä ja toimintaa. Nämä oudot lukulamput laskeutuivat uuteen, Muoto haastoi tekniikan Tehometin tuotantopäällikkö Tomi Pasanen toteaa, että arkkitehdin suunnittelemat valaisimet olivat pylväsvalmistajalle niin rakenteeltaan kuin muodoltaankin todella iso haaste. 20