Kollegiaalinen työyhteisö puhuu asioista suoraan ilman välikäsiä

Suomen Silmähoitajat Finlands Ögonskötare ry 1/2011 www.suomensilmahoitajat.com Kollegiaalinen työyhteisö puhuu asioista suoraan ilman välikäsiä Satsaa osaamiseen hae apurahoja! Tehohoitoyksikön hoitaja kaipaa tietoa silmien hoidosta. Sivu 4 Ennaltaehkäisy vähentäisi diabeettista retinopatiaa. Sivu 6 Kaihipotilaan hoito Kuopion malliin esillä ESONTissa. Sivu 17

Sisältö Tehohoitopotilaan silmien tarkkailu tärkeää...4 Diabeteksen ehkäisy vähentäisi retinopatiaa...6 Kollegiaalinen työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen...8 Vinkit apurahojen hakuun... 11 Apurahojen myöntämisohjeet... 11 Vuoden 2011 apurahat... 12 Hallitus 2011... 14 Tervetuloa hallitukseen!... 15 KYSin kaihipotilaan hoito esillä ESONT-kongressissa... 17 Silmähoitaja vuonna 2010... 19 Apurahoja hakemaan! Lunta tulvillaan on raikas talvisää Pirkanmaalla on lunta paksut nietokset. Hiihtoladut ovat nyt mitä parhaimmat. On mukavaa ja rentouttavaa sujutella suksilla talvisessa maastossa. Ajoittain on melkoista vilskettä ladulla, jossa on pieniä hiihtokuningattariksi ja -kuninkaiksi pyrkiviä tutustumassa hiihdon saloihin. Omasta ja koko hallituksen puolesta haluan kiittää hallituksesta pois jääneitä jäseniä Päivi Kähärää, Jaana Hakolaa ja Sanna Vesasta kaikesta tekemästänne työstä Suomen silmähoitajat ry:n hyväksi. Teidät tulemme aina muistamaan. Ruusu jokaisesta vuodesta ja oikein hyvää jatkoa teille kaikille elämässä eteenpäin! Lämpimät tervetulotoivotukset hallituksen uusille jäsenille, jotka esittelevät itsensä tässä lehdessä. Ensimmäisessä hallituksen kokouksessa he ovat tutustuneet toiminnan aakkosiin. On mukavaa saada uutta voimaa ja innokkuutta hallitukseen. Siitä koituu iloa ja hyötyä meille kaikille. Vuosittaiset ja odotetut apurahailmoitukset hakuohjeineen ovat nähtävinä ja haettavina tässä lehdessä. Apurahaa kannattaa hakea, jos haluaa uutta tietoa, taitoa tai esimerkiksi itse tehdä tutkimusta kiinnostavasta ja ajankohtaisesta aiheesta. Omasta lehdestämme saamme kaikki sitten lukea mielenkiintoisia matkakertomuksia apurahan saajilta. Helsingin Paasitornissa 26.-27. elokuuta pidettävät koulutuspäivät ovat jo mukavasti suunnittelun alla. Hallitus jatkaa edelleen suunnittelua kokous kokoukselta, jotta saamme hyvät ja antoisat koulutuspäivät Helsinkiin. Kotisivuillamme osoitteessa www.suomensilmahoitajat.com on Oulun koulutuspäivien luentoantia. Kannattaa tutustua. Aurinkoista kevään odotusta kaikille! Anja Korpiaho Palstat Puheenjohtajalta...2 Päätoimittajalta...3 Uudet jäsenet...3 Hallituksen päätöksiä... 16 Yhteystiedot... 18 Numero 2/2011 ilmestyy 16.5. Aineistot toimitukseen 18.4. mennessä. Puheenjohtajalta 2 Silmähoitaja

Uutta ja vanhaa Aloitin Silmähoitaja-lehden uutena päätoimittajana tämän vuoden alussa. Haluan kiittää luottamuksesta tähän tehtävään. Pyrin yhdessä hallituksen kanssa tuomaan lehteen uutta unohtamatta vanhaa. Olen toiminut hallituksessa kaksi viime vuotta. Silmäalan kokemusta minulle on kertynyt lähes 30 vuoden ajalta. Ammattiani olen saanut harjoittaa kaikilla sektoreilla, kuitenkin yksityiselle puolelle painottuen. Pitkän työurani aikana olen ollut etuoikeutettu näkemään tämän alan monipuolisuuden ja kehityksen. Elämme nyt suurten muutosten aikaa. Julkisella sektorilla tehtävät jaot ja siirrot tulevat kokemaan mullistuksia. Yksityisen ja julkisen sektorin vuorovaikutus monipuolistuu. Tämä tulee olemaan silmähoitajayhdistyksen mielenkiinnon kohteena. Tulevaisuudessa pyrimme kiinnittämään entistä enemmän huomiota uusiin tuuliin ja voimakkaaseen tekniseen kehitykseen historiaa unohtamatta. Silmähoitajayhdistyksen pitkät perinteetkin jo velvoittavat kehittymään ja vastaamaan silmälääketieteen alati muuttuviin haasteisiin. Lehden lukijoilta toivon palautetta lehden sisällöstä ja käsiteltävistä aiheista. Riitta Varamäki Päätoimittajalta Uusia jäseniä Ella Karttimo Tervetuloa! Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleeksi mukaan yhdistyksen toimintaan seuraavat uudet jäsenet: Muistathan hakea yhdistyksen ja yhteistyökumppaneiden apurahoja 18.3. mennessä maksaa jäsenmaksun helmikuun loppuun mennessä merkitä kalenteriin yhdistyksen koulutuspäivät 26.-27.8. Helsingissä nauttia talvisen luonnon mahdollisuuksista Jaana Brink, Turku Vuokko Riekki, Muhos Eeva Vitikka-Rantala, Pori Katja Tuononen, Joensuu Petra Westerholm, Pori Maarit Teerioja, Kitee Kaisa Santaoja, Pori Sanna Reinikainen, Helsinki Hannele Arponen, Tampere Erja Brusila, Tampere Silmähoitaja 3

Tehohoitopotilaan silmien tarkkailu tärkeää ANITA SALONEN Tehohoitoyksiköissä työskentelevät sairaanhoitajat kaipaavat tietoa silmien hoitotyöstä. HYKSin Silmäklinikkaan tulleiden yhteydenottojen pohjalta syntyi silmien hoitoopas tehohoitoyksiköissä työskenteleville hoitajille. Luomen asento Silmäluomet sulkeutuvat tarkkaile kirjaa raportoi Silmäluomet raollaan, SIDEKALVO näkyy, pursuaa informoi lääkäriä Silmäluomet raollaan, SARVEISKALVO NÄKYY Tehohoitopotilaalla on silmien kuivumisen vuoksi suurentunut riski saada infektio silmiinsä. Tajuttomalla, nukutetulla tai halvaantuneella potilaalla riski on erityisen suuri. Silmiin liittyvien ongelmien esiintyvyyttä tehohoito-osastoilla on vaikea määritellä, koska niitä ei useinkaan ole kirjattu. Ongelmat saattavat tuntua kovin pieniltä, kun kyseessä on elämää uhkaava tila. Kokonaishuomio tehohoitoyksikössä kiinnittyy aluksi vitaalielintoimintoihin, mutta viimeistään toisena tehohoitopäivänä tulisi aloittaa myös potilaan silmien hoito. Omaisilta ja aikaisemmista potilaskertomuksista selvinneet silmäsairaudet ja lääkitykset otetaan hoitoon mukaan. Systemaattinen silmien kostutushoito ehkäisee silmäongelmien kehittymistä. Apuna voi toimia tehohoidossa olevan potilaan silmätippojen tiputusohjelma. Silmäkomplikaatiot ovat lievemmillään kuivasilmäisyyttä ja vakavimmillaan näkökyvyn menetys. Kuivasilmäisyyden hoitamattomuus voi kehittyä sarveiskalvon haavaumaksi, joka voi johtaa sarveiskalvon lävistävään haavaumaan ja silmän sisäiseen tulehdukseen eli endoftalmiittiin. Hoitamattomuus voi arpeuttaa myös sarveiskalvoa. Mikäli silmiä ei tarkkailla eikä ennalta ehkäisevää hoitoa aloiteta välittömästi, sarveiskalvo-ongelmat kehittyvät nopeasti ja voivat olla vaikeita. Kostuta silmiä 1-2 tunnin välein RISKI Kostuta silmiä tunnin välein ja laita silmäsidos Sidekalvo punoittaa, erittää, turpoaa ja / tai sarveiskalvolla vaaleita tai kellertäviä läikkiä. SIDEKALVON TULEHDUS, KONJUKTIVIITTI? BAKTEERIKERATIITTI? INFORMOI lääkäriä Silmälääkärin konsultaatio Näytteet sidekalvolta ja / tai sarveiskalvolta Toteuta silmien hyvä perushoito Tarkkaile eritystä Aloita lääkitys lääkärin määräyksen mukaisesti Tarkkaile sidekalvon ja sarveiskalvon ulkonäköä Kirjaa ja tiedota kollegalle ja lääkärille muutoksista Huomioi laboratoriovastaukset ja herkkyysmäritykset Tehohoitopotilaan silmien tarkkailukaavio oli esillä Sairaanhoitajapäivillä 2008. Posterista tuli paljon palautetta ja kyselyitä. Tehohoitoyksiköissä työskentelevät sairaanhoitajat kaipaavat tietoa silmien hoitotyöstä. Kuivasilmäisyys Kyynelerityksen vähentyessä tai kyynelnesteen koostumuksen muuttuessa kehittyy kuivasilmäisyyden oireita, joita yleensä ovat punoitus, roskantunne, vetistys, polttelu, kirvely, valonarkuus, rähmiminen ja sidekalvon turvotus. Potilaan nestetasapainohäiriöt, runsas nesteytys ja aivopaineen vaihtelu altistavat voimakkaalle sidekalvon turvotukselle. Kellonlasisidos on paras hoito runsaan kostutuksen ja lääkärin määräämän antibioottivoiteen kera. Silmien kuivumiselle altistavat muun muassa kuiva huoneilma, koneellinen ilmastointi, happihoito ja esimerkiksi tajuttomalla potilaalla räpytysliikkeen puuttuminen. Kuivumiselle altistavat myös monet reumasairaudet, allergiat, atopia ja jotkut neurologiset 4 Silmähoitaja

sairaudet. Hoitamattomana kuivasilmäisyys altistaa vakaville sarveiskalvon haavaumille ja sarveiskalvontulehduksille. Ikääntymiseen liittyvät hormonaaliset muutokset lisäävät myös kuivasilmäisyyttä. Silmien kuivumista voivat aiheuttaa myös lääkeaineiden sivuvaikutukset. Näistä lääkeaineista tavallisimpia ovat beetasalpaajat, antihistamiinit ja mielialalääkkeet. Jos tehohoitopotilas on nukutettu, tajuton tai halvaantunut, silmien kostutuksesta on huolehdittava kostutusvalmisteilla tai kellonlasisidoksen avulla. Väärin sijoitettu tai potilaan liikuttelema happimaski voi aiheuttaa silmiin tuhoisia ja elinikäisiä ongelmia. Maskin istuvuus tulee varmistaa säännöllisesti. Se ei saa painaa silmien alaosia ja happi ei saa karata kuivattamaan silmän pintaa ja aiheuttamaan sarveiskalvon vaurioita. Tehohoitopotilaan hengitysteitä imetään useita kertoja vuorokaudessa. Silmät suojataan hoitojen ajaksi kostutusvalmisteiden ja taitoksien avulla. Tarvittaessa kuivasilmäisyyttä voi tutkia Schirmerin testiliuskojen avulla, joita saa sairaalan apteekista. Kuivia silmiä hoidetaan kostuttamalla niitä säännöllisesti kostutustipoilla ja -geeleillä. On hyvä laatia jokaiselle potilaalle yksilöllinen silmien kostutussuunnitelma. Jos kostutusvalmisteen käyttö on runsasta, jatkuu pitkään tai esiintyy allergiaa, kannattaa valita säilöntäaineeton, kerta-annospipeteissä oleva valmiste. Geelimäiset tipat soveltuvat yöksi ja hankaliin oireisiin. Glaukooma Akuutissa glaukoomassa silmänpaine nousee nopeasti, mikä ilmenee silmäkipuna, pahoinvointina, näön huonontumisena, punoittavana silmänä, sameana sarveiskalvona, keskilaajana ja valojäykkänä mustuaisena. Tila vaatii pikaista hoitoa, jolla pyritään laukaisemaan äkillisen silmänpaineen nousun syy ja laskemaan silmänpainetta. Kroonisen glaukooman hoitona on jatkuva, säännöllisesti käytettävä silmänpainetta alentava lääkitys ja tarvittaessa laser- tai leikkaushoito. Asetyylisalisyylihappoa tai muita verenkiertoa edistäviä lääkkeitä käytetään lisänä, jos epäillään verenkierrollista tekijää näköhermovaurioon. Kroonisessa glaukoomassa oireita tulee vasta loppuvaiheessa, kun potilas havaitsee näkökenttäpuutoksia. Glaukoomalääkkeet on annettava säännöllisesti, mieluiten samaan aikaan vuorokaudesta ja huomioitava myös lääkkeiden tiputusjärjestys. Glaukoomalääkkeitä ei saa lopettaa ilman lääkärin määräystä. Glaukoomalääkkeillä voi olla useita systeemisiä haittavaikutuksia. Esimerkiksi osa glaukoomalääkkeistä sisältää beetasalpaaja-lääkettä, joka voi aiheuttaa esimerkiksi sydämen hidaslyöntisyyttä ja astman pahenemista. On tärkeä muistaa ja tietää, että potilaalla esiintyvät yleisoireet saattavat olla silmälääkkeiden haittavaikutuksia tai seurausta kohonneesta silmänpaineesta, jos silmänpainelääkitys on jäänyt saamatta. Tehohoidossa olevan potilaan glaukoomalääkitys tulee aloittaa viimeistään toisena tehohoitopäivänä. On tärkeää huomioida, miten glaukoomalääkkeet sopivat potilaan tilaan ja muuhun lääkitykseen. Silmän kipu Sarveiskalvolla on eniten hermopäätteitä elimistössä, joten silmän kipu voi olla erittäin tuskallinen. Akuuttia silmäkipua voi aiheuttaa sarveiskalvon eroosio, tulehdus, kuivasilmäisyys, akuutti glaukooma, tapaturmat, syöpymis- ja palovammat, neurologinen kipu tai silmään kohdistunut toimenpide. Useimmiten silmäkipu poistuu välittömästi, kun syy saadaan hoidetuksi. Silmäkipua on vaikea hoitaa paikallisesti kipulääkkein, koska lääkeaine imeytyy silmään heikosti silmän verikudosesteen vuoksi. Sarveiskalvokipua suositellaan hoidettavaksi tulehduskipulääkkein. Kipua voi lievittää myös hoitotyön keinoin. Hoitajan rauhallinen olemus ja ystävällisyys, potilaan kuunteleminen, tarkkailu, kipua lievittävä asento, kylmäpakkaukset, hoitoympäristön pimentäminen ja hiljentäminen voivat myös auttaa potilasta. Silmäkivun arvioinnin lähtökohtana on potilaan oma kokemus. Tajuttoman potilaan yleistä olemusta ja reagointia tarkkaillaan. Kipua on lääkittävä aina, kun se potilaan kertomana tai hoitajan arvioimana tajuttomalla on > 3 kipumittarin asteikolla 0-10. Kipulääke on ensisijaisesti tulehduskipulääke, sitten heikko opioidi ja jatkossa tarvittaessa vahvempi opioidi. Kipulääkkeen määrää aina lääkäri. Jos potilaalla on kipupumppu, se saattaa peittää alleen sarveiskalvon eroosiokivun. Kipulääkkeen vaikutusta tarkkaillaan ja havainnot kirjataan potilaan sairauskertomukseen. Anita Salonen työskentelee tiiminvetäjänä ja sairaanhoitajana Helsingin silmäklinikan sarveiskalvo- ja etuosayksikössä. Hänen kokoamansa Tehohoitopotilaan silmien hoito-opas henkilökunnalle sisältää tietoa silmien hoidosta, jotta potilas tehohoitoyksikössäkin saisi parasta mahdollista hoitoa. Oppaan tarkoituksena on antaa tietoa silmien hoidosta sekä vakavien, näköä uhkaavien silmävammojen kehittymisen ehkäisystä. Oculus Pentacam - etuosan tomografian kultainen standardi 3 mallia: Pentacam Basic, Pentacam Classic ja Pentacam HR - ammattilaisen valinta. www.pentacam.com Edustaja Suomessa: www.optiikkajuurinen.fi Silmähoitaja 5

Diabeteksen ennalta ehkäisy vähentäisi myös retinopatiaa NINA YRJÄNÄINEN, ERKKI LAITINEN Diabeettista retinopatiaa voitaisiin välttää, jos tyypin 2 diabetekseen sairastuminen tai riskiryhmään joutuminen voitaisiin ehkäistä. Muita näkövammaisuutta aiheuttavia tekijöitä on vaikeampi ehkäistä ennakolta. Diabetes on elämälle välttämättömän energiaa tuottavan sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka ilmenee kohonneena veren sokeripitoisuutena. Se johtuu joko insuliinihormonin puutteesta tai sen heikentyneestä toimintavasteesta elimistössä. Diabetes on yksi yleisimmistä ja vanhimmista kansantaudeista. Se haittaa ihmisen terveyttä kokonaisvaltaisesti. Vauriot kohdistuvat ensisijaisesti verenkiertoelimistöön, jolloin haittavaikutukset ulottuvat kaikkialle kehoon. Pitkässä ajassa elimistöön, erityisesti silmiin sekä sydän- ja verenkiertoon tulleet vauriot, voivat kehittyä jo diabeteksen esiasteen aikana. Diabetes joka 10:nnella Tyypin 2 eli niin sanotun aikuisiän diabetesta esiintyy myös nuorilla. Syynä on todettu olevan yleistyvä lihavuus, liikunnan vähäisyys ja alttius sairauden periytyvyyteen. Tällöin nuorena alkanut perustauti tuottaa lisäsairausvaurioita jo varhaisessa työiässä. Suomessa oli diabeetikoita vuonna 2007 yli 300 000. Arviolta 200 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Näin 10 prosentilla suomalaisista on diabetes. Vuonna 2007 diabeteksen hoito maksoi 1 350 miljoonaa euroa. Kustannukset nousivat vuodesta 1998 peräti 83 prosenttia. Diabeetikkojen määrä kasvoi tuona aikana yli 60 prosenttia. Diabeteksen hoidon osuus vuoden 2007 terveydenhuollon menoista oli noin 10 prosenttia. Sen aiheuttamat lisäsairaudet sydänja verisuonitaudit, muutokset silmänpohjissa munuaisten toiminnassa sekä hermostossa kasvattavat diabeetikon hoito kustannukset noin kolminkertaisiksi. Muutoksia silmänpohjissa Silmä on muodoltaan pallo, jonka halkaisija noin 2,5 senttiä sama kuin euron kolikon. Sen sisäpintaa verhoaa tapetti, verkko kalvo. Siinä ja myös silmämunan seinä män sisällä on runsaasti pieniä veri suonia. Verkko kalvo on elimistössä ainut kohta, jossa elävät verisuonet voidaan nähdä sellaisenaan. Diabetes aiheuttaa muutoksia verkkokalvon veri suoniin. Niitä kutsutaan retinopatiaksi eli verkkokalvon taudiksi. Sen perussyytä ei ole onnistuttu selvittämään. Perimätekijöiden on arveltu olevan yksi taustatekijä. Silmänpohjan muutoksia on todettu kehittyvän jo ennen aikuisiän eli tyypin 2 diabeteksen toteamista. Taudin toteamishetkellä muutoksia on noin yhdellä 12 tutkitusta (8,7 %), viiden vuoden kuluttua yhdellä kuudesta (16 %), 10 vuoden kuluttua noin joka toisella tutkituista (55 %). Diabeteksen aiheuttamat silmäpohjamuutokset voidaan jakaa kolmeen osaan: lievä, keskivaikea ja vaikea. Kaikki edellyttävät perustaudin huolellista seurantaa ja säännöllistä lääkärin kontrollia. Edetessään ja hoitamattomana silmänpohjamuutokset voivat johtaa näön menetykseen. Sokeutumisriski 20-kertainen Diabetesta sairastavan henkilön sokeutumisriski sairastamattomaan verrattuna on noin 20-kertainen. Silmänpohjia tutkimalla saadaan käsitys sekä silmien verisuonista että verisuoniston tilasta yleensä. Merkittävimmät diabeteksen aiheuttamat silmämuutokset kohdistuvat silmänpohjaan, mutta niitä voi olla myös missä tahansa silmän osassa. Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetes aiheuttavat molemmat jonkinasteisia silmämuutoksia, taudin kestosta ja vaikeusasteesta riippuen. Muita diabeteksen aiheuttamia silmämuutoksia ovat näöntarkkuusvaihtelut, valonvälähdykset ja kahtena näkeminen, riippuluomi, sarveiskalvon ja mustuaisen koon muutokset. Myös kaihia on todettu olevan noin viisi kertaa useimmin diabeetikoilla verrattuna muuhun väestöön. Näkövammarekisterin tilaston mukaan kyseinen silmänpohjan sairaus on viidenneksi yleisin näkövammaisuuden aiheuttaja Suomessa. Tämä on huomattava määrä, varsinkin kun diabetekseen sairastuvien määrä on koko ajan kasvussa. Diabeettinen retinopatia olisi ilmeisesti vältettävissä, jos tyypin 2 diabetekseen sairastuminen tai riskiryhmään joutuminen voitaisiin ehkäistä. Muita näkövammaisuutta aiheuttavia tekijöitä on vaikeampi ehkäistä ennakolta. Valokuvaseulonta kannattaa Silmänpohjamuutosten valokuva seulonnan on todettu olevan kannattavaa: diabeteksesta johtuvan näkövammaisuuden kokonaiskustannukset ovat 3,2 kertaa suuremmat kuin seulonnan ja oikein ajoitetun hoidon aiheuttamat kustannukset. 6 Silmähoitaja

Yhteenveto vuosien 1996-2006 silmänpohjakuvista Vuosi Löydös N % Valid % ei-diabeetikot % Valid % 1996 Lievä taustaretinopatia 3 3,6 6 3 3,6 6 1996 Keskivaikea taustaretinopatia 2 2,4 4 2 2,4 4 1996 Vain laskimoiden seinämämuutos 11 13,1 22 11 13,1 22 1998 Lievä taustaretinopatia 4 4,8 4,9 4 4,8 4,9 1998 Keskivaikea taustaretinopatia 2 2,4 2,4 2 2,4 2,4 1998 Vain laskimoiden seinämämuutos 16 19,0 19,5 15 17,9 18,3 2003 Lievä taustaretinopatia 8 9,5 10,7 8 9,5 10,7 2003 Keskivaikea taustaretinopatia 2 2,4 2,7 2 2,4 2,7 2003 Vain laskimoiden seinämämuutos 19 22,6 25,3 14 16,7 18,7 2006 Lievä taustaretinopatia 7 8,3 8,3 4 4,8 4,8 2006 Keskivaikea taustaretinopatia 8 9,5 9,5 7 8,3 8,3 2006 Vain laskimoiden seinämämuutos 21 25 25 14 16,7 16,7 Silmänpohjakuvauksia tekevät erityiskoulutuksen ja -opastuksen saaneet henkilöt. Oulussa silmänpohjakuvaukseen kutsutaan kahden-kolmen kuukauden sisällä diabeteksen toteamishetkestä. Kuvausseurantarytmi määräytyy kuvan mukaisen lausunnon perusteella. Mikäli silmänpohjamuutoksia ei ole, kuvausväli voi olla kolme vuotta. Jos kuvista löytyy seurattavaa ja hoidettavia muutoksia, hoitoon pääsee pikimmiten. Prosessi on nopeutunut digitaalisen kameran aikana. Silmälääkäri voi katsoa kuvat välittömästi kuvauksen jälkeen ja kutsua tarvittaessa potilas hoitoon. Näkövamman etiologia Pioneeritutkimusta Oulussa Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Oulu 55 -ryhmäläisten silmänpohjan kunto ja mahdolliset muutokset vuosina 1992-2006. Oulu 55 -ryhmä koostuu tutkittavista, joiden glukoosinsieto on heikentynyt ja jotka pääsääntöisesti ovat vuonna 1935 syntyneitä. Tutkimukseen osallistui 84 henkilöä, joista naisia oli 50 ja miehiä 34. Lähtökohdan ja tutkimusajan osalta kyseessä on pioneeritutkimus. Aiemmin ei ole tutkittu tietyn prediabeetikkoryhmän silmänpohjatilannetta 15 vuoden seurannalla. Tutkimustulosten mukaan usein ainoa löydös oli laskimoiden seinämämuutos. Yksinään se ei 100 prosentin varmuudella tarkoita keskivaikeata taustaretinopatiaa, vaan on enemminkin metabolisen oireyhtymän aiheuttama muutos. Tätä ei kuitenkaan ole tieteellisesti vahvistettu, joten tuloksen tulkinta yhteenveto ei ole yksiselitteinen. Joka tapauksessa silmänpohjalöydöksiä vuonna 1992 oli 4,8 %, 1996 (19 %), 1998 (25 %), 2003 (28,6 %) ja 2006 (29,8 %). Oheinen artikkelitiivistelmä perustuu optometristi Nina Yrjänäisen vuonna 2008 tekemään ylemmän AMKtutkinnon opinnäytetyöhön Oulu 55- ryhmäläisten silmänpohjalöydökset - silmänpohjan arviointi vuosien 1992-2006 silmänpohjakuvien perusteella. Opinnäytetyön ohjaajana on ollut optikkoalan lehtori Erkki Laitinen. Silmähoitaja 7

ANNU HAHO Kollegiaalinen työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen Kollegiaalisuus vaikuttaa keskeisesti hoitotyön tavoitteiden saavuttamiseen, asiakastyytyväisyyteen ja hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin. Kollegiaalisuus viittaa yhteisön ja toveruuden käsitteeseen. Se tulee latinankielisestä sanasta collegium: virkatoveruus, luentokurssi. Olennaista on, että tiettyyn yhteisöön kuten hoitotyön ammattikuntaan kuuluvilla on yhteinen tavoite. Heidän toimintaansa ohjaavat tietyt lakiin sekä ammattieettisiin ohjeisiin perustuvat oikeudet ja velvoitteet. Kollegiaalisuudella tarkoitetaan kollegoiden, työtovereiden, tukemista ja työssä eteen tulevien ristiriitojen käsittelemistä hienotunteisesti. Sille on ominaista suvaitsevaisuus. Jokaiselle sallitaan omanlainen työskentelytapa, jota ei haluta arvostella. Persoonallinen toimintatapa nähdään ensisijaisesti myönteisenä vahvuutena. Kollegiaalisuus on hyväntahtoisuutta, luottamista siihen, että kukin työyhteisön jäsen tekee parhaansa ja saa toisilta tukea tilanteissa, joissa ei usko itse selviytyvänsä. Sille on myös tyypillistä toisen näkökulmaan perehtyminen. Erilaiset käsitykset ja näkemykset asioista eivät ole hedelmällisen yhteistyön ja hyvän lopputuloksen esteenä. Ristiriitatilanteissa selvitetään asiat suoraan kollegan kanssa, ei välikäsien kautta. Työtoverista ei levitetä väärää tietoa eikä ylläpidetä häneen liittyvää väärää käsitystä. Yhteinen tavoite Kollegiaalisuus voi ilmetä paikallisesti tietyn työyhteisön sisällä, mutta myös laajemmin koko ammattikuntaan kuuluvien keskuudessa. Työyhteisön ilmapiiri vaikuttaa kollegiaalisuuden luonteeseen, ja kansallinen järjestötoiminta tukee osaltaan kollegiaalisuuden toteutumista. Parhaimmillaan kollegiaalisuus on työyhteisön yhteen hiileen puhaltamista, tavoitteena asiakkaan hyvinvoinnin toteutuminen sekä työntekijöiden työviihtyvyys. Pahimmillaan siinä suojellaan väärin toimineen kollegan ilmituloa. Tällaisessa tilanteessa asiakkaan ja potilaan hyvä on jäänyt toisarvoiseksi asiaksi. Suomalaisessa terveydenhuollossa lääkärikunnan keskinäistä kollegiaalisuutta on pi- 8 Silmähoitaja

detty vahvana. Viime aikoina myös hoiva- ja hoitotyöntekijät ovat halunneet nostaa esiin kollegiaalisuuden merkitystä ammattikunnassaan. Viimeistään siirryttäessä näyttöön perustuvaan toimintaan kollegiaalisuuden merkitys vahvistuu. Perustaksi näyttö Terveydenhuollon toimintaympäristön muuttuessa haastavammaksi, asiakkaiden ja potilaiden odotusten ja vaatimustason noustessa sekä hoitohenkilökunnan työhön liittyvien velvoitteiden lisääntyessä paineet hoitotyön kehittämiseen kasvavat. Näyttöön perustuva hoitotyö on yksi vastaus näihin haasteisiin. Siinä hoidon tarpeeseen vastataan vaikuttavaksi tunnistetuilla auttamismenetelmillä. Hoitajien toimintapäätöksissä viitataan vahvaan perusteluun: tieteelliseen näyttöön, hoitotyön asiantuntijan kokemukseen perustuvaan tietoon, potilaan kokemukseen ja tietoon sekä käytettävissä oleviin resursseihin. Näyttöön perustuvan hoitotyön toimintaperiaatteen edellytyksenä on kollegiaalisuuden toteutuminen. Hoitaja ei voi kaikkea hallita yksin. Tarvitaan työyhteisön tiivistä yhteistyötä ja työn järkevää jakamista. Hyvässä kollegiaalisessa ilmapiirissä tehtävien, tiedon ja osaamisen jakaminen on kitkatonta. Kaikki voivat oppia ja kehittyä. Ihmiset - asiakas, potilas ja hoitaja - ovat lopulta voittajia. Kollegiaalisesti vahvassa hoitotyön yhteisössä ammattiosaaminen on yhteistä pääomaa. Tuloksellisuus ja onnistuminen on mahdollisia, kun osaamista ja ajattelutapoja yhdistetään sekä asiantuntijoiden yhteistyö rikkoo perinteisiä rajoja. Tietoa ja osaamista jaetaan avoimesti. Toimintakäytännöt ovat syntyneet yhteistoiminnassa. Yhteisöllisen toiminnan korostamisesta huolimatta jäsenten yksilöllisyys ja autonomia ovat tärkeitä arvoja. Persoonallisuus katsotaan jopa vahvuudeksi, luovuuden ja uusiutumisen potentiaaliksi. Yksilöllä on tärkeä arvo Yksilöllä on siis tärkeä arvo kollegiaalisesti toimivassa työyhteisössä. Hoitotyön eri asemissa ja eri tasoilla toimivilla on mahdollisuus vaikuttaa työnsä mielekkyyteen ja kehittämiseen. Tämä vaikuttaa selvästi työhön motivoitumiseen ja sitoutumiseen, mikä vahvistaa kollegiaalisuutta työyhteisössä entisestään. Yksilöllä on mahdollisuus oppia uusia asioita ammatistaan ja olla mukana sosiaalisten normien luomisessa. Hänellä on turvana kollegiaalinen tuki ja tietoperusta. Toisten kautta hän lisää itsetuntemustaan ja vastavuoroisuuden taitojaan. Kyky tarkastella kriittisesti ja kyseenalaistaa omia sekä työyhteisön toimintakäytäntöjä tapahtuu turvallisesti, kun voi luottaa kollegiaaliseen tukeen. Miksi toimit noin? Suomalaista keskustelukulttuuria on moitittu kyräileväksi ja asenteelliseksi. Hankaliksi koetuista asioista on vaikea keskustella. Pelätään puuttua toisen toimintatapoihin. Puuttuminen koetaan usein loukkaavaksi ja sen ajatellaan kohdistuvan persoonaan. HYVÄ EETTINEN PERIAATE Muista oma erehtymisen mahdollisuus. Kohtele kollegaa niin kuin tahtoisit itseäsi kohdeltavan. Toiminnan perustelujen uteleminen ymmärretään myös uhkaavaksi, oman ammattitaidon arvostelemiseksi. Kysymys, miksi toimit noin, on vaikea esittää ja yhtä hankala ottaa vastaan. Pelkkänä kysymyksenä, kun siitä on riisuttu kyseenalaistava asenne tai moittiva sävy, se voi parhaimmillaan kehittää hoitotyön toimintaa. Se voi jakaa tärkeää tietoa, lisätä yhteistä oppimista ja sen myötä asiantuntijuutta sekä kiinnittää kriittisen huomion niihin perusteluihin, joiden varassa hoitotyössä toimitaan. Toisin sanoen kysymys sisältää kaikkia niitä piirteitä, jotka luonnollisesti liittyvät kollegiaalisuuteen. Hyvässä kollegiaalisessa ilmapiirissä uskaltaa esittää kysymyksen, miksi toimit noin. Silloin yksilölliset kokemukset ja tiedot jaetaan yhteisön kesken, opitaan ja kehitetään toimintaa yhdessä, asiakkaan ja potilaan parhaaksi. KIRJALLISUUTTA Louhiala P, Launis V (2009) Parantamisen ja hoitamisen etiikka. Edita, Helsinki. Sarajärvi A, Mattila L-R, Rekola L (2011) Näyttöön perustuva toiminta. Avain hoitotyön kehittymiseen. WSOYpro Oy, Helsinki. Sarvimäki A, Stenbock-Hult B (2009) Hoitotyön etiikka. Edita, Helsinki. TtT Annu Haho työskentelee tutkijana ja kouluttajana ProEt Oy:ssä, joka on sosiaalija terveysalalle sekä eri organisaatioille muun muassa ammattietiikasta ja hyvinvoinnista koulutusta ja konsultointia tarjoava yritys. Silmähoitaja 9

1Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula ovat toivoneet samalle viikonlopulle pitkää vapaata, joka on mahdollista antaa vain toiselle hoitajalle. Saaran mukaan juuri tämä viikonloppu olisi tärkeä hänelle, syytä hän ei mainitse. Saara tietää Tuulankin toivomuksen. Osastonhoitaja miettii, kummalle antaa vapaan. Molemmilla on vuoro esittää pitkää viikonloppuvapaata. Hän tietää, että Saara suuttuu herkästi, ellei toivomusta huomioida, mikä asia on aikaisempien kokemusten perusteella kiusallista ja työyhteisöä kuluttavaa. Hän puoltaisi mielellään Tuulan toivomusta, koska tulee tämän kanssa parhaiten toimeen. Hän antaa Tapausesimerkki: tasavertaisuus arvan ratkaista: vapaan saa sen mukaan Saara. Hän empii vielä, mitä tehdä? Osastonhoitaja päättelee, että molemmilla työntekijöillä on yhtäläiset oikeudet saada vapaa. Hän pyytää Tuulan ja Saaran yhtä aikaa huoneeseensa ja selittää, ettei osaa päättää, kummalle sen myöntää. Hän myös kertoo arvan ratkaisseen tilanteen Saaran hyväksi, mutta ei pidä arpomista oikeana tapana päättää asioista ja haluaa keskustella asianosaisten kanssa. Keskustelun edetessä ilmenee, että Saaralla ei ole erityistä menoa. Saara arvostaa osastonhoitajan oikeudenmukaisuutta ja luopuu toivomuksestaan Tuulan hyväksi. Tapausesimerkki: kumppanuus 2Neljävuotias tyttö on saapunut osastolle seuraavana päivänä tapahtuvaa leikkausta varten. Leenan tehtävänä on ottaa vastaan lapsi ja hänen äitinsä sekä aloittaa alustavat leikkausvalmistelut. Tyttö näyttää heti uhmakkaalta. Yhteistyö loppuu jo käytävällä. Hän alkaa kiukutella, nakkelee tavaroita ja meluaa. Äidillä ei näytä olevan otetta lapseen. Leena tuntee ärtymystä: tällaista potilasta vähiten jaksaisi pitkän työputken toiseksi viimeisenä päivänä. Leena miettii, pyytääkö Liisaa avuksi. Hän voisi hoitaa Liisan asiakkaan, vanhan ihmisen, jolle osasto on entisestään tuttu paikka. Vai selviäisikö lapsen ja äidin kanssa, kun vain toimisi päättäväisesti ja tekisi annetut tehtävät ottamatta huomioon lapsen kiukuttelua ja äidin vaatimuksia. Liisa tulee mielellään apuun ja hoitajat sopivat, että Leena hoitaa Liisan kaksi vanhuspotilasta. Leena on iloinen, koska hän ei olisi jaksanut asettua vaikeaan potilassuhteeseen. Hänen oli yleensäkin vaikea toimia lasten kanssa. Vanhuspotilaat olivat hänelle rakkaita. Liisa ottaa mukaansa käsinuken, koputtaa tytön huoneen oveen ja ryhtyy laulamaan: kop kop kopukopukop, kuka siellä portilla kolkuttaa, taitaa olla taitava mies Tytön kiukuttelu loppuu, kun hän ryhtyy seuraamaan käsinuken iltatoimia. Liisakin nauttii työstään. Tapausesimerkki: yhteistyö 3Rouva Takkunen on saanut osastolla yön aikana sairauskohtauksen, eikä ole tullut tajuihinsa onnistuneesta elvytyksestä huolimatta. Hänen huoneessaan on omaisia, joille lääkäri kertoo tilanteesta. Hannahoitaja on myös mukana. Lääkärin mentyä omaiset alkavat kysellä Hannalta, onko lääkäri pätevä? Miksi tämä antoi tilanteen riistäytyä tällaiseksi, eikö hän tunnistanut sairauskohtauksiin viittaavia oireita. Hanna tuntee olonsa kiusalliseksi lääkäriin kohdistuneiden syytöksien edessä. Mitä hän tekee: kertooko oman näkemyksensä, joka poikkeaa hieman lääkärin näkemyksestä, mutta ei ole ratkaiseva tekijä lopputuloksen näkökulmasta. Hanna päättää tukea lääkärin näkemystä. Hän myös tunnistaa syytöksien takaa omaisten järkytyksen. Hän ryhtyy keskustelemaan omaisten kanssa potilaan elämästä, sairaudesta ja suhtautumisesta siihen. Hän kertoo hoidoista ja potilaan humoristisesta asenteesta joskus kipeisiinkin hoitoihin. Hanna pystyy aikaisempien kokemustensa perusteella ymmärtämään omaisten tilannetta, heidän tunnepurkauksiaan ja reagoimisen tapaa. Omaiset harvoin kyseenalaistavat lääkärin pätevyyttä suoraan tälle itselleen. Tunteen ryöpsähtävät pintaan lääkärin mentyä ja hoitajan tehtäväksi jää omaisten tukeminen sekä käytännön asioiden selvittäminen. 10 Silmähoitaja

Vinkit apurahan hakemiseen! Suomen Silmähoitajat ry:n tämän kevään apurahat ovat haettavissa tässä lehdessä. Tulosta liite apurahahakemukseen yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta www.suomensilmahoitajat.com. Hakemukset tulee postittaa hallitukselle 18. maaliskuuta mennessä. Viimeinen jättöpäivämäärä tarkoittaa postileiman päivämäärää. Apurahan avulla voi kehittää ammattitaitoa sekä välittää uutta tietoa työyhteisöön ja yhdistyksen muille jäsenille. Lue tarkkaan apurahailmoitus. Monet apurahan myöntäneistä yrityksistä ovat asettaneet omia ehtojaan. Yhdistyksen tärkein ehto on vähintään vuoden mittainen jäsenyys. Jäsenmaksun tulee olla maksettuna helmikuun loppuun mennessä. Lue tarkkaan yhdistyksen apurahan hakusäännöt. Kerro itsestäsi, koulutuksestasi, työpaikastasi, työkuvastasi ja opiskelustasi. Miten hyödynnät työyhteisöäsi tai omaa ammatillista osaamistasi apurahan käyttökohteesta (kongressi, koulutus, tutustumismatka)? Miksi kyseinen kongressi, koulutus tai tutustumiskohde kiinnostaa ja on tarpeellinen? Apurahan saajien on annettava palaute kuuden kuukauden sisällä sekä silmähoitajayhdistykselle että apurahan myöntäneelle yritykselle. Palautteita julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä. Selvitä suunnitelma apurahan käytölle: kongressin/koulutuksen nimi, aikataulu ja ohjelma, jos saatavilla sekä tutustumiskohde, johon haluat tutustua. Tutkimusten osalta on lisätietoa säännöissä. Laadi kustannusarvio. Hae netistä tai kysy matkatoimistosta kohteen matka- ja majoituskulut. Selvitä kongressin tai koulutuksen osallistumismaksu ja lisää kustannuksiin. Liitteenä on hyvä olla kopiot kongressiohjelmasta, matkavarauskopiot tai nettitulosteet. Hakemuksessa on mainittava, jos muita apurahoja haettu tai myönnetty. Pakolliset tiedot: nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero, tehtävänimike, tilinumero, johon myönnetty apuraha maksetaan ja verotuskunta. Apurahaa ei myönnetä silmähoitajien opintopäiville osallistumiseen. Sitä voi saada myös peräkkäisinä vuosina, jos ehdot täyttäviä hakijoita vähän. Apurahan myöntämisohjeet Apurahan tarkoitus Apurahan tarkoituksena on tukea silmähoitajien hoitotyötä, antaa mahdollisuus opinto- ja tutustumismatkoihin, kehittää omaa erikoisalaa, kielitaitoa sekä ammattitaitoa. Apurahalla pyritään myös tukemaan kansainvälistä yhteistyötä. Apurahan jakaminen Tähän tarkoitukseen osoitetut lahjoitukset ja yhdistyksen apuraha jaetaan yhdistyksen hallituksen päätöksillä suoraan jäsenille alkuperäisiä kuitteja vastaan takautuvasti. Apurahan hakeminen Apurahahakemus tulee tehdä kirjallisena ja se osoitetaan Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle viimeiseen hakupäivään mennessä (postileima). Vuonna 2011 hakemukset lähetetään 18.3. mennessä osoitteeseen: Raija Lammi, Fregatti 6, 67300 Kokkola. Epätäydellisiä ja myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida eikä apurahaa myönnetä jälkikäteen. Hakemus on henkilökohtainen ja vapaamuotoinen, ja siinä tulee lisäksi ilmetä seuraavat perusasiat: - hakijan tiedot: nimi, osoite, virka-asema/toiminimike, työnantaja, pankkitilinumero, verotuskunta ja yhdistykseen liittymisvuosi - apurahan käyttötarkoitus - kustannusarvio toiminnalle, jota varten apurahaa haetaan - ko. tarkoitukseen haetut muut apurahat - tutkimustyötä varten tehdyssä hakemuksessa tulee ilmetä - tutkimuksen tausta, tavoite ja suorituspaikka - tutkimuksen tämänhetkinen vaihe - rahoitussuunnitelma, hyväksytty tutkimussuunnitelma liitteeksi Apurahan myöntäminen Apurahat jaetaan kerran/kahdesti vuodessa ja ne julistetaan haettavaksi Silmähoitaja-lehdessä. Apurahan myöntämisestä päättää Suomen Silmähoitajat / Finlands Ögonskötare ry:n hallitus. Apuraha voidaan myöntää vain yhdistyksen jäsenille. Apurahan myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti, ja saajan nimi julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä. Apuraha maksetaan todellisista kuluista, joista oltava alkuperäiset tositteet. Yhdistys ei maksa päivärahaa. Apuraha tulee käyttää vuoden kuluessa sen myöntämisestä ja sen käytöstä on esitettävä kirjallinen selostus, kuten matkaraportti, yhdistyksen hallitukselle. Se osoitetaan vuonna 2011 puheenjohtaja Anja Korpiaholle, Lahtomäenkatu 3 B 35, 33580 Tampere, ja apurahan myöntäneelle yhteistyötaholle kuuden kuukauden kuluessa. Hallitus Silmähoitaja 11

Vuoden 2011 apurahat Iogen Oy myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 800 euroa. Iogen Oy on oftalmiseen huipputeknologiaan keskittyvä yritys, joka tuo uusimpia ratkaisuja helpottamaan terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa. Uusimpaan teknologiaan ja sen hyötyihin pääsee usein parhaiten tutustumaan ulkomaisten kongressien yhteydessä. Apuraha jaetaan yhdelle tai kahdelle Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenelle/silmälääketieteen erikoissairaanhoitajalle. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä 1/2011. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus, mutta Iogen Oy varaa mahdollisuuden antaa puoltavia lausuntoja tietyn painotuksen/aihealueen kongresseihin tai tietyille hakijoille. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään 18.3.2011. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat r.y:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Raija Lammi Fregatti 6 67300 Kokkola Abbott Medical Optics Norden AB julistaa Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi 2 kpl MATKA-APURAHOJA a 500 Abbott Medical Optics edellyttää, että hakija työskentelee leikkaussalissa. Nämä kaksi matkaa ovat käytettävissä pohjoismaiseen silmähoitajakoulutukseen. Matka-apurahat sisältävät matka- ja majoituskulut (2 h huone). Matka-apurahat eivät sisällä kongressien osallistumismaksuja, eivätkä säännöllisiä aterioita matkan aikana. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2011. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään 18.3.2011. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat r.y:n hallitukselle viitteellä Abbott Medical Optics -matkaapuraha ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Raija Lammi Fregatti 6 67300 Kokkola Alcon Finland Oy julistaa Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi OPINTOMATKA-APURAHAN Hakijan edellytetään työskentelevän leikkaussalissa. Matkaapuraha on käytettävissä pohjoismaiseen koulutukseen. Matka-apuraha sisältää matka- ja majoituskulut (1 h huone). Matka-apuraha ei sisällä kongressien osallistumismaksuja, eikä aterioita matkan aikana. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2011. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Valinta ilmoitetaan Alcon Finland Oy:lle 3 kk ennen matkaa ja apurahan saaja tekee matkaraportin myös Alconille. Apurahahakemus on jätettävä viimeistään 18.3.2011. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat r.y:n hallitukselle viitteellä Alcon-matka-apuraha ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Raija Lammi Fregatti 6 67300 Kokkola DORC myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 350 euroa. Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenelle Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2011. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään 18.3.2011. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat r.y:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Raija Lammi Fregatti 6 67300 Kokkola 12 12 Silmähoitaja Silmähoitaja

ilink Finland Oy myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 350 euroa. Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenelle Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2011. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään 18.3.2011. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat r.y:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Raija Lammi Fregatti 6 67300 Kokkola Novartis Finland Oy myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 500 euroa. Novartis Finland Oy edellyttää, että hakija työskentelee silmäpoliklinikalla joko ikärappeuma- tai diabetespotilaiden parissa. Apuraha voidaan jakaa yhdelle tai useammalle hakijalle. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2011. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemuksen viimeinen hakupäivämäärä on 18.3.2011. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus lisäliitteineen tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat r.y:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Raija Lammi Fregatti 6 67300 Kokkola Santen Oy myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten haettavaksi OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 500 euroa. Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenelle hoitotieteen/hoitomyöntyvyyden edistämiseksi. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2011. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään 18.3.2011. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat r.y:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Raija Lammi Fregatti 6 67300 Kokkola Suomen Silmähoitajat r.y myöntää jäsentensä haettavaksi OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 2500 euroa. Apuraha voidaan jakaa yhdelle tai useammalle hakijalle. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2011. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään 18.3.2011. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Raija Lammi Fregatti 6 67300 Kokkola Silmähoitaja Silmähoitaja 13

Hallitus 2011 Anja Korpiaho, puheenjohtaja Tays, SKSP leikkausosasto Koti: Lahtomäenkatu 3 B 35, 33580 Tampere anja.korpiaho@suomensilmahoitajat.com Jäsen Varajäsen Jouni Väätänen, varapuheenjohtaja, jäsensihteeri Mirja Ahokanto Hyks, Silmätautien klinikka, leikkausosasto Kys, leikkausyksikkö 4 Koti: Vaakatie 10 C 186, 00440 Helsinki mirja.ahokanto@suomensilmahoitajat.com jouni.vaatanen@suomensilmahoitajat.com Sari Juvonen, rahastonhoitaja Tampereen yliopisto, solu- ja kudosteknologiakeskus Regea Koti: Jalajakatu 2 A 1, 33240 Tampere sari.juvonen@suomensilmahoitajat.com Erja Malvalehto-Inkerö, vararahastonhoitaja Lapin keskussairaala, silmätaudit erja.malvalehto@suomensilmahoitajat.com Juha Mäki Keski-Suomen keskussairala, silmäpoliklinikka juha.maki@suomensilmahoitajat.com Irmeli Ahonen Tyks, silmäpoliklinikka irmeli.ahonen@suomensilmahoitajat.com Raija Lammi, ESONt-yhdyshenkilö, pohjoismaat Keskipohjanmaan keskussairaala, Silmätautien yksikkö Koti: Fregatti 6, 67300 Kokkola raija.lammi@suomensilmahoitajat.com Riitta-Liisa Alm, sihteeri Länsi-Pohjan keskussairaala, silmäpoliklinikka Koti: Puistolammintie 8, 95420 Tornio riitta.liisa.alm@suomensilmahoitajat.com Erja Koskinen Tays, Silmätautien poliklinikka PSL, Z5 erja.koskinen@suomensilmahoitajat.com Kati Nieminen Satakunnan Keskussairaala (SATKS), Silmätautien osasto M2 kati.nieminen@suomensilmahoitajat.com Hannele Saunders HYKS, Silmätautien klinikka, Silmä-Korvasairaala hannele.saunders@suomensilmahoitajat.com Helena Kaasalainen HYKS, Silmätautien klinikka, osasto S4,Silmä-Korvasairaala helena.kaasalainen@suomensilmahoitajat.com Riitta Varamäki, päätoimittaja Medilaser Oy, Seinäjoki Koti: Knuuttilantie 14, 62190 Ruha gsm 050 3375 009 riitta.varamaki@medilaser.fi Suomen Silmähoitajat ry:n koulutuspäivät pidetään 26.8.-27.8.2011 Helsingissä Congress Paasitornissa, osoite Paasivuorenkatu 5 A. Osallistumismaksu 240 / 2 päivää ja 120 / 1 päivä. Ohjelman sisältö ja muut tarkemmat tiedot julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä 2/2011. 14 Silmähoitaja

Tervetuloa hallitukseen! Erja Koskinen, Tampere varsinainen jäsen Erja työskentelee TAYS:n silmätautien poliklinikalla. Ennen silmäklinikkaan siirtymistään hän oli töissä sisätautien teho-osastolla ja dialyysiosastolla. Silmäklinikan vuodeosasto ja leikkaussalikin ovat vuosien saatossa tulleet katsastetuiksi. Vapaa-aika kuluu tästä keväästä alkaen tiiviisti maaseudulla. Jouni Väätänen, Helsinki varsinainen jäsen Uutena jäsenenä ja hallituksen varapuheenjohtajana aloittanut Jouni valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1989. Pääosan työurastaan hän on tehnyt lasten parissa. Nykyään Jouni työskentelee Helsingin Silmäklinikan leikkausosastolla. Vapaa-aikaan kuuluvat erilaiset järjestö- ja vapaaehtoistyöt. Lisäksi hän viihtyy mökillä Keski-Suomessa luonnossa samoillen. Helena Kaasalainen, Porvoo varajäsen Helena on valmistunut hammashoitajaksi vuonna 1976 ja sairaanhoitajaksi vuonna 1998. Silmäklinikalla hän on työskennellyt vuodesta 2001. Helena asuu puolisonsa kanssa Porvoossa. Kaksi aikuista lasta ovat muuttaneet pois kotoa. Hän on harrastajanäyttelijä, ui avannossa lähes päivittäin, tanssii lavoilla ja käy kuntosalilla. Erilaisia luottamustoimia on sekä seurakunnassa että kunnallispolitiikassa. Erja Malvalehto-Inkerö, Rovaniemi varajäsen Erja työskentelee Lapin keskussairaalan lyhkiyksikön silmäkirurgian yksikössä. Vuonna 1993 sisätauti-kirurgiseksi sairaanhoitajaksi valmistunut Erja suoritti vuonna 2007 myös teho- ja perioperatiivisen hoitotyön erikoistumisopinnot. Perheeseen kuuluvat kuljetusalalla toimiva puoliso Antti, tytöt Enna ja Aino sekä saksanseisojatyttö Aksu. Lasten harrastukset ja niissä talkoilu ovat tällä hetkellä osa arkea. Kesäharrastukset puutarhanhoito ja moottoripyöräily sekä talvisin kuntosaliliikunta ja ulkoilu menevät perheen ehdoilla. Kati Nieminen, Pori varajäsen Kati työskentelee sairaanhoitajana Satakunnan keskussairaalan silmäyksikössä. Hän valmistui sisätautikirurgiseksi sairaanhoitajaksi keväällä 1997. Vuonna 2005 hän suoritti myös silmäsairauksien hoitotyön erikoistumisopinnot Tampereella. Perheeseen kuuluvat mies sekä 7- ja 11-vuotiaat pojat. Kati harrastaa liikuntaa monessa muodossa, ja lisäksi käsitöitä ja lukemista. www.suomensilmahoitajat.com - ajankohtaista tietoa oman yhdistyksen asioista Tulosta liite apurahahakemukseen, tutustu vuoden 2010 juhlaopintopäivien monipuoliseen luentotarjontaan tai lue uusimmat tiedotteet ja tapahtumatiedot! Silmähoitaja 15

Hallituksen päätöksiä Hallituksen kokous 1/2011 Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi kokouksen päätösvaltaiseksi. Edellisen kokouksen pöytäkirja 7/2010 hyväksyttiin muutoksitta. Hallituksen järjestäytyminen. Kokous valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Jouni Väätäsen, sihteeriksi Riitta- Liisa Almin, rahastonhoitajaksi valittiin Sari Juvosen, vararahastonhoitajaksi Erja Malvalehto-Inkerön ja jäsensihteeriksi Jouni Väätäsen. Silmähoitaja-lehden päätoimittajaksi valittiin hallituksen ulkopuolelta yhdistyksen jäsen Riitta Varamäki. Päätettiin, että edellinen jäsensihteeri perehdyttää uuden jäsensihteerin tehtäviinsä ja rahastonhoitaja perehdyttää vararahastonhoitajan tehtäviinsä, jotta rahastonhoitajan tehtävät voidaan jakaa tarkoituksenmukaisesti työmäärän tasaamiseksi. Päätettiin, että päätoimittajalla on kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus ja hänelle korvataan kokouksen osallistumisen yhteydessä kohtuulliset matka- ja ruokailukustannukset. Vuoden 2011 hallitus esitellään tässä lehdessä sivulla 14. Silmähoitaja-lehti ja nettisivut. Puheenjohtaja kertoi, että Minna Kähärä jatkaa yhdistyksen nettisivujen ylläpitoa ja päivitystä entisin ehdoin. Sopimus on tehty suullisesti puheenjohtajan välittämänä. Raha- ja talousasiat. Yhdistyksen tilit: Rahastonhoitaja esitti, että vuoden 2010 tilikauden viimeinen neljännes, yhdistyksen tilitiedot ja Oulun opintopäivien lopullinen budjettitoteutuma käsiteltäisiin seuraavassa kokouksessa. Rahastonhoitaja esitti, että sama tilitoimisto jatkaisi tänä vuonna. Asia päätettiin käsitellä seuraavassa kokouksessa, jotta rahastonhoitaja voi esitellä tämänhetkisen sopimuksen. Päätettiin, että puheenjohtajalla ja rahastonhoitajalla yhdistyksen käyttötilin ja määräaikaistilin käyttöoikeus. Päätettiin, että vararahastonhoitajalle anotaan yhdistyksen käyttötilin verkkopankkitunnukset. Kulukorvaukset: Päätettiin hyväksyä seuraavat kulukorvaukset hallituksen jäsenille ja päätoimittajalle: päiväraha ja kilometrikorvaus. Lisäksi korvataan Internet-kulut puheenjohtajalle, sihteerille, jäsensihteerille, päätoimittajalle, rahastonhoitajalle ja vararahastonhoitajalle. Hallitus päätti, että kokoukseen osallistuville hallituksen jäsenille korvataan matkakulut entisen käytännön mukaan. Yhdistyksen tietokone: Päivi Kähärä kertoi, että yhdistyksen päätoimittajalle hankkima Fujitsu Siemens-merkkinen kannettava tietokone on rikki ja todettu korjauskelvottomaksi. Päätettiin, että yhdistyksen toinen kannettava tietokone siirtyy Sari Juvoselle. Yhdistyksen apuraha: Hallitus päätti hyväksyä vuodelle 2011 budjetoidun 2 500 euroa jaettavaksi jäsenille apurahana. Vuoden 2011 koulutuspäivät. Puheenjohtajan esityksen mukaisesti, hallitus hyväksyi kongressikeskus Paasitornin opintopäivien pitopaikaksi Helsingissä. Päätettiin hyväksyä Cumulus Hakaniemen, Cumulus Kaisaniemen ja Sokos-hotelli Vaakunan majoitustarjoukset koulutuspäivien majoitukseen. Vuoden 2011 koulutuspäivät pidetään Helsingissä 26.8. 27.8. Jäsenasiat. Vs. jäsensihteeri Raija Lammi kertoi yhdistyksen jäsenmäärän olevan 702. Vuonna 2010 uusia jäseniä liittyi 67 ja erosi 28. Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö. Puheenjohtaja kertoi, että seuraava pohjoismaisten hoitajien tapaaminen on Norjassa huhtikuussa 2011. Syksyn Nordic meeting pidetään ESONTin yhteydessä Wienissä. Yhdistyksemme puheenjohtaja on NCON puheenjohtajana (president of NCON) kokousten koollekutsuja vuosina 2011-2012. Päätettiin, että Raija Lammi toimii yhteyshenkilönä pohjoismaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä puheenjohtajan ohella. Muut asiat. Sanna Vesanen kertoi, että hän luovuttaa Suomen Silmähoitajat ry:lle yhdistykselle laaditun posterin tekijänoikeudet, ilman korvausta ja taloudellisia vaatimuksia. Seuraavat kokoukset. Päätettiin, että seuraavat kokoukset pidetään lauantaina 5.2. kello 11 ja 2.4. kello 11. Pöytäkirjalyhennelmän laati sihteeri Riitta-Liisa Alm. Eläkkeellä olevat silmähoitajat voivat jatkaa jäsenenä tai liittyä yhdistyksen jäseneksi. Koulutuspäivät on tarkoitettu vain jäsenille, koska paikkoja on rajoitetusti. Näkymä sairaalatarvikenäyttelystä. KYSin kaihi esillä ESONT-kong Kuopiolaiset sairaanhoitajat esittelivät ESONTkongressissa kaihipotilaan hoitopolkua Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Kuopiosta kohti Pariisia lähti 3. syyskuuta viisi sairaanhoitajaa KYSin leikkausyksikkö 4:lta ja silmätautien vuodeosastolta. Mukana olivat Mirja Ahokanto, Tuula Reijonen ja Johanna Rostedt leikkausyksikkö 4:ltä sekä Mervi Jääskeläinen ja Sari Rantanen silmätautien vuodeosastolta. Olemme kaikki tekemisissä kaihileikkausten kanssa ja aioimme pitää esityksen kaihipotilaan hoitopolusta KYS:ssa Pariisin konferenssissa. Lähetimme tiivistelmän aiheesta ja meidät hyväksyttiin esittämään työmme Pariisissa. Pidimme palavereja pitkin kevättä työstäen esitystä. Piti hoitaa ilmoittautu- 16 Silmähoitaja

MERVI JÄÄSKELÄINEN JOHANNA ROSTEDT potilaan hoitopolku ressissa Speakers roomissa Puhujan kannattaa edellisenä päivänä, ennen omaa esitystä, käydä rekisteröitymässä puhujaksi speakers roomissa. Siellä saa vielä tarkistaa PowerPoint-esityksen ja tehdä siihen tarvittaessa korjauksia. Samalla saa myös ohjeet siitä, miten toimia puhujapöntössä eli miten saa esityksen näkymään tai miten käyttää hiirtä. Tässä speakers roomissa kannattaa käydä jo ensimmäisenä päivänä samalla kun ilmoittautuu saapuneeksi päiville. Automaattisesti ohjausta ei tule, vaan kannattaa itse huolehtia ja selvittää asia hyvissä ajoin. Puheet pidetään ohjelmaan merkityssä järjestyksessä. Esityksille on annettu kellonajat, jotta puheenpitäjä tiesi tulla oikeaan aikaan esittämään. Ennen puhetta puheenjohtaja esitteli puhujan ja aiheen. Esittämässä saattoi olla useampikin henkilö. Puheen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus esittää puhujalle kysymyksiä. Oma esityksemme Salle Maillotissa sujui ongelmitta ja suunnitellusti. Oli hienoa päästä esittämään tällaiseen tilaisuuteen työmme. Kiitämme Suomen Silmähoitajat ry:tä koulutusapurahoista, jotka osaltaan mahdollistivat osallistumisen kongressiin. miset, varata hotelli ja matkat, tehdä esitys, ottaa kuvia sitä varten ja valmistautua puheen pitämiseen. Kaikki tekivät oman osuutensa matkan eteen. Työmme otsikkona oli Cataract patients` nursing pathway in the Kuopio University Hospital. Esityksessä kerroimme, että kaikki hoitotyö tapahtuu samassa paikassa eli kaihiyksikössämme. Yksi hoitaja ottaa vastaan seitsemän potilasta päivässä ja valmistelee potilaan leikkaukseen. Kerroimme myös, että leikkaussalissa tarvitaan silmälääkärin lisäksi vain kaksi hoitajaa. Nämä hoitajat tulevat silmäosastolta ja silmätautien poliklinikalta, eivätkä he ole aiemmin työskennelleet leikkaussalissa. Tällainen käytäntö säästää taloudellisia resursseja ja lisää potilaiden tyytyväisyyttä, koska kaikki toiminta on samassa paikassa. Huolellista harjoittelua Esitykset eli puheet ovat ESONTissa noin vartin pituisia. Puheen pitämiseen valmistauduttiin huolellisesti, olihan se pidettävä englanniksi. Harjoiteltiin puhumaan omin ja sellaisin sanoin, jotka itsestä tuntuivat helpolta lausua. Ei siis opeteltu esitystä ulkoa. Etsittiin vaihtoehtoisia tapoja sanoa asioita englanniksi, jotta itse puhetilanteessa pystyisi improvisoimaankin. Ja harjoiteltiin niin sanottuja sidesanoja, joiden avulla oli luontevinta siirtyä asiasta toiseen. Puhe esitettiin harjoituksen vuoksi muutaman kerran englanniksi työkavereille ja kotonakin tuli puhuttua puhetta läpi itsekseen - astioita tiskatessa. Harjoittelun avulla sai varmuutta ja luontevuutta esitykseen, ettei sitten esitettäessä enää jännittänyt. Oli muuten aiemmista puheen pitämisen opinnoista tässäkin tapauksessa hyötyä. Edellisenä päivänä ennen omaa esitystämme kävimme kuuntelemassa lääkäreiden puheita suuressa amfiteatterissa. Kuuntelimme myös hoitajien puheita Salle Bagatellessa. Oli vielä hyvä mahdollisuus tarkkailla muiden esityksiä ja saada vinkkejä omaan esitykseen. Sairaanhoitaja Mervi Jääskeläinen työskentelee KYSin silmätautien vuodeosastolla. Johanna Rostedt on leikkausyksikkö 4:n sairaanhoitaja. Mervi Jääskeläinen pitämässä kuopiolaisten esitystä. Silmähoitaja 17

20. vuosikerta ISSN 1238-5379 Silmähoitaja on silmähoitajien valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäsenille. Lehden levikki kattaa yliopistolliset sairaalat, terveydenhoitoalan oppilaitokset sekä lukuisia yksityisiä terveydenhuollon toimipisteitä. Toimitusneuvosto Sari Juvonen Anja Korpiaho Erja Koskinen Raija Lammi Juha Mäki Hannele Saunders Riitta Varamäki Jouni Väätänen Yhteydenotot sähköpostitse etunimi.sukunimi@ suomensilmahoitajat.com Aikataulu 2011 Numero Aineistot Ilmestyy 2/2011 18.4. 16.5. 3/2011 15.8. 12.9. 4/2011 7.11. 5.12. Kansikuva: Vastavalo, Reijo Tyviö Julkaisija Suomen Silmähoitajat Finlands Ögonskötare ry Päätoimittaja Riitta Varamäki riitta.varamaki@medilaser.fi Toimitus ja ilmoitukset Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9 90810 Kiviniemi p. 040 526 4880 ella@karttimo.fi Painopaikka KS Paino Oy, Kajaani Silmähoitajat internetissä: www.suomensilmahoitajat.com Osoitteenmuutokset palvelukortilla. Palvelukortti Nimi Henkilötunnus Osoite Jäsentiedot Haluan Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäseneksi Nimen muutos* Osoitteen muutos Eroan yhdistyksen jäsenyydestä * Uusi nimi PALAUTUSOSOITE: Jouni Väätänen Vaakatie 10 C 186 00440 Helsinki tai kortin tiedot sähköpostilla vaatanen@welho.com Postinumero ja -toimpaikka Sähköpostiosoite Työnantaja ja työpaikka Jäsenmaksu on 20 euroa / vuosi, uudelle jäsenelle lisäksi 5 euron kirjautumismaksu. Lehti sisältyy jäsenmaksuun. Virkanimike Allekirjoitus Päiväys SILMÄHOITAJA 1 2011 18 Silmähoitaja

Silmähoitaja vuonna 2010 Numero 1 Silmälääkäriin vai optikolle? Vuosi elämästäni - Irlannissa Pienet asiat kantavat arjessa ESONT-kongressi antoi uutta potkua työhön ESONT- mahdollisuus kansainvälisyyteen Tanskalaiset ovat edelläkävijöitä AMD-potilaiden hoidossa Numero 3 Oman yhdistyksen tärkein tehtävä: silmähoitajien ammattitaito Suomen Silmähoitajat 20 vuotta historiaa lyhyesti Sarveiskalvon kartiorappeumaan uusia hoitomahdollisuuksia Perehdytys syventää silmähoitajien osaamista KYSissa Kannattaa katsoa, miltä papilla näyttää Suomen silmäsiskot Ruotsin koulutuspäivillä Tule mukaan silmähoitajien hallitustyöhön Numero 2 Helsingin yksityinen silmäsairaala tarjoaa monipuolista ja laadukasta tutkimusta Tietojen päivitystä Askerin ortoptistikongressissa Lasten silmätaudit teemana Bergenissä Numero 4 OCT-kuvantamisella tarkempaa tietoa, miten näköhermo jaksaa Retinoblastooman hoito kehittyy keskittyneenä Kaksikymppisen juhlavuosi huipentui Oulussa SILMO vie tutkimukset lähelle potilasta Minulla on oikeus olla tämmöinen Pariisista uusia tuulia retinakirurgiaan Silmähoitaja 19

M - Itella Oyj PUHDASTA SUORITUSKYKYÄ FOCUS ON ILM-BLUE JA MEMBRANEBLUE-DUAL Ottakaa yhteyttä saadaksenne lisätietoja tai kirurgista esittelyä varten: DORC Scandinavia AB Tiina Palm +358 401593232 +358 9 5122603 tiina.dorc@pp.inet.fi 20 Silmähoitaja