Vuosikertomus FinFami Etelä-Pohjanmaa ry on mielenterveysomaisten alueyhdistys.

Vuosikertomus 2015

Sisältö: sivu Sisältö sivu 1. Yhdistyksen toiminta-ajatus ja arvot 3 2. Toimintaympäristö ja toiminnan painopistealueet vuonna 2015 5 2.1 Toimintaympäristö 5 2.2 Painopistealueet vuonna 2015 6 3. Prosessinäkökulma toiminta vuonna 2015 7 3.1 Viestintä 2015 7 3.2 Seutukunnallinen omaistyö 10 3.3 Edunvalvonta ja vaikuttaminen 10 3.4 Vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminta 13 3.5 Kuntoutus - ja virkistystoiminta omaisille 15 3.6 Paikka auki-hanke nuoren työllistämiseksi järjestön yleishyödyllisiin töihin 2015 18 3.7 VIOLA- Voimaa ikääntyneen omaisen liikkumiseen ja arkeen- hanke 21 4. Jäsenistö, hallitus, henkilöstö ja vapaaehtoiset 24 5.1 Talous 27 5.2 Toimitilat ja kalusto 27 5.3 Yhteistyö 28 6. Toiminnan vaikutusten arviointi 29 6.1. Asiakastulokset ja prosessien sujuvuus 30 6.2. Henkilöstötulokset 31 6.3.Talouden toteutuma 33 Liitteet Liite 1: Mielenterveyskuntoutujan omaisen/läheisen varhaisen tuen prosessikuvaus 34 Liite 2: Yhteistyötahomme Etelä-Pohjanmaalla 35 Liite 3: TYHY-suunnitelma 2015 36 5. Resurssit 27

3 1. Yhdistyksen toiminta-ajatus, arvot ja omaistyön teoreettinen malli FinFami Etelä-Pohjanmaa ry on vertaisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuva kansalaisjärjestö, jota koordinoivat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja joka on Etelä-Pohjanmaan alueella toimiva sekä valtakunnallisen mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n jäsenyhdistys. Tavoitteena on ylläpitää ja kehittää alueellista omaistoimintaa Etelä-Pohjanmaan 18 kunnassa. Toiminnassa toteutetaan ja koordinoidaan alueellista omaistyötä ja siten edistetään mielenterveysomaisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on kaikkien perheenjäsenten huomioiminen ja tukeminen sairastamisprosessin eri vaiheissa silloin, kun joku perheestä sairastaa psyykkisesti. Yhdistys toimii myös omaisten edunvalvojana jakamalla kohderyhmätietoa sekä vaikuttamalla yleiseen asennoitumiseen mielenterveysasioissa. Omaislähtöisyys ja yhteistyö ovat kaiken toiminnan perusta. Yhdistyksen toiminnassa omainen on keskiössä. Omaiset ovat mukana toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa sekä arvioinnissa. Toiminnassa on mukana myös alan ammattilaisia, jotka työnsä tai oman kokemuksensa pohjalta haluavat olla edistämässä omaisten asemaa. Yhdistyksen jäseninä ovat yksittäiset henkilöt, perheet ja erilaiset yhteisöt. ARVOT Kansalaisjärjestölähtöisyys Toimintamme perustuu omaislähtöisyyteen. Vapaaehtoisuus ja vertaistuki ovat tärkeimmät voimavaramme. Rohkaisemme osallistumaan järjestötoimintaan. Kunnioitus Kunnioitamme toisiamme yksilöinä ja yhdistyksinä. Toimimme oikeudenmukaisesti. Luottamus Olemme luotettavia ja rehellisiä. Toimimme reilusti. Lämpö Toimimme inhimillisesti ja olemme läsnä. Välitämme hyvinvointia. Omaisjärjestötyö voimaannuttaa. Vaikuttavuus Omaisjärjestötyö on vaikuttavaa ja vastuullista. Olemme ketterä ja toimimme taloudellisesti. Vaikutamme viisaasti. Uskallus Omaisjärjestötyössä toteutuu luovuus ja innovatiivisuus. Tuomme rohkeasti esiin mielenterveysomaisten näkökulmia ja tuemme omaisia olemaan avoimia.

4 virkistys,vertaistuki, liikunta arjessa mukana

5 2. Toimintaympäristö ja painopistealueet vuonna 2015 2.1. Toimintaympäristö Yhdistyksen toiminta-alue noudattelee Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin aluetta, jossa on pinta-alaa 13 444 neliökilometriä, kuntia 18 ja asukkaita noin 200 000.

6 FinFami Etelä-Pohjanmaan ry toimii viidellä eri Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin seutukunnalla. Seinäjoen seudulla Seinänaapurikuntien alueella asuu lähes puolet Etelä-Pohjanmaan asukkaista eli noin 94 000 asukasta. Yli 10 000 asukkaan kaupunkeja tai kuntia on 7. Järviseutu asukasluku noin Alajärvi 10 500 Evijärvi 3 000 Lappajärvi 3 500 Vimpeli 3 000 20 000 Härmänmaa asukasluku noin Kauhava 17 500 Lapua 14 500 32 000 Seinänaapurit asukasluku noin Ilmajoki 12 000 Jalasjärvi 8 000 Kurikka 14 000 Seinäjoki 60 000 94 000 Suupohja asukasluku noin Isojoki 2 500 Kauhajoki 14 500 Karijoki 1 500 Teuva 5 500 24 000 Kuusiokunnat asukasluku noin Alavus 12 500 Kuortane 4 000 Soini 2 000 Ähtäri 6 500 25 000 Noin joka viidennellä suomalaisella on hoitoa tai huomiota vaativa mielenterveysongelma. Jokaisella ongelmasta kärsivällä on 2-3 omaista, joiden elämään sairaus vaikuttaa. Suhteutettuna Etelä-Pohjanmaan väestöön Etelä-Pohjanmaalla voi arvioida olevan psyykkisesti sairastuneita noin 40 000 ja heillä omaisia noin 80 000-120 000 henkilöä. Omaistutkimuksen mukaan ainakin noin 40% omaisista kärsii itse masennuksesta, mikä on vähintään kaksinkertainen valtaväestöön verrattuna. 2.2 Painopistealueet vuonna 2015 1. Järjestön tunnettuuden lisääminen 2. Uusien hankkeiden tutuksi tekeminen 3. Hyvien käytäntöjen vahvistaminen

7 3. Prosessinäkökulma toiminta vuonna 2015 3.1 Viestintä vuonna 2015 Yleistä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä ja tiedonkulusta Viestintä tukee yhdistyksen tavoitteiden saavuttamista viestinnän keinoin. tiedotustarpeisiin. Viestintä vastaa sekä sisäisiin että ulkoisiin FinFami Etelä-Pohjanmaa ry:n pääviestit ovat yhdistyksen tavoitteiden mukaisia: Psykiatristen potilaiden omaisille tulee tarjota tukea. Omaisten tukeminen on osa Etelä-Pohjanmaan alueen mielenterveyspalvelua. Yhdistyksen toiminta tähtää näihin tavoitteisiin monipuolisesti: koulutus, tiedotus ja julkaisutoiminta, omaisten edunvalvonta, vertaisryhmätoiminta, omaisneuvonta, terveyskurssit ym. virkistystoiminta, yhteistyö mielenterveystyötä tekevän virallisen tahon ja eri järjestöjen kanssa sekä kokeilutoiminta ja tutkimustyö. Yhdistyksen viestinnän pääpainopistealue vuoden 2015 aikana oli nimenmuutoksen lanseeraaminen. Viestinnän keinoja olivat jo olemassa olevat viestintäkanavat kuten sähköpostiringit, yhteistyöpalaverissa yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen, verkkosivut, jäsentiedote, Labyrintti, mediatiedottaminen, facebook, esitteet sekä tapahtumat ja tilaisuuksien järjestäminen tai tapahtumissa ja tilaisuuksissa mukana oleminen. Viestinnän keinona oli myös yhteistyö muiden tahojen kanssa. Viestinnän tuloksien arvioinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota pääviestien läpimenoon ja niiden sävyyn. Sisäisen viestinnän kehittämisen suuntaa seurattiin hallituksen kokouksissa, syys- ja kevätseminaareissa ja henkilökuntapalavereissa. Viestinnän onnistumista arvioitiin myös nettisivujen kävijämäärän sekä kohderyhmiltä saadun palautteen perusteella. Mediaseurannan avulla saatiin tietoa omaisasian ja yhdistyksen tunnettuudesta. Tärkeimmät viestintään liittyvät tapahtumat/tapaamiset otettiin mukaan yhdistyksen vuosikelloihin. Vuosikellot olivat esillä hallituksessa ja omaiskamarin ilmoitustaululla. Vierailut Viestinnän tueksi tarvittiin ajantasaista tietoa Etelä-Pohjanmaan alueiden tilanteesta. Vuonna 2015 koottiin yhteen joka seutukunnassa omaistoimikunta, joissa tavataan alueiden yhteistyötahoja ja omaisia. Toimikunnan kokoontumisissa tutustuttiin alueiden omaistyöstä vastaaviin työntekijöihin ja vapaaehtoisiin kartoittaen viestinnän tarpeita omaisasioissa.

8 Yhteistyö FinFamin ja muiden omaisyhdistysten kanssa Tehtiin yhteistyötä FinFamin ja sen jäsenyhdistysten kanssa, erityisesti Tampereen ja Vaasan omaisyhdistysten kanssa. Tiedotettiin erityisesti sellaisista hyvistä käytännöistä, joita yhdistys on kehittänyt sekä itse että yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Viestintä lisää vaikuttavuutta omaisasioissa, hyvien käytäntöjen leviämisen mahdollisuutta sekä yhteistyötä niillä kohdin, missä se on luontevaa ja järkevää. Verkkosivut, jäsentiedote ja sosiaalinen media Yhdistyksen kotisivut pidettiin ajan tasalla ja lisättiin tarpeellista tietoa ajankohdan ja palautteen perusteella. Kävijämäärää seurattiin. FinFamin sähköiste tiedotteiden kautta saatiin tietoa keskusliiton ajankohtaisista asioista ja meille tärkeitä tietoja esim. kokoontumisista ja koulutuksista. Samoin seurattiin FinFamin jäsenyhdistysten jäsenpostia ja pysyttiin sitäkin kautta ajan tasalla Suomen omaiskentästä suhteuttaen oman alueen tilannetta muuhun Suomeen ja voitiin saada vinkkejä hyvistä käytännöistä. Labyrintti-lehdessä julkaistiin muutama artikkeli Etelä-Pohjanmaan omaisasioista. Labyrintti-lehti tilattiin jokaiselle jäsenmaksun maksaneelle jäsenelle/yhteistyötaholle. Oma jäsentiedote ilmestyi kaksi kertaa vuonna 2015, joista toinen oli suurjakelulehti Omaiskamari joka talouteen SuurSeinäjoen alueella (Seinäjoki, Ilmajoki, Kurikka, Jalasjärvi). Yhdistys tiedottaa facebookissa ajankohtaisista asioista. Fanimäärää pyritään kasvattamaan. FinFamin viestintälinjoja seurataan ja yhdenmukaistetaan yhdistyksen markkinointi-ilmettä keskusliiton ohjein. Osallistutaan FinFamin viestintävalmiuksia vahvistavaan koulutukseen. Mediatiedottaminen Vuoden 2015 toimintakauden yhtenä tavoitteena oli omaistyön, omaisten arjen sekä palvelujärjestelmästä saatujen kokemusten esiin nostaminen Etelä-Pohjanmaan alueen mediassa. Levitettiin keskusliiton kannanottoja sekä valtakunnallista teemaa alueen medialle ennen Ilonan päivää 9.10.. Radio Pohjanmaata hyödynnettiin tiedotuskanavana. Tapahtumat Järjestämällä koulutustapahtumia ja osallistumalla yhteistyössä järjestettäviin järjestö- hyvinvointi-, omaishoitaja- /omaistapahtumiin yhdistys teki tavoitteitaan ja toimintaansa tunnetuksi, nosti keskusteluun mielenterveysomaisia koskevia ajankohtaisia aiheita sekä loi yhteyksiä muihin yhteistyö- ja sidosryhmiin. Ilonan päivän eli mielenterveysomaisten valtakunnallisen päivän yhteydessä järjestettiin avoimet ovet omaiskamarilla.

Vastuut ja resurssit Viestintä ja tiedottaminen sisältyi kaikkien Etelä-Pohjanmaan alueen yhdistyksen omaistyöntekijöiden toimenkuvien sisälle toimenkuvan mukaisin painotuksin. Viestintäsuunnitelman toteutus kuului kaikille yhdistyksen toiminnassa mukana oleville työntekijöille, hallitukselle ja vapaaehtoisille omaistyöntekijöiden koordinoimana. Ajatuksena oli, että jokainen vaikuttaa yhdistyksestä muodostuvaan järjestökuvaan ja sitä kautta sen maineeseen. Viestinnän tueksi on vuonna 2012 perustettu viestintätyöryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja, omaisneuvoja, hallituksen edustaja sekä viestinnän alan asiantuntijaedustaja/-edustajia Etelä-Pohjanmaan alueelta kutsuttuna tai kuultavaksi. Viestintätyöryhmä kokoontui useita kertoja vuonna 2015 mm.työstämään omaiskamari-lehteä eteenpäin. Ryhmää koordinoi toiminnanjohtaja. 9 Viestinnän painopistealueet vuonna 2015 olivat yhdistyksen tunnettuuden lisääminen Etelä-Pohjanmaalla, jota tehdään nimenmuutoksen lanseerauksen kautta tiedon tuottaminen ja levittäminen omaisiin liittyvissä asioissa Etelä- Pohjanmaan alueella, johon liittyi valtakunnallisen teeman esiin nostaminen lehden tuottaminen joka talouteen Viola-projektin etenemisen tahtiin. Lehdessä oli yhdistyksentoiminnan esittelyä, yhteistyötahojen artikkeleita sekä VIOLA-projektin esittely sekä omaisten kokemuskertomuksia/tarinoita. Muita konkreettisia toimenpiteitä, joita tehtiin vuonna 2015 esitteiden uusiminen nimenmuutoksen myötä hankittujen mainostarvikkeiden levittäminen jokaisesta tapahtumasta tehtiin erillinen esite ja levitettiin niitä kotisivuilla, sähköpostitse, postitse, käteen, ilmoitustauluilla ja facebookissa jäsenkirjeet tiedotettiin järjestöpalstoilla, lehtijutut, maakunnallisissa ja paikallisissa lehdissä muutama artikkeli Labyrintti-lehdessä kotisivujen, facebookin säännöllinen päivittäminen tiedotettiin ryhmissä, tapahtumissa, yhteistyöpalavereissa, suullisesti tiedotettiin omaistoimikunnissa

10 3.2 Seutukunnallinen omaistyö Tavoite: Jokaisella seutukunnalla toimii vähintään yksi omaisryhmä ja omaistoimikunta. Keinot: Jokaisella seutukunnalla toimi avoin omaisryhmä, joka kokoontui noin kerran kuukaudessa paitsi kesätauolla. Seutukunnallista omaistoimintaa vahvistettiin alueellisella omaistoimikunta-työskentelyllä. Omaistoimikunnat kokoontuivat seuraavasti: Järviseudun ja Härmänmaan omaistoimikunta Kanavan Kevarissa 22.9. (12 henkilöä), Suupohjan ja Kurikan omaistoimikunta Kauhajoen kunnantalon neuvottelutilassa 13.8. (12 henkilöä), Kuusiokuntien omaistoimikunta Ähtärin seurakuntakeskuksessa 25.5. (7 henkilöä) sekä Seinäjoen omaistoimikunta omaiskamarilla 3.6 (7 henkilöä). Mukaan kutsuttiin omaisedustajia, omaiskokemusasiantuntija, hallituksen jäsenet alueelta, yhteyshenkilöitä alueen psykiatriselta osastolta tai psykiatrian poliklinikoilta/päivätoiminnasta, alueen asumispalveluyksiköistä, seurakunnista, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta sekä alueen muista mielenterveys- ja omaishoitajayhdistyksistä. Omaistoimikunnassa kerrottiin yhdistyksen ja osallistujien/osallistujatahojen ajankohtaisista asioista sekä suunniteltiin omaistoimintaa kulloisellekin alueelle. Arviointi: Muistiot omaistoimikuntien kokoontumisista sekä suullinen palaute 3.3 Edunvalvonta ja vaikuttaminen Tavoite: 1. Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry on alueellisesti toimiva ja tunnettu omaisjärjestö mielenterveystyön kentällä Etelä-Pohjanmaan alueella. 2. Yhteistyössä E-P mielenterveystoimijoiden kanssa välitetään tietoa omaisten tilanteesta sekä kehitetään hyviä, omaiset huomioon ottavia ja omaisten osallisuutta ja voimaantumista lisääviä käytäntöjä alueellisesti.

Tavoitteena on lisätä mielenterveyteen liittyvien asioiden avointa käsittelyä yhteiskunnassa sekä tuoda omaisten näkemyksiä ja kokemuksia esille eri toiminta-alueille. Kehitetään ja ylläpidetään menetelmiä, joiden avulla tuetaan omaisten hyvinvointia, jaetaan tietoa, vaikutetaan asenteisiin ja toimitaan omaisten edunvalvojina Etelä-Pohjanmaalla. 11 Keinot: 1. Jatkettiin omaisten ohjausta ja neuvontaa omaisten tapaamisten kautta, puhelimitse, kotikäynnein ja muun yhteydenpidon muodossa. Omaisten tapaamisille alueilla järjestettiin mahdollisuuksia. Pyrittiin näillä keinoin kartoittamaan omaisen avun ja tuen tarve ja tarjoamaan ammatillista tukea. Omaisneuvonnoissa tarjottiin mahdollisuuksien mukaan myös vertaistukea kutsumalla tapaamisiin ns. Veturi- omaisen, jonka tiedettiin olevan samantyyppisen tilanteen läpikäynyt ihminen. Ohjattiin omaisia tarvittaessa myös muiden tahojen avun piiriin. 2. Järjestettiin vapaaehtoisille ja vertaishenkilöille tapaamisia, joissa virkistystä/koulutusta kaksi kertaa vuonna 2015. 3. Jatkettiin yhteistyötä psykiatristen yksikköjen ja poliklinikoiden sekä perusterveydenhuollon kanssa potilaiden omaisten ja läheisten tukemisessa. Järjestettiin yhteistyössä epshp:n psykiatrisen sairaalan ryhmätoimintojen kanssa yhteistyössä kaksi omaisten huomioimisen koulutusta epshp:n omaistoiminnan yhteyshenkilöille. Koulutettuja ja koulutuksessa olevia kokemusasiantuntijoita hyödynnettiin viemällä omaisnäkökulmaa heidän kanssaan ja välityksellään eteenpäin useissa tilaisuuksissa. 4. Tehtiin ja kehitettiin verkostoyhteistyötä alueen muiden järjestöjen, kuten Omaishoitajat ja Läheiset yhdistysten, Sosten Epat-verkoston, Järjestötalon ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Yhteisiin verkostotapaamisiin osallistuttiin aina kun mahdollista. Verkostotapaamisissa suunniteltiin yhteisten ja toistemme asiakkaiden tukemisen muotoja kunkin yhteistyötahon toimintaan kuuluvalla tavalla. Kutsuttiin ajankohtaisiin teemoihimme kuten lapset ja nuoret, liittyviä tahoja, kuten alueen koulukuraattorit ja terveydenhoitajat, keskustelemaan lasten ja nuorten mielenterveysomais-asioihin liittyvistä toimintamahdollisuuksista ja yhteistyöstä heidän autaamiseksi. 5. Järjestettiin tiedottavia ja teemallisia omaisteniltoja ja tapahtumia sekä yhdistyksen omana toimintana että yhteistyössä mielenterveyskeskusten ja psykiatrian poliklinikoiden sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. 6. Toimittiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa, lähinnä opiskelijoiden eriasteisten opinnäytetöiden yhteydessä sekä opiskelijoiden käytännön harjoittelujen kenttänä. Toiminnanjohtajan ohjauksessa oli kevätkaudella 2015

hallinnon harjoittelussa yksi opiskelija yhdeksän viikon ajan, lisäksi omaisneuvojalla opiskelija muutaman viikon jaksolla syyskaudella 2015. Esiteltiin yhdistyksen toimintaa eri opiskelijaryhmille. 7. Yhdistyksessä toimi edunvalvontatyöryhmä, joka koordinoi edunvalvontaan liittyvää toimintaa yhdistyksessä. Yhdistyksestä oli edustaja Seinäjoen vammaisneuvostossa, jolle kuuluu myös mielenterveyskuntoutujien edunvalvontaasiat Seinäjoella. 12 Arviointi: Määrällinen arviointi: Tilastot tapahtumista (tapaamisten ja tapahtumien määrät ja osallistujamäärät) Laadullinen sisäinen ja ulkoinen arviointi: Muistiot ja raportit yhteistyöneuvotteluista Palautteet toiminnasta (kyselyt, arvioinnit ) ja niiden käsittely Toteutuma: Taulukko 1. Tuki ja kohderyhmätiedon jakaminen ajanjaksolla 2013-2015 Toiminta 2013 määrät osallistumiset 2014 määrät osallistumiset 2015 määrät osallistumiset 1 Omaisneuvonta ja 159 190 66 77 84 102 puh.neuvonta 2 Omaiscafe 14 40 19 49 7 22 4 Jäsentiedotteet 3 3 2 5 Yhteistyö 154 79 99 1249 tapaamiset 6 Yhdistyksen 22 700 17 1105 42 2323 Esittelyt/koulutukset eri yhteyksissä 7 Yhdistyksen 57 1500 17 329 15 348 järjestämät koulutuspäivät 8 Jäsenmäärä 532 546 426

1 Joissakin tapaamisissa on ollut mukana useampia omaisia ja eri tapaamiskerroilla on joissain ollut samoja omaisia. Puhelinneuvontaan on kirjattu pidemmät neuvontapuhelut. Lyhyitä puheluita on huomattavasti enemmän. Mukana tilastossa on toiminnanjohtajan ja omaisneuvojan omaisneuvontatapaamiset sekä myös epshp:n ryhmätoimintojen kahden työntekijän 20 omaisneuvonta-tapaamista. Vartu-projektin 2010-2014 tuloksena omaisneuvontamahdollisuutta on vuodesta 2015 lähtien tarjolla ryhmätoiminnoissa maksimissaan 2krt/omainen, jonka jälkeen he ohjaavat omaisen tarvittaessa yhdistyksemme tuen piiriin. 4 Jäsentiedotteita lähetettiin kaksi yhdistyksen jäsenille ja yhteistyökumppaneille. Toinen oli laajalevikkinen omaiskamari-lehti, joka jaettiin joka talouteen suurseinäjoen alueella eli Seinäjoki, Ilmajoki, Kurikka ja Jalasjärvi. Lisäksi yhdistyksen esitteitä jaettiin vuoden 2015 aikana kaikissa esittelytilaisuuksissa ja luennoilla. 5 Yhteistyötahojen kanssa kokoontumisia kirjattiin 99. Toimihenkilöt ovat olleet mukana alueen eri hankkeissa ja työryhmissä (mm. Omaishoitajaverkosto, Terveyden edistäminen-työryhmät, Epat-verkosto, Voimaa arkeen- ohjausryhmissä) Yhteistyökokoontumisia on ollut lisäksi mm. päärahoittaja RAY:n, johtoryhmän, kirjanpitäjän, Mikevan, psykiatrian poliklinikoiden sekä Vaasan ja Tampereen omaisyhdistysten kanssa. 6. ja 7 toiminnanjohtajan ja omaisneuvojan tilastoinnin pohjalta osallistujamäärä yhdistyksen esittelyissä ja yhdistyksen järjestämillä koulutuspäivillä 2850. 8. Vuoden 2015 alussa henkilöjäseniä oli 420 ja yhteyshenkilöitä/yhteisöjä rekisterissä 126, Henkilöjäsenmäärä oli vuoden 2015 lopussa 284 ja yhteyshenkilöitä/yhteisöjä oli rekisterissä 142. Vuoden 2015 aikana lähetettiin muistutuskirje henkilöille ja tahoille, jotka eivät olleet kolmeen vuoteen maksaneet jäsenmaksua. 13 3.4 Vertaistukiryhmä- ja vapaaehtoistoiminta Tavoite: Toiminnalla tuetaan omaisten hyvinvointia ja elämänlaatua sekä toimitaan omaisten vertaisuuden, osallisuuden ja voimaantumisen mahdollistamiseksi Keinot: 1. Yhdistyksellä oli alueellisesti kattava omaistenryhmäverkosto, yksi omaistenryhmä jokaisella viidellä seutukunnalla. Kohdennettuina vertaistukiryhminä toteutui puolisoryhmä omaisille, joiden puoliso sairastaa mielen sairautta, epävakaiden läheisten ryhmä sekä epshp:n mielenterveyskuntoutujien ensitietoryhmä, jonka omaisiin liittyvän ryhmäkerran pitämisestä yhdistys vastasi. Pyrittiin huomioimaan eri ikäisten ja erilaiset omaisena olemisen tuen tarpeet ja myös alueellisesti erilaiset yhteisöllisen toiminnan tarpeet.

2. Omaisille suunnattu Prospect- vertaistukiryhmämalli on EUFAMIN (Eurooppalaisten omaisjärjestöjen liitto) kehittämä ryhmämalli, jonka omaisille suunnattu ryhmämalli huomioi omaisten omat, erilliset tarpeet, parantaa heidän itsetuntoaan, edesauttaa jaksamista, tukee elämänhallinnan ottamista omiin käsiin ja parantaa omaisten elämänlaatua (Lähde: Omaisten Prospect- koulutusohjelma, Eufamin tuottama ohjaajan käsikirja 2003.) Omaisjärjestöjen tavoitteena on levittää Prospect- vertaistukiryhmämalli laajalti valtakunnallisesti käytetyksi mielenterveyspotilaiden omaisten tukemisen malliksi ja yhdistys vastaa tästä työstä Etelä-Pohjanmaan alueella. Vuoden 2015 aikana perustettiin tavoitteen mukaisesti yksi uusi Prospect- ryhmä, sen sijaan Prospec Plus-ryhmää ei saatu kokoon vuonna 2015. 3. Toteutettiin vapaaehtois- ja vertaistukiryhmätoimintaa yhteistyössä alueen psykiatristen yksiköiden sekä muiden sidosryhmien kanssa. Esimerkkinä Käsillä tekemisen iloa - ryhmä toteutettiin yhteistyössä E-P:n käsi-ja taideteollisuus ry:n ja Lakeuden Omaishoitajat ry:n kanssa. Myös miesten toiminnallinen omaisryhmä toteutettiin yhdessä Lakeuden Omaishoitajat ry:n kanssa. Järviseudun Omaishoitajien kanssa järjestettiin omaistoimintaa. 4. Yhdistyksessä on mukana vapaaehtoisia omaisryhmien ohjaajina ja vertaistukihenkilöinä. Vapaaehtoisia pyritään saamaan lisää erilaisiin toimintoihin. Vapaaehtoistoiminnan käsikirja ohjaa yhdistyksen vapaaehtois-toimintaa. Arviointi: Määrällinen: Tilastot omaisryhmistä ja muista vapaaehtoistoiminnoista Laadullinen: Ryhmiin osallistujien palautteet Toteutuma: Taulukko 2. Ryhmätoiminnot Toiminto 2013 2014 2015 ryhmiä osallistumiset ryhmiä osallistumiset ryhmiä osallistumiset Vertaistukiryhmät 9 504 10 560 11 616 Omaisten illat 9 135 3 33 3 82 Vertaistukiryhmiä kokoontui vuoden aikana 11 eri ryhmää (yhteensä noin 88 kertaa= 8 kertaa kukin ryhmä vuonna 2015). Ryhmiin osallistui yhteensä keskimäärin seitsemän omaista/kerta, kaikenkaikkiaan 616 omaista. Ryhmät: Seinäjoen omaisryhmä, Prospect- ryhmä sekä Järviseudun ryhmä, Lapuan ryhmä, Alavuden ryhmä ja Kauhajoen ryhmä, puolisoryhmä, epävakaiden läheisten ryhmä sekä epshp:n ensitietoryhmän yksi omaisasioita käsittelevä ryhmäkerta. Lisäksi 14

miesten toiminnallinen ryhmä sekä käsillä tekemisen ryhmä. Kokoontumiset pääsääntöisesti 1krt/kk, kesätauko kesä-heinäja elokuussa. Enimmäkseen ryhmäkerroissa ohjaajana toimi vertaisohjaaja yksinään. Ryhmissä eri osallistujia arviolta 110 eri henkilöä. Omaisten illoissa (Komiankrannin päivätoiminta, Mikevan Möllerin tupa, EPSHP:n Törnävän ryhmätoiminnot: osallistujia 22, 40, 20/tapaaminen kolme kertaa. 15 3.5 Omaisten kuntoutus - ja virkistystoiminta Tavoite: Toiminnalla tuetaan perheiden arjessa selviytymistä ja virkistäytymistä sekä edistetään omaisten hyvinvointia ja voimaantumista. Toteutetaan ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä vertaistuen avulla, joka suunnataan koko alueen omaisille. Toteutetaan osittain yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Perheiden sekä omaisten ja kuntoutujien mahdollisuutta osallistua yhdessä tuetaan järjestämällä ohjelmaa ja tapahtumia perheille sekä omaisille ja kuntoutujille yhdessä. VIRKISTYSTILAISUUDET: Seinäjoki laulaa tapahtuma 100 hlöä Vapaaehtoisten koulutus ja virkistystapahtumat: 2 x 7 hlöä= 14 hlöä Toiminnalliset hyvinvointia tukevat tapahtumat yhteistyössä muiden järjestöjen ja yhteistyötahojen kanssa: Mielekästä meininkiä 200 hlöä Teatteri Seinäjoella 17.11. 12hlöä Omaisten pikkujoulu Soukanjoen toimintakeskuksessa 21 hlöä Jouluinen kirkkohetkseinäjoen sairaalan kirkkotilassa 16 hlöä Virkistystapahtuma kohderyhmään kuuluville lapsiperheille (ei toteutunut) OMAISTEN RETKET: Omaisten virkistysmatkat kevät- ja syyskaudella (Uumaja ja Koli) 50 hlöä Juthbacka päiväretki 11 hlöä Ikea/Tampere virkistysretki yhteistyössä Vaasan yhdistyksen kanssa 27 hlöä Pyöräilyretki Kyrkösjärven ympäri 12 hlö

16 VOIMAVARAKURSSIT: Terveysloma perheille ma-pe kesäkuussa 2015 Kalajoella Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n kautta osallistujia 20 hlöä Erityislasten vanhempien virkistysviikonloppu yhteistyössä Lakeuden omaishoitajien kanssa Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n kautta Kivitipussa 22 hlöä Yhteistyössä Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n kanssa suunniteltu voimavarakurssi Kivitipussa viiden vuorokauden terveyslomana ei toteutunut Viola-hankkeen kanssa suunniteltu virkistysviikonloppu ikääntyneille omaisille ja omaishoitajille ei toteutunut Vertti- kurssi perheille, joissa vanhemmalla mielenterveydellisiä ongelmia (siirtyi vuodelle 2016) Kokemuskouluttajakoulutus 20 hlöä LIIKUNTA: Liikuntaedut omaisille: kuntosali, uinti ja keilaus (arviolta 200 käyntikertaa) Arviointi: Tilastot tapahtumista Palautteet osallistujilta Toteutuma: Taulukko 3. Virkistys ja kuntoutustoiminta Toiminto 2013 2014 osallistumiset 2015 määrät osallistumiset määrät määrät osallistumiset Virkistystilaisuudet 7 210 9 367 6 363 Retket 4 53 2 46 4 100 Voimavarakurssit yms.-kurssit 1 11 4 65 3 62 Liikunta 462 500 300

17 RYHMÄJAOTTELU TOIMINNANJOHTAJA: 2015 yht osallistumisia yht 1. Omaisneuvonta, puhelinneuvonta 41 46 2. Henkilökuntapalaverit ja viestintätyöryhmä-tapaamiset 58 232 3. Spontaanit omaistapaamiset ja omaisten kahvihetket 4 11 4. Omaisryhmät 6 41 5. Voimavarakurssit, Verttikurssit ym. kurssitoiminta 0 0 6. Virkistysviikonloput, -tilaisuudet 2 121 7. Retket 3 69 8. Liikuntatoiminta 1 50 9. Yhdistyksen järjestämät koulutustapahtumat/-päivät, luennointi muiden järjestämissä seminaareissa 14 328 10. Yhdistyksen esittely 17 1579 11. Omaisten illat, teemaillat 1 14 12. Yhteistyöryhmät,yhteistyötapaamiset 40 299 13. Opiskelijayhteistyö 4 51 14. Jäsentiedotteet ym. Viestintä 2 0 15. Henkilöstöasiat: työnohjaus, kehittämiskeskustelut, tyhy + muu henkilöstöön liittyvä 40 62 16. Koulutukset/ seminaarit, joihin omaistyöntekijä itse osallistunut 25 1767 17. Hallituksen kokoukset, johtoryhmä tapaamiset,yhdistyksen sääntömääräsiet kokoukset, seminaarit hallitukselle ja työntekijöille yhdessä 17 114 Yht 275 4784 RYHMÄJAOTTELU omaisneuvoja 2015: osallistumisia YHTEENSÄ: 1. Omaisneuvonta 28 15 2. Puhelinneuvonta 8 8 3. Spontaanit omaistapaamiset ja omaisten kahvihetket 11 3 4. Omaisryhmät 207 31 5. Voimavarakurssit, Verttikurssit ym. kurssitoiminta 42 2 6. Virkistysviikonloput, -tilaisuudet 36 3 7. Retket 71 4 8. Liikuntatoiminta 0 0 9. Yhdistyksen järjestämät koulutustapahtumat/-päivät 20 1 10. Yhdistyksen/projektin esittelyt 944 26 11. Omaisten illat, teemaillat 60 2 12. Yhteistyöryhmät,yhteistyötapaamiset 950 59 13. Opiskelijayhteistyö 209 9 14. Jäsentiedotteet ym. Viestintä 25 6

18 15. Henkilöstöasiat: työnohjaus, kehittämiskeskustelut, tyhy + muu henkilöstöön liittyvä 144 29 16. Koulutukset/ seminaarit, joihin omaistyöntekijä itse osallistunut 635 9 17. Hallituksen kokoukset, yhdistyksen sääntömääräsiet kokoukset, seminaarit hallitukselle ja työntekijöille yhdessä 26 2 yhteensä 209 3.6 Paikka auki- hanke nuoren työllistämiseksi järjestön yleishyödyllisiin töihin 2015 Hankkeen tavoitteet ja kohderyhmä Hankkeen konkreettinen tavoite oli työllistää nuori vaikeasti työllistyvä henkilö, joka on mielellään mielenterveysomainen itsekin sekä löytää nuoria mielenterveysomaisia ja saada heidät mukaan yhdistyksemme toimintaan. Kohderyhmä on n. 13-29- vuotiaat mielenterveysomaiset. Hanke työllisti yhden vaikeasti työllistyvän nuoren henkilön vuoden mittaiseen työsuhteeseen yhdistyksen avustaviin perustoimintoihin sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan nuorille suunnattua omaisyhdistyksen toimintaa ja viestintää. Hankkeen osatavoitteita olivat nuorille suunnattujen palveluiden ja toiminnan kehittäminen ja suunnitteleminen sekä nuorille suunnatun viestinnän ja viestintäkanavien suunnitteleminen. Kohderyhmänä on tukea tarvitsevat 13-29 vuotiaat mielenterveys-omaiset, jotka eivät ole tietoisia omaisyhdistyksestä ja sen tarjoamista palveluista. Paikka auki hanke vuonna 2015 Paikka auki hanke työllisti huhtikuusta 2015 huhtikuuhun 2016 Jenni Mikkosen (kulttuurituottaja AMK) FinFami Etelä- Pohjanmaa ry:n järjestöavustajana. Järjestöavustajalla oli työnkuvassaan käytännössä kaksi kokonaisuutta: toimistotyöt ym. avustavat järjestön tehtävät sekä nuorten toiminnan suunnitteleminen ja toteuttaminen. Tämä tiivistetty raportti kattaa hankkeen toiminnan vuonna 2015. Järjestön avustavat työt Järjestöavustajan käytännön avustaviin töihin kuului mm. esitehyllyjen järjestelyä, yleisen siistiyden ja järjestyksen ylläpitoa, kahvitusten järjestämistä, tilavarausten tekoa, ruoka- ja tarvikeostosten tekemistä toimistolle, postituksissa avustamista, henkilökunnan avustamista tarvittaessa tekniikan kanssa ja niin edelleen. Järjestöavustaja kehitti yhdistyksen

sähköpostimarkkinointia ja ylläpiti jäsenrekisteriä. Hän myös toimi sihteerinä tarvittaessa kokouksissa ja teki muistioita. Järjestämiinsä tilaisuuksiin ja esim. kursseille hän laati palautelomakkeet ja koosti niiden yhteenvedot. Yhdistyksen kotisivuja päivitettiin lisäämällä ajankohtaiset asiat, poistamalla menneet tapahtumat sekä vaihtuneet sisällöt ja kehitettiin rakentamalla sivulle ruotsin- ja englanninkieliset tiivistelmäsivut (valmiiden käännösten pohjalta), tuottamalla uutta sisältöä (esim. Vertti-kurssitoiminnan esittely) ja korjaamalla sanamuotoja ja muutoinkin parantamalla sivuston luettavuutta ja helppokäyttöisyyttä. Järjestöavustaja perusti FinFami Etelä-Pohjanmaa ry:lle Instagram-tilin nimeltä finfamiep ja samannimisen Twitter-tilin. Järjestöavustaja on puhaltanut eloa kyseiseen yhdistyksen olemassa olleeseen Facebook-sivuun. On ryhdytty aktiivisemmin tiedottamaan Fb:ssä yhdistyksen ajankohtaisista tapahtumista, ryhmistä ja koulutuksista ym. sekä hakemaan näkyvyyttä sivulle. Järjestöavustajan aloittaessa työnsä huhtikuussa 2015 yhdistyksen Fb-sivulla oli 164 tykkääjää ja joulukuussa 2015 heitä oli 194. Facebook-sivun päivitysten viikoittainen kokonaiskattavuus oli huhtikuussa 2015 keskimäärin noin 83 henkilöä ja joulukuun 2015 lopussa keskimäärin 1 152 henkilöä. Nuorille perustettiin myös oma, erillinen Facebook-sivu, jolla on 8 tykkääjää. Järjestöavustajalla otti suurelta osin hoitaakseen yhdistyksen tapahtuma-, koulutus- ja ryhmäesitteiden sekä mainosten tuottamisen Scribus-taitto-ohjelmalla. Kaikkien yhdistyksen kurssien, tapahtumien ym. mainokset järjestöavustaja jakoi yhdistyksen kotisivuille ja Facebook-sivuille sekä mahdollisesti Instagramiin ja sähköpostimarkkinointiin. Niitä myös tulostettiin jaettavaksi toimistolta ja vietäväksi ilmoitustauluille. Suurin yksittäinen julkaisu, jonka järjestöavustaja on koostanut, on yhdistyksen Omaiskamari-lehti (mediakortti liitteenä). Tämä lehti oli A4-kokoinen ja 16-sivuinen, värillinen julkaisu, jonka sisältö liittyi mielenterveysomaistoimintaan. Se toimi samalla yhdistyksemme jäsentiedotteena 2/2015. Kokonaispainosmäärä oli 44 235 kpl, joista 43 615 kpl lähetettiin ilmaisjakeluna Seinäjoen, Ilmajoen, Kurikan ja Jalasjärven joka talouteen. Lehti lähetettiin yhdistyksen toimesta myös noin 320 yhdistyksen jäsenelle ympäri Etelä-Pohjanmaata, ja oman toimintamme yhteydessä jaettavaksi lehteä painatettiin samalla 200 kpl. Järjestöavustajan työnkuva lehdentekoprosessissa käsitti seuraava tehtävät: painotarjousten pyytäminen, kilpailutus ja lopulta painatuksen ja postituksen sopiminen kuuluivat työhön, samoin kuin lehteen tulevien artikkeleiden ideointi yhdessä yhdistyksen muiden työntekijöiden kanssa, toimitustyön hallinnointi, artikkeleiden editointi ja oikoluku, lehden ulkoasun suunnittelu ja lehden taittaminen kokonaisuudessaan, mainostilan myynti ja laskutus, postitukseen osallistuminen sekä muut lehteen liittyvät ns. juoksevat tehtävät. Järjestöavustaja myös osallistui työntekijänä yhdistyksen järjestämiin virkistys-, koulutus- ja messutapahtumiin ja oli mukana niiden tuottamisessa. Hän oli mukana yhdistyksen yleistoiminnan tapahtumissa esittelemässä nuorten toimintaa, kuten alueellisissa omaistoimikunnissa ja sairaalan psykiatristen osastojen omaistoiminnan yhdyshenkilöiden koulutuksessa. Järjestöavustaja suunnitteli ja ohjasi myös Viola-hankkeen piiriin kuuluvia Seniorikahvilakertoja. Hän osallistui myös luento- ja koulutustilaisuuksiin, jotka koskivat mielenterveyttä. 19

Nuorten toiminta 20 Nuorille suunnattua viestintää kehitettiin suunnittelemalla nuorille suunnattu julistesarja ja nuorten toimintaan omat esitteet. Yhdistyksen näkyvyyttä pyrittiin parantamaan nuorten käyttämissä nettipalveluissa (esim. Jibbo.net) ja koostamalla yhdistyksen omille kotisivuille nuorille suunnattu osio, jossa kerrotaan mm. mielenterveydestä sekä sen häiriöistä, oman mielenterveyden vahvistamisesta ja jaksamisesta ylipäätään. Yhdistyksen sosiaalisen median presenssiä ja kanavia moninaistettiin. Nuorille jaettavaksi hankittiin yhdistyksen logolla varustettuja korvatulppia. Järjestöavustaja rakensi yhteistyöverkostoa nuorten parissa työskentelevien toimijoiden kanssa maakunnassa mm. yhdistyksen järjestämien seutukunnallisten yhteistyötapaamisten kautta. Kontakteja on luotu mm. koulujen terveydenhoitajien, kuraattoreiden ja psykologien sekä nuorisotoimien työntekijöiden kanssa. Järjestöavustaja kävi myös kertomassa yhdistyksen toiminnasta nuorisotoimijoiden sisäisissä palavereissa kutsuttaessa. Yhteyshenkilöihin pidetään yhteyttä sähköpostitiedottein. Kaikille toimintaalueemme yläkouluille sekä toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksille lähetettiin nuorten mielenterveysasioita käsittelevä tietopaketti ja samalla tarjosimme itseämme kouluille puhumaan oppilaille aiheesta. Syksyllä 2015 teimme viisi kouluvierailua toisen asteen oppilaitoksissa, missä tavoitimme noin 140 nuorta. Yhdistys haki näkyvyyttä Seinäjoen Ammattikorkeakoulun tapahtumista, kuten sosiaalialan opiskelijoille suunnatusta Järjestöextriimistä ja opiskelijakunta Samon Hyvinvointiviikolta. Matalan kynnyksen ryhmätoimintaa kokeiltiin 8.10.-18.12.2015 järjestämällä viikoittaisia peli-iltoja 16-29-vuotiaille Omaiskamarilla, joiden aikana käyntikertoja illoissa kertyi 13 (jakautuivat käytännössä kolmen eri kävijän kesken). Yhteistyötä muiden FinFamin alueyhdistysten kanssa tehtiin seuraavasti: FinFami Pohjanmaa ry:ssä vastaavassa tehtävässä olevan, Paikka auki hankkeen kautta työllistyneen työntekijän kanssa käytiin keskusteluja nuorten toimintaan liittyen enemmänkin ja järjestetään 18-29-vuotiaiden mielenterveysomaisten Yhdessä enemmän voimavaraviikonloppu. FinFami Pirkanmaa ry:ssä järjestöavustaja kävi tutustumassa hyvin pyörimään nuorten toimintaan. FinFami Uusimaa ry:n MiMi-projektin työntekijät kävivät kertomassa toiminnastaan ja antamassa vinkkejä toimintatavoistaan nuorten kanssa toimiessa. Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry:n kanssa tehtiin aiesopimus ko. yhdistyksen tulevaa nuorten Moip!-hanketta koskien, tarkoituksena testata joitakin Moip!-hankkeen käytäntöjä Paikka auki hankkeen aikana FinFami Etelä-Pohjanmaa ry:n toimintaalueella ja jakaa kokemuksia. Projektin seuranta ja arviointi Projektissa seurattavia asioita olivat työllistettävän nuoren tekemät työtehtävät, somen kävijämäärät, yhteistyökontaktien, henkilökohtaisten omaistapaamisten, järjestettyjen tapahtumien ja osallistujien määrät nuorille suunnatussa toiminnassa. Hanketta arvioitiin palautteilla sekä nuorten mielenterveysomaisten lukumäärällä ja osallistumisella sekä projektin seurauksena syntyneillä toiminnoilla ja käytännöillä.

21 Ohessa tilasto Paikka auki- hanketyöntekijän osalta tapahtumista, joissa hän on ollut mukana. Tilaisuuksissa ja tapahtumissa on kerätty palautetta ja se on ollut oikein hyvää sekä tapahtumien sisältöjen että järjestöavustajan työ panoksen suhteen. RYHMÄJAOTTELU järjestöavustaja: yht osallistujia yht 1. Omaistapaaminen 4 9 2. Puhelinneuvonta 0 0 3. Spontaanit omaistapaamiset ja omaisten kahvihetket 5 13 4. Omaisryhmät 8 32 5. Voimavarakurssit, Verttikurssit ym. kurssitoiminta 0 0 6. Virkistysviikonloput, -tilaisuudet 2 121 7. Retket 2 33 8. Liikuntatoiminta 0 0 9. Yhdistyksen järjestämät koulutustapahtumat/-päivät 11 204 10. Yhdistyksen esittely 8 688 11. Omaisten illat, teemaillat 3 9 12. Yhteistyöryhmät,yhteistyötapaamiset 22 128 13. Opiskelijayhteistyö 2 22 14. Jäsentiedotteet ym. Viestintä 4 13 15. Henkilöstöasiat: työnohjaus, kehittämiskeskustelut, tyhy + muu henkilöstöön liittyvä 3 6 16. Koulutukset/ seminaarit, joihin omaistyöntekijä itse osallistunut 4 185 17. Hallituksen kokoukset, yhdistyksen sääntömääräsiet kokoukset, seminaarit hallitukselle ja työntekijöille yhdessä 2 6 Yht 80 1469 3.7 VIOLA- Voimaa ikääntyvän omaisen liikkumiseen ja arkeen- hanke (2014-2017) Hankkeen päämäärä, tavoitteet ja konkreettisia toimenpiteitä Tavoitteena on tehostetusti tukea 65+ikäisten kotona asuvien omaisten hyvinvointia, joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti ja jotka ovat vaarassa väsyä ja masentua, Seinäjoella ja kahtena viimeisenä vuonna myös muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Tavoitteena on löytää

ne tavat, joilla yhdistys kolmannen sektorin matalan kynnyksen toimijana yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kotihoidon, seurakunnan diakoniapalvelun, liikuntatoimen ja Ikäkeskuksen kanssa on tukemassa kohderyhmää heidän arjessaan. Hankkeen kahtena viimeisenä vuonna tukea on tarkoitus tarjota myös muualla Etelä-Pohjanmaan alueella iäkkäiden omaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi sellaisten kuntien/ kaupunkien ja seurakuntien kanssa, jotka ovat halukkaita lähtemään tämäntyyppiseen yhteistyöhön. Työmuoto siis pilotoidaan Seinäjoen alueella kahtena ensimmäisenä vuonna, jonka jälkeen hankkeen toimintatapa on riittävästi jalostunut laajennettavaksi muualle Etelä- Pohjanmaan alueelle, siis yhdistyksen toiminta-alueelle. Hankkeen toiminnalla pyritään takaamaan alueellinen tasavertaisuus, eli vertaistukea on tarjolla ikääntyneille omaisille kotiin ja vertaistukitoimintaa lähelle asuinpaikkakunnasta tai julkisesta liikenteestä yms. seikoista riippumatta. Tavoitteena on, että kohderyhmästä tavoitettujen ikäihmisten hyvinvointi lisääntyy: tietoisuus omahoidosta paranee, liikkuminen ja vertaistuki lisääntyy. Konkreettisia toimenpiteitä: Hankkeessa työtapana on hyvinvointitapaamisten ja niiden perusteella suunniteltujen tukimuotojen sekä seurannan tyyppinen tukitoiminta yhteistyössä Seinäjoen kaupungin vanhustenhuollon ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä vertaistukitoiminta. Ajatuksena yleisluonteisesti on ennaltaehkäisevä mielenterveystyö sekä sairastuneiden omaisten/omaishoitajien tukeminen, sillä psyykkisesti sairastuneiden omaiset ovat yhdistyksen pääkohderyhmä. Hankkeen tarkoituksena on tehdä työparityyppistä yhteistyötä kotihoidon kanssa. Pääpaino kodinhoitajan tai kotisairaanhoitajan työssä on varsinaisen kodinhoidon asiakkaan eli sairastuneen hoito ja tukeminen. Hankkeen tarjoamaa tukea tarvitsevat erityisesti ne iäkkäät omaiset ja omaishoitajat, jotka eivät jaksa tai voi lähteä kotoa. Siksi palvelun tulee suuntautua ennen kaikkea kotiin päin. Tällaiseen tukitarpeeseen hyvinvointitapaaminen ja sen jälkeinen vertaistuellinen toiminta tarjoaa ratkaisua. Ikäihmisten depressioryhmälle on Seinäjoen kaupungissa tarvetta. Projektin puitteissa ollaan mukana käynnistämässä ikäihmisten depressioryhmätoimintaa. Tehostettua tukea tarvitsevat erityisesti ne ikääntyvät omaiset, joiden toimintakyky on alentunut läheisen tai oman sairastumisen johdosta. He tarvitsevat henkistä tukea ja kohtaamista niin, että he voisivat kokea saavansa ymmärrystä ja konkreettisia keinoja toimintakykynsä paranemisen suuntaan. Hyvinvointitapaaminen ja sen jälkeinen työskentely tähtää siihen. Työtavan tarkoituksena on tukea psyykkistä ja kognitiivista toimintakykyä mielialaa hoitamalla sekä puhumalla, ajattelemalla, muistelemalla ja suunnittelemalla. Tarkoituksena on tuoda liikkuminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen toiminnalliseksi osaksi omaisen arkea. Lisäksi on tarkoitus kartoittaa ja luoda mahdollisuuksia toimia vuorovaikutuksessa toisten kanssa sekä antaa ja saada vertaistukea. Hanke aloitetaan Seinäjoelta, sillä iäkkäiden osuus on runsaasti kasvamaan päin nimenomaan Seinäjoen alueella, sillä iäkkäitä muuttaa runsaasti maakunnasta Seinäjoelle. Koska yhdistyksen tärkeimpiin arvoihin kuuluu alueellinen tasapuolisuus, hankkeen avulla löydettyjä hyviä käytäntöjä 22

levitetään myös maakuntaan kahden viimeisen vuoden aikana. Hankkeen alussa kehitetään mittarit, seurataan ja tutkitaan projektin tuloksia ja vaikuttavuutta koko projektin ajan. 23 Käytännön toteutus ja painopistealueet vuonna 2015: Jatketaan hyvinvointikartoituksen avulla ikääntyvien omaisten, joiden läheinen sairastaa psyykkisesti, tukemista yhteistyössä kotihoidon ja muiden yhteistyötahojen kanssa kehittäen lomaketta ja työskentelytapaa kokeilun ja kokemusten pohjalta. Tämän rinnalla tehtiin etsivää työtä ikääntyvien mielenterveysomaisten tunnistamiseksi ja löytymiseksi. Toteutui. Toteutetaan yhdessä seurakunnan kanssa omaisten vertaisryhmätoimintaa, siis korttelikerho- ja liikuntaryhmätoimintaa kehittäen toimintaa kokeilujen ja palautteen pohjalta. Pyritään aktivoimaan ryhmiin vertaisohjaajia. Ei toteutunut korttelikerhotyyppisesti, vaan seniorikahvilan, virkistystoiminnan, liikuntatapahtumissa yms. ikääntyvien tapahtumissa mukana olemisen keinoin. Kehitetään yhteistyötahojen kanssa yhdessä myös kohderyhmän koulutustapahtumat keväälle ja syksylle, jotka käsittelevät esimerkiksi mielen hyvinvointiin, liikuntaan ja masennuksen ennaltaehkäisyyn liittyviä asioita vertaisryhmätoiminnassa mukana olevien toiveita kuunnellen. Toteutui. Jatketaan projektin tulosten ja vaikuttavuuden arviointia. Toteutui. Haettiin RAY-rahoitusta toisen VIOLA- työntekijän palkkaamiseen maakunnalliseen omaistyöhön ikääntyvien parissa. Toteutui. Hankkeessa toteutettava arviointi 2015 Määrällistä ja laadullista arviointia: Tilastoitiin hyvinvointitapaamisten ja muiden VIOLA- toimintojen määrä ja sisältö. Suoritettiin sisäistä arviointia ja kehitettiin hyvinvointikartoitusta ja sen ohessa toteutettavaa ikääntyville suunnattua omaistukitoimintaa sen mukaisesti. Arvioitiin prosessin toimivuutta ja tehtiin muutamia muutoksia prosessiin ja tavoitteisiin. Anottiin toista hanketyöntekijää varten rahoitusta RAY:ltä. Arvioinnin avulla saatiin ymmärrystä projektin toimintamuotojen välittömistä tuloksista ja myös pitkän tähtäimen vaikutuksista. Eloisa Ikä- verkoston arviointi otettiin hankkeen käyttöön. RYHMÄJAOTTELU VIOLA- hankkeen osalta vuodelta 2015: yht osallistumiset 1. Viola hyvinvointitapaaminen 53 71 2. Omaisneuvonta 2 2 3. Spontaanit omaistapaamiset ja omaisten kahvihetket 5 5 4. Violan virkistys-/vertaistoiminta 13 82 5. Violan koulutus-/ryhmätoiminta 4 36

24 6. Yhdistyksen toiminta ja tapahtumat 5 90 7. Yhteistyökumppaneiden järjestämät tapahtumat / toiminta 3 93 8. Viola hankkeen esittely 36 877 9. Viola hanke ollut esillä (tapahtumat, messut yms.) 12 2753 10. Yhteistyötapaamiset 40 221 11. Koulutukset/seminaarit, joihin itse osallistuu 15 12. Henkilöstöasiat; työnohjaus, tyhy-toiminta, kehityskeskustelut, hallituksen seminaarit 42 13. Yleistoiminnan palaverit ja koulutukset 11 69 Yht 241 4299 4. Jäsenistö, hallitus, henkilöstö ja vapaaehtoiset Jäsenistö: Yhdistyksessä oli 31.12.2015 284 henkilöjäsentä ja rekisterissä 142 yhteisöä/yhteyshenkilöä. Hallitus: Yhdistyksen hallinnosta ja taloudesta vastaa puheenjohtaja ja hallitus, jossa on 5 jäsentä ja kullakin jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Jokaisesta viidestä seutukunnasta on hallituksessa kaksi edustajaa, joista vähintään toinen on omainen. Hallituksen sihteerinä toimi toiminnanjohtaja, kokouksia oli kahdeksan vuonna 2015. Hallitus valitsi johtoryhmäksi hallituksen puheenjohtajan, hallituksen varapuheenjohtajan ja toiminnanjohtajan. Työryhmiä oli kaksi: viestintä- ja edunvalvontatyöryhmä. Järjestettiin kaksi suunnitteluseminaaria: kevät ja syysseminaarit, joihin kutsuttiin kaikki hallituksen jäsenet ja työntekijät. Kevään seminaarin aiheena olivat yhdistyksen toimintaan ja sen arviointiin liittyvät asiat ja syksyn seminaarin aiheena vuosisuunnitelmat ja toimintastrategiat tulevalle vuodelle. Henkilöstö: toiminnanjohtaja Päivi Penttilä, omaisneuvoja Simo Lamminsivu, ikääntyvien omaistyöntekijä Sirpa Paukku ja järjestöavustaja Jenni Mikkonen huhtikuusta 2015 lähtien.

25 Tavoite: Sitoutunut, motivoitunut ja hyvin jaksava henkilöstö, jolla on ammatilliset valmiudet omaistyön toteuttamiseen ja kehittämiseen toimenkuviensa mukaisesti. Yhdistyksen yleistoiminnassa työskenteli Ak-avustuksen puitteissa toiminnanjohtaja ja omaisneuvoja. VIOLA-hankkeessa työskenteli ikääntyvien omaistyöntekijä ja Paikka auki- hanketuella järjestöavustaja Jenni Mikkonen huhtikuusta 2015 alkaen. Toiminnanjohtaja vastaa yhdistyksen yleisistä rakenteista ja toiminnasta, toiminnan ja talouden vuosittaisesta sunnittelusta, henkilöstöhallinnosta sekä toimenkuvansa mukaisista muista tehtävistä, kuten yhteistyön koordinoimisesta ja toteuttamisesta seutukunnallisen omaistoimikuntatyöskentelyn ja muun yhteistyön kautta. Omaisneuvoja vastaa omaistoiminnasta koko Etelä-Pohjanmaan alueen omaisille, sen suunnittelusta ja toteuttamisesta, jäsentiedottamisesta sekä jäsenrekisteristä sekä toimenkuvansa mukaisista muista tehtävistä, kuten edunvalvontatyöstä. Hankkeiden työntekijät vastaavat toimenkuvansa ja projektisuunnitelmiensa mukaisesti hankkeiden toiminnoista. Keinot: 1. Toiminnanjohtaja kävi kehityskeskustelut henkilöstön kanssa tammi-helmikuussa 2015. Hallituksen puheenjohtaja kävi kehityskeskustelun toiminnanjohtajan kanssa helmikuussa 2015. Näiden avulla arvioitiin yhdessä henkilöstön osaaminen, jaksaminen ja työhön sitoutuminen. 2. Työyhteisön toimivuutta, työryhmätyöskentelyä ja tiedonkulkua toteutettiin viikkopalavereilla, joita oli 29 vuonna 2015 sekä yhteisen verkkokalenterin avulla. Työaikakirjanpito hoidettiin työaikavelhon avulla. 3. Työntekijät osallistuivat keväällä ja syksyllä hallituksen kanssa suunnitteluseminaariin. 4. Henkilöstölle mahdollistettiin tarpeen mukainen koulutus ja työnohjaus. Koulutus lisää työntekijöiden motivaatiota ja jaksamista. Myös työnohjaus, johon kaikilla on mahdollisuus, tukee työssä jaksamista ja vahvistaa tiimityöskentelyä sekä jokaisen yksilöllisten työskentelytapojen kehittymistä ja yhteensovittamista.

5. Henkilöstölle järjestettiin työkykyä ylläpitävää toimintaa TYHY-suunnitelman mukaisesti. Myötätunto- ym. uupumisen riski on olemassa tällaisessa ihmisten tukemiseen tähtäävässä järjestötyössä, minkä johdosta henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitettiin erityistä huomiota ottamalla jaksamiseen liittyvät kysymykset esiin viikkopalavereissa, huolehtimalla työympäristön viihtyvyydestä ja huomioimaan työhyvinvointiseikat kaikessa toiminnassa TYHYsuunnitelman mukaisesti. (liite) Tyhy-toiminta toteutettiin suunnitelman mukaisesti. 26 Vapaaehtoiset: Vapaaehtoiset osallistuivat ryhmien ohjaukseen, vertaistoimintaan, omaiskokemusasiantuntija- ja kokemuskouluttajatoimintaan sekä muuhun toimintaan erilaisissa muissa tapahtumissa. Vapaaehtoistoiminnan sisällöstä ja kestosta sovittiin jokaisen vapaaehtoisen kanssa erikseen. Vapaaehtoistoimintaa toteutettiin siten, että rekrytoitiin ja koulutettiin voimaantuneita omaisia vapaaehtoisiksi: ryhmänohjaajiksi, kahvilaemänniksi/isänniksi, tukihenkilöiksi, puhelintukitoimintaan ym. vapaaehtoistehtäviin kaikkien omaistyöntekijöiden toimesta vapaaehtoistoiminnan käsikirjan ohjaamalla tavalla. Vapaaehtoisrekisterissä olevien tilanne vapaaehtoistoiminnan suhteen kartoitettiin vuoden 2015 aikana. Tehtiin esite mahdollisuuksista toimia vapaaehtoisena yhdistyksessä. Oltiin mukana vapaaehtoistoiminnan messuilla 24.10. Seinäjoella, jossa oli mahdollisuus rekrytoida uusia ihmisiä vapaaehtoisiksi. Muutamia ihmisiä ilmaisikin kiinnostuksensa vapaaehtoistoimintaan yhdistyksessämme. Yhdistyksen vapaaehtoisrekisterissä oli vuoden 2015 lopussa 51 henkilöä. Arviointi: Kirjalliset palautteet ( seminaarit, kokousten ja hallitustyöskentelyn toimivuuskyselyt ) Kehityskeskustelut ( kirjalliset yhteenvedot ) Vuosittaiset henkilöstötilinpäätökset Vapaaehtoistoiminnan lomakkeet

5. Resurssit 27 5.1 Talous Yhdistyksen toiminnan rahoitus perustui RAY:lta omaistoiminnan alueelliseen toteuttamiseen ja kehittämiseen vuodelle 2015 myönnettyyn 135 tuhannen euron Ak-kohdennettuun toiminta-avustukseen. VIOLA- Voimaa ikääntyneen omaisen liikkumiseen ja arkeen- hanke rahoitettiin 72 tuhannen euron ja Paikka auki- hanke 29 tuhannen euron vuodelle 2015 myönnetyillä RAY- projektiavustuksilla. Yhdistyksen omaa rahoitusta olivat jäsenmaksutuotot sekä muut tuotot kuten marketin joulupaketointi. Myös omaisten maksamat osanottomaksut olivat merkittävä varsinaisen toiminnan tulonlähde. Näiden lisäksi saatiin erityisliikunnan kohdeavustusta sekä saatiin opiskelijoiden ohjauspalkkioita sosiaali- ja terveysalan harjoittelijoiden harjoittelujaksoilta yhdistyksessä. Saatiin KKI- avustusta miestenryhmän liikuntakokeiluihin sekä erityisliikunnan kohdeavustus. Yhdistyksen kirjanpidon hoiti edelleen Tilitoimisto Hautala ky ja auktorisoituna tilintarkastajana toimi KPMG/ Hannu Paunikallio. 5.2 Toimitilat ja kalusto Yhdistyksen keskuspaikkana toimi 113 m2 vuokratila, joka on nimetty omaiskamariksi, keskellä Seinäjokea, osoitteessa Kauppakatu 11 A4. Yhteistilojen lisäksi toimitiloissa on kolme erillistä työhuonetta, keittiö ja saniteettitilat. Seinäjoen toimitiloissa kokoontuvat Seinäjoen alueen omaisryhmät, omaisten kahvihetket, suurin osa hallituksen kokouksista, henkilökuntakokoukset sekä omaisten tapaamisia, omaiskoulutuksia ja yhteistyötapaamisia. Toimitiloja voidaan tarjota myös yhteistyötahojen kokoustiloiksi pientä korvausta vastaan. Omaiskamarin kalusto on luetteloitu. Peruskalusto on kunnossa.

28 5.3 Yhteistyö Yhdistyksen toiminnassa noudatetaan valtakunnallisia omaistyön linjauksia ja toimitaan yhteistyössä keskusliiton ja muiden omaisyhdistysten, erityisesti maantieteellisesti lähimpien Vaasan ja Tampereen yhdistysten, kanssa. Työntekijät ja myös hallituksen jäsenet sekä vapaaehtoistyössä ja kokemusasiantuntijoina toimivat omaiset osallistuivat valtakunnallisiin kokouksiin, koulutuksiin ja yhteisiin tapaamisiin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosyksikkö ja alueen kunnalliset mielenterveyskeskukset (Seinäjoen seutu ja Alavuden seutu) olivat tärkeimmät yhteistyötahot. Myös perusterveydenhuolto sekä seurakunnat olivat tärkeitä yhteistyötahoja. Alueen muiden mielenterveysalan yhdistyksien ja yritysten, kriisikeskus Mobilen sekä kuntien sosiaalitoimen kanssa tehtiin ja kehitettiin yhteistyötä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen palvelualan oppilaitoksen (Sedu) eri yksiköiden kanssa tehtiin yhteistyötä järjestämällä koulutushankkeita, tiedottamista, opinnäytetöitä ja tutkimustöitä. Yhdistyksessä toimi myös terveyden ja sosiaalialan opiskelijoita käytännön työharjoittelussa ja opiskeluun liittyvissä tehtävissä vuonna 2015 mm. yhdeksän viikon hallinnon harjoittelussa. Vaikutettiin oppilaitosten edustajiin, jotta sairastuneiden omaiset ja läheiset huomioidaan opetussuunnitelmissa. Lakeuden omaishoitajat ry:n ja Järviseudun Omaishoitajat ry:n kanssa tehtiin yhteistyötä yhteistyösopimusten mukaisesti. Seinäjoella toimivan omaishoitajaverkoston kanssa toteutettiin yhteistyötä omaishoidon kehittämisessä ja omaishoitajien tukemisessa. Vuoden 2015 aikana tehtiin edelleen yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa projektin Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä 2010-2014 yhteydessä sekä kokemusasiantuntija- koulutuksen tiimoilla. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on toiminut Voimaa arkeen-hankkeen ohjausryhmän jäsenenä. Yhteistyökumppanit liitteessä 2. Yhteistyötapaamisia oli noin sata vuonna 2015.