Jalankulku- ja pyöräväylien talvikunnossapito - haasteita, kehittämistarpeita ja hyviä käytäntöjä 23.9.2014
Sisällys 1. Toimintaympäristö 2. Kunnossapidon toimintamalli 3. Kunnossapidon haasteita 4. Kehittämistarpeita 5. Esimerkkejä kaupunkien hyvistä käytännöistä Kalvoaineiston ovat laatineet Liikenneviraston toimeksiannosta Minna Raatikka ja Riikka Kallio WSP Finland Oy:stä. Harmaalla fontilla merkityt diat sisältävät yksityiskohtaisempaa taustatietoa, ja ne on oletuksena merkitty piilotetuksi esitysaineistosta 1
Lähdeaineistot Liikennevirasto: Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluohjeet (2014) HSL: HLJ 2015, Pyöräväylien kunnossapitoselvitys (2014) Hinttala: Kevyen liikenteen väylien talvihoidon yhtenäisyys keskeisimmillä reiteillä (Opinnäytetyö 2014) VERNE: PYKÄLÄ II- vaihdetta isommalle, pyöräilyn potentiaalin hyödyntäminen (talvihoito-osuus) (2014) Helsingin kaupunki: Pyöräväylien talvihoidon kehittäminen Helsingin kantakaupungissa (2013) Keskinen: Lumilogistiikan tehostaminen kaupungeissa (Diplomityö 2012) 2
1. Toimintaympäristö 3
Taustalla valtakunnallinen tavoite lisätä kävelyä ja pyöräilyä 20 % enemmän kävely- ja pyöräilymatkoja Pyöräilykuntien verkosto Ympärivuotisen pyöräilyn lisääminen Talvikunnossapidon laadun kehittäminen Laadukas kunnossapito on jäätön ja lumeton asfalttipinta tai kova lumipinta Pyöräilykuntien verkosto 4
Taustaa Valtakunnallisena kävelyn ja pyöräilyn tavoitteena on, että vuonna 2020 tehdään kävely- ja pyörämatkoja vähintään 20 % enemmän kuin vuonna 2005. Tämä tarkoittaa noin 300 miljoonaa uutta kävelyja pyörämatkaa vuodessa. Ympärivuotisen pyöräilyn lisääminen on tärkeää. Tällä hetkellä talvipyöräilijöiden osuus on alle puolet kesällä pyöräilevistä* Talvikunnossapidon laadun kehittäminen pyöräliikenteen kannalta on tärkeää. Ympärivuotisen pyöräilyn lisääntyminen edellyttää parempaa väylien talvikunnossapitoa. Jopa neljännes pääasiassa kesällä pyöräilevistä olisi valmis kokeilemaan talvipyöräilyä, jos talvihoito olisi parempi** *HLT 2010-2011 **Talvipyöräilyn laajuus, sen esteet ja motiivit sekä terveysvaikutukset 2003 5
Terminologia Kadunpitoon ja talvihoitoon liittyy useita käsitteitä, jotka vaihtelevat käyttäjän mukaan Talvikunnossapito on yleisesti puhekielessä ja liikennemerkeissä käytetty termi, jota käytetään myös lainsäädännössä 6
Lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Kadunpito käsittää kadun suunnittelemisen, rakentamisen ja sen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen yläpuolisten ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteen sovittamiseksi. [MRL 84 ] Kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle. Kiinteistöille kuuluvista kadunpitoon liittyvistä velvollisuuksista säädetään kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa (1978/669). Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (ns. kunnossapito- ja puhtaanapitolaki, 1978/669) Koskee asemakaava-alueella olevia katuja, toreja, katuaukioita, puistoja, istutuksia ja muita näihin verrattavia yleisiä alueita. Määrittelee kunnan ja tontinomistajan tehtävienjaon, kunnossapidon ja puhtaanapidon sisällön ja laatutason. Sisältää säännökset kadulla ja yleisellä alueella tehtävien töiden ohjauksesta, maksuista, hallinnollisista menettelyistä, valvontaviranomaisista, valvonnasta ja sanktioista. Maantielaki Kunnossapito: maantie on pidettävä yleistä liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon liikenteen määrä ja laatu, tien liikenteellinen merkitys sekä säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika ja muut olosuhteet. Kunnossapidossa on liikenteen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden lisäksi otettava huomioon ympäristönäkökohdat. [Maantielaki 3 luku 33 ] Kunta voi antaa sille kuuluvan kadunpidon kokonaan tai osittain muiden tehtäväksi. [MRL 84 ] Kunnossapitolaki ei koske yksityisteitä eikä maanteitä eikä niiden jalankulku- ja pyöräteitä. Kadunpitovelvollisuuden alkaminen ja kadunpitopäätös. [MRL 86 ] 7
Toimijat ja vastuut katualueilla Kunnossapitolain (1978/669) mukaan katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapito kuuluu kunnille Tonttiin rajautuvan jalkakäytävän talvihoito ja puhtaanapito kuuluu kiinteistönomistajalle (kadun keskiviivaan saakka) Kunnalla on mahdollisuus ottaa tontinomistajalle kuuluvat jalkakäytävät hoitaakseen Kunta vastaa ajoratojen, pyöräteiden ja yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden talvikunnossapidosta Kunta voi halutessaan antaa kadunpidon kokonaan tai osittain esimerkiksi kaupungin oman tuottajan/liikelaitoksen tai yksityisen urakoitsijan hoidettavaksi Ympäristöministeriö 2005 8
Toimijat ja vastuut tiealueilla Maantie on tie, joka on tarkoitettu yleiseen liikenteeseen, ja sen ylläpidosta huolehtii valtio Valtio vastaa tienpidosta eli maantien suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja liikenteen hallinnasta ja niiden kustannuksista ja käyttää tienpitoa varten saatuja oikeuksia Erityisestä syystä voi muukin taho osallistua sopimuksen mukaisesti tienpidon kustannuksiin Maantiet tulee pitää yleistä liikennettä tyydyttävässä kunnossa ja tarjota koko maassa turvalliset ja toimivat liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet kohtuullisin kustannuksin ottamalla huomioon eri väestöryhmien ja elinkeinoalojen liikkumistarpeet Tienpitoviranomainen voi myös päättää, että osa maantiehen kuuluvasta jalkakäytävästä tai pyörätiestä tai niiden yhdistelmästä pidetään kunnossa ilman liukkauden torjuntaa Maantiehen kuuluu: WSP Ajorata pientareineen ja muut liikenteen käyttöön tarkoitetut alueet, kuten jalkakäytävä, pyörätie, joukkoliikennettä ja sen käyttöä palveleva alue, pysäköintipaikka- ja alue sekä liikenteen ohjauslaitteet ja vastaavat tienkäyttäjien opastukseen tarvittavat rakenteet, rakennelmat ja laitteet. 9
Kunnossapitolaki tiivistetysti Laki sisältää ohjeistuksen ja määräykset kunnossa- ja puhtaanapitotehtäviin määrittelee vastuunjaon kunnan ja tontinomistajan kesken määrittelee laadussa huomioitavat olosuhteet ja vahingonkorvaus- sekä rikosoikeudelliset vastuut Lisäksi laissa määrätään kunnan oikeudesta ottaa kunnossa- ja puhtaanapitotehtäviä tontinomistajilta, yleisten töiden ohjauksesta ja lain valvonnasta. Laki astui voimaan 1.1.1980 ja sitä on päivitetty useita kertoja. Vuonna 2005 lakiin tehtiin uudistus. Uudistuksen tavoitteina olivat saavuttaa talvikunnossapidon yhtenäinen laatutaso. jalankulku- ja pyöräliikenteen näkökulmien huomioon ottaminen. kunnan ja tontinomistajien vastuunjakojen täsmentäminen. Lain mukaan kunnan on mahdollista asettaa kunnossapidettävät kadut kiireellisyysjärjestykseen, jolloin väylien priorisointi on mahdollista. Lain mukaan tiet tulee pitää liikenteellisesti tyydyttävässä kunnossa. Laki ei kuitenkaan määrittele kunnossapidon laatutasoa vaan sen määrittäminen on kunnan vastuulla. 10
Toimijat ja vastuut Kunta vastaa ajoratojen, pyöräteiden ja yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden talvikunnossapidosta. Kadun rakenteiden ja istutusten kunnossapito kuuluu kunnalle koko katualueella. Tontinomistajan velvollisuutena on poistaa lumi ja jää tontin kohdalla olevalta jalkakäytävältä. Jalkakäytävälle tai sen viereen aurattujen lumivallien poiskuljetus kuuluu tarvittaessa tontinomistajalle. Myös jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru tulee pitää lumettomana ja jäättömänä. Tontinomistajan tulee tarvittaessa hiekoittaa jalkakäytävä liukastumisen estämiseksi. Keväinen hiekanpoisto jalkakäytävältä kuuluu myös tontinomistajalle. Kunnalla on mahdollisuus ottaa tontinomistajalle kuuluvat jalkakäytävät hoitaakseen. 11
2. Kunnossapidon toimintamalli 12
Hoitoluokat Jalankulku- ja pyöräväylien hoitoluokkia on yleensä kaksi tai kolme. Hoitoluokat perustuvat yleisimmin rinnakkaisen ajoradan hoitoluokkaan. Kunnissa ja kaupungeissa hoitoluokitukset ja laatutasovaatimukset pohjautuvat yleensä Kuntaliiton alueurakointiohjeeseen (2003). Ohjeita on sovellettu kunta- ja kaupunkikohtaisesti. ELY-keskukset noudattavat Liikenneviraston hoitoluokituksia ja laatutasovaatimuksia, jotka on koottu julkaisuun Tiehallinto, talvihoidon toimintalinjat (2009). Esimerkki Oulun kaupungin ja ELY-keskuksen hoitoluokkien I ja II laatuvaatimuksista HSL 2014 13
Hoitoluokat Kävelyn ja pyöräilyn kannalta voi olla joskus haitallista, että kulkumuotojen hoitoluokat rinnastetaan ajoradan hoitoluokkaan. Jos pääpyöräreitin vieressä oleva ajorata kuuluu alempaan hoitoluokkaan, se hoidetaan ajoradan hoitoluokan perusteella Pyöräilyn ja jalankulun yhteiset talvikunnossapidon laatuvaatimukset eivät huomioi kulkumuotojen erilaisia rooleja, esimerkiksi liukkaudentorjunnassa niiden tarpeet voivat olla erilaiset Hoitoluokituksiin ja laatutason vaatimuksiin voi olla kuntakohtaisten ohjeiden lisäksi työkohtaisia tarkennuksia (esim. ELY ja Espoo) Esimerkki ELY:n tarkennuksista Kuivaa lunta sallitaan jättää auraamatta enintään 1,5 cm. Haittaavaa märkää lunta ja sohjoa ei saa jättää auraamatta. Pehmenevä polanne pidetään enintään 2 cm paksuna. Voimassaoloajan ulkopuolella lunta ei saa olla yli 8 cm. Päätien vieressä olevat väylät aurataan heti päätien jälkeen. Yli 2 cm syviä jyrkkiä tai muuten haittaavia epätasaisuuksia ei saa olla. Riittävä kitka turvalliseen kävelyyn ja pyöräilyyn. Pysäkkiyhteydet hoidetaan kuten muu kevyen liikenteen väylä. Suojatie hoidetaan niin, että pinta on turvallinen käyttää. Uudessa vuonna 2014 ilmestyneessä jalankulku- ja pyöräväyliä koskevassa suunnitteluohjeessa on annettu yleisiä ohjeita ja suosituksia talvikunnossapitoon 14
Esimerkkejä hoitoluokituksista HSL 2014 15
Kunnossapidon organisointi Perinteisesti käytössä on ollut tuotantolähtöinen toimintatapa eli kadunja tienpitäjä on tuottanut (lakisääteiset) palvelut itse. Nykyisin yleisiä toimintamalleja ovat: tilaaja-tuottaja -malli: yksityiset palveluntuottajat/ urakoitsijat konsernin sisäinen tilaus: oma liikelaitos tai nettobudjetoitu virasto kaupungin oma tuotanto: oma tuotantoyksikkö Hoitoalueet kilpailutetaan yksityisillä yleisimmin alueurakoina, jotka ovat tyypillisesti kokonaishoitourakoita. Hankintatavoissa on toisistaan poikkeavia sovelluksia, variaatioita ja sekamalleja. 17
Esimerkkejä toimintamalleista HSL 2014 18
Esimerkkejä tuotantoalueista HSL 2014 19
Esimerkki pyöräilyn laatureitistä ja sen talvikunnossapidosta Esimerkkireitti on seudullinen laatukäytävä: Pääradan varsi Helsinki Vantaa Kerava. Reitti kulkee kolmen kaupungin läpi ja sen pituus on 32 km. Reitille sijoittuu 10 eri urakka-aluetta ja hoitovastuu on viidellä eri toimijalla, joilla kaikilla on erilaiset laatutasovaatimukset. Erilaiset hankintatavat ja -mallit johtavat siihen, että yksittäisellä reitillä voi olla montakin eri toimijaa ja laatutavoitetta. seudullinen laatukäytävä HSL 2014 20
3. Kunnossapidon haasteita 21
Eri tasoilla ilmeneviä haasteita - yhteenveto Talvihoidon kehittämisen merkittävimmät haasteet eivät liity ensisijaisesti rahoitukseen tai työmenetelmiin. Yleisempiä haasteita käyttäjän ja tuottajan näkökulmasta ovat Ylläpidon heikko arvostus verrattuna uuden rakentamiseen Priorisoinnin puute ja suunnitelmallisuus Vaihtelevat organisaatiot, vastuiden epäselvyys ja heikko vuorovaikutus Lumitilojen niukkuus ja siihen liittyvä selkeä ohjeistus Laatuvaatimusten heikko vastaavuus pyöräilyn tarpeisiin Kunnossapitokaluston vastaavuus pyöräilyn laatutavoitteisiin ja menetelmien hidas kehittyminen 22
Haasteet käyttäjän näkökulmasta TALVIKUNNOSSAPIDON HEIKKO LAATU HALLINNOLLISET TEKIJÄT Epäselvät urakka-alueet Useat urakka- ja hoitoalueet yhdellä reitillä laatutason vaihtelu LAATUVAATIMUKSET EIVÄT VASTAA TAVOITETASOA Laatuvaatimukset pätevät vain klo 17 saakka, jolloin iltapäivästä satanut lumi poistetaan aikaisintaan aamulla Kävelyn ja pyöräilyn talvikunnossapidon rinnastaminen ajoradan hoitoluokkiin KÄVELYN JA PYÖRÄILYN TARPEET OVAT ERILAISET Yhdistettyjä väyliä ei voida hoitaa vain toisen kulkumuodon tarpeiden perusteella, vaan joudutaan tekemään kompromisseja Kävelijöiden ja pyöräilijöiden tarpeet voivat olla erilaiset (esim. liukkaudentorjunnassa), laatuvaatimukset eivät huomio erilaisia tarpeita TIEDON PUUTE Ajankohtaista tai kartalla esitettyä tietoa talvihoidetuista väylistä ei välttämättä ole saatavilla 23
Otso Kivekäs Pyöräteiden käyttö lumitilana ja kapeiden kohteiden auraamatta jättäminen aiheuttaa estevaikutuksia ja vaarallisia tilanteita pyöräilijöille ja kävelijöille 24
Jarmo Nieminen Aurausjärjestys, jossa ajoradan lumet jäävät pitkäksi aikaa kevyen liikenteen väylälle, aiheuttaa ongelmia pyöräilijöille ja kävelijöille 25
Mika Hinttala Mika Hinttala Huolimattomasta aurauksesta johtuva pinnan epätasaisuus hankaloittaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden kulkua. Pahimmassa tapauksessa se muodostaa esteen kulkemiselle. 26
Mika Hinttala Mika Hinttala Jäätynyt sohjo ja polanteet vaikeuttavat pyöräilyä. Sohjoa syntyy, kun lunta ei ole aurattu tarpeeksi syvältä. 27
Haasteena on hiekoituksen puute ja kuivatuksen huono suunnittelu ja toteutus. Heikko kuivausjärjestelmä jättää sulamisvedet tien pinnalle, ja jäätyessään ne muodostavat vaarallisen esteen kävelijöille ja pyöräilijöille. 28 Mika Hinttala
Mika Hinttala Mika Hinttala Alikuluissa huono kuivatus ja liukkaus muodostavat esteen ja luovat vaarallisia tilanteita 29
Haasteet tuottajan näkökulmasta SUUNNITTELUPERIAATTEET JA -LINJAUKSET Kokonaisvaltainen ja priorisoitu pääpyöräreittien talvihoitosuunnitelma puuttuu Pääpyöräreittejä ei ole välttämättä suunniteltu talvihoidon näkökulma huomioiden Väylien kapeus ja risteyskohdat ovat haasteellisia nykyiselle kalustolle Päätöksenteossa painotetaan mieluummin uusinvestointeja kuin ylläpitoa LUMITILAN PUUTE HALLINNOLLISET JA LAADULLISET TEKIJÄT Poikkeustilanteille ei ole omia laatuvaatimuksia Vastuualueiden epäselvyys: esim. kiinteistön vastuulla olevat lumet saattavat jäädä hoitamatta. Lisäksi kiinteistöille suunnattu selkeä ohjeistus puuttuu. Ei ole resursseja valvoa laatua edes pistokoemaisesti Laatutason toteutumisessa ja laadun valvonnassa on puutteita Laatuvaatimusten saavuttaminen ristiriidassa toimintatapoja rajoittavien ohjeiden kanssa, esim. aurauksen aiheuttama häirintä aikaisin aamusta / yöllä 30
Haasteet tuottajan näkökulmasta (jatkoa) SUUNNITTELUPERIAATTEET JA -LINJAUKSET Suunnittelijoilla ei välttämättä aina tarpeeksi tietoa suunnitteluratkaisujen vaikutuksesta ylläpidon kustannuksiin. Kadun suunnittelulla kaavoituksen sallimissa rajoissa voidaan vaikuttaa merkittävästi ylläpidon kustannuksiin. Suunnitteluratkaisut voivat vaikuttaa laadukkaaseen talvikunnossapitoon. Jos esimerkiksi väylää suunniteltaessa ei ole huomioitu auraukseen ja lumen säilytykseen tarvittavaa tilaa, se voi vaikeuttaa kunnossapitoa. Lisäksi erityiskaluston hankinta voidaan kokea haasteena, jos tarvittavia resursseja ei ole saatavilla. Kirjallisuuden perusteella yhdeksi haasteeksi on noussut uudisrakentamisen vahvempi arvostus verrattuna ylläpitoon. Tämä heijastuu osittain suunnitteluperiaatteisiin ja linjauksiin. 31
Lumitila ja lumilogistiikka Kustannusvertailut osoittavat, että lumen lähisiirto tulee selvästi halvemmaksi kuin lumen kuljettaminen Esimerkiksi lähisiirtämällä 30 %:a lumesta saadaan 19 %:n kustannussäästöt. Samalla vähenevät myös hiilidioksidipäästöt. Pelkän lähisiirron kustannukset ovat 64 % pelkkään kuljetukseen verrattuna. Anna Keskinen Anna Keskinen Enemmän lähisiirtoa Vähemmän kuljetusta 32
Lumilogistiikka Lumien siirtely ja kuormaaminen voivat olla merkittävä osa talvihoitotoimia ja sen kokonaiskustannuksia. Tämä on johtanut siihen, että lumen kuljetustarvetta on pyritty vähentämään. Lumen kuormaus ja siirtotyöt ovat usein alueurakoissa yksikköhintaisia tehtäviä. Lumen siirtotehtävät kuuluvat kiinteähintaisiin urakoihin. Keskinen 2012 33
5. Kehittämistarpeita 34
Kehitysehdotukset - yhteenveto Reittikohtaiseen auraukseen siirtyminen Tärkeimpien pyöräreittien priorisoiminen ja niiden laatuvaatimusten päivittäminen Laatuvaatimusten määrittäminen erikseen pyöräteille, jalkakäytäville ja ajokaistoille Menetelmien ja uusien ratkaisujen kehittäminen Ohjeiden, yhteistyön ja laadunvalvonnan kehittäminen Tiedottamisen tehostaminen 35
Kunnossapidonkehittämismahdollisuuksia ongelmatyypeittäin HSL 2013 36
Reittikohtainen auraus Helsingin tutkimuksen (2013) mukaan reittikohtaisen urakoinnin kustannukset ovat 20 % suuremmat kuin nykyisen mukaisessa urakoinnissa. Reittikohtaisella urakoinnilla voidaan kuitenkin huomattavasti parantaa pyöräliikenteen olosuhteita talvella. Selvityksen mukaan parhaaseen urakointitapaan päästään yhdistämällä reittiurakointi ja alueurakointi, siten että alueen sisällä oleva urakoitsija hoitaa reittiurakoinnin. 37
Reittikohtainen auraus vaiheittainen siirtyminen Kokeilu: yhden priorisoidun pääreitin talvihoito reittikohtaisesti ja yhden koneen kustannusten arviointia Pitkäaikaisena tavoitteena tulisi olla pääreittien talvihoito reittikohtaisina urakoina Pääreittien saumakohtien korostaminen korkeammalla prioriteetilla alueurakoissa Yleisesti reittikohtaisessa aurauksessa sopimusajan pituuden tulisi olla yli 3 vuotta, ja jos pitää investoida uusiin koneisiin, sopimusajan tulisi olla ainakin 7 vuotta 38
Reittikohtainen auraus Reittikohtaiseen auraukseen voitaisiin siirtyä kokeilemalla yhden pääreitin talvihoitoa yhdellä koneella, jotta reitille saadaan hyvä laatutaso. Samalla päästäisiin kokeilemaan muitakin välineitä kuin auraa. Samoin kustannusten arvioinnissa voitaisiin keskittyä aluksi yhteen tärkeimpään reittiin: kustannukset vain yhdelle koneelle, joka hoitaisi yhden tietyn reitin. Toinen vaihtoehtoinen tapa siirtyä kohti reittiaurausta olisi pääreittien saumakohtien (urakkarajat ja ajorataylitykset) korostaminen korkeammalla prioriteetilla alueurakoissa (työkohtaisten tarkennusten käyttöönotto). Pitkäaikaisena tavoitteena tulisi olla pääreittien talvihoito reittikohtaisina urakoina (tuotantotapamuutos). 39
Case: Helsingin reittikohtainen auraus Selvitettiin kahden skenaarion avulla reittikohtaisen aurauksen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Skenaarioiden 1 ja 2 talvihoitomenetelmät eroavat toisistaan oleellisesti. Nykytilanteen mukainen urakointi perustuu leveän ajoratakaluston ja joiltakin osin pienemmän kaluston käyttöön, talvihoitomenetelminä auraus ja hiekoitus. Reittikohtainen urakointi perustuu pyöräreiteille sopivaan talvihoitokalustoon ja menetelmiin, joita ovat mm. auraus, suolaus syystalvella, ei pyörätien hiekoitusta sekä linkous ja lumen harjaus siellä missä se on mahdollista. Reittikohtaisen talvihoidon ehdotettu testireitti, 8km Meilahti Töölö Kluuvi Pasila (rautatieasema). KSV 2013 40
Case: Helsingin reittikohtainen auraus - Tulokset KSV 2013 41
Tärkeimpien reittien priorisointi Priorisointi ja talvipyöräilyn pääreittien määrittely tulisi tehdä vuorovaikutteisesti yhdessä pyöräilijöiden, urakoitsijoiden ja kunnossapidon suunnittelijoiden kanssa Priorisoinnissa tulee huomioida seuraavia näkökulmia: laatukäytävät keskustan pyöräilyolosuhteiden kehittäminen liikkumisesteisten tarpeiden huomioiminen pyöräilyn edistäminen kunnossapitoluokituksen keinoin WSP 42
Tärkeimpien reittien priorisointi Case: Kuopio Kuopion kunnossapidon luokitusten tarkistaminen lähti liikkeelle kunnossapidon säästötavoitteista. Tavoitteena oli reittien priorisointi ja tärkeiden alueiden ja reittien tunnistaminen käyttäjän (erityisesti jalankulkijan ja pyöräilijän) ja kunnossapidon näkökulmasta Jos paremmalla kunnossapidolla voidaan estää edes 10 % Kuopiossa vuosittain tapahtuvista kaatumistapaturmista eli noin 130 tapaturmaa vuodessa saadaan sairaanhoidon kustannuksia ja työpanoksen ja hyvinvoinnin menetyksiä säästettyä noin 780.000 euroa. Selvityksessä ehdotetuilla kunnossapitoluokituksen toimenpiteillä on yhteensä noin 200.000 euron vuosittainen kunnossapidon kustannuksia lisäävä vaikutus. Yksittäisen kaatumistapaturman hinta on keskimäärin 6.000 euroa. Perälä 2013 43
Laatuvaatimusten kehittäminen Kevyen liikenteen väyliä koskevat vaatimukset voisi jakaa koskemaan erikseen pyöräteitä ja jalkakäytäviä Ylläpitoluokkien kehittäminen siten, että tietyn pyörätien ylläpitoluokkaa on mahdollisuus nostaa luokkaa ylöspäin, jos kyseessä on tärkeä pääpyöräreitti. Tämä voisi tapahtua luomalla ns. superreittejä, joiden talvihoitoon lisätään halutut laatuvaatimukset Superluokan laatuvaatimusten määrittelyssä tulisi harkita ainakin seuraavia seikkoja: Pyöräteiden (kevyen liikenteen väylien) auraus ennen ajokaistojen aurausta Aurauksen lähtökynnys 2 cm Pyörätietä ei hiekoiteta Sohjo pyritään poistamaan pyörätieltä heti, ennen kuin se jäätyy 44
Menetelmien ja uusien ratkaisujen kehittäminen PINNAN TASAISUUDEN PARANTAMINEN Aurauskertojen lisääminen Polanteen ohentamisen ennakointi ennen suojasäätä ja näin toimenpideaikojen laajentaminen Auran terien osalta ehdotetaan pyöräteillä kokeiltavaksi tasaterää, joka tuottaa kovan ja sileän pinnan, sekä kumireikäterää, joka ei jätä irtolunta väylälle Marie Forsvinge 45
HIEKOITUSMENETELMIEN KEHITTÄMINEN Pääreiteillä liukkaudentorjunnassa vain rengasystävällisen sepelin käyttäminen Erotellun pyörätien hiekoittamatta jättäminen: jalkakäytävältä kulkeutuu hiekkaa pyörätielle, mutta se on pienempi paha kuin että pyörätiellä olisi täysi hiekoitus Suolausta voidaan kokeilla pyöräteillä hiekoituksen sijaan syyskaudella Menetelmien ja uusien ratkaisujen kehittäminen Levityskynnyksen tulisi olla korkeahko ja pyöräilijöille tulisi suositella nastarenkaiden käyttöä Kalle Vaismaa 46
Menetelmien ja uusien ratkaisujen kehittäminen LINKOUS Linkousta voidaan käyttää Lumien lähisiirtoon (tiiviin lumivallin tekeminen välikaistalle tai pientareelle) Lumen poisheittämiseen väylältä (jos väylän vieressä on vapaata tilaa, jonne lumi on mahdollista heittää, esimerkiksi ranta-alue tai muu luonnontilainen alue) Lumen kuormaukseen kuorma-auton lavalle Umeå kommun Menetelmällä on suuria mahdollisuuksia, ja sitä tulisikin kokeilla jollakin pääpyöräreitillä, joka täyttää linkoukselle asetetut ehdot (Ks. tarkemmat ehdot Pyöräväylien talvihoidon kehittäminen Helsingin kantakaupungissa -julkaisusta s.46-47) 47
Menetelmien ja uusien ratkaisujen kehittäminen KATUJÄRJESTELYT Katujärjestelyissä ajoradan ja pyörätien väliin jätetään tilaa aurattavalle lumelle. Tila mahdollistaa lumen säilytyksen ja samalla lumikarhe suojaa pyörätietä ajoradalta tulevilta roiskeilta. * Uumajassa on periaatteena rakentaa pyörä- ja kävelyväylän sekä ajoradan väliin viherkaista (3m), joka toimii lumen säilytystilana * Kööpenhaminassa pyörätien ja ajoradan väliin on suunniteltu 0,5 m levyinen lumitila, jonka ansiosta lumia ei aina tarvitse kuljettaa lainkaan 48
Menetelmien ja uusien ratkaisujen kehittäminen SUOLAUS Toimii parhaiten, kun lämpötila vaihtelee nollan tienoilla ja pyörätie sulaa ja jäätyy usein Hyviä kohteita ovat jyrkät mäet, tiukat kaarteet tai muut kohdat, joissa väylän kaltevuus on pituus- tai leveyssuuntaan suurempi Paras ajankohta on alkusyksy (lokakuu) aina lumien tuloon saakka. Tällöin estettäisiin tilanne, jossa pyörätie on hiekoitettu, mutta lunta ei välttämättä ole väylällä pitkään aikaan Suolaukselle tulee esittää omat laatuvaatimukset Kalle Vaismaa 49
Menetelmien ja uusien ratkaisujen kehittäminen HARJAUS Suositeltavaa pienillä lumen määrillä Lisäksi on huomioitava, että * Pyörätie ja jalkakäytävä on erotettu rakenteellisesti toisistaan, jolloin hiekka ei kulkeudu pyörätielle * Pyörätien vieressä ei ole ajoneuvopysäköintiä tai laitteita/rakenteita, joita harjakoneesta lentävä hiekka voisi vahingoittaa Irina Skogvold 50
Ohjeiden, yhteistyön ja laadunvalvonnan kehittäminen Laatuvaatimusten lisäksi urakoitsijoita tulee ohjeistaa työn tekemiseen Ohjeissa tai urakkasopimuksissa tulisi velvoittaa yhteistyöhön ja raja-alueiden hoidon koordinoimiseen Laadunvalvontaan olisi osoitettava resursseja sekä kehitettävä hankintamalleja ja kannustimia sellaisiksi, että ne kannustavat hyvän laadun tuottamiseen. Hyvää lopputulosta ei saavuteta tukeutumalla vain tuottajan tekemään laadunvalvontaan, vaan myös tilaajalla tulee olla resursseja valvoa laatua edes pistokoemaisesti. 50
Tiedottamisen tehostaminen Tavoitteena tulisi olla reaaliaikaisen talvihoitotiedon jakaminen käyttäjille latutilannemallilla. Tämä vaatisi rajapintojen avaamisen ja avoimeen dataan pohjautuvaa sovelluskehitystä. Keinoja esimerkiksi talvipyöräilykartta tai kaupunkien talvihoitoluokitusten sisällyttäminen kaupunkien reittioppaaseen tms. sovellukseen Esimerkiksi Oulun kaupungin reittioppaaseen on syötetty talvikunnossapidettävät reitit ja niiden luokitus osaksi reitin tietoja 51
Tiedottamisen tehostaminen Palautejärjestelmien kehittäminen, joka lisää vuoropuhelua asukkaiden suuntaan Uumajan kaupungin kotisivuilla on reaaliaikainen tiedotus talvikunnossapidosta 52
6. Esimerkkejä kaupunkien hyvistä käytännöistä 53
Esimerkkikaupungit 54
Tilastoja tarkasteltavista kaupungeista talven ja talvihoidon perustiedot Linköping Uumaja Kööpenhamina Oulu Talven pituus/ 1 75 150 Kylmäkausi 21.11-22.3 165 lunta maassa Lumen syvyys 2 20 55 6,8 50 Pyörätiet, km/ jalankulku- ja pyörätiet, km 3 560+jk (90km priorisoitu) 238 (67km priorisoitu) 358+jk 619 (yhdistetty jk+pp) Pyörä/ pyörä ja kävelytiet per 4 3,8 2,0 0,7 3,2 1000 asukasta Talvikunnossapidon 5 2,4 0,8 (4,7) 1,3 budjetti Keskivertotalvena lunta Poiskuljetetun lumen määrä talvella (m3) 6 ka 250 000 162 520 ei tarvitse kuljettaa lainkaan pois 300 000 Lumen aurauskerrat Talvella (I luokka/ II luokka) Liukkauden torjuntakerrat Talvella (I luokka/ II luokka) 100/ 25 30/15 29 pyörä- ja 9 kävelytiet 36 100/ 25 19 29 pyörä- ja 9 kävelytiet 16 Verne 2014 55
Tilastoja tarkasteltavista kaupungeista Linköping Uumaja Kööpenhamina Oulu 1.Talven pituus/ lunta maassa 1.lumipeitepäivien lkm 20 v ajalla, keskiarvo, v. 1981-2010 1.lumipeitepäivien lkm 20 v ajalla, keskiarvo, v. 1981-2010 Kylmäkausi 21.11-22.3 1.lumipeitepäivien lkm 30 v ajalla, keskiarvo, v. 1961-1990 2. Lumen syvyys 1.keskiarvo 15,2 vuosina 1981-1990 1.keskiarvo 15,2 vuosina 1981-1990 1.keskim. syvin arvo 8.1 1.keskiarvo 15,3 vuosina 1981-2010 3. Pyörätiet, km/ jalankulku- ja pyörätiet, km 560+jk (90km priorisoitu) 238 (67km priorisoitu) 358+jk 619 (yhdistetty jk+pp) 4. Pyörä/ pyörä ja kävelytiet per 1000 asukasta Asukasluku (2011) Asukasluku (2012) Asukasluku (2012) Asukasluku (2013) 5. Talvikunnossapidon budjetti kävely ja pyöräily pyöräväylät (koko budjetti 4,1M ) koko budjetti (pyöräväyliä ei ole eroteltu) I- ja II-luokan jk+pp väylät (ainoastaan kaupungin oma tuotanto) 6. Poiskuljetetun lumen määrä talvella (m3) 200 000-300 000 m3 (keskimäärin) (2011/12) Keskivertotalvena lunta ei tarvitse kuljettaa lainkaan pois (sis. myös keskustan jalankulkuväylät) Verne 2014 56
Tilastoja tarkasteltavista kaupungeista talvihoidon organisointi Linköping Uumaja Kööpenhamina Oulu Urakoitsijoiden lkm 6 1 +kaupunki huolehtii itse keskustan alueesta 40 4 + Oulun tekninen liikelaitos (TEKLI) Sopimuskausi 5 3+2 4 4 Urakka-alueita 7 2-8 Urakkatyyppi Aluekohtainen, 90 km reittikohtainen priorisoitu väylästö Aluekohtainen Reittikohtainen Aluekohtainen Kaluston määrä 3 suolaus+ harjauskonetta, 55 traktoria koko väylästön hoitoon (pyörä- ja autotiet) 19 traktoria, joista 2 ainoastaan hiekoitukseen muut auraus+ hiekoitus. Yhteensä urakoitsijan kanssa 45 traktoria 28 traktoria pyöräteiden hoitoon (suolaus+harjaus) 36 traktoria kävelyväylien hoitoon (suolaus+harjaus) TEKLI: 20 auraustraktoria + 4 aliurakoitsijan traktoria 19 traktoria hiekoitukseen (lisäksi muilla urakoitsijoilla oma kalusto) Verne 2014 57
LINKÖPING - Priorisoitu verkko Linköpings kommun 58
Linköping Kaupunki on priorisoinut 90 kilometriä pyörä- ja kävelyverkostoa talvikunnossapidon ensimmäiseen luokkaan. Priorisoidun verkon hoitovaatimukset Lumiraja 1 cm Työn tulee olla tehty 4 h lumirajan täyttymisestä Menetelminä harjaus ja suolaus. Jos lämpötila laskee alle -10 asteen ei suolausta voida käyttää. Kovalla lumisateella harja korvataan auralla. Priorisoidun reitin kunnossapito kuuluu yhdelle urakoitsijalle, vaikka väylät kulkevat usean eri urakka-alueen läpi Verkosto pyrkii takaamaan saavutettavuuden tärkeimpiin työpaikkakeskittymiin, yliopistoon, kouluihin ja keskustaan Priorisoidun verkoston avulla asukkaat tietävät, mitkä reitit ovat varmasti käytettävissä ympäri vuoden kävellen ja pyörällä 59
Linköping Urakoitsijoiden lisäksi kaupunki on talvella yhteydessä muihin sidosryhmiin. Esimerkiksi joukkoliikenneoperaattoria tiedotetaan ennakkoon talvihoidon ongelmista. Verne 2014 60
Linköping Priorisoitu verkko (90 km) Muu verkosto Matkakeskus ja keskusta Jalkakäytävät Lumiraja 1 cm Lumiraja 3 cm Keskustan tulee olla puhdistettuna lumesta 6 h lumisateen loppumisen jälkeen Kuuluu kiinteistön omistajan vastuulle (kuten Suomessakin). Työn tulee olla tehty 4 h lumirajan täyttymisestä Työn tulee olla tehty 8 h lumirajan täyttymisestä Matkakeskuksen tulee olla puhdistettuna lumesta 3 h lumisateen loppumisen jälkeen Kokeilu yhdellä katuosuudella talvella 2012-2013, jossa kiinteistön omistajilla oli mahdollisuus ostaa alueen hoito ulkopuoliselta urakoitsijalta. Kokeilun tulokset olivat lupaavia. Menetelminä harjaus ja suolaus. Jos lämpötila laskee alle -10 asteen ei suolausta voida käyttää. Kovalla lumisateella harja korvataan auralla. Menetelminä lumen auraus ja hiekoitus Kävelyalueita pidetään sulina mm. lämmitysjärjestelmän avulla. Verne 2014 61
UUMAJA - Laatu edellä 62
Uumaja Kaupunki on antanut laatujulistuksen: lumen määrään, aurauksen ajankohtaan, jatkuvaan kehittymiseen ja kommunikointiin liittyviä sitoumuksia Kaupunki tiedottaa ajantasaisesti kunnossapidon etenemisestä kotisivuillansa. Tämä vähentää asiakaspalvelun kuormitusta. Lisäksi sivuilta löytyy priorisoidun verkon kartta ja sähköinen palautekartta, johon voi antaa avoimesti palautetta. 63
Uumaja kunnossapidon menetelmiä Tärkeimpiä kävelylle ja pyöräilylle tarkoitettuja alikulkuja ja siltoja on lämmitetty. Lämmityksessä hyödynnetään kiertovettä. Sulatusjärjestelmän maksavat 2,5-3 kertaa enemmän kuin perinteiset kunnossapitomenetelmät, mutta niiden hyötyjen katsotaan olevan vielä suuremmat. Verne 64
Uumaja kunnossapidon menetelmiä Yksi talvikunnossapidon innovatiivinen menetelmä on warm wetted sand Menetelmässä hiekka sekoitetaan kuumaan veteen ennen tien pinnalle levittämistä, jolloin hiekka pysyy tehokkaammin kiinni ja kitkan määrä on korkeampi kuin tavallisessa hiekassa. Menetelmä soveltuu erityisesti olosuhteisiin, jolloin lämpötila on alle -1 astetta. Menetelmän huomattiin olevan tavallista hiekkaa tehokkaampaa, joskin kalliimpaa. Tehokkuuden vuoksi hiekkaa tarvitsee levittää kaduille harvemmin, minkä takia kokonaiskustannukset eivät Uumajassa ole hiekan käyttöönoton jälkeen juurikaan nousseet. Niska Niska, VTI 2013 65