Pyöräväylien talvihoito

Transkriptio

1 Pyöräväylien talvihoito WCC-jälkiseminaari Minna Raatikka Kaisa Karhula

2 Miksi pyöräilyväylien talvihoitoon tulisi panostaa? Karhula muokattu: Mikael Colville-Andersen

3 Miksi pyöräväylien talvihoitoon tulisi panostaa? Laadukkaalla talvihoidolla voidaan merkittävästi vaikuttaa talvipyöräilyn houkuttelevuuteen ja turvallisuuteen. Talvipyöräilyn mukavuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavat erityisesti jäätynyt loska, yli 3 cm paksu irtolumi- tai loskakerros, epätasainen lumipinta ja irtonainen sora keväällä (Bergström 2002) Suomessa tapahtuu vuosittain noin kaatumistapaturmaa. Näistä aiheutuu noin 420 milj. euron kustannukset. (Vuoriainen et al. 2000) 1/3 loukkaantuneista pyöräilijöitä HOUKUTTELEVAA Talvipyöräilyn mukavuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavat erityisesti Onnettomuuksia voidaan ehkäistä tasokkaalla talvihoidolla ja näin vähentää kustannuksia Jäätynyt loska Yli 3 cm paksu irtolumi- tai loskakerros Arvioiden mukaan liukastumis- Epätasainen ja kaatumistapaturmien lumipinta kustannukset voiva olla 2 4 kertaa suuremmat Irtonainen talvihoidon sora keväällä kustannuksiin verrattuna. (Öberg et al. 2012, Suomen kuntaliitto 2005) (Bergström 2002) 4 Vaismaa

4 Suomessa tapahtuu vuosittain noin kaatumistapaturmaa. Näistä aiheutuu noin 420 milj. euron kustannukset. 1/3 loukkaantuneista pyöräilijöitä (Vuoriainen et al. 2000) Arvioiden mukaan liukastumis- ja kaatumistapaturmien kustannukset voivat olla 2 4 kertaa suuremmat talvihoidon kustannuksiin verrattuna. (Öberg et al. 2012, Suomen kuntaliitto 2005) TURVALLISTA JA TALOUDELLISTA 5 yle.fi

5 Millaisia tarpeita suomalaisilla kunnilla on talvihoidon kehittämiseen liittyen? Karhula muokattu: Mikael Colville-Andersen

6 WIN-WINTER YLEISTÄ WIN-WINTER - Yhteistyöllä talvihoidon haasteet haltuun 09/ /2015 Liikennevirasto, Trafi sekä Jyväskylän, Lappeenrannan ja Helsingin kaupungit Toteuttajana Liikenteen tutkimuskeskus Verne (TTY) TAVOITTEET Verkkokyselyiden, työpajojen ja haastatteluiden avulla eri sidosryhmien näkemysten selvittäminen talvihoidon tieto- ja tutkimustarpeista Pohjoismaisen yhteistyön käynnistäminen 7

7 Kunnat Vähemmällä rahoituksella parempaa laatua? Talvihoidon järjestämisen kustannustehokkuus Talvihoidon laadun seuranta Talvihoidon järjestämisen ja suunnittelun organisointi kunnan sisällä Talvihoitourakoiden kilpailuttaminen Urakkasopimusten laadinta erittäin tärkeä jokseenkin tärkeä ei kovin tärkeä ei ollenkaan tärkeä en osaa sanoa Talvihoidon suunnitteluun ja tilaamiseen liittyvän osaamisen vahvistaminen Talvihoidon budjetointi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % N=57 8

8 Urakoitsijat Avointa vuoropuhelua ja yhteistyötä Yhteistyön vahvistaminen urakoitsijan ja tilaajan välillä Päätöksenteko talvihoitotoimenpiteisiin ryhtymisestä (mm. kelitiedon Talvihoidon järjestämisen kustannustehokkuus Talvihoitourakoiden kilpailutusperiaatteet Talvihoidon laadun seuranta erittäin tärkeä jokseenkin tärkeä ei kovin tärkeä ei ollenkaan tärkeä Urakkasopimusten laadinta Talvihoidon organisointiin liittyvän osaamisen vahvistaminen Talvihoidosta tiedottaminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % N=14 9

9 Talvihoidon puitteet luodaan jo kaavoitusvaiheessa Urakoitsijat Kunnat Lumilogistiikan huomioiminen katu- ja aluesuunnittelussa Lumilogistiikan huomioiminen katu- ja aluesuunnittelussa Lumensiirtotarpeen vähentämisen keinot Lumensiirtotarpeen vähentämisen keinot Lumilogistiikan huomioiminen kaavoituksessa Lumilogistiikan huomioiminen kunnossapitotöiden suunnittelussa Lumilogistiikan huomioiminen kaavoituksessa Lumilogistiikan huomioiminen kunnossapitotöiden suunnittelussa (esim. työsuunnitelmat) erittäin tärkeä jokseenkin tärkeä ei kovin tärkeä ei ollenkaan tärkeä Lumilogistiikasta aiheutuvat kustannukset Lumilogistiikasta aiheutuvat kustannukset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 10

10 YHTEENVETO 1) Tiukentuva budjetti laatu? 2) Lumen huomioiminen suunnittelussa tilankäyttö? 3) Toimintamallit ja tavat yhteistyössä? 4) Talvihoidosta viestiminen hyödyt? Raatikka 11 muokattu: Mikael Colville-Andersen

11 1. Tiukentuva budjetti laatu? muokattu: Mikael Colville-Andersen

12 Case Rauma Kaikki kevyen liikenteen väylät kuuluvat talvihoitoluokkaan 1 Lumiraja 5 cm Talvihoitotoimenpiteet ajoitetaan ennen aamun ja iltapäivän ruuhkatunteja Aura-autonkuljettajilla ja kunnalla sopimus varallaoloajoista Arkisin varallaolovelvollisuus klo Lauantaisin klo Sunnuntaina 7 16 Sopimukset tehdään jokaiselle talvelle erikseen Kunnossapidon budjetti noin 1,7 miljoonaan euroon. Talvihoidon ja kunnossapidon osuus n. 1 milj. 13

13 Kehitysehdotukset Raumalle Kevyen liikenteen väylien jakaminen 2 3 talvihoitoluokkaan 1. luokassa lumiraja 3 cm Huomion kiinnittäminen erityisesti liukkaudentorjuntaan Aikarajoitusten poistaminen Talvihoidon laatutasosta ja priorisoidusta väylästöstä tiedottaminen asukkaille Talvihoitoluokkien reittikohtaisuuden tarkistaminen Virallisten metsäreittien muuttaminen talvihoidettaviksi 14

14 2. Lumen huomioiminen suunnittelussa tilankäyttö? muokattu: Mikael Colville-Andersen

15 Kaavoituksessa ja katu- ja aluesuunnittelussa tehdyt ratkaisut vaikuttavat lumen säilyttämisen mahdollisuuksiin ja lumilogistiikan kustannuksiin. 16

16 Tärkeintä on, että lumelle olisi edes jonkin verran tilaa. Muutoin lumi muodostuu helposti esteeksi erityisesti kävely- ja pyöräilyliikenteelle. 17

17 Yksityiskohdilla on merkitystä. Esimerkiksi korkeat reunakivet ja terävät käännökset ovat aurauskaluston kannalta hankalia. 18

18 Lumen lähisiirrolla voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä: Esim. lähisiirtämällä 30 % lumesta saadaan 19 % säästöt Pelkän lähisiirron kustannukset ovat 64 % pelkkään kuljetukseen verrattuna. 19 (Keskinen 2012)

19 Case Pyöräkaava Kertoimet lumitilan leveyden arviointiin kun lunta ei kuljeteta lainkaan pois Kertomalla aurattava tien leveyden alla olevilla kertoimilla, saat suuntaviivoja siitä, kuinka paljon tilaa lumen säilyttäminen vaatii. HUOM! Kertoimet on laskettu tilanteessa, jossa lunta ei tarvitse kuljettaa lainkaan pois. Tällaista tilannetta voidaan harvoin mitoittaa, mutta kertoimien avulla saatavan lumitilan avulla saa käsityksen siitä, mitä lumimäärä kadulla tarkoittaa. Pääkaupunkiseutu Keski-Suomi Runsasluminen talvi 0,82 0,85 Normaaliluminen talvi 0,57 0,72 Vähäluminen talvi 0,49 0,65 Lumitilojen kertoimet perustuvat Anna Keskisen (nykyinen Tienvieri) diplomityössä esittämiin lumimääriin erilaisina talvina Helsingissä ja Jyväskylässä. Kertoimien laskennassa on oletettu: Aurausvallin suurin sallittu korkeus on 80 cm Auratun lumen tiheys on 400 kg/m 3 eli tiivistymisaste on 400 %

20 3. Toimintamallit ja tavat -yhteistyössä? muokattu: Mikael Colville-Andersen

21 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten baanat

22 Helsingin, Espoon ja Vantaan yksityiset urakoitsijat baanoilla = Pyöräilyn laatureittien solmupisteet kuntien rajoilla Yksityiset urakoitsijat = Helsingissä (sopimus loppuu) = Espoossa (sopimus loppuu) = Vantaalla (sopimus loppuu) HUOM! Urakkarajat suuntaa antavia

23 Väyläkohtaisella urakalla laatu paranee Reittikohtaisen urakan kokeilu Baanalla ja Helsinginkadulla Helsingissä 2015 Menetelmänä harjaus ja suolaus/liukkaudentorjuntaliuokset 2 konetta oli koko ajan näiden reittien käytössä Kannatti kokeilla Tänä vuonna 2 uutta testireittiä Kerätään lisää kokemuksia ja dataa! Esitys lautakunnalle: kokeilemista jatketaan 4 vuotta, budjetti / reitti päätöksiä Laatu parempi, kustannukset korkeammat Harjaus on noin 2-4 kertaa hitaampaa kuin auraus. Suolaus on kalliimpaa kuin sepeli Pilotin kustannukset / talvikausi. Heinonen 2016/Tapio Keihänen

24 Suolaus ja harjaus vaihtoehtona Espoossa talvikunnossapidon vaihtoehtoisten menetelmien kokeilu Olarinkatu ~1km Perinteinen hiekoitus ja auraus 311 /talvikausi Suolaus ja harjaus 702 /talvikausi Suola toimii hyvin nollakeleillä ja kevyellä pakkasella. Suolaus toimii hyvin liukkaudentorjunnassa ja lumen ja jään sulatuksessa, kun lunta ja jäätä on vähän. Suolaa joudutaan levittämään usein ja se nostaa kustannuksia Lumisateen jälkeen voidaan joutua varmistussuolaamaan iltapäivällä Suolalla on haitallisia ympäristövaikutuksia sekä se haittaa koirien tassuja.

25 Mahdollisuuksia on monia 26

26 4. Talvihoidosta viestiminen hyödyt? muokattu: Mikael Colville-Andersen

27 Kuntien ja viranomaisten yhteistyö Vinterudvalget Tanskan talvikomitea Tanskan tieviranomainen Vejdirejktoratet ja kunnat kokoontuvat pari kertaa vuodessa keskustelemaan talvihoidon kehittämisestä. Kokoonkutsujana Vejdirektoratet Keskustelun aiheina mm. Kokemuksien ja parhaiden käytäntöjen jakaminen Tiedottaminen Kehityshankeideat Hyödyt Tiedon ja käytäntöjen jakaminen Säännöllinen keskustelu- ja verkostoitumiskanava Helppo tapa lisätä tietoa 28

28 Sosiaalinen media nopean toiminnan mahdollistajana, Helsinki Hyödyt Saadaan nopeasti vastauksia. Pyöräilijöillä ja virkamiehillä on joustava ja helppo kanava keskustelujen käymiseen. 29

29 Asukasraadissa monipuolista keskustelua molemmille Joensuu Joensuussa kaupungin talvikunnossapidosta vastaavat, urakoitsijat ja pyöräilijät kokoontuvat kerran vuodessa keskustelemaan talvikunnossapidosta. Hyödyt Kaupunki kokoonkutsuja Aiheina mm: Tärkeät kohteet Palaute yhteistyö Saadaan ketterästä kehitettyä talvihoitoa Pyöräilijöillä ja virkamiehillä on joustava ja helppo kanava keskustelujen käymiseen. 30 Jussi

30 Lisää? muokattu: Mikael Colville-Andersen

31 Kyllä, löytyy. Tutustu esimerkiksi näihin: Kulkulaari.fi/kunnossapito 32

32 33 1. Toimintaympäristö 2. Kunnossapidon toimintamalli 3. Kunnossapidon haasteita 4. Kehittämistarpeita 5. Esimerkkejä kaupunkien hyvistä käytännöistä