MUISTIO 2/2009 Aika 12.11.2009 klo 9.00 10.58 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Lehtomäki Erkki Tampere puheenjohtaja ( ) Harju Raija Kangasala (x) Pajukoski Leena Kangasala (x) Lehtinen Nina Lempäälä (x) Nieminen Raimo Lempäälä ( ) Tarja Latva Nokia (x) Marjamäki Tarja Nokia (x) Mäkinen Sari Orivesi ( ) Sinervo Simo Orivesi (x) Auvinen Oskari Pirkkala ( ) Valkamo Markku Pirkkala ( ) Hakari Kari Tampere ( ) Tuija Mannila Tampere ( ) Kuosmanen Taru Tampere ( ) Martikainen Tuula Tampere ( ) Tirronen Anniina Tampere (x) Viitasaari Leena Tampere (x) Partanen Pirkko Vesilahti (x) Pietilä Tapani Vesilahti ( ) Hursti Matti Ylöjärvi ( ) Virta Kari Ylöjärvi varapuheenjohtaja (x) Kanerva Esa henkilöstön edustaja ( ) Lehtinen Anne henkilöstön edustaja (x) Nurminen Päivi TKSKY (x) Salkoaho Tuukka TKSKY sihteeri (x) Kutsutut: Ermala Sakari TKSKY (x)
KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. KOKOUKSEN AVAUS JA LÄSNÄOLIJAT... 3 2. EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO... 3 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN... 3 4. KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMA, HYVINVOINTIPALVELUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 3 5. AJANKOHTAISTA PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄSSÄ... 5 6. AJANKOHTAISTA SEUTUSIVISTYSTYÖRYHMÄSSÄ... 7 7. AJANKOHTAISTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄSSÄ...10 8. PITKÄNIEMEN ALUEEN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN...13 9. TYÖRYHMÄN ROOLI JA VUODEN 2010 KOKOUKSET...14 10. MUUT ASIAT...15 11. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN...15 2
1. KOKOUKSEN AVAUS JA LÄSNÄOLIJAT Varapuheenjohtaja Kari Virta avaa kokouksen. Sihteerinä toimii Tuukka Salkoaho. Todetaan läsnäolijat. Hyväksyttiin. 2. EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Hyväksytään esityslistan liitteenä oleva edellisen kokouksen muistio. Hyväksyttiin. 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokouksen työjärjestykseksi hyväksytään esityslistan mukainen asioiden käsittelyjärjestys. Hyväksyttiin. 4. KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMA, HYVINVOINTIPALVELUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on tehnyt sopimuksen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman hyvinvointipalvelujen vaikutusten arvioinnin toteuttamisesta FCG Oy:n kanssa. Vaikutusten arviointi toteutetaan loppusyksyn 2009 aikana. Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvityksen yhteydessä seudun nykyinen päivähoidon, perusopetuksen ja perusterveydenhuollon palveluverkko saatettiin paikkatietomuotoon. Tällöin selvitettiin kunkin palvelupisteen sijainnit, volyymit sekä kapasiteetit. Tuolloin kerätty aineisto antaa nyt mahdollisuuden tarkastella tulevaisuuden investointitarvetta ja palvelukysyntää suhteessa väestömäärän kehitykseen ja väestörakenteen muutokseen. 3
Ensimmäisessä työvaiheessa Tilastokeskuksen ruututietokantaaineistoon yhdistetään rakennemallin uudet asumisen laajenemisalueet. Tämän jälkeen arvioidaan karkealla tasolla kunkin asumisen laajenemisalueen palvelukysyntä, joka kohdistuu päivähoitoon, perusopetukseen ja terveyskeskuspalveluihin vuosille 2020 ja 2030 mennessä (volyymitarkastelu). Seuraavassa työvaiheessa kootaan rakennemallin toteuttamisohjelmataulukkoon ennuste palvelutarpeesta (päivähoito, perusopetus ja terveyskeskuspalvelut) alueittain vuosille 2020 ja 2030. Taulukkoon poimitaan palveluverkkoselvityksen aineistosta ne yksiköt, joihin uusien asumisen alueiden palvelukysyntä voisi kohdistua. Toteuttamisohjelmataulukon liitteeksi laaditaan yleispiirteiset karttaesitykset, joissa käy ilmi asutuksen sijoittuminen nykyiseen palveluverkkoon nähden. Täydennetty toteuttamisohjelmataulukko toimitetaan kuntiin kommentoitavaksi. Tässä työvaiheessa hyvinvointipalveluista vastaavien virkamiesten tehtävänä olisi esittää arvio olemassa olevan palveluverkon käytettävyydestä ennustevuosina. Heidän tulee arvioida nykyisen palveluverkon toimipisteiden elinkaari ja soveltuvuus rakennemallin väestönkasvutavoitteiden mukaiseen palvelutuotantoon. Kunnissa taulukkoon merkitään poistuvat palveluyksiköt sekä mahdollisesti laajennus tai peruskorjauskelpoiset yksiköt. Tämän kommentointikierroksen perusteella saatujen tietojen pohjalta konsultti arvioi päivähoidon, perusopetuksen ja terveysasemien investointitarpeet, karkeat kustannusarviot, ajoittumisen vuosille sekä elinkaaren. Terveysasemien palvelukysyntää arvioidaan ympäristökuntien osalta ainoastaan kuntatasolla. Tampereen kaupungin osalta arvioidaan kantakaupunki yhtenä kokonaisuutena. Palveluverkkotarkastelu kohdistetaan alueille, joihin uusien asumisen alueiden rakentumisella on vaikutuksia. Esimerkiksi haja asutusalueilla sijaitsevien kyläkoulujen tai muiden palvelupisteiden käyttöasteen kehittymiseen ei vaikutusten arviointityössä oteta kantaa. Vaikutusten arviointi tehdään ensisijaisesti maankäytön suunnittelun näkökulmasta. Arviointi perustuu keskeisesti vuonna 2008 laaditun palveluverkkoselvityksen nykytila analyysiin. Lähtöoletuksena on, että palvelujen tuottamisen toimintaperiaatteet pysyvät nykyisenkaltaisina. Työn tulokset raportoidaan tiiviinä, keskeisiin tuloksiin keskittyvänä raporttina, jossa esitetään johtopäätökset ja toimenpide ehdotukset, joilla pyritään varmistamaan palveluverkon optimaalinen rakentaminen. 4
Seutukoordinaattori Salkoaho käy kokouksessa läpi vaikutusten arvioinnin tavoitteet ja aikataulun. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 5. AJANKOHTAISTA PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄSSÄ Yksityisenpäivähoidon kehittämiskeskus Syystalvella 2008 käynnistyneen hankeen Yksityisen päivähoidon kehittämiskeskus Tampereen kaupunkiseudulle loppuraportti toimenpideehdotuksineen on valmistunut ja jätetty seutuhallituksen käsiteltäväksi. Päivähoidon palvelutarpeen voimakas kasvu sekä päivähoidon yksityisten palvelumarkkinoiden kehittymättömyys olivat keskeiset perusteet yksityisen päivähoidon kehittämiskeskus hankkeen käynnistämiselle. Uutta päivähoitotarjontaa tarvitaan perheiden erilaisten tarpeiden ja yksilöllistyvien valintojen toteuttamiseen. Yksityisen päivähoidon kehittämiseen oikea taso on toiminnallinen seutukokonaisuus, sillä yksityinen päivähoito ei tunne kuntarajoja ja voi palvella asiakkaita kaikista kaupunkiseudun kunnista. Hankkeen osapuolia olivat Tampereen kaupunkiseudulla toimivat päivähoitoyrittäjät, Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Hankkeen vastuuorganisaationa toimi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Hankkeen työtä ohjasi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän päivähoidon työryhmä. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa kaupunkiseudun yksityisen päivähoidon nykyinen laajuus ja toimintamuodot sekä selvittää yksityisen päivähoidon tukipolitiikka ja päivähoitotoimialan liiketoimintavalmiudet ja markkinointiosaaminen. Keskeinen tavoite oli suunnitella yksityisen päivähoidon kehittämiskeskusmalli, sähköisen asioinnin malli sekä tehdä suunnitelma yksityisen päivähoidon valvonnasta ja ohjauksesta. Kehittämistyön taustaksi kartoitettiin seudun kuntien yksityisen päivähoidon nykyinen laajuus ja toimintamallit sekä selvitettiin yksityisen päivähoidon tukipolitiikka Tampereen kaupunkiseudulla. Yksityisen päivähoidon osuus kaikista kaupunkiseudun päivähoidon palveluista oli noin 11 %. Päivähoidon palveluiden kokonaisuutta tarkasteltaessa voidaan todeta, että yksityisen päivähoidon osuus on vähäinen ja määrän kehitys on ollut vuonna 1996 voimaan tulleen lain jälkeen hidasta. 5
Päivähoitoyrittäjille järjestettiin keväällä 2009 kysely siitä, miten päivähoitoyrittäjyys koetaan ja mitkä ovat toimintaedellytysten kehittymisen painopisteet. Vastausten perusteella päivähoitoyrittäjyyden suurimmiksi haasteiksi koettiin taloudellisen kannattavuuden kysymykset sekä yritystoiminnan monipuolistaminen ja laajentaminen Hankkeen tuloksina syntyivät toimintamallit yksityisen päivähoidon kehittämiskeskuksesta ja sähköisestä asioinnista. Hankkeen alkuvaiheessa tavoiteltiin kehittämiskeskusta kokonaisuutena, erillisenä toimipisteenä, joka tarjoaa palveluita yrittäjille, perheille ja kunnille. Lopputuloksena syntyi kehittämiskeskus, jonka toimintaperiaate perustuu sähköisiin palveluihin, verkostomaiseen yrityspalveluun ja tilaaja tuottaja mallin mukaiseen palveluiden tuottamiseen. Toimintamallissa kehittämiskeskus tuottaa palveluita, joita kunnat ovat aikaisemmin toteuttaneet itse mutta myös uusia palveluita, jotka parantavat yksityisen palvelutuottajan ja asiakkaan asemaa. Kehittämiskeskuksen toimintaa tulee suunnitella vaiheittain neljän seuraavan vuoden aikana. Suunnittelun tulee aloittaa sähköisistä palveluista, joka tukee yksityisen päivähoidon kehittymis ja toimintaedellytyksiä. Visiona on, että kehittämiskeskus toimii vuonna 2014 kokonaisvaltaisena perheen, yrittäjän ja kunnan verkostoitumisen mahdollistajana. Hankkeen jatkotoimenpiteinä esitetään että kehittämisvaiheeseen rekrytoidaan selvityshenkilö vuodelle 2010 sekä käynnistetään sopimusneuvottelut isäntäkuntamallin käyttöönotosta ja kehittämiskeskuksen organisaatiosta ja rahoituksesta. Seudun kuntajohtajakokous käsittelee hankkeen toimenpideehdotuksia 13.11.2009. Päivähoidon seutusopimus Kahden määräajaksi laaditun päivähoidon seutusopimuksen päivitystyö käynnistyy alkuvuodesta 2010. Selvityksen laatiminen päivähoidon seudullisesta järjestämisestä Seudun päivähoidon johdon skenaariotyöskentelyyn nojaava selvitys päivähoidon seudullisesta järjestämisestä on suunniteltu laadittavaksi vuoden 2010 aikana. Päivähoidon seudullisen kustannuslaskennan kehittäminen Vuonna 2009 ensikerran tehty selvitys kaupunkiseudun päivähoidon kustannuksista toteutetaan uudelleen vuoden 2010 aikana. Päivähoidon työryhmän puheenjohtaja Leena Viitasaari antaa kokouksessa tilannekatsauksen päivähoidon seudullisesta kehittämisestä. 6
Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 6. AJANKOHTAISTA SEUTUSIVISTYSTYÖRYHMÄSSÄ Toisen asteen koulutuksen seudullinen kehittäminen Kaupunkiseudun kuntajohtajakokous käsitteli seutuhallituksen asettaman työryhmän esitystä toisen asteen koulutuksen kehittämisestä Tampereen kaupunkiseudulla 30.10.2009. Käsittelyn yhteydessä kuntajohtajakokous totesi, että työryhmän esittämä etenemismalli on johdonmukainen ja sen pohjalta lähdetään viemään asiaa eteenpäin. Seutuhallitus käsittelee asiaa 25.11.2009. Työryhmä esittää, että seudun toisen asteen koulutuksen kehittämisen tavoitteeksi tulee asettaa ylläpitäjäverkon kokoaminen yhden koulutuksen järjestäjän alle ja että eteneminen vaiheistetaan seuraavasti: 1. Tampereen Ammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonsernin suunnitteluyhteistyön tiivistäminen viemällä loppuun neuvottelut nykyisten päällekkäisyyksien purkamisesta sekä selvittämällä seudun aikuiskoulutustarjonnan tilanne vuoden 2010 aikana 2. Selvitys vaihtoehtoisista toisen asteen koulutusta kokoavista organisointimalleista ja niiden taloudellisista vaikutuksista keväällä 2010 3. Seudun toisen asteen koulutuksen strategiatyön käynnistäminen syksyllä 2010 4. Seudullisen opetussuunnitelmatyön käynnistäminen keväällä 2011 Kansainvälisen opetuksen seudullinen järjestäminen Perustettava kansainvälinen koulu tulee seutuhallituksen 2.9.2009 hyväksymien koulun perustamisedellytyksiä selvittävän työryhmän loppuraportin linjausten mukaisesti noudattamaan suomalaista opetussuunnitelmaa, mutta palvelemaan suomalaisen oppilaskunnan lisäksi myös Tampereella tilapäisesti asuvia ulkomaalaisia oppilaita, joiden jatkoopintotarve suuntautuu Suomen ulkopuolelle. Tätä heijastellen projektiryhmä on päätynyt käyttämään koulusta nimeä Finnish International School of Tampere (FISTA). Jotta koulu voisi mahdollisimman hyvin ottaa vastaan ulkomailta Suomeen pysyvästi tai tilapäisesti muuttavia oppilaita ja valmistaa täältä 7
ulkomaille jatko opintoihin suuntaavia, projektiryhmä pitää tärkeänä, että koulun opetussuunnitelma on mahdollisimman helposti lähestyttävä myös suomea taitamattomille sekä vertailtavissa keskeisiin ulkomaisten koulujärjestelmien opetussuunnitelmiin. Suomalaisen opetussuunnitelman perusteet antavat myös mahdollisuuden sijoitella oppiaineksen opiskelujärjestystä ja painotuksia osin rinnastettavien mallien mukaiseksi. Tämän hetkisissä suunnitelmissa tavoitteellinen aikataulu on seuraava: 2010 Opettajien täydennyskoulutus alkaa Oppimateriaalituotanto alkaa 2011 Koulun käynnistämiseen liittyvä valmistelu alkaa Täydennyskoulutus ja oppimateriaalituotanto jatkuvat 2012 Koulun nettisivut avautuvat Täydennyskoulutus ja oppimateriaalituotanto jatkuvat Koulu voi käynnistyä syksystä alkaen Kansalaisopistoyhteistyö Seutuhallitus käsitteli kokouksessaan 30.9. seudun kansalaisopistoyhteistyön tiivistämistä ja päätti että seudun kansalaisopistoyhteistyön kehittämisen tavoitteeksi tulee asettaa ylläpitäjäverkon kokoaminen, että jatkohankkeena valmistellaan kahden seutuopiston malli isäntäkunta ja säätiöpohjaisena vaihtoehtona, että kunnissa selvitetään ja linjataan kansalaisopistotoiminnan merkitystä ja asemaa sekä otetaan kantaa sopivimpaan järjestämistapaan selvityksen valmistuttua, että opetuksen suunnittelu ja kehittämisyhteistyö systematisoidaan 2010 alkaen kansalaisopistojen rehtorikokouksen toimesta ja että kunnat valmistelevat esiselvitystä hyödyntäen yhteisen vastauksen opetusministeriölle rakenteellisen kehittämisen ohjelmaan liittyen. Lisäksi seutuhallitus päätti, että selvitetään alueen muiden kansalaisopistojen suhde valmisteltaviin toimintamalleihin ja 8
että tarjotaan alueen muille kansalaisopistoille yhteistyömahdollisuutta. Sopimus perusopetuksen kustannusten korvaamisesta, laskutustulkinnan muutos Sopimus perusopetuksen kustannusten korvaamisesta Tampereen kaupunkiseudulla tuli voimaan 1.8.2008. Sopimuksen mukaan oppilaan asuinpaikkakunta maksaa opetuspaikkakunnalle opetuksen järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten ja valtionosuuden erotuksen. Opetuspaikkakunta laskuttaa vieraspaikkakuntalaisista oppilaista syntyneet lisäkustannukset asuinpaikkakunnalta vuosittain loka joulukuussa. Sopimuksen mukaan kuntien välinen laskutus on perustunut Opetushallituksen taloustilaston mukaiseen oppilaskohtaiseen kustannukseen, josta on vähennetty koulumatkojen kuljetuskustannukset. Keskitetyssä erityisopetuksessa kunnan kustannuksella tarkoitetaan tuotteistuksen mukaista hintaa. Sopimuksessa kuitenkin todetaan, että tuotteistuksen edetessä sopimusosapuolet sitoutuvat neuvottelemaan tuotteistettujen palvelujen hintojen käytöstä kunnan kustannusten perusteena. Erityisopetukseen sovellettuna alkuperäinen sopimuksen sanamuoto olisi johtanut kohtuuttomiin erotushintoihin esimerkiksi Liisanpuiston koulun osalta, koska laskennallisesti erityisopetuksen valtionosuus olisi jyvitetty kaikille oppilaille tasan. Maksettavaksi tullut erotus olisi ollut suuruusluokkaa 14.000 euroa/oppilas Vuoden 2009 aikana Tampereen kaupungin perusopetuksen tuotteistusprosessi ja kaupunkiseudun kuntien väliset sopimusneuvottelut ovat edenneet ratkaisuun, jonka myötä laskutuksen perusteena seudulla käytettäisiin Tampereen kaupungin tuotteistettuja hintoja. Laskutuksessa käytettävä laskennallinen valtionosuus laskettaisiin nykyisen valtionosuusjärjestelmän mukaisesti jyvitettynä erikseen vuosiluokkien 1 6, vuosiluokkien 7 9, vaikeasti kehitysvammaisille, muille vammaisille ja muille erityisopetuksen oppilaille lisäämällä perusosaan opetusmuodon mukaiset korotukset. Vuonna 2009 laskutettaisiin sopimuksen uudella tulkinnalla vuoden 2008 tilastotietojen (20.9.2008 oppilasmäärät, tilinpäätös 2008, valtionosuus) mukaisesti em. jyvitysperiaatteella. Valtionosuusjärjestelmän muuttuminen vuoden 2010 alusta aiheuttanevat sopimuksen laskutustulkinnan uuden täsmennyksen kevään 2010 aikana. Koulujen yhtenäiset työ ja loma ajat Vakiintuneen käytännön mukaan Tampereen kaupunkiseudun koulujen työ ja loma ajoista valmistellaan seutusivistystyöryhmässä yhteinen ehdotus kuntien asian omaisten toimielinten päätettäväksi. Valmistelun yhteydessä käydyissä keskusteluissa on useaan otteeseen todettu tarve 9
tehdä pitkäkestoisempi linjapäätös tulevien lukuvuosien työ ja lomaajoista jokavuotisen kalenterien selailun sijaan. Tampereen kaupunkiseudun kuntien koulujen yhtenäiset työ ja lomaajat on nähty asiaa valmistelleiden seudun sivistystoimenjohtajien keskuudessa erityisen tärkeänä asiana siksi, että samasta perheestä voi olla lapsia sekä omissa että lähikuntien kouluissa. Jos lomat ovat eri aikaan, koko perheen yhteisen loman viettäminen hankaloituu. Valmistelun yhteydessä asiasta käytiin laajamittainen keskustelu Tampereen kaupunkiseudun sivistysjohdon ja sivistystoimialan luottamushenkilöiden yhteisessä seminaarissa. Tuolloin käydyssä keskustelussa keskeisimpiä viestijä valmistelijoille olivat; koulun ei tulisi alkaa ennen 10. elokuuta syyslukukauden tulisi päättyä viimeistään 22. joulukuuta kevätlukukauden tulisi alkaa vasta loppiaisen jälkeen pääsiäisen kohdalla neljän päivän katko koulutyöhön katsottiin olevan riittävä Suurimmat näkemyserot valmistelun aikana ovat koskeneet syysloman pituutta. Nyt valmistellussa esityksessä lähtökohdaksi on otettu malli, jossa syysloma on viikon mittainen, mikäli koulujen päättymisajankohta sen vain mahdollistaa. Esimerkiksi lukuvuonna 2012 2013, koulutyön päättyessä jo 1. kesäkuuta, koko viikon syysloma aikaistaisi koulun aloitusta turhan paljon. Seutusivistystyöryhmän puheenjohtaja Nina Lehtinen antaa kokouksessa tilannekatsauksen hankkeiden etenemisestä. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 7. AJANKOHTAISTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄSSÄ Erityishoivan seudullinen kehittäminen Keskeisenä tavoitteena Erho hankkeessa on tiivistää kuntayhteistyötä erikoishoivapalvelujen hankinnassa sekä luoda muistisairaiden henkilöiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen laadukas ja kokonaistaloudellinen järjestämistapa ja hankintamalli. Seudullisen erityishoivanhanke on edennyt Tampereen kaupunkiseudulla ripeästi, koska kaikille hankkeen toteutukseen osallistuneilla on ollut yhteinen intressi järjes 10
tää laadukasta erikoishoivapalvelua vastaamaan merkittävästi kasvavaan ympärivuorokautisen palveluasumisen tarpeeseen. Esiselvityksen väliraportissa esitetään arvio erikoishoivan tarpeista kaupunkiseudun tasolla sekä kunnittain sekä tarvetta palveleva alustava esitys ympärivuorokautisen palveluasuminen sijoittumisesta Pitkäniemessä oleviin kiinteistöihin. Lisäksi on kuvattu alustava esitys päiväkeskusmuotoisen toiminnan kehittämisestä Pitkänniemen alueella. Palvelujen järjestämistapaan liittyen on kuvattu alustava malli erikoishoivan hankintaan. Työsuunnitelman mukaan on tehty myös selvitys muistihäiriöisten henkilöiden hoivassa tarvittavan työvoiman ja osaamisen tarpeesta Tampereen kaupunkiseudulla 2010 2040 sekä esitys koulutustoiminnan kehittämisestä vastaamaan alan työvoima ja osaamistarpeita. Lopuksi on kuvattu alustava listaus pilotointiin lähtevistä kunnista tehostetussa palveluasumisessa ja päiväkeskustoiminnassa. Tiedonkeruu Erho hankkeessa on toteutettu mm. kuntakohtaisella haastattelu ja kyselyaineistolla, jolla on kartoitettu kuntien erikoishoivatarpeen sisältöön, määrään ja sijoittumiseen vaikuttavat muutostekijät. Kuntahaastattelujen kautta on myös kartoitettu erityishoivan asiakasryhmän hoidon nykytilaa ja sen aiheuttamia kustannuksia kunnille. Kunnilta saatujen arvioiden sekä asiantuntijahaastattelujen perusteella erikoishoivapalvelujen hankinnalle voidaan asettaa seudullinen kattohinta, joka kattaa asiakkaan hoivan sekä päivittäisen ruokahuollon. Kattohintaisella hankintamenettelyllä voidaan saavuttaa selkeitä säästöjä verrattuna nykyiseen puitehintaiseen hankintamenettelyyn. Nykyisiin hankintahintoihin suhteutettuna asiakasta kohden saatavat vuotuiset säästöt ovat 3800 12600. Näin laskettuna hankkeen pilotointiin osallistuvan 50 henkilön ryhmällä vuotuinen säästöpotentiaali on vähintään 180.000 Väliraportoinnin jälkeiset toimenpiteet ovat erityishoivan kilpailutusprosessin kuvaus sekä kilpailutusasiakirjan laadinta erikoishoivaan soveltuvien Pitkäniemen kiinteistöjen omistusta, hallintaa ja tilojen vuokrautumista koskeva mallin laadinta kuntien näkemys seutuhinnasta erikoishoivassa esitys seudullisen erikoishoivan kilpailutuksen järjestämis valvonta ja hankintatahosta esitys hoiva alan ammatillisten koulutuskeskittymien perustamisesta Esiselvityshanke päättyy 31.12.2009. 11
Potilashotelli Tämän hetkisessä työryhmävalmistelussa TAYS:n yhteyteen sijoittuvan potilashotellin on arvioitu voivan realisoitua kolmen vaihtoehtoisen toteutusmallin kautta. Vaihtoehtoja ovat: 1. palvelu sairaanhoitopiirin omana toimintana 2. palvelu ulkopuolisen tuottajan toimesta 3. kumppanuusmalli Vaihtoehdossa 1. potilashotelli rakentuisi sairaalan omana uusinvestointina tai toteutuisi nykyisissä tiloissa. Potilaat eivät olisi sairaalan kirjoilla, vaan sairaanhoitopiiri olisi yöpymispalveluiden tuottaja. Mikäli potilashotelli toteutettaisiin tällä toimintamallilla, sen talouden ennakoidaan rakentuvan seuraavasti: Tulojen tulee kattaa menot Menoeristä suurimman muodostaa vuokra, joka sisältää sekä hoitovastikkeen että pääomavastikkeen. Lisäkustannukset riippuvat hoitohenkilöstön ja hoitotarvikkeiden tarpeesta ja määrästä. Tulot muodostuvat potilaalta / omaisilta perittävästä yöpymismaksusta sekä kunnilta perittävistä maksuista joko omana tuotteena tai osana hoitoon liittyviä tuotehintoja (= n. 40 ). Potilaan yöpymismaksu 40 euroa / yö, josta Kela korvaa potilaalle yöpymisrahan 20,18 euroa / yö Mikäli sisältää sairaanhoidollisia palveluja, hintataso kasvaa merkittävä Vaihtoehdossa 2. palvelun tuottaja olisi ulkopuolinen investoija, joka huolehtii palvelun kokonaispalveluna suoraan potilasasiakkaille. Potilaat eivät olisi sairaalan kirjoilla, vaan asiakassuhde olisi potilaan ja ulkopuolisen tuottajan välillä. Mikäli potilashotelli toteutettaisiin tällä mallilla, sen talouden ennakoidaan rakentuvan seuraavasti: Tulot yöpymismaksuina potilaalta, n. 100 euroa / yö, josta potilas saa Kelalta yöpymisrahan 20,18 euroa / yö (Potilaan omavastuu korkea n. 80 euroa / yö. Potilaan motivaatio pienempi yöpyä potilashotellissa, sairaalassa yöpyminen potilaalle halvempi vaihtoehto, mutta kunnalle korkeampi) Ulkopuolisen toimijan katetavoite n. 5% Yrittäjällä mahdollisuus tuottaa hotellipalveluja myös ulkopuolisille tahoille Vaihtoehdossa 3. palvelun tuottaja olisi ulkopuolinen investoija, joka huolehtii palvelun kokonaispalveluna suoraan potilasasiakkaille. Asiakassuhde tässä mallissa muotoutuisi sekä suoraan potilaaseen että sairaanhoitopiiriin. Mikäli potilashotelli toteutettaisiin tällä mallilla, sen talouden ennakoidaan rakentuvan seuraavasti: 12
Tulot n. 100 euroa / yö muodostuvat potilaan maksamasta yöpymismaksusta 40 euroa / yö ja kunnan maksuosuudesta 60 euroa / yö Potilas saa Kelalta yöpymisrahan 20,18 euroa (potilaan maksama osuus oltava lähellä Kela korvausta, jolloin potilaan motivaatio suurempi yöpyä potilashotellissa) Toimintamalli voisi sisältää sopimuksen shp:n ja toimijan välillä asiakassuhteesta, tietystä käyttöasteesta, kustannusten jaosta ja ylijäämän jaosta Työryhmän arvion mukaan potilashotellista on saavutettavissa kunnille taloudellisia säätöjä. Taloudelliset säästöt riippuvat valitusta toimintamallista. Työryhmä ehdottaakin, että valmistelua jatketaan ensisijaisesti kumppanuusmallin pohjalta ja että jatkovalmistelussa tehdään valitun mallin mukaiset tarkemmat taloudelliset laskelmat ja että keskustelua laajennetaan sairaanhoitopiirin kaikkien jäsenkuntien kanssa ja sairaanhoitopiirin päättävissä elimissä. Seudun sosiaali ja terveydenhuollon työryhmän puheenjohtaja Tarja Marjamäki ja Erho hankkeen projektipäällikkö Sakari Ermala antavat kokouksessa tilannekatsauksen ajankohtaisista sosiaali ja terveydenhuollon seudullisista yhteistyöhankkeista. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 8. PITKÄNIEMEN ALUEEN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN Verte Oy:n toimitusjohtaja Sakari Ermala esittelee kokouksen Pitkäniemen sairaala alueen kehittämismahdollisuuksia ja visioita. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 13
9. TYÖRYHMÄN ROOLI JA VUODEN 2010 KOKOUKSET Seutuhallituksen päätöksen 28.1.2009 mukaan hyvinvointipalvelujen työryhmä koordinoi osaltaan seudun päivähoidon, sosiaali ja terveydenhuollon ja sivistyspalvelujen työryhmissä tehtävää seudullista hyvinvointipalvelujen kehittämistyötä PARAS yhtesityösuunnitelman, seutustrategian sekä seutuhallituksen linjausten mukaisesti. Alatyöryhmien tehtävänä on tiivistää kuntien yhteistyötä ja kehittää uudenlaisia seudullisia palvelukonsepteja sosiaali, terveys, koulutus, kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen tuottamisessa, hankkimisessa ja kehittämisessä. Paras yhteistyösuunnitelman tavoitteenasettelun pohjalta laaditun seudun palveluverkkoselvityksen linjaukset sekä alatyöryhmien oma visiointityö ovat olleet keskeisimmät työvälineet kehitettäessä viimeisen vuoden aikana seudullisia hyvinvointipalveluja. Eteneminen sekä päivähoidon että sivistyspalveluiden aloilla on ollut moitteetonta ja suurelta osin tavoitteenasettelun mukaista, sen sijaan perusterveydenhuollon saralla uusille kehittämishankeavauksille ei ole juuri koettu olevan, ainakaan isossa mittakaavassa, tilausta. Tässä yhteydessä onkin syytä käydä keskustelu siitä, onko nyt valittu suunta oikea vai miten, mihin suuntaan ja millaisin panoksin seudun hyvinvointipalveluja jatkossa kehitetään ja millaisena työryhmä näkee oman roolinsa tässä viitekehyksessä. Käydään keskustelu työryhmän roolista hyvinvointipalvelujen seudullisena kehittäjänä ja päätetään vuoden 2010 kokousaikataulusta sekä mahdollisesta yhteisestä visiointipäivästä. Käydyssä keskustelussa todettiin, että nyt tehty laaja sektorikohtainen hanketyöskentely kaipaa tuekseen ja rinnalleen kokonaisvaltaisempaa strategista visiointia, suunnittelua, tavoitteenasettelua ja seurantaa. Tämä on myös se suunta, jota kohti seudun hyvinvointipalvelujen työryhmä ensi vuoden aikana työtään vie. Tässä yhteydessä todettiin, että vuoden 2010 alussa käynnistyvä seutustrategian päivitystyö sekä eduskunnalle vielä tämän vuoden puolella annettava selonteko kunta ja palvelurakenneuudistuksen toteutumisesta antavat vahvan selkänojan tällä suunnittelulle. Työryhmä päätti, että vuoden 2010 aikana se kokoontuu seuraavasti: 22.2.2010 VISIOINTIPÄIVÄ (paikka avoin) 13.4.2010 klo 13 15, seututoimisto 8.6.2010 klo 13 15, seututoimisto 21.9.2010 klo 13 15, seututoimisto 30.11.2010 klo 13 15, seututoimisto 14
10. MUUT ASIAT Käsitellään muut esille tulevat asiat. Muita asioita ei ollut. 11. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja Kari Virta päättää kokouksen. Varapuheenjohtaja Kari Virta päätti kokouksen klo 10.58. Muistion vakuudeksi, Tuukka Salkoaho sihteeri 15