VUODEN 2016 TALOUSARVIOEHDOTUS
Sisältö VUODEN 2016 TALOUSARVIOEHDOTUS Momentit 29.80. 04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)... 3 20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)... 9 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)...11 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)...13 71. Museoviraston kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)...14 75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)...15 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)...17 55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen...18 2
MUSEOVIRASTO 29. 80. 04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 076 000 euroa. Selvitysosa: Museovirasto on aineellisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. Museovirasto vastaa kulttuuriympäristön, arkeologisen kulttuuriperinnön ja rakennusperinnön sekä kulttuuriomaisuuden suojelusta yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Se kartuttaa ja esittelee kulttuurihistoriallista kansalliskokoelmaa. Museovirasto tarjoaa laajalle yleisölle korkeatasoisia näyttely- ja yleisöpalveluja Kansallismuseon kohteissa. Museoviraston toiminnan ja talouden sopeuttamistoimenpiteet ovat olleet mittavia ja henkilöresurssien määrä on laskenut kriittiselle rajalle. Henkilötyövuosien määrä on laskenut vuoden 2008 421 htv:stä vuoden 2014 292,5 htv:een. Mikäli talousarviokehys pysyy nykyisellä tasolla tai alenee edelleen, Museovirasto joutuu luopumaan joistakin lakisääteisistä tehtävistä ja valitsemaan painopisteet niin, että vain osa keskeisimmistä kulttuuriperinnön suojeluun ja säilyttämiseen liittyvistä tehtävistä voidaan hoitaa. Toiminnan joustavuuden ja taloudellisuuden kannalta on tarkoituksenmukaista, että Kansallismuseon talousarviota ei enää vahvisteta erillisenä määrärahana. Vuonna 2016 on toteutumassa tilasuunnitelma Museoviraston kokoelmien säilyttämisen ja käytettävyyden turvaamiseksi. Kokoelma- ja konservointikeskuksen tilat otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Tiloihin siirretään ensin konservointitoiminta sekä porrastetusti useissa eri paikoissa hajasijoitettuna olevat kokoelmat. Konservointilaitoksen muutto ja kokoelmien siirto edellyttää lisärahoitusta vuosina 2016-2019. Kokoelma- ja konservointikeskusyhteistyöhön pyritään saamaan mukaan myös Helsingin seudun muita museoita. Kulttuuriympäristöä vaalitaan kiinteiden muinaisjäännösten, rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman suojelun keinoin ja keskitytään valtakunnallisiin ja maakunnallisiin kysymyksiin. Kehittämistyön tärkeänä lähtökohtana on kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanosuunnitelma (2015). Viranomaistoiminnassa pyritään ennakoivaan ja vuorovaikutteiseen toimintaan sekä kohtuullisiin käsittelyaikoihin. Lisäksi keskitytään ohjelmallisen suojelupolitiikan sekä museosektorin yhteistyön ja toimintakulttuurin kehittämiseen, sidosryhmätyön ja kumppanuuksien vahvistamiseen sekä opas- ja ohjeaineistojen tuottamiseen. Sisältöteemoja ovat uudempi rakennusperintö sekä arkeologisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnön määrittely ja tunnistaminen. Museovirasto panostaa kulttuuriympäristötiedon saamiseen mahdollisimman avoimeksi ja vuorovaikutteiseksi sekä rajapintojen luomiseen yhteistyötahojen ja sidosryhmien järjestelmiin. Tämän ohella pyrkimyksenä on rekisteritiedon laadun ja kattavuuden kohentaminen. 3
Museovirasto osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön. Kansainvälisen toiminnan keskeisin tehtävä on osallistuminen Unescon maailmanperintökomitean työskentelyyn, huolehtia aineettoman kulttuuriperintösopimuksen toimeenpanosta sekä osallistua Faron kulttuuriperintösopimuksen ratifioinnin valmisteluun. Museovirasto varautuu myös Haagin sopimuksen kohteiden suojeluun ja turvaamiseen. Maailmanperintöstrategian toimeenpano on tulevien vuosien keskeinen kansainvälisten sopimusten toteuttamiseen liittyvä tehtävä. Toiminta Itämeren alueen kulttuuriperintöyhteistyössä jatkuu. Lisääntyneet kansainväliset tehtävät edellyttävät myös niiden resursointia yhden henkilötyövuoden verran. Museotoiminnassa resursseja keskitetään näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseen tulorahoituksen vahvistamiseksi. Toiminnassa korostetaan asiakaslähtöisyyttä, palvelukykyä sekä fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta. Kulttuuriperintökasvatuksella vahvistetaan kansalaisten osallisuutta kulttuuriperintöön. Kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta parannetaan ja arkisto-, kirjasto- ja kokoelmapalvelujen palvelutasoa kehitetään. Museovirasto luo aikaisempaa parempia tutkimusedellytyksiä ja kehittää tutkimusyhteistyötä yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Suomen kansallismuseo kartuttaa kokoelmiaan strategiansa mukaisesti, yhteistyössä muiden museoiden kanssa. Museon kohteissa järjestettävät näyttelyt, palvelut ja yleisötoiminta syventävät väestön ymmärrystä omasta historiastaan ja kulttuuristaan osana maailman kulttuuriperintöä. Vaikuttavuuden lisäämiseksi museokohteita kehitetään myös matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina ja vaihtoehtoisina vapaa-ajan ympäristöinä. Kansallismuseon itsenäisyyden juhlavuoden päähanke on perusnäyttelyn uudistaminen. Uudistus toteutetaan vuosina 2015-2018 ja se juhlistaa myös Kansallismuseon 100-vuotisjuhlaa 2016. Uudessa perusnäyttelyssä kansalliskokoelman aarteet sekä Suomen valtiollinen historia tuodaan esille ajankohtaisella, vaikuttavaa asiakaskokemusta ja vuorovaikutusta palvelevalla tavalla. Sen rinnalle museon piharakennukseen tuleva Kulttuurien museon perusnäyttely korostaa kansallisen kulttuuriperinnön monikulttuurisia ulottuvuuksia ja globaalia viitekehystä. Kulttuurien museon näyttelyn lisärahoitustarve tulee painottumaan vuoteen 2017. Kansallismuseon perusnäyttelyn uudistaminen edellyttää toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitettyä lisärahoitusta. Kansallismuseon kehittämisessä keskeinen tavoite on maanalaisen, arkkitehtuuriltaan modernin vaihtuvien näyttelyiden tilan rakentaminen, päärakennuksen asiakaspalvelutilojen, ravintolapalvelujen, museokaupan ja oheistoimintatilojen asiakaslähtöinen sijoittaminen. Kansallismuseo -rakennuksen pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmaan kuuluu myös sisäpihan kattaminen. Henkilöstön hyvinvointia ja organisaation osaamista ja tuottavuutta edistetään henkilöstösuunnittelulla ja koulutuksella, ottamalla käyttöön sähköisiä toiminnan tuen järjestelmiä, palkkausjärjestelmää kehittämällä sekä työhyvinvointihankkeita toteuttamalla. 4
2013 2014 2016 Tunnusluku toteutuma toteutuma tavoite Tuotokset ja laadunhallinta Museoviraston verkkopalveluiden käyttöaika, t * 69 452 60 000 Lausuntojen käsittelyaika, pv 50 26 40 Tutkimuslupa-asioiden käsittelyaika, pv * 41 45 Museoiden ja linnojen kokonaiskävijämäärä 490 980 517 012 550 000 Sähköisesti luetteloitujen kuvien saatavuus internetissä, kpl * 81 000 140 000 Toiminnallinen tehokkuus Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa 2,58 2,44 2,5 Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa 2,87 3,05 2,6 Henkisten voimavarojen hallinta Työtyytyväisyysindeksi 3,46 3,56 3,55 Henkilötyövuodet (htv) 299 292 275 * Seurattu vuodesta 2014 alkaen Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)* 2016 TAE Bruttomenot 25 376 Bruttotulot 3 300 Nettomenot 22 076 * Tarkempi erittely liitteessä Museoviraston nettomäärärahan kasvu on yhteensä 2 654 000 euroa. 2016 määräraha 22 076 000 euroa 2015 määräraha 19 422 000 euroa 5
Määrärahojen lisäykset Määrärahojen lisäysehdotuksia ei ole esitetty tärkeysjärjestyksessä. Vuokrien indeksikorotukset toimintamenomomentilla Toimitilavuokrien indeksikorotuksiin tarvitaan määrärahojen lisäys. Kaikkiin toimitilavuokriin tulee arviolta 2 %:n suuruinen indeksikorotus, joka on yhteensä 148 930 euroa. Lisäys verrattuna vuoden 2015 määrärahoihin on 149 000 euroa. Ostopalvelujen ja energian hinnankorotukset Kiinteistöjen ylläpitokustannuksiin esitetään toimintamenomomentille lisäystä yhteensä 42 655 euroa. Tilapalvelu-, sähkö- ja energiakustannukset tulevat nousemaan noin 4 % vuodessa. Tilapalvelut sisältävät siivouksen, vartioinnin, ympäristönhoidon (Seurasaari), hälytysjärjestelmät sekä muuttopalvelut. Lisäys verrattuna vuoden 2015 määrärahoihin on 43 000 euroa. Kokoelma- ja konservointikeskus Eduskunta on hyväksynyt vuoden 2015 I lisätalousarviossa Museovirastolle 2,2 miljoonan euron vuokravaltuuden kokoelma- ja konservointikeskuksen vuokriin vuodesta 2016 alkaen. Vuoden 2015 talousarviossa on 1,0 miljoonan määräraha ja vuoden 2015 I lisätalousarviossa on myönnetty 100 000 euron lisämääräraha eli yhteensä 1,1 miljoonaa euroa kokoelma- ja konservointikeskuksen vuokriin vuonna 2015. Kokoelma- ja konservointikeskuksen toteuttaminen edellyttää, että vuoden 2016 talousarvioon myönnetään 1,1 lisämääräraha eli yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Lisäksi momentille 29.80.04 esitetään lisäystä kokoelma- ja konservointikeskuksen sähkökustannuksiin 12 000 euroa ja tilojen puhtaanapitokustannuksiin ja turvallisuuskustannuksiin yhteensä 120 000 euroa. Lisäystä verrattuna vuoden 2015 määrärahoihin on 1 332 000 euroa. 6
Kansallismuseon perusnäyttelyn uudistaminen Kansallismuseo on vahvasti uudistumassa. Uudistuminen merkitsee sekä organisaatiorakenteen ja toimintatapojen muutoksia että uusia strategisia linjauksia ja ajankohtaista, vetovoimaista yleisohjelmaa. Tilahanke tuo lähivuosina Kansallismuseon päärakennuksen pihapiiriin myös Kulttuurien museon, jossa Kansallismuseon ainutlaatuisiin vieraiden kulttuurien kokoelmiin perustuvat näyttelyt muodostavat hedelmällisen dialogin päärakennuksen perusnäyttelyn kanssa. Lähivuosien suunnitelmiin kuuluu lisäksi maanalaisen näyttelytilan rakentaminen, jossa moderni arkkitehtuuri ja tekniikka mahdollistavat laajojen, kansainvälisten näyttelyiden tuomisen Suomeen. Kansallismuseon päärakennuksen nykyinen perusnäyttely on valmistunut vuonna 2000, ja on sekä sisällöllisiltä näkökulmiltaan että tekniseltä ja visuaaliselta toteutukseltaan vanhentunut. Itsenäisyyden juhlavuotta viettävä Suomi ansaitsee ja tarvitsee puhuttelevan, vuorovaikutteisen kohtaamispaikan, jossa historia kasvattaa ymmärrystä tämän päivän Suomesta ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksista. Perusnäyttelyn uudistaminen on Kansallismuseon itsenäisyyden juhlavuoden päähanke. Näyttelyn tulee antaa helposti avautuva mutta samalla monimuotoinen kuva valtiollisen Suomen kehittymisestä ja identiteetistä. Kansallismuseon perusnäyttelyn uudistaminen edellyttää määrärahan lisäystä vuodelle 2016 yhteensä 400 000 euroa toiminta- ja taloussuunnitelman 2016-2019 mukaisesti. Kulttuurien museon perusnäyttelyn perustamiskustannukset ajoittuvat vuoteen 2017. Kokoelmien ja konservointitoimintojen siirto kokoelmakeskukseen Museoviraston kokoelmakeskus Vantaalla valmistuu arvioidun aikataulun mukaan vuoden 2016 alkupuolella. Tiloihin muutetaan ensin Kansallismuseon piharakennukseen nyt sijoitetut konservointitoiminnot, jotta piharakennus voidaan mahdollisimman pian avata yleisöille Kulttuurien museona. Tavoitteena on avata Kulttuurien museo osana itsenäisyyden 100. juhlavuoden tapahtumia vuoden 2017 lopulla. Myös kokoelmien siirto uuteen kokoelmakeskukseen käynnistyy vuoden 2016 keväällä. Siirtoaikataulun mukaisesti tiloihin siirretään ensin eri puolilla hajasijoituksessa olevat kokoelmakokonaisuudet, mm. Kumbukumbu-museon Kansallismuseoon siirtynyt kokoelma ja kokoelmaesineistö niistä Senaatti-kiinteistöjen hallintaan luovutetuista kohteista, joissa Museovirasto ei enää ole käyttäjänä. Myös journalistisen kuva-arkiston JOKAn kokoelmat siirretään kokoelmakeskukseen vuonna 2016. Museoviraston kokoelmien ja Kansallismuseon konservointitoimintojen muutot kokoelmakeskukseen edellyttävät määrärahan lisäystä vuodelle 2016 yhteensä 200 000 euroa toiminta- ja taloussuunnitelman 2016-2019 mukaisesti. Arkeologisten löytöjen käsittely Metallinetsintäharrastus ja sitä myötä Museovirastoon tulevien arkeologisten löytöjen määrä on moninkertaistunut viime vuosina. Muista maista saadun vertailutiedon perusteella ilmiö on pysyvä tai ainakin hyvin pitkäaikainen. Vastaavasti löytöjen käsittely ja niiden saaminen tutkimuksen käyttöön on viivästynyt henkilötyövoiman puutteen vuoksi. Jotta löytöjen käsittelyajat saataisiin kohtuullisiksi, tarvitaan yhden henkilötyövuoden lisäys arkeologisten löytöjen käsittelyyn. Lisäystä verrattuna vuoden 2015 määrärahoihin on 60 000 euroa (1 htv). 7
Kulttuuriympäristön tietojärjestelmien kehittäminen Kulttuuriympäristötiedon saamiseen mahdollisimman avoimeksi toteutetaan Kulttuuriympäristötiedot kartalla -projekti. Projektissa toteutetaan uudistettu paikkatieto- ja karttapohjainen Museoviraston tietovarantojen palvelu, johon avataan myös kansalaisille mahdollisuus tuottaa ja lisätä kulttuuriympäristöä koskevaa tietoa. Lisäystä verrattuna vuoden 2015 määrärahoihin on 180 000 euroa. Palkkausjärjestelmän uudistaminen Museovirasto otti käyttöön uusimuotoisen palkkausjärjestelmän ensimmäisten valtion virastojen joukossa vuonna 1998. Henkilökohtaista suoritusta ei tuolloin kytketty laskennallisesti yhteen henkilökohtaisen euromääräisen palkanosan kanssa. Valtionhallinnon palkkausjärjestelmien harmonisointi edellytti kuitenkin laskennallisen yhteyden luomista ja muutos toteutettiin 1.12.2008 lukien. Uudistetun henkilökohtaisen palkanosan kustannusvaikutus oli 7,2 %. Ensimmäisen vaiheen toteuttamiseen käytettiin vuosien 2008 ja 2009 virastoerät, yhteensä 3,3 %. Lisäksi sovittiin, että vaiheittaisen toteutuksen rahoitukseen käytetään virastoerät yhteensä 3,9 prosentin määrään saakka. Vuoden 2014 virastoerän jälkeen jäljellä olevan vekselin määrä on 1,57 %. Museoviraston poikkeuksellinen tilanne edellyttää erityistoimia tuloksellisen toiminnan ja henkilöstön toimintakyvyn turvaamiseksi. Siirtymäkauden päättäminen ja ns. vekselin kattaminen nopeutetulla aikataululla erillisen määrärahan turvin tukee tehokasta toimintakulttuuria ja henkilöstön hyvinvointia ja vaikuttaa myös viraston palkkatasoon, joka on 13 prosenttia valtionhallinnon keskimääräisen tason alapuolella. Siirtymäkauden päättämisellä voidaan myös merkittävästi tehostaa palkkausjärjestelmän ylläpidosta aiheutuvia tehtäviä, joita lisää siirtymäkauden vähennyksen toteuttaminen Kiekuun Palkeisiin tehtävillä erillisillä palvelupyynnöillä. Lisäys vuoden 2015 määrärahoihin on 230 000 euroa. Kansainvälisen toiminnan koordinointi (1 htv) Kansainvälisten tehtävien hoito edellyttää viraston toimintakyvyn vahvistamista kansainvälisten asioiden koordinoinnissa. Museovirasto esittää 1 htv:n pysyvää resurssilisäystä vuodesta 2016 lähtien, jotta lisääntyneet kansainväliset tehtävät voidaan hoitaa tuloksekkaasti ja vaikuttavasti. Lisäys vuoden 2015 määrärahoihin on 60 000 euroa. 8
29.80. 20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 18 742 149 euroa. Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin. Selvitysosa: Museoviraston kiinteistöt on siirretty 1.1.2014 lukien Metsähallitukselle ja Senaatti-kiinteistöille. Museovirasto toimii Senaatti-kiinteistöjen vuokralaisena osassa siirretyistä kiinteistöistä, jotka ovat kulttuuri- ja nähtävyyskohteita. Määrärahojen lisäykset Vuokrien indeksikorotukset momentille 29.80.20. Vuokriin tulee arviolta 2 %:n indeksikorotus. Kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden indeksikorotuksiin esitetään momentille 29.80.20. 349 949 euroa. Vuokravaikutus investoinneista indeksikorotuksineen Lisäksi museoiden palvelutason parantamisesta johtuvia vuokravaikutteisia kustannuksia varten esitetään momentille 29.80.20. 112 200 euron vuosittaista lisäystä. Kotkaniemen kiinteistö Kotkaniemen kiinteistöä ei ole luokiteltu valtiolle strategiseksi kulttuuri- ja nähtävyyskiinteistöksi. Kiinteistöllä on kuitenkin huomattavaa paikallista merkitystä identiteetin ja matkailun kannalta. Tämän vuoksi on valtiolle kokonaistaloudellisesti edullisinta siirtää kohde museokiinteistönä valtion vuokrajärjestelmän piiriin. Vuokrajärjestelmän kautta kohteen säilyminen, kunnossapito ja avoinnapito pystytään turvaamaan. Kohteen kokonaisvuokra sisältäen pääomavuokran ja ylläpitovuokran on 235 000 (alv 0 %) euroa vuodessa. Momentille 29.80.20 esitetään tämän johdosta 235 000 euron vuosittaista lisäystä. 9
Olavinlinnan katsomo ja katosrakenteen vuokramenot Suunnittelukaudella on tarpeen uusia katos, katsomorakenteet sekä uusia katoksen teräsrakenteita. Olavinlinnan katsomo ja katosrakenteen pystytys siirretään vuoden 2015 jälkeen Senaattikiinteistöjen vastuulle ja pystytyksestä tehdään vuokrasopimus Museoviraston ja Senaatti-kiinteistöjen välillä. Olavinlinnan katsomo ja katosrakenteen vuokramenoihin esitetään momentille 29.80.20 yhteensä 1 100 000 euroa. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin tarkoitetun määrärahan kasvu on yhteensä 1 797 149 euroa. Määrärahaesitys 2016 määräraha 2015 18 742 149 euroa 16 945 000 euroa 10
29.80. 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) Momenteille myönnetään 4 400 000 euroa. Selvitysosat: Määrärahaa saa käyttää: Rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen ja muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen, kunnossapitoon ja parantamiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen 2 000 000 euroa. muinaisjäännösalueiden hoitotukiin 150 000 euroa. Tukea voidaan kohdentaa myös valtion omistamiin muinaisjäännöksiin kohdistuvaan, saavutettavuutta kohentavaan yhdistysten/yhteisöjen toimintaan. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämis- ja korjausavustuksiin 400 000 euroa. Avustusten maksamiseen maailmanperintösopimuksen mukaiseen suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan sekä rakentamiseen liittyvien arkeologisten tutkimusten suorittamiseen, sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviin toimenpiteisiin yhteensä 400 000 euroa. Museoiden valtionavustuksiin 1 300 000 euroa Kulttuuriperinteen tallentamisen ja tutkimisen tukemiseen 150 000 euroa Määrärahaesitys 2016 Määräraha 2014* 4 400 000 euroa 3 538 000 euroa * Vuoden 2015 määräraha ei ole vielä kokonaisuudessaan tiedossa laatimishetkellä 11
Esityksen perustelut: Avustuksilla jatketaan ja vahvistetaan ohjelmallista kansallisen kulttuuriperinnön turvaamista. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen, kunnossapitoon ja parantamiseen tarkoitetut, ns. entistämisavustukset Valtion taloudellisen tuen avulla voidaan tuloksellisesti vaikuttaa maamme arvokkaimman rakennusperinnön säilymiseen, edistää rakennusten asianmukaista korjaamista sekä toteuttaa vuonna 2010 voimaan tullutta lakia rakennusperinnön suojelusta. Museoviraston entistämisavustuksiin liittyvä asiantuntijavalvonta hyödyttää myös rakennusten omistajia, erityisesti ohjauksen muokkaus opasaineistoiksi ja käytännön tueksi. Käsityövaltaisella restauroinnilla on työllistävä vaikutus. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämiseen ja korjaamiseen Alusten korjaus- ja entistämisavustuksilla tuetaan myös niiden vaatiman infrastruktuurin, kuten telakoiden kunnossapitoa sekä tärkeimpien vapaa-ajan klassikkoalusten (purje- ja moottoriveneet) entistämishankkeita. Maailmanperintösopimuksen mukaiseen suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan Maailmanperintösopimuksen mukaiseen suojelu-, tutkimus- ja valistustoimintaan oli käytettävissä vuonna 2014 yhteensä 250 000 euroa. Summan korottaminen 400 000 euroon vuonna 2016 sopisi hyvin maailmanperintökomitean jäsenyyteen. Avustukset osoitetaan maailmanperintökohteilla sijaitsevien kohteiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Muinaisjäännösten hoitotuki Muinaisjäännösten hoidolla parannetaan kulttuuriperintökohteiden säilymistä ympäristössään ja lisätään kulttuuriympäristön arvostusta. Hoidetuilla kohteilla on merkittävä virkistys-, opetus- ja nähtävyyskäyttö. Hoitotukea myönnetään maanomistajille korvauksena heidän maallaan olevien muinaisjäännösten hoidosta aiheutuvista kustannuksista sekä hoidon suunnittelun että toteuttamisen osalta. Tuettavat toimet voivat liittyä esimerkiksi alueen raivaamiseen, laiduntamiseen, kävijäinfrastruktuurin rakentamiseen ja muinaisjäännöksen rakenteiden tukemiseen. Tuki suunnataan niiden kohteiden hoitoon, jotka jäävät muiden tukijärjestelmien avulla toteutettavan kulttuuriympäristön hoidon ulkopuolelle. Tukea voidaan myöntää myös valtion omistamiin kohteisiin (kuten hylkyihin) liittyvään toimintaan. 12
29.80. 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 790 000 euroa. Momentin perustelua esitetään laajennettavaksi siten, että määrärahaa saisi käyttää myös kaluston ja laitteiden leasing-hankintoihin. Esityksen perustelut: Museoviraston TTS:n mukaisiin hankintoihin tarvitaan määrärahaa. Lisäksi kiinteistöjen hallinnansiirron toteuduttua mm. kiinteistöjen turvajärjestelmät jäivät käyttäjän vastuulle. Vuonna 2016 valmistuva Kokoelma- ja konservointikeskus vaatii oman kalustamisen. Kalustamisen lisäksi vuokralaisen tulee huolehtia kohteen kulunvalvonta- ja turvajärjestelmistä. Tästä aiheutuvat kulut ovat 420 000 euroa. Turvajärjestelmien ylläpitoon ja päivityksiin varaudutaan museokohteiden osalta 50 000 eurolla. Viraston toimistokalusteiden tason ylläpitämiseen esitetään momentille 20 000 euroa. Kansallismuseon kävijämäärät ovat kasvussa, ja museon vaikuttavuutta lisää myös tilojen käyttö kokous-, seminaari- ja tapahtumatarkoituksiin. Kansallismuseon tavoitteena on olla matalan kynnyksen kohtauspaikka, jossa museon omien kulttuuriperintöpalveluiden käyttöä tukevat laadukkaat ja modernit kahvila-, neuvottelu- ja monitoimitilat. Yleisöjen osallistuminen ja vuorovaikutteisuus kulttuuriperintötyössä edellyttävät toimivia työpajatiloja, joita museolla nykytilanteessa ei ole. Kansallismuseon yleisötilojen kalustamisesta aiheutuvat kustannukset ovat 300 000 euroa. Määrärahaesitys 2016 Määräraha 2015 790 000 euroa 80 000 euroa 13
29.80. 71. Museoviraston kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentti ehdotetaan lisättäväksi talousarvioon. Momentille myönnetään 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Museoviraston kokoelmahankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen ja arkeologisten löytöjen lunastamiseen. Selvitysosa: Momentilta kartutetaan Suomen kansalliskokoelmaa. Hankintoja tehdään kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin esine- ja kuvakokoelmiin. Momentilta maksetaan myös Museoviraston lunastamien arkeologisten löytöjen lunastusmaksut. Uutta kokoelmamomenttia ehdotetaan lisättäväksi talousarvioon, jotta varmistettaisiin strategian mukainen kokoelman kartuttaminen. Erillinen momentti lisää myös läpinäkyvyyttä rahoitukseen, kun voidaan budjetoida kokoelmahankintoihin tarkoitettu määräraha omalle momentilleen. 14
29.80. 75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää perusparannuksiin, kunnossapitoon, pienehköihin rakennushankkeisiin sekä museolaivojen korjaustöihin. Esityksen perustelut: Museovirasto vastaa hallinnassaan olevan rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän Seurasaaren ulkomuseoalueen rakennuskokoelman hoidosta, rakennuskonservoinnista ja siihen liittyvän osaamisen esittelystä ja oppilaitosyhteistyöstä. Museovirasto on valtion strategisten linna-, museoja nähtävyyskohteiden päävuokralainen ja vastaa pienehköistä, käyttäjän ja yleisön tarpeita palvelevien muutos- ja korjaustöiden toteuttamisesta. Museovirastolla on restauroinnin asiantuntijana velvollisuus toimia näkyvänä keulakuvana valtion tavasta vaalia käytössään ja hallussaan olevaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta kansallisomaisuutta. Kulttuurihistoriallisen ja taloudellisen arvon lisäksi näillä kiinteistöillä on huomattava matkailullinen ja työllistävä merkitys. Merkittävän kuluerän muodostavat Seurasaaren yhdeksänkymmenen rakennuksen korjaukset. Lisäksi Seurasaaren kävijä- ja esineturvallisuuden parantaminen on välttämätöntä. Seurasaaressa jatketaan systemaattista rakennusten dokumentointia ja käynnissä oleviin hankkeisiin liittyvien rakennushistoriaselvitysten ja restaurointiraporttien laatimista. Seurasaaressa jatkuu uuden museokeskuksen ja siihen kuuluvan Iisalmen pappilan restaurointi- ja uudisrakennushanke. Hankkeeseen on varattu 1 200 000 vuosille 2015 2017, mikä kattaa pappilan restauroinnin, uudisrakennuksen ja piha-alueen kunnostamisen. Uudisrakennus valmistuu vuoden 2015 lopussa ja pappilan restaurointi jatkuu vuoden 2016 syksyyn asti. Valtion strategisten museo- ja nähtävyyskohteiden toiminnan turvaamiseksi toteutetaan niissä käyttäjiä palvelevia kehittämishankkeita kuten lipunmyynti- ja museomyymälärakenteita. Hankkeisiin liittyy tutkimusta ja dokumentointia sekä loppuraportointi. Tärkeänä painopistealueena ovat kohteiden saavutettavuutta parantavat hankkeet. Erityisesti linnojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta kehitetään yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Olavinlinnassa jatketaan toimenpiteitä esteettömän liikkumisen mahdollistamiseksi linnan keskeisissä osissa. 15
Valtion strategisten linna-, museo-, museoalus- ja nähtävyyskohteiden säilymisen ja oikeaoppisen hoidon takaamiseksi kehitetään tutkimus- ja dokumentointimenetelmiä, joista keskeisenä mm. linnojen muurikorjauksissa hyödynnettävät stratigrafiakartoitukset. Linnojen muurikorjauksiin liittyvät kartoitukset ja materiaalitutkimukset vakiinnutetaan osaksi hankkeisiin liittyvää tutkimustyötä. Louhisaaren kartanossa jatketaan kattomaalausten tutkimushanketta yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen ja Metropolian kanssa. Investointimomentilta on tarkoitettu maksettavaksi myös kansallisesti merkittäviksi arvotettujen museolaivojen (jäänmurtaja Tarmo, majakkalaiva Kemi, luotsikutterit) ja Kansallismuseon yhteensä yli 100 pienempää vesikulkuneuvoa käsittävän kokoelman jatkuvat kunnostus- ja restaurointityöt. Tähän on vuosittain varattava 100 000 euroa. Museojäänmurtaja Tarmon kunto on osoittautunut tutkimuksissa huomattavasti arvioitua huonommaksi. Alus vaatii välittömän telakoinnin. Hankkeen tarkoituksena on pitää kansalliskokoelmaan kuuluva alus varusteluineen kunnossa ja yleisön saavutettavissa. Aluksella on merkittävä rooli Suomen itsenäistymisen historiassa ja projekti halutaan saada valmiiksi vuodeksi 2017. Telakoitumiskustannukset korjauksineen ja museoesineitten siirtoineen ovat yhteensä 1 400 000 euroa. Momentille ehdotetaan kertaluonteisena lisäyksenä 1 400 000 euroa vuodelle 2016. Määrärahaesitys 2016 Määräraha 2015 2 300 000 euroa 799 000 euroa 16
29.80. 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 150 000 euroa. Momentin perustelua esitetään selvennettävän siten, että siinä mainittaisiin mahdollisuus käyttää määrärahaa muinaismuistolain perusteella yksityisen rakennuttajan vastuulla olevien tutkimuskustannusten osittaiseen kattamiseen tilanteissa, joissa tutkimuskustannukset nousevat huomattavan korkeiksi. Määrärahaa ei voi käyttää valtion, kuntien tai valtion ja kuntien liikelaitosten tai kokonaan niiden omistamien yhtiöiden hankkeissa. Määrärahaesitys 2016 Määräraha 2015 150 000 euroa 50 000 euroa 17
MUISTIO 1 29.80. 55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen Kulttuuriperinnön digitointi ja tietojärjestelmien kehittäminen Hallitusohjelman ja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti julkisen sektorin digitaalisen tietoaineiston saavutettavuutta parannetaan ja edistetään sen uudelleenkäyttöä. Museoviraston kannalta keskeisiä asioita tietovarastojen avaamisessa ovat esine- ja kuvakokoelmien metatietojen ja aineiston keskeisten osien digitointi, kulttuuriympäristöaineistojen ja arkistojen digitointi ja sellaisten tietojärjestelmien kehittäminen, että aineistojen automaattinen lataaminen mahdollistuu. Näiden toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan erillistä tähän tarkoitukseen suunnattua rahoitusta. Museovirasto pystyy normaalin suunnittelu-, laadunvalvonta ja tilakapasiteetin puitteissa pitämään samanaikaisesti yllä vuositasolla kahta esine- ja kuvakokoelmia koskevaa digitointihanketta ja yhtä kulttuuriympäristöaineistojen digitointihanketta. Digitointihankkeiden vuosikustannus on yhteensä 600 000. Kokoelmanhallinta- ja kulttuuriympäristöjärjestelmien rajapintojen kehittäminen digitaaliseen pitkäaikaissäilytysjärjestelmään sekä kulttuuriympäristöaineistojärjestelmien rajapinnat Finnaan. Näiden hankkeiden kustannusvaikutus on yhteensä 100 000. Museovirasto johtaa yhdessä Suomen kansallisgallerian ja Museoliiton kanssa Museo 2015-hanketta, jonka tavoitteena on luoda koko museokentälle yhteiset käytännöt ja taloudellisesti kestävät ratkaisut kokoelmien luettelointia, hallintaa sekä avointa ja helppoa käytettävyyttä varten. Hankkeen myötä toteutetaan museokentän edellytysten mukaisesti vaiheittain siirtymä yhtenäiseen kokoelmahallinnan tietojärjestelmään. Tämän hankkeen kulu vuodelle 2016 on 140 000. 18