Palvelutarvekartoitusanalyysi

Palvelutarvekartoitusanalyysi Vuolijoen aluelautakunta vauhtiin -hanke Projektipäällikkö Katimari Partanen Vuolijoen alueen asukkaiden mielipiteitä ja tarpeita kartoitettiin kesän 2016 aikana. Ne ovat lähtökohta alueen kehittämiselle. Aluelautakuntakonseptia rakennetaan yhdessä asukkaiden kanssa. Kuvassa kylätilaisuus Ulpukassa 21.7.2016, jolloin puhuttiin erityisesti pankkipalveluista. Versio 19.9.2016

Sisällysluettelo SAATESANAT... 3 VASTAAJATIEDOT... 4 TYYTYVÄISYYS ELÄMISEEN JA PALVELUIHIN... 7 ASUMINEN JA KOTIIN TUOTETTAVAT PALVELUT... 11 SAIRAANHOITO JA HYGIENIA... 13 VAPAA SANA, SOTE... 13 SIIVOUS JA PYYKKIHUOLTO... 14 RUOKAHUOLTO... 14 HUOLTO- JA PIHATYÖT... 15 MUU HOITO JA HOIVA... 15 MUUT AVUSTAVAT TOIMINNOT... 16 MUUT PALVELUT... 16 VAPAA SANA, LAPSET... 16 VAPAA SANA, IKÄÄNTYNEET... 18 APUA IKÄÄNTYNEILLE, ULPUKKA... 19 PAIKALLISET PALVELUT, YRITTÄMINEN JA TYÖ... 20 VAPAA SANA, PALVELUT, PANKKIPALVELUT... 22 TYÖOSUUSKUNTA... 24 UUDET PALVELUNTUOTTAJAT... 25 VAPAA SANA, YRITTÄJÄT JA TYÖ... 26 NUORET... 27 MAAHANMUUTTAJAT... 28 KULJETUSPALVELUT... 29 VAPAA SANA: KYYDIT JA KULJETUKSET... 32 1

VAPAA SANA: YHTEYDET... 38 ELINYMPÄRISTÖ JA TIESTÖ... 39 INVESTOINTI- JA KORJAUSKOHTEET... 39 UIMARANNAT, VENESATAMAT JA KODAT:... 44 LADUT JA KUNTORADAT, URHEILU- JA TENNISKENTÄT... 46 TIESTÖ... 47 VUORESLAHDENTIE... 49 OTANMÄKI... 52 VUOLIJOKI... 53 MAISEMA JA MUUTA... 55 TONTIT, KIINTEISTÖT JA KAAVOITUS... 57 KOULUT, HARRASTUKSET, KYLÄT... 58 KOULUKULJETUKSET... 58 KOULUT... 59 HARRASTUSTOIMINTA... 64 KIRJASTO... 65 NUORET JA HARRASTUKSET... 68 VAPAA SANA, HARRASTUKSET... 71 TAPAHTUMAT... 72 VAPAA SANA, KYLIEN TIEDOTTAMINEN... 73 TALKOOT... 75 VAPAA SANA: VAPAAEHTOISUUS... 76 KYLÄT JA YHTEISTYÖ... 77 MITÄ ASIOITA HALUAISITTE VUOLIJOEN ALUELAUTAKUNNAN HOITAVAN?... 79 2

SAATESANAT Vuolijoen aluelautakunta vauhtiin hankkeen tavoitteena on saada ajan tasalla olevaa tietoa aluelautakunnan kehittämis- ja toimintasuunnitelmaa 2017-2019 varten. Hankkeen toimenpiteenä käynnistettiin palvelutarpeiden ja tuottajien selvittäminen Vuolijoen yhdeksän kylän alueella Kajaanin kaupungissa. Palvelutarvekartoituksen suunnittelu lähti liikkeelle toukokuussa 2016. Kartoituksen ensimmäinen versio lähti lausuntokierrokselle sähköpostitse Vuolijoen aluelautakunnan jäsenille 24.5.2016. Lisäksi kartoitusta käsiteltiin työpajassa 2.6. ja kommentteja pyydettiin 3.6. ja 5.6. Projektipäällikkö Katimari Partanen sai apua kysymysten laadintaan myös Meeri Vaaralalta (Rovaniemen aluelautakunnat), Tarja Lukkarilta (Kajaanin ammattikorkeakoulu) ja Marjo Valtaselta (edeltävä Meidän Vuolijoki -hanke). Palvelutarvekartoitus päätettiin kohdentaa vastattavaksi myös kesäasukkaille ja niille, joilla on siteitä alueeseen, jotta saatiin lisätietoa mm. erilaisiin kunnossapitotoimiin ja mökkitalkkaritoimiin liittyvistä palvelutarpeista, jotka voivat tarjota lisäansioita paikallisille yrittäjille ja vahvistaa näin alueen elinkeinoja. Kysely päätettiin toteuttaa sekä netissä että samaan aikaan paperilomakkeena. Kartoitukseen kehotettiin vastaamaan joko netissä tai eri tilaisuuksissa saatavilla olleella lomakkeella. Kysymyksiä oli kaikenikäisille ja ne liittyivät muun muassa kotiin tilattaviin palveluihin, kuljetuksiin, harrastuksiin sekä yhteistyöhön, joilla tuetaan asumista kylillä. Vastaajia kannustettiin vastaamaan niihin kysymyksiin, jotka koskevat heitä itseään tai perhettään. Kartoituksella oli kysymyksiä myös yrittäjille palveluntuottajina. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin kolme 50 euron lahjakorttia 15.7. paikallisiin palveluihin (Runokki Puoti, Auto- ja Rengashuolto Oulujärvi sekä Teppanan Fysikaalinen hoitolaitos). Projektipäällikkö muokkasi aineiston nettimuotoon apunaan Kajaanin kaupungin projektipäällikkö Katja Moilanen. Palvelukartoitus avattiin netissä torstaina 9.6. ja sillä oli vastausaikaa 30.6. saakka. Kysely oli voimassa ensin perjantaihin 8.7. saakka. Vastausaikaa jatkettiin netissä keskiviikkoon 13.7. saakka. Projektipäällikkö muokkasi ja taittoi samat kysymykset ja vastausmallit kuusisivuiseksi paperilomakkeeksi Kajaanin painatuskeskuksessa. Lomakkeita painatettiin yhteensä 850. Kysymyslomakkeiden mukana jaettiin vastauspalvelukuoret, joiden avulla posti toimitti vastaukset kaupungintalolle. Paperilomakkeita oli jaossa 10. 30.6. eri tilaisuuksissa, joissa projektipäällikkö myös haastatteli vastaajia ja tarvittaessa auttoi vastaamisessa. Lisäksi aluelautakunnan jäsenet jakoivat palvelukartoituslomakkeita Ojanperällä, Koskella, Ounaksessa, Kytökoski-Saaresmäessä, Vuottolahdessa ja Otanmäessä. Täydentävät tilaisuudet pidettiin Koskella, Ounaksessa ja Ulpukassa. Lomakkeen saattoi ottaa tämän jälkeen täytettäväkseen vielä Vuolijoen ent. kunnanviraston aulasta. Muutama kyselylomake annettiin pyynnöstä vielä tilaisuuksissa 19. ja 21.7. ja posti toi ne perille 2.-3.8. Projektipäällikkö kopioi paperivastaukset nettilomakkeelle tietokanta-ajoa varten. Käsillä olevaan koko aineiston analyysiin on projektipäällikkö Partanen koonnut, jaotellut ja analysoinut tullutta aineistoa, jonka pohjalta työskentelyä jatketaan yhdessä aluelautakunnan kanssa. Loppuosan avoimia vastauksia, jossa mm. esitettiin ideoita kokeiluille, on siirretty oman aihepiirinsä alle. Pääaineistona on raportti Vuolijoen alueen palvelutarvekartoitus kaikki vastaukset (18.8.2016). Lisäksi tietokannasta on ajettu kyläkohtaisia raportteja. Aineiston tietokanta-ajot on tehnyt Katja Moilanen. 3

Prosentti VASTAAJATIEDOT Kysely täytettiin yhteensä 250 kertaa, josta nettilomakkeella 101 kertaa ja paperilla 149 kertaa. Lisäksi tuli 3 paperilomaketta, jotka hylättiin asiattomina. Naisia vastaajista oli 60 %, miehiä 40 %. Lomakkeella oli tila arvontaa varten nimelle, osoitteelle, sähköpostiosoitteelle sekä puhelinnumerolle. Yhteystiedot on jätetty pois raporteista. Niistä ei koota tai perusteta henkilörekisteriä. Lomakkeiden lisäksi käytössä on ollut haastatteluaineisto. Projektipäällikkö kirjasi noin 50 henkilön tarpeita ja kehittämisajatuksia useissa eri tilaisuuksissa. Palvelutarvekartoitukseen oli mahdollista vastata myös nimettömänä. Nimettömiä vastauksia tuli paperitse 53 kappaletta. Ikäryhmä: Vastaajavaihtoehdot jaettiin viiteen ikäryhmään: 0 18, 19 49, 50 64, 65 74, 75-vuotiaat (Kuvio 1). Suurin ikäryhmäedustus, noin kolmasosa kyselyyn vastanneista ilmoitti kuuluvansa ikäryhmään 50 64 vuotiaat. Vastaajista neljäsosa ilmoitti olevansa ikääntyneitä, yli 75-vuotiaita. Monet olivat kirjoittaneet käsin myös oman, korkean ikänsä. Kuvio 1: Ikäryhmä. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 28.4% 32.4% 16.0% 20.4% 10% 0% 2.8% 0-18 19 49 50 64 65 74 75- Ikäryhmä (N = 250) 4

Prosentti Työssäkäynti: Vaihtoehdot olivat seuraavat: 1) töissä kotona, 2) töissä kodin ulkopuolella, 3) työtön, 4) eläkkeellä, 5) omaishoitaja, 6) opiskelija ja 7) muu, mikä? Vastaajista 44 % kertoi olevansa eläkkeellä. 42,4 % kertoi käyvänsä töissä kodin ulkopuolella. (Kuvio 2) Kotona kertoi tekevänsä töitä viisi henkilöä. Muu, mikä, kohdassa annettiin seuraavia määreitä: yrittäjä, äitiysloma, kuntoutusrahalla, koululainen, kalastaja, maatalousyrittäjä. Kuvio 2: Työssäkäynti. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 42.4% 44.0% 30% 20% 10% 0% 6.0% 6.0% 2.0% 1.6% 3.2% Töissä kotona Töissä kodin ulkopuolella Työtön Eläkkeellä Omaishoitaja Opiskelija Muu, mikä? Työssäkäynti (N = 250) Kotitalouteen kuuluvien henkilöiden määrä: Kohdassa oli avoin vastaustila. Lähes puolet vastanneista, 117 henkilöä, ilmoitti kotitalouteensa kuuluvan 2 henkilöä. Yksin kertoi asuvansa 65 vastaajaa ja kolmihenkisessä taloudessa 24 vastaajaa. Paperilomakkeita, joista lukumäärä puuttui, oli 15. Lisäksi yhdessä lukumäärä oli 1-2. Näistä tarkka lukumäärä piti päätellä vastausaineistosta nettilomakkeen täyttöä varten. Kotitalouden rakenne: Vastaajia pyydettiin rastittamaan, onko kotitaloudessa seuraavia: 1) alle kouluikäisiä lapsia, 2) kouluikäisiä lapsia, 3) yli 75-vuotiaita, 4) omaishoidettavia, 5) erityistä tukea tai apua tarvitsevia, 6) kotihoidon asiakas (kotipalvelu ja/tai kotisairaanhoito), 7) kehitysvammahuollon asiakas tai 8) ei yllä mainittuja. Yli puolet (55,2 % vastaajista) ilmoitti, ettei heidän kotitaloudessaan ole yllä mainittuja. (Kuvio 3) Kouluikäisiä lapsia oli lähes neljäsosalla. 44 henkilöä kertoi, että kotitaloudessa on yli 75-vuotiaita henkilöitä. Muutamista vastauksista tieto yli 75-vuotiaista puuttui, mutta se oli lisättävissä vastaajaan omaa ikää katsomalla. 5

Prosentti Prosentti Kuvio 3: Onko kotitaloudessanne. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 55.2% 40% 30% 20% 10% 0% 12.0% 19.6% 17.6% 2.4% 3.6% 2.8% Alle kouluikäisiä lapsia Kouluikäisiä lapsia Yli 75-vuotiaita Omaishoidettavia Erityistä tukea tai apua tarvitsevia Kotihoidon asiakas (kotipalvelu ja/tai kotisairaanhoito) 1.2% Kehitysvammahuollon asiakas Ei yllämainittuja Onko kotitaloudessanne (rastittakaa kaikki tarpeelliset kohdat) (N = 250) Asuminen: 84,8 prosenttia vastaajista kertoi asuvansa entisen Vuolijoen kunnan alueella. Kesäasukkaita tai muita siteitä omaavia kertoi olevansa 20,8 prosenttia (52 henkilöä). Joillakin vastaajista oli sekä vakituinen että kesäasunto alueella. Kylä: Oman kylänsä pystyi valitsemaan yhdeksästä vaihtoehdosta. Kyselyn vastaajista 24,8 prosenttia ilmoitti kyläkseen Vuolijoen ja 20,4 prosenttia Otanmäen. Seuraavina kyselyssä tulivat Ounas ja Vuottolahti, joissa molemmissa vastaajia oli yli 30. (Kuvio 4) Kuvio 4: Kylä 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 10.4% 3.2% 4.8% Koski Kuusiranta Kytökoski- Saaresmäki 24.8% 20.4% 13.6% 13.2% 6.8% 1.2% 4.0% Käkilahti Ojanperä Otanmäki Ounas Vuolijoki Vuottolahti Muu, mikä? Kylä (N = 250) Kylän kohdalla oli mahdollisuus mainita myös muu vaihtoehto ja ääniä saivat Siltala, Pentinpuro, Käkisaari ja Uimaniemi. 6

TYYTYVÄISYYS ELÄMISEEN JA PALVELUIHIN Vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-5 tyytyväisyyttään Vuolijoen alueen palvelutarjontaan, oman kylän palvelutarjontaan sekä oman kylän teiden, kevyenliikenteen ja ympäristön kuntoon. Asteikon yläpäässä 5 tarkoitti hyvää tyytyväisyyttä ja alapäässä 1 täyttä tyytymättömyyttä. Kuvio 5: Arvioikaa asteikolla 1-5. 2.6% Kuinka tyytyväinen olette Vuolijoen alueen palvelutarjontaan? (N = 228) 18.0% 29.8% 39.9% 9.6% Kuinka tyytyväinen olette oman kylänne palvelutarjontaan? (N = 226) 4.4% 15.9% 15.9% 26.1% 37.6% 5 4 3 2 1 3.2% Kuinka tyytyväinen olette oman kylänne teiden, kevyenliikenteen väylien ja ympäristön kuntoon? (N = 218) 11.0% 19.3% 27.1% 39.4% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Prosentti Vuolijoen alueen palvelutarjonnasta suurin osa vastaajista, lähes 40 prosenttia, antoi arvosanan 3, joka kuvasi keskitasoa. (Kuvio 5). Vastaukset painottuivat kuitenkin asteikon alapäähän. Parhaimman arvosanan 5 antoi vain 2,6 prosenttia. Tyytymättömyys oman kylän palveluihin oli suurempaa kuin koko alueen palveluihin. Koko alueen kohdalla 39,4 antoi palveluille arvosanaksi 1-2, oman kylänsä kohdalla 42 prosenttia. 15,9 % kertoi, ettei ole lainkaan tyytyväinen oman kylänsä palvelutarjontaan, kun koko alueen kohdalla sama osuus oli 9,6 %. Mielipidekartoituksessa synkin arvio annettiin kohdassa, jossa pystyi ottamaan kantaan tiestöön (Kuvio 5). Yli kolmannes vastaajista osoitti suurta tyytymättömyyttä teiden, kevyenliikenteenväylien sekä ympäristön kuntoon. Seuraavassa kohdassa pyydettiin arvioimaan omaa pärjäämistä kotona kahden ja viiden vuoden kuluttua. Vastaajat arvioivat palvelutarpeensa kasvavan (Kuvio 6). Kymmenen prosenttia kysymykseen vastanneista (N=218) arvioi viiden vuoden kuluttua tarvitsevansa ulkopuolista apua. Toisaalta hieman yli puolet uskoi pärjäävänsä edelleen hyvin ilman ulkopuolista apua viiden vuoden kuluttua. 7

Kuvio 6: Arvioikaa asteikolla 1-5. 63.7% 16.6% Kuinka hyvin arvioitte pärjäävänne kotona kahden vuoden kuluttua? (N = 223) 10.3% 4.0% 5.4% 5 4 55.5% 3 2 13.3% 1 Kuinka hyvin arvioitte pärjäävänne kotona viiden vuoden kuluttua? (N = 218) 12.4% 8.7% 10.1% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Prosentti Kuudes ja viimeinen osion kysymys käsitteli valokuituverkon saamisen tärkeyttä (Kuvio 7). Vastauksissa painottuivat ääripäät. Hyvin tärkeänä ja en lainkaan tärkeänä vastauksia oli lähes yhtä paljon. Kuvio 7: Kuinka tärkeänä pidätte valokuituverkon saamista omalle alueellenne? 28.5% 15.8% 5 Kuinka tärkeänä pidätte valokuituverkon saamista omalle alueellenne? (N = 221) 19.0% 4 3 2 11.8% 1 24.9% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Prosentti 8

Osion päätteeksi oli mahdollisuus listata lisätietoja oman kylän palveluista Otanmäki: Huoltoasema, ravintola, kauppa, kirjasto, parturi, hammashoitola, koulu, päiväkoti. Kauppa, koulu, kirjasto, ravintola, huoltoasema, urheilutalo, päiväkoti. Kauppa, apteekki, kirjasto, huolto-asema. Kauppa, baari, huoltoasema, maauimala, kuntosali, apteekki, koulu. Kauppa, kirjasto, hammaslääkäri, Seo, apteekki, ravintola, Urkki (=maauimala, kuntosali, liikuntasali, nuokku), koulu, fysioterapia/hieroja, kampaamo. Siwa, hammaslääkäri, koulu. Otanmäessä, jossa vanhempani asuvat, on kauppa, posti ja kotihoidonpalvelut. Saaresmäessä, jossa on vanhempieni vapaa-ajanpaikka, ei ole mitään palveluja. Vuolijoki: Kauppa, pankki, apteekki, parturi-kampaamo, lahjatavaraliike/kahvila. Kauppa, Runokki, pankki, apteekki ja Riihipiha. Kauppa, apteekki, pankki, koulu, lääkäri, posti, kukkakauppa, parturi, taksi. Kauppa, joka Saleksi muuttumisen myötä (ennen S-Market) kallistui hinnoiltaan niin merkittävästi, että elintarvikkeiden ostamisemme siirtyi pääosin keskustaan. Parturi, apteekki, pankki, kauppa, Runokki. Kauppa, Apteekki, Posti, Osuuspankki, Päiväkoti, Koulu, Kotihoito. Kukka-lahjatavaraliike hyvä, vaikkakin hinnoiltaan keskustan vastaavia liikkeitä huomattavasti kalliimpi. Polttoainepiste. Pankki. Kauppa. Vuottolahdessa, jossa on mökki, ei ole palveluita, lukuun ottamatta kauppaa, jossa hyvin suppea tarjonta. Kohtauspaikka Caravan-alue, jossa baari ja tanssitapahtumia yms. Ahon kauppa, Otanmäen palvelut 8 km:n päässä. Meille tulee posti, vesi, sähkö ja tie. Kyläseura järjestää noin kerran vuodessa lettukestit tai jotain tapahtumaa. Kylämuseo, Konepalvelu J. Matikainen. Posti tulee, roskat menee. Koulukuljetus, sähkö ja vesi. Kuoppainen soratie sekä silloin tällöin ajava linja-auto ja kirjastoauto. 9

Käkisaaressa ei mitään. Lähimmät palvelut Vuolijoen kylällä. Peruspalveluthan siellä on. Erityistä tukea tarvitseville taksikyyditys kouluun. Kirjastoauto, koulukuljetus. Kylätalo. Kerhoja. Ei ole erityisiä palveluja. Kylätalo rakennettu talkoilla, ja sitä voi itse vuokrata tarvittaessa. Lisäksi jokunen kerhotoiminta. Kyläseuran omaa toimintaa kaikenikäisille (erilaisia tapahtumia), kansalaisopiston ryhmä, hiihtolatu talvisin talkoovoimin ym. Teiden hoito. Ai Kuusirannalla? Palveluita? Ei mitään? Kun en tiedä. EI tietoa Eipä juuri mitään, ainakaan tiedossa. Ei mitään Kyläyhdistys ja metsästysseura toimivat aktiivisesti ja tuovat virkistystä sekä toimintaa alueelle. Mökkiläisenä haen palvelut Kajaanin keskustasta ja satunnaisesti Vuolijoelta. Vaikeita kysymyksiä (edelliset), kun ei tiedä huomisesta, saati vuosia. Kevyenliikenteenväylä puuttuu. Kotisairaanhoitajan käynnit tarvittaessa. 10

Prosentti ASUMINEN JA KOTIIN TUOTETTAVAT PALVELUT Tässä osiossa haarukoitiin sitä, millaista palvelua vastaajat saavat, kuka palvelua tuottaa ja mitä palvelua he lisäksi tarvitsisivat ja milloin. Ensimmäisen kysymykseen, Saako kotitaloutenne tällä hetkellä palveluja tai apua vastasi 120 henkilöä. Heistä yli puolet kertoi saavansa apua sukulaiselta. Naapuriapua kertoi saavansa 40 %. Yli neljäsosa kertoi saavansa apua ystävältä. Kohdassa oli mahdollisuus rastittaa useita vastauksia. (Kuvio 8). Kuvio 8: Saako kotitaloutenne tällä hetkellä palveluja tai apua. 100% 90% 80% 70% 60% 57.5% 50% 40% 40.0% 30% 20% 25.8% 26.7% 10% 9.2% 10.0% 0% Kainuun Sote-kuntayhtymältä Kajaanin kaupungilta Sukulaiselta Naapurilta Ystävältä Muualta, mistä? Saako kotitaloutenne tällä hetkellä palveluja tai apua? Rastittakaa tarvittavat. (N = 120) Muualta, mistä, kysymykseen tulleita vastauksia: mökkitalkkarilta, ostopalveluja, Eläkeliitto ja Reumaliitto, (retket), yksityinen siivouspalvelu, Lumityöt urakoitsijalta, Siivooja Ulpukasta ja pyykit, Siivousrinki, yrittäjiltä sekä siivous. Palveluiden maksullisuuteen vastasi 158 henkilöä. Näistä 46 kertoi maksavansa palveluista. 11

Prosentti Kysymykseen Tarvitsetteko lisäapua arjen sujumiseen tuli runsaasti vastauksia, 224. (Kuvio 9). Heistä yli 70 % vastasi, ettei tarvitse. Vain kymmenen prosenttia kertoi tarvitsevansa lisäapua arjen sujumiseen. Kuvio 9: Tarvitsetteko lisäapua arjen sujumiseen. 100% 90% 80% 74.6% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 10.3% 15.2% 0% Kyllä Ei Myöhemmin, milloin? Tarvitsetteko lisäapua arjen sujumiseen? (N = 224) Vastauskohtaan myöhemmin, milloin vastanneita oli 34. He arvioivat tarvitsevat palveluita näin: Varmaankin vanhempana, kukapa tietää, 10 v., 5 vuoden kuluttua, ehkä 5-10 vuoden kuluttua, vanhana, vaikea ennustaa, ei voi tietää, kun kunto heikkenee joskus 2030?, sitten kun en itse jaksa,?, kuka tietää?, ehkä parin-kolmen vuoden kuluttua, eipä tiedä, kun ikää karttuu lisää. riippuu toimintakyvystä / terveydentilasta, terveys määrää sekä kuka tietää tulevaisuuden. Mitä palvelua taloutenne saa tai tarvitsee: Osioon olivat vastanneet innokkaasti erityisesti ne, jotka ei ole tällä hetkellä tarvetta kotiin tuotettaville palveluille. Siksi ei-palkit olivat pitkiä. 12

SAIRAANHOITO JA HYGIENIA kohdassa kysyttiin seuraavista palveluista: Kainuun Sotekuntayhtymän kotisairaanhoito, Yksityinen kotisairaanhoito, Kotipalvelut, Saunominen, Suihkupesu, Iltaja/tai aamupesu, Jalkojenhoito, Pukeutuminen. (Kuvio 10) Kuvio 10: Sairaanhoito ja hygienia. Kainuun Sote-kuntayhtymän kotisairaanhoito (N = 212) Yksityinen kotisairaanhoito (N = 206) Kotipalvelut (N = 209) Saunominen (N = 207) Suihkupesu (N = 205) Ilta- ja/tai aamupesu (N = 203) Jalkojenhoito (N = 213) Pukeutuminen (N = 206) 5.7% 3.3% 0.0% 1.5% 2.4% 1.9% 1.0% 1.0% 1.0% 1.0% 0.0% 1.0% 0.5% 1.0% 5.2% 9.4% 91.0% 98.5% 95.7% 98.1% Saadaan Ei saada, mutta olisi tarvetta 98.0% Ei tarvetta 99.0% 85.4% 98.5% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Prosentti Vastauksissa nousi esille erityisesti jalkojenhoidon tarve. Palvelua oli vailla 20 uutta asiakasta. Lisäksi 7 oli sitä mieltä, että talous tarvitsee, muttei saa Kainuun Sote-kuntayhtymän kotisairaanhoitoa. VAPAA SANA, SOTE Terveyspalvelujen pysyminen kunnassa. Tk palvelut pysyisivät edes entisellään. Lääkärit kylälle takaisin. Nyt on vaikeampi päästä, kun pitää varata aika ja puhelin tuuttaa varattua. Ei ole nettiä. Jos ei ole konetta, ei pääse. Täällä ei ole yksityisiä palveluita. Tänne pitäisi saada fysikaalinen hoito soten palveluna. Nyt menevät taksilla Kajaaniin. Myös riittävän tasokkaan sote-palvelun säilyminen Vuolijoella on elintärkeä asia. Että toivotaan terveyskeskuksen ja lääkärin palveluiden säilyvän Vuolijoella ja Otanmäessä. Aluelautakunnan tehtävä huolehtia, että terveyspalvelut säilyvät Vuolijoella ja Otanmäessä, sekä lääkärit omalla paikkakunnalla lähipalveluna. 13

Otanmäkeen kerran viikossa laboratoriokokeiden ottopaikka. Järjetöntä, että Otanmäestä kymmenet ihmiset joutuvat jollakin kyydillä menemään Vuolijoelle. 1 laborantti tulisi Otanmäkeen, niin homma olisi hoidettu. Palvelutarjottimen palvelujen saatavuuden varmistaminen. SIIVOUS JA PYYKKIHUOLTO Osiossa ilmeni uutta halukkuutta erityisesti suursiivoukselle (25 henkilöä) ja ikkunanpesulle (25 henkilöä) (Kuvio 11). Myös viikkosiivous, mattojen tuuletus sekä muu vaatehuolto herättivät kiinnostusta. Kuvio 11: Siivous ja pyykkihuolto. Viikkosiivous (N = 210) 4.8% 7.6% 87.6% Suursiivous (N = 213) 4.7% 11.7% 83.6% Ikkunoiden pesu (N = 218) 6.4% 11.5% 82.1% Mattojen tuuletus (N = 211) Petivaatteiden vaihto (N = 207) 4.3% 5.2% 2.4% 0.5% 90.5% 97.1% Saadaan Ei saada, mutta olisi tarvetta Ei tarvetta Pyykinpesu (N = 207) 3.4% 0.5% 96.1% Muu vaatehuolto, esim. korjausompelu (N = 186) 1.1% 4.8% 94.1% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Prosentti RUOKAHUOLTO Tämän aineiston perusteella ruoan ja elintarvikkeiden tuonnille sekä leipomiselle kotona olisi muutamilla uusilla talouksilla tarve. 14

HUOLTO- JA PIHATYÖT Olisiko ympäristön, tiestön ja mökkien huollossa lisäansiomahdollisuuksia? Maaseudun liitännäiselinkeinoista puhuttiin erityisesti 10 15 vuotta sitten. Sittemmin maanviljelyksessä tilakoot ovat kasvaneet, mikä asettaa rajoitteensa yrittäjän ajankäytölle. Tämän kyselyaineiston perusteella Vuolijoen alueella olisi tarvetta monenlaiselle huolto- ja pihaosaamiselle. Kylätalkkaria kaipaa 28 taloutta ja mökkitalkkaria 16 taloutta (Kuvio 12). Myös pihatöitä olisi tekeville käsille. Kodin pienille korjaus- ja huoltotöille olisi tarvetta 26 taloudella, kun tällä hetkellä palvelua kertoo saavansa 14 taloutta. Kysymykset oli aseteltu siten, että ne saavat vastaajan pohtimaan uusien palvelujen käyttöä arjessaan sitä kautta lisäämään työllisyyttä. Toisaalta aineiston perusteella ei voi yksi yhteen tietää, montako uutta palvelusopimusta alueelle voisi syntyä. Niihin vaikuttavat esimerkiksi hinnoittelu, saavutettavuus ja todellinen maksuvalmius. Asumiseen vaikuttaa myös saatu maksuton apu (70,9 %, N 158). Kuvio 12: Huolto- ja pihatyöt. Kylätalkkari (N = 210) Mökkitalkkari (N = 208) Halonhakkuu (N = 209) Halkojen kanto (N = 209) Talon lämmitys (N = 206) Lumityöt (N = 211) Auraus (N = 209) Nurmikon leikkaus (N = 212) P ihatyöt keväällä ja/tai syksyllä (N = 208) Viherrakennus (N = 205) Kodin pienet korjaus- ja huoltotyöt (N = 210) Marjojen poiminta pensaista (N = 211) 0.5% 13.3% 0.0% 7.7% 3.8% 5.3% 1.9% 2.9% 1.0% 2.4% 10.4% 5.2% 5.3% 7.1% 7.5% 3.4% 7.7% 2.0% 3.9% 6.7% 12.4% 2.4% 3.3% 21.1% 73.7% 86.2% 92.3% 90.9% 95.2% 96.6% 84.4% 85.4% 88.9% 94.1% 81.0% 94.3% Saadaan Ei saada, mutta olisi tarvetta Ei tarvetta 0% 20% 40% 60% 80% 100% Prosentti MUU HOITO JA HOIVA Tilapäiselle lastenhoidolle olisi tarvetta 13 uudessa taloudessa. Tilapäinen kodinhoito olisi ajankohtaista uutta palvelua kymmenelle taloudelle. 15

MUUT AVUSTAVAT TOIMINNOT Osiossa on kysymyksiä, jotka voisivat liittyä myös kyläyhteisöjen virike- ja talkootoimintaan. Jutteluseuraa kertoi kaipaavansa 12 henkilöä. (Kuvio 13). Kuvio 13: Muut avustavat toiminnot. Ulkoiluapu, kävelyttäminen (N = 206) 1.0% 1.5% 5.3% 92.2% Kuntoilussa avustaminen ja ohjaaminen (esim. kuntosalilla) (N = 202) 1.0% 4.0% 4.0% 91.1% Jutteluseura (N = 204) Lomakkeiden täyttöapu (N = 204) 1.5% 5.9% 4.4% 4.4% 3.4% 3.9% 88.2% 88.2% Saadaan Ei saada, mutta olisi tarvetta Ei tarvetta Muu, mikä? Apu laskujen maksuun verkkopankin kautta (N = 197) 3.6% 1.5% 4.6% 90.4% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Prosentti MUUT PALVELUT 13 kotitaloutta kertoo, että tarvetta olisi lasten vuoropäivähoidolle (ilta-, yö ja vkl-hoito). Vain yksi vastaaja kertoi, että kotitalous saa tätä palvelua tällä hetkellä. VAPAA SANA, LAPSET Päivähoitoon lisää mahdollisuuksia, vuororyhmä? Ne, joilla on pieniä lapsia, voisivat hyötyä kotimiehestä. Pystyisivät lähtemään, jos kotimies tulisi lasten luokse. Vanhemmille olisi omaa aikaa. Ojanperän koululla voisi olla päivähoitopaikka, jonne joskus voisi viedä lapset. Koululle pitäisi saada enemmän käyttöä. 16

Kysymykseen Keneen olette ensimmäisenä yhteydessä, jos tarvitsette kotona apua? tuli seuraavia vastauksia: Naapuriin Sukulaisiin/sukulaiseen, omaisiin, lähiomaiseen Aviomieheen, puolisoon, mieheen Aikuiset lapset, lapset, lapsiin, tyttäreen, tyttäriin, omaan poikaan, lasten perheisiin, lastenlapsiin, pojantyttäreen, tyttären perheeseen. Minua auttavat oma tyttö ja poika. Omat vanhemmat, isä, oma isä tai äiti Sisarukselta, veljiin tai siskoon, vaimon veljeen naapurissa. Ystävään, tuttaviin Vuolijoen terveysaseman sairaanhoitajalta kysyn neuvoa. Kotihoito, Ristokoti Olisimme kaupunkiin, mutta luulemme että syrjäseudulle vaikea saada apua nopeasti. Lapsiperheiden kotipalveluun kaupunkiin Huoltoyhtiö As oy Paikalliseen yrittäjään Tilaan tekijän jostain esim. alan yrityksestä tms, ulkopuoliselta palvelun tuottajalta Hätätilanteessa turvapuhelin/112. Muissa asioissa lapsille/lastenlapsille. 112 hätätilanne. 17

VAPAA SANA, IKÄÄNTYNEET Vanhusten kotona asumisen tukeminen! Alueen palveluiden tulee palvella asukkaidensa tarpeita. Koska Vuolijoen alueella asuu paljon ikäihmisiä ja kotipalveluita tarvitsevia henkilöitä, ympäristöä tulisi kehittää itsenäistä asumista helpottavaksi. Ongelma, mikä pitäisi saada poistettua, koskien ikääntyneiden kotona asumista: ei se jaksa väsynyt mummo tehdä kohta kaikkea. Vanhana ei pysty asumaan kotona ja lämmittämään taloa. Täällä on palvelut lähellä, kauppa ja posti. Nettipohjainen hoitajien helpotukseksi. Kotiin henkilökohtaista tai pienellä porukalla esim. kylätalolla pirttipiiri. Kotiin annettava tuki, olkoon mitä tahansa. Kotia on kunnioitettava, mitä siellä voi tehdä. Suurin osa ikääntyneistä ei tahdo nähdä. Heillä täytyy käydä kotona kyselemässä tarpeita. He tarvitsisivat kaavakkeiden täyttöapua on paljon tukia, mistä he eivät tiedä. Pitäisi olla tietoiskuja sekä omalla kylällä yhteyshenkilöt, jotka auttaisivat. Avun pyytäminen tuntemattomalta tai viranomaiselta on tosi vaikeaa. On byrokratiaa ja jokaisella asialle hienot nimet. Jos asioita yksinkertaistetaan, ne tulevat ikäihmisille helpommiksi. Seurakunnan kerhoissa he tykkäävät käydä. Olen kesän Kytökoskella ja voisi joku käydä helppimässä. K-Reissumies tuo kerran viikossa ruokaa Kajaanista ja se on hyvä. Kartoittaa kotona ilman apuja asuvien ikäihmisten tarve avulle, jota kotihoito ei tarjoa arjessa selviytymiseen. Avut voisi toteuttaa "vapaaehtoisrinkinä". Vanhusten toimintaa kylille. Teemat: askartelu jouluksi tms. Henkilökohtaisia käyntejä ja palveluntarjontaa vanhusten luona - vanhukset tietoiseksi palvelujen käytön mahdollisuudesta. Olen kotona asuva vanhus & en hoida enää asioitani itse. Mieheni kanssa pystymme vielä toimimaan ja tekemään kotityöt, jopa taloyhtiössäkin, mutta eihän koskaan tiedä kauanko pystyy. Hommata Ulpukkaan lisää asukkaita kyliltä ja kaupungista. Kodista pitää osata muuttaa ajoissa pois, että sopeutuu taajamaan. Ikääntyneillä voisi olla kimppaasumista kuten opiskeluaikoina. Olisi omat makuuhuoneet ja yhteinen olohuone, eikä tarvitsisi olla yksin. Päätös on tehtävä ajoissa, ei enää 80 90 vuotiaana. Pystyy säilyttämään enemmän oman näköisen elämän. Palveluasumisessa, kuten Ulpukassa, on vaara jäädä yksin, kun on omat asunnot ja ulko-ovet. Kaupungissa on yksiköitä, joissa kuljetaan sisätilojen kautta ja on yhteiset oleskelutilat. On perustarve olla yhteydessä toiseen ihmiseen. Ystäviä ei ole oikein tarpeeksi. Hoidon tarvetta ei voi ennakoida. 18

Turvapuhelin ei vielä käytössä. Tarvitsen asiointiapua pankkiin, sillä minulla on huimausta (niskat, hartiat jumissa). Nyt poika kuljettaa kaupunkiin. Ikääntyvien fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kunnon tukeminen omaan kotiin; yksilöllisesti tai pienryhmämuodossa. "Pirttipiiri", yksin mutta yhdessä. Fyysinen kunto antaisi myös turvaa asua kotona yksin esim. leskeytymisen jälkeen. Ravintovalmennus, maanläheisesti ja asiakaslähtöisesti antaa myös jaksamista ikääntyvien arkeen. Ikääntyneille on palveluja, mutta ne voivat olla vaikeasti saavutettavissa. Emma ja Hoiva unohdettu. Vanhuksille pihalle valokatteella oleva kesäkatos jossa viettää aikaa ja seurustella. Emmakoti + hoivaosasto. Ulpukassa on ollut jo kauan. Emma-kotiin ja hoivalle yhteiset ulkoilutilat (jokin katos, jossa hyväkuntoiset voisivat viettää aikaa). Invaliuskat. APUA IKÄÄNTYNEILLE, ULPUKKA Vapaaehtoistöiden organisointi ikäihmisten arjen turvaamiseksi. Vapaaehtoistyö on entistä tärkeämpää. Sitä on jo, sillä ei vaan retostella. Vaatimatonta. Vanhuksia voisi palvella paremmin ja käyttää heitä ostoksilla kaupungissa. Aluelautakunta voisi etsiä vapaaehtoisia ja talkooapua vanhuksille. Ei odoteta, että kaupungin pitäisi hoitaa. Mitä itse tarvitsen, kun haluan asua kotona? Ulpukassa järjestetään tapahtumia, mutta huonojalkaiset tarvitsisivat niihin kyytiä tai saattajaa. Hoitajat eivät vie. Vapaaehtoisia tarvitaan, myös nuoria. Vanhusten ulkoiluttaminen, srk:n diakoniatyö olisi yhteyskanava. Edellä mainittu vanhusten ulkoiluttamiskampanja (Ulpukassa asuville, Emma-kodissa tai omassa kodissakin asuville). Retkille on hankalaa kyydin järjestäminen. Tarvitsisimme enemmän avustajia Ulpukkaan. Viihdeohjelmia pitäisi olla ja niihin kuljettajia. Olisi vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka toisivat paikalle. Jouluaattona ei ole Ulpukassa ohjelmaa, eikä ovet auki. Toivoisin, että lapset olisivat läsnä. Toivomus olisi, että Ulpukassa olisi joulupäivällinen, pieni voileipä jne. Yhdessä olemista, yhteisöllisyyttä. 19

Prosentti On ollut hyvä, kun Kajaanin teatteri on käynyt esittämässä Ulpukassa. Täällä pitäisi olla vapaaehtoisia, että pääsemme osallistumaan viriketoimintaan. Lukemassa lehtiä, ulkoiluttamassa, kaupassa käyttää pyörätuolilla. Moni syö yksikseen myös kesäaikana. Olisi vapaaehtoisia, jotka veisivät yhteen ja jakaisivat ruoan. Jos olisi seuraa, niin ruoka maistuisi paremmin. Olen harmitellut sitä koko ajan. Lisäksi on hieno sauna ja hyvät tilat. Äiti tykkäisi hirveästi, mutta on vain muutaman kerran käytetty. On sanottu, että tullaan hakemaan, ei ole tultukaan. Joka asukkaalle ei tiedoteta esimerkiksi parturista ja jalkahoidosta. PAIKALLISET PALVELUT, YRITTÄMINEN JA TYÖ Tässä osiossa haarukoitiin paikallisten yritysten tarjontaa ja tiedottamista. Mistä vastaajat haluavat saada tietoa paikallisista palveluista? Kysymykseen oli varsin hyvä vastausprosentti, yli 90. Yli kaksi kolmasosaa vastanneista haluaa lukea lehti-ilmoituksia. Hieman yli puolet haluaisi saada tietoa paikallisista palveluista kyläkirjeistä. Facebook-tiedottamista haluaa neljäsosa. Kysymykseen oli mahdollista rastittaa useita vastausvaihtoehtoja. (Kuvio 14) Kuvio 14: Mistä haluatte saada tietoja paikallisista palveluista. 100% 90% 80% 70% 69.7% 60% 50% 56.3% 40% 39.8% 30% 30.3% 26.0% 29.0% 20% 10% 0% Lehti-ilmoitukset Ilmoitustaulut Internet-sivut Facebook Kyläkirjeet Sähköposti Muu, mikä? Mistä haluatte saada tietoa paikallisista palveluista? Rastittakaa sopivat vaihtoehdot: (N = 231) 1.7% 20

Mikä voisi olla muu kanava tiedottamiselle? Kohdassa oli mainittu Koti-Kajaani, 0tto- ja maksuautomaatit sekä puhelin tai viesti. Jos alueella olisi palveluntarjoajien yhteinen palvelupiste, missä olisi sille sopiva paikka? Kysymys sai moninaisia vastauksia. Usea esitti oman kylänsä keskeistä paikkaa, osa kylien yhteistä. Kyläkohtaisesta aineistosta on mahdollisuus poimia kohteita jatkosuunnittelulle. Käkilahden kioski, Runokki, Kirjasto Paikallislehti Vuolijoki ehdottomasti paras ilmoitusväline. Toisena Koti-Kajaani, Kainuun Sanomia ei tule talouteen, eikä tilata. Kunnantalo Vuolijoella. Entinen kunnantalo. Helposti kaikkien saavutettavissa. Koskikartano. Kylätalo Koskikartano. Kosken kylällä, Koskenkoulu / muu yhteinen kylän rakennus Vuolijoen keskusta jossain kirkolla, Entinen Vuolijoen kirkonkylä, Keskustaajama, esim. Salen yhteydessä, Vuolijoen keskusta, liikenneympyrän läheisyydessä. Kirkonkylällä, pankin, kaupan tai matkahuollon yhteydessä tai läheisyydessä tai terv. keskuksella. Vuolijoen olemassa olevien palveluiden yhteydessä, esim Sale tai Runokki Kylälle esim. Salen parkkipaikalle säänkestävä ilmoitustaulu. Kauppa, Salen ja Siwan ilmoitustaulu Apteekki Urheilutalo Internetissä, netti "Vuolijoen palvelut" jossa sekä julkisen puolen että yritysten palvelut luetteloitu Otanmäen taajamassa, Otanmäessä kylien yhteinen, Otanmäen keskustassa tai esim. Vuottolahden kaupan lähellä. Otanmäessä, koska siellä on eniten vanhusväestöä. Otanmäki. Osuuspankin talossa Ulpukan tiloissa. Omalla kylällä joko Ahon kauppa, Nuorisoseuran talo tai miksipä ei Karavaanareiden Kohtauspaikka Kylätalo. Kylätalo. Vuoreslahden koulu Ounaksen kylätalolla, Ounastuvalla SEO huoltoasema 21

Ojanperän vanhalla koululla Lähikauppa Vuolijoen kylän keskusta ja Otanmäen keskusta tai jompi kumpi (autottomien ja liikuntarajoitteisten kuljetus?) Jos 1, niin Otanmäki (mielellään myös Vuolijoki) Nuorisoseurantalo (Vuottolahti) Internet, kyläkirjeet. Terveyskeskuksella. Mikä? Vuolijoella tai oma kylä. Entisen lukion tilat Otanmäessä. Kylläpä se Vuolijoella väkisin on kirkonkylällä. Haluaisivatko vastaajat ostaa enemmän paikallisia tuotteita, jos niitä olisi saatavilla esimerkiksi kylätoreilla? Kyllä haluaisivat. Kysymykseen vastasi 233 henkilöä, joista 206 haluaisi ostaa enemmän paikallisia tuotteita. Kommentti: En ole yrittäjä, mutta miksi kylät ei pidä tori-iltoja. VAPAA SANA, PALVELUT, PANKKIPALVELUT Pitäkää Vuolijoen puolia, etteivät kaikki palvelut mene Kajjaaniin. Paikallisten palveluiden säilyttäminen ja kehittäminen yhteistyössä palvelutuottajien kanssa. Palvelujen pysymisestä huolehtiminen ja mahdollisesti niiden lisääminen. Palvelut - kaikilla ei ole autoa tai mahdollisuutta julkisilla asioida kaupungissa (ai niin, eihän ne bussitkaan oikein kulje...). Palvelun taso samaksi kuin kaupungissa. Kylän kunnostusta ja palveluita. 22

Kylät kuntoon ja palvelut takaisin. Palveluissa pitäisi olla yhden luukun periaate. Palvelu kotiin ja työnkuva valmiiksi. Kauppa/apteekki/pankki säilyisivät Vuolijoella. Vuolijoelle vähintään pankkiautomaatti ja katsoa että siinä riittää rahaa nostajalle. Toiseksi tärkein olisi pankkiautomaatti Vuolijoelle! Osuuspankin ilmoituksen jälkeen huolettaa, miten ihmiset kulkevat. Ei saa käteistä rahaa. Minulla on tuttuja, joilla on vain debit-kortti. Käteinen on ongelma, kun ei saa mistään. Varsinkin vanhusten osalta. Konttorin lopettaminen miten voimme auttaa ihmisiä, välimaastoon löytää mallia yhteistyössä. Olen huolestunut pankkiasioista. Tuleeko avuliaita huijareita? Pitää olla varovainen, ettei anna kenelle vaan asioita hoidettaviksi. Pankkiasioita voisi tulla hoitamaan Ulpukan toimiston tietokoneelle. Tarvitsee olla verkkopankkitunnukset, joita monellakaan ei ole. Nostan pankista käteistä kerran kuukaudessa, suurin piirtein. Samalla reissulla käyn apteekissa. Kajaanin ympäristö on täynnä pankkeja ja täältä hävitetään. Olisivat sieltä vähentäneet. Kun jalan lähdetään Kajaaniin, ei siinä päivä riitä. Olen ajatellut, että S-pankkiin muutan rahani. Edessä on pankin vaihto. Eivät kaikki pysty, jos ei ole pankkikorttia. Monilla ikäihmisillä pitää olla rahaa käteisellä. Miten tehdään, heitetäänkö laskut maksamatta? Käteinen on suurin ongelma. Mistä saadaan sitä käteistä rahaa, kun ei ole korttia? Kortissa on se hankaluus, etten näe numeroita ja tarvitsen avustajaa. Mitkä ovat varotoimet, jos antaa toiselle korttinsa? Olen kuullut, että S-pankista saa vain pienen summan rahaa. Laskut voi lähettää kirjeessä Kajaaniin, mutta mistä niitä kuoria saadaan? Pitää olla piste, josta saa kuoria. Otto-automaatti olisi ehdoton, kaikki eivät Salen juttuun ala. Eikö olisi hyvä, jos Osuuspankilla oli yksi ihminen täällä töissä ja pikkuinen huone? Vanhustenkotiyhdistys voi vuokrata tilat. 23

TYÖOSUUSKUNTA nousi esille palvelutarvekartoituksessa. Kysymykseen Olisitteko kiinnostunut tekemään töitä osuuskunnan kautta vastasi 38 henkilöä kyllä, ja 184 henkilöä vastasi ei. Kylittäin kyllä-vastanneiden määrät olivat seuraavat (huom, kokonaismäärä pyöristyi yhdellä ylöspäin, laskettu prosenttisosuuksista): Koski 4 Kuusiranta Kytökoski-Saaresmäki 2 Käkilahti 3 Ojanperä 1 Otanmäki 5 Ounas 3 Vuolijoki 13 Vuottolahti 4 Muut kylät 4 Palvelutarvekartoituksen perusteella eniten kiinnostusta osuuskuntatoimintaan löytyy kirkonkylältä. Osuustoimintaa: siivous ja remontointipalvelut, kyläkauppa, eri kylille ja huutokauppa ja varastotilat Koskikartanoon, jalkapallokenttä ym. Osuuskunta yrittäjyydestä kiinnostuneille, jonka avulla oli yksin yrittämistä helpompi lähteä kokeilemaan jonkin tuotteen tai palvelun tarjoamista. Puunjalostuksessa voisi olla paljonkin yritystoimintamahdollisuuksia Siivous yms. palvelujen järjestäminen yrittäjyyden/osuuskunnan kautta. Seuraavassa kysymyksessä pyydettiin yrittäjiä luettelemaan tarjoamansa palvelut sekä alueet/kylät, mille he palveluja tarjoavat. Vakuutusturvan kartoitus, jatkossa myös yrittäjille sekä maatiloille. Pitopalvelu, kahvila-ravintola, matkustajakoti, kokoustilojen vuokraus. Yrittäjän "edustajana" ja työntekijänä tarjoan paikallislehteä/infokanavaa kyläläisille. Kahvila-ravintola Kuksa, Otanmäki-pitopalvelu, matkustajakoti, kokoustilat. Henkilöliikenne = taxi Taksi- ja tilausajot sekä muutto- ja kuriiripalvelut. Otanmäki, Vuolijoki, Vuottolahti, Itäranta, Ounas, Vuoreslahti Päätyöni on lähihoitajan työ ja lisäksi olen sivutoiminen yrittäjä, teen täydentäviä hoitoja (mm. kuumakivihieronta, Valon Kosketushoidot), toimitilani sijaitsee Kajaanissa. Parturi-kampaamopalvelut, intialainen päähieronta. Huom! Valtio "tappaa" yritykset liian ankaralla verotuksella. Päättäjät valtuustoissa herätys! 24

Olen kiinnostunut tekemään osuuskunnan kautta mahdollisesti jotain suunnattua asiantuntijapalvelua omalta tietämys- ja kokemusalueelta. Kalastus/mökkitalkkaripalvelut, Vuoreslahdentie. Maatalouden konepalvelua puinnissa. Murskeen myynti, lumityöt, polttopuuta tarvittaessa. Käkilahti, Ojanperä, Kuusiranta, Kirkonkylä Kiinteistönhoito. Talvi/kesä-kunnossapito teille, entinen Vuolijoen alue ym. tehtävät. Kesämökkien vuokraus. Osa-aika yrittäjä /koirankasvatusta, myöhemmin ehkä siivousta. En ole yrittäjä, mutta mielelläni ottaisin piano- ja huiluoppilaita. UUDET PALVELUNTUOTTAJAT Voisitteko tulevaisuudessa tarjota jotain palvelua yrittäjänä tai muuten? Tähän kysymykseen vastanneista vastasi kyllä lähes viidesosa, 38 henkilöä (N= 199). Heidän antamaansa lisätietoa: Sairaanhoidolliset palvelut Kahvilaa Vuolijoelle tms. Lapsille mahdollisuuden harrastaa ponien ja hevosien parissa. Soitonopetusta Liikunta/avustuspalvelu?? No ihan tässä lähipiirissä, naapurustossa pikku ajankohtaista apua. Lastenkoti Täydentävät hoidot Mahdollisesti tulevan ammatin kautta Kalastus Maisemanhoitoa lampailla Lukemista, seurustelua, jotain pientä 25

Esim. tarkistuskäynnit, ostospalvelut Yksityistieasiat Kiinteistönhoito/huolto, teiden kunnossapito/rakentaminen, Entinen Vuolijoen alue Talonmiehen töitä Kirjanpito Hunajan myynti 38 kyselyyn vastannutta olisi kiinnostunut osallistumaan yrittäjien treffeille ja kehittämään yhteistyötä. VAPAA SANA, YRITTÄJÄT JA TYÖ Työllistymisen tukeminen, uusien työpaikkojen kartoitus/luominen. Kysytty siivouspalveluja. Kotipalvelun tukipalveluja tuottavia palveluntuottajia on Kainuussa reilu 20. Yrittäjät tuovat esille matkakustannuksia. Keskittyy isompiin kuntiin, huom. hinnoittelu. Henki on, etteivät asiakkaat ole hirveän valmiita maksamaan esim. kauppakassin tuomisesta. Mutta omaiset alkavat ostaa palvelua syntymäpäivälahjaksi tai äitienpäivälahjaksi. Yrittäjille on elinkeinomahdollisuutta. Tarve on, miten saadaan yrittäjät mukaan? Myös ihmisen itsemääräämisoikeutta täytyy kunnioittaa. Monesti palvelu vaatii suostuttelua. Yritystoimintaa paikkakunnalla. Elinkeinotoimintaan uusien ideoiden synnyttäminen. Mökkitalkkari, pienkaivuri pieniin pihatöihin, remonttiapua. Kaikenlaisten lähiruokien myynti; vihannekset, juurekset,kananmunat, jopa 'tinkimaito'. Mökkiläisenä mieluiten ostaa kaikki mahdolliset raaka-aineet ja palvelut omalta alueelta/kunnalta. Kylätalkkari, mökkitalkkari ehkä joskus. Mökkitalkkarihommaa, multaa, mistä saa. Tarvittaisiin kylätalkkari. Manamansalossa saatu työllistämistuella. Monipuolinen, innostunut. Kylätalkkarit joka kylään, myös naispuolisia talkkareita taloushommia varten. Mökkiläisen näkökulmasta tarpeellisimmat palvelut voisivat jossain kohtaa olla erilaiset huolto- ja pihapalvelut sekä erilaiset vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Minä saattaisin alkaa laittamaan paikalleen Vuolijoen ja Otanmäen liikennemerkit pientä korvausta vastaan. Kylällä tarvitaan yleismies Jantunen, aluelautakunnan piikkiin hoidettavaksi kummankin 26

taajaman siisteys. Olen ollut aiemmin aliurakoitsijana toiminimellä. Joudutte tekemään kunnostustöitä, kun kivilevyjä on potkittu rikki. Olisi hyvä, jos yksi henkilö huolehtisi keväisin ja syksyisin tarkistuskierrokset. Lähialueen tuotteita voisi olla paremmin tarjolla. Periaatteessa kaikki kalat menevät Ouluun tukkureille. Kerran kesässä on muikunmyyntiä. Ei kannata myydä ovelta ovelle. Kalapäivä onnistuisi 1-2 kertaa kesässä. Önkkörin kanava kun onnistuisi, olisi se meille kalastajille kova homma. Se vaikuttaa kalan liikkumiseen, kun vesi alkaa vaihtua lahdessa. Pääsee Ojanperälle helpommin. Lisää Vuolijoki-tuotteita myyntiin! Joillakin käy Ulpukassa siivooja, jotkut ostavat palvelun meiltä. Siihen olisi rakoa, tarvittaisiin siivouspalveluyritys. Esim. työttömät ja hyväkuntoiset eläkeläiset johdetusti auttaisivat avuntarpeessa olevia. Apua tarvitsevat maksaisivat pientä korvausta (ei saa vaikuttaa ansiotuloihin, eikä maksajalla saa tulla työnantajan velvollisuuksia). En osaa sanoa, olenko kiinnostunut osallistumaan yrittäjien treffeille. Vanhusten pihojen hoito: lumenkolaus/nurmenleikkaus. Internetpalvelut vanhuksille kotipalveluna. Parempia opasteita, mistä saa mitäkin palvelua. Esim. Vuolikodon keittiö. Kuka tietää, että siellä voi esim. ruokailla? Kirpputori Vuolijoelle. Kirppistapahtuma kirkonkylälle, esim. koulun parkkipaikalle, pihalle kesäaikaan vaikka joka viikko... Ilman paikkamaksua, ns. vilttikirppis (illalla) Niittypirtin lauantaileivonnaiset. NUORET Nuorille töitä esim. viheralueiden ja hautausmaan hoitoa. Nuoret voisi työllistää esim. siivouspalveluihin. Nuorten palkkaamista kesällä vanhusten virkistystoimintaan (lehden lukua, ulkoiluttamista, seuran pitoa). Saisiko Ulpukkaan ensi vuonna kesäsetelinuoria? Olen joskus opolle sanonut. 27

Nuorten aktivointihanke tekeminen työllistämistöinä. Työharjoittelupaikkoja enemmän, mahdollisesti työharjoittelutilaisuuksia nuorten ryhmille. Nuoret kesäseteleillä palveluita tarvitseville esim. vanhustyöhön kotiin mm puunteko, nurmikonleikkuu, siivous Kysymys: Olisiko teillä mahdollisuutta työllistää nuorta tai osoittaa hänelle työtehtäviä? Kysymykseen vastasi 12 henkilöä kyllä. Kesätyösetelillä voimme työllistää nuoria Osmonkoti / Mehiläinen oy Kajaaniin. Meillä on myös tuntityöntekijän paikka aika usein auki. Siihen tosin on oltava jo hoitoalan koulutus tai alan opiskelija. Kesätöitä mökillä, kesätöitä. Mahdollisesti lastenhoitoavuksi tai tallitytöksi. Mahdollisesti ahkeralle nuorelle pihatöitä, siivousta. Kesäisin kotitaloustyöt/pihatyöt/autojen pesu. Piha, kunnostustöitä Jos saadaan lisää urakoita. Nuorten kesätyösetelillä Esim. nurmikon leikkuu, koiran hoito. MAAHANMUUTTAJAT Maahanmuuttaja-työvoiman hyödyntäminen (kokeiluprojekti) paikallisissa yrityksissä ja talouksissa. Palkkatukiprojektin kautta. Esim. Riihipiha-alueen kunnostus- ja kehitystyöt sekä Lintualtaan kunnostustyöt. Maahanmuuttajat mukaan osuuskuntiin. Turvapaikanhakijat talkoisiin ja tutustumaan paikallisiin. Ehkäpä yhteistyötä enemmän maahanmuuttajien kanssa. Miten maahanmuuttajia voisi hyödyntää, sillä he etsivät töitä. Raksamiehiä, maalareita, sähkömiehiä, nuoria työkykyisiä miehiä, joilla on halu jäädä Suomeen. Osa tekisi vapaaehtoisesti, ilman palkkaa. Heitä voisi hyödyntää Vuolijoki-Otanmäki akselilla työapulaisina. 28

KULJETUSPALVELUT Osiossa kysyttiin liikkumis- ja kuljetustarpeiden eri puolista. Kyselyssä löytyi vastaajia, joilla olisi tarve lain mukaisille kuljetuspalveluille, mutta jotka eivät niitä saa (Kuvio 15). 15 vastaajaa kertoi, että taloudessa ei saada sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja, mutta niille olisi tarvetta. Kymmenen vastaajaa kertoi, ettei saa Kelan korvaamaa taksimatkaa, mutta sille olisi tarvetta. Kelalla matkan omavastuuosuus on 25 euroa. Jos sairaanhoitoon tai kuntoutukseen liittyvien matkakustannusten omavastuut ylittävät kalenterivuoden aikana 300 euroa, Kela korvaa loppuvuoden matkat kokonaan. Olivatko vastaajat ajatelleet, että maksukatto voisi olla tätä pienempi? Tai kritisoivatko he sitä, että Kelataksi on tilattava keskitetystä tilausnumerosta, että vuosiomavastuuosuus kertyy? Itse maksettujen taksimatkojen määrä jäi lukumääränä matalaksi, sillä paperilomakkeelta puuttui vastausruutu kyseisestä kohdasta. Prosenttiosuudet antavat kuitenkin viitteitä tarpeista. Kuvio 15: Kuljetuspalvelut. Rastittakaa sopivat vaihtoehdot. 2.5% Vammaispalvelulain mukaiset matkat (N = 197) 3.6% 93.9% Sosiaalihuoltolain mukaiset matkat (N = 195) 3.1% 7.7% 89.2% Saadaan Kelan korvaamat taksimatkat (N = 202) 5.0% 16.8% Ei saada, mutta olisi tarvetta Ei tarvetta 78.2% 12.6% Taksi itse maksaen (N = 95) 4.2% 83.2% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Prosentti Lisätietoina kysyttiin, jos käyttää kuljetuspalveja, niin kuinka usein ja mitkä ovat käyntikohteet. Lähes 80 % kertoi, että palveluja käytetään harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Kerran viikossa matkusti viisi vastaajaa ja kerran kuukaudessa tai useammin yhdeksän vastaajaa. 29

Prosentti Kuljetuspalveluita käyttävien käyntikohteena oli useimmin Kainuun keskussairaala (Kuvio 16) ja toiseksi tuli Vuolijoen terveysasema. Seuraavaksi tuli kauppa. Muu, mitä vaihtoehtoina olivat päiväpysäkki ja koulu. Kuvio 16: Jos käytätte kuljetuspalveluita, rastittakaa käyntikohteet. 100% 90% 80% 70% 60% 63.5% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 21.2% 15.4% 15.4% 3.8% 28.8% Kauppa Apteekki Pankki Virasto Vuolijoen terveysasema Kainuun keskussairaala Jos käytätte kuljetuspalveluista, rastittakaa käyntikohteet: (N = 52) 11.5% 13.5% 9.6% Kyläily Harrastukset Muu, mikä? Kimppakyyti-kysymykseen vastaajia oli 194 eli runsaasti. Vastaajista 75 oli kiinnostunut kimppakyydeistä. Hieman vähemmän vastasi harrastuskuljetuksiin, 51 kyllä vastannutta. Jos vastasitte kyllä, mihin lähtisitte ja kuinka usein? Kaveria tarvittaisiin erityisesti harrastuskuljetuksiin. Lapsien kimppakyytikuljetukset harrastuksiin Kajaaniin kiinnostaisi esim. 1 x vko arki-iltaisin. Lasten harrastukset, olen omatoimisesti yrittänyt etsiä kimppakyytiläisiä. En löytänyt. Kokeilin etsiä kimppakyytiä uimakouluun ja pesiskouluun Lasten harrastukset Kajaani/Vuolijoki Kuljetus lasten harrastukseen Kajaaniin 2-3 kertaa viikossa. Lapset harrastuksiin Kajaaniin esim. kahden viikon välein. Lähinnä lasten osalta olisi tarve kaupungin harrastuksiin, itse pääsen omalla autolla. Lasten kerhot alkavat niin hankalasti kaupungissa, ettei ehdi käydä kotona heitä hakemassa. Lapsi soittotunnille. Kuljetetaan itse, kun ei ole linja-autoa enää koulujen jälkeen... 30

Koulukyyditys / harrastuskyyditys Iltaisin Kajaaniin ja takaisin harrastuksiin Keilaamaan, maauimala, metsästys ja kalastus, puutyö Teatteriin vaikka kaksi kertaa vuodessa. Kesäteatteriin. Teatteriin usein. Olisi kätevää olla esim. ilmoituspalsta, jolla kimppakyydeistä tms. voisi ilmoittaa! Kuljetus harrastukseen ja kimppakyyti tarkoittaa minun kohdalla esim. yhteistä kyytiä uimahalliin tai teatteriin satunnaisesti, noin pari kertaa vuodessa. Kyyti Sotkamoon pesisotteluun Työmatka viisi kertaa viikossa ja harrastukset pari kertaa viikossa Otanmäki/Kajaanin keskusta Uimaan, kuntosalille, palloiluvuoroille (jalkapallo, salibandy) yms. Uimaan, kuntosalille, erilaiset palloiluvuorot ym. Vesijumppaan tai jumppaan Esim. kuntosali, joka varattaisiin alueen asukkaille, kuljetus järjestettäisiin yhteiskuljetuksena. Kerran viikossa. Kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumat (tanssi) esim. 2 kertaa vuodessa. Viikottain. Kuukausittain 1-3 kertaa / kk Kajaani n. 3 kertaa viikossa Kerran viikossa, vuoroin seurakunnan- ja vanhusten kerhoon. Bussiliikenne tehokkaammaksi ja heti 2 kert. kk 31

VAPAA SANA: KYYDIT JA KULJETUKSET Kimppakyytikokeilut liikkumisen helpottamiseksi. Kimppakyydityksiä. Kimppakyydit. Voisivatko kajaanilaiset liikkeet Citymarket, Prisma, Tokmanni jne. sponsoroida asiointiliikennettä? Näihin liikkeisiin asiointi Kajaanissa suuntautuu. Esimerkiksi jokainen kerran kuukaudessa, jolloin auto menisi sen liikkeen ovelle ja parin tunnin päästä lähtisi takaisin. Pikkubussi lähtisi Vuolijoen kirkonkylältä ja kiertäisi Otanmäen kautta. Järjestää kimppakuljetuksia erilaisiin vapaa-ajanharrastuksiin (esim. tanssi, konsertti, näytökset, teatteri). Liikkumista sivukyliltä kirkonkylälle voisi helpottaa, esim. palvelutaksi voisi kulkea. Kuljetuksessa voisi olla määrätty päivä, kyytipäivä ja katsoa, onko lähtijöitä. Vanhuksia, joilla ei ole autoa, voisi käyttää ostoksilla Kajaanissa. Voisiko sellaista palvelua järjestää esimerkiksi perjantaisin, että saisi viikonlopun ruoat? Säräisniemellä on palvelu, että vievät Vaalaan torstaisin ostoksille 7 hengen pienoisbussilla. Itärannan asukkaat tarvitsevat liikenneyhteyksiä myös kesäaikaan, on paljon autottomia naisia kylällä. Pitäisi olla palvelutaksi, joka kiertäisi useamman talon, ympäriinsä. Siinä pääsisivät vanhat ihmiset. Itse asun kirkolta neljä kilometriä Kajaania kohti. Kuusirantalaiset valittavat, että on vaikea päästä kirkolle. En tiedä, saisinko vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja. Osallistuisin kirkonkylällä ym. mieluisiin harrastuksiin, mutta kuljetuspalveluita ei saa käyttää virkistysmatkoihin. Miehellä on kauppakyyti, apteekki ja pankki (91 v), mutta minulla ei. Yksin en voi käyttää asioimiskyytejä, siis ei pääse retkille ym. virkistysmatkoihin. Meiltä on 7 kilometriä kauppaan. Kuusirannalta ei kulje enää linja-autovuoroja, vaikka kuljettaja lähtee sieltä. Tiistai tai perjantai kävisi asiointipäiväksi, kun pankki on auki. Laboratorioon täytyy tilata aika. Käyn kaupassa ja jää aikaa, pitäisi päästä poiskin. Olen omaishoitaja. Vammaispalvelulain mukainen kuljetus on ollut kuukauden päivät miehellä, mutta mies pitää olla mukana. En pysty yksin käyttämään. Hassua on se, että käymme kaupassa, emmekä viivy kovin kauaa, mutta auto pitää tilata uudelleen. Ajo-oikeus minulla on, mutta olen aika arka ajamaan talvella. Hankalaa on, kun lapset asuvat kaukana Kajaanissa, eikä ole päästy sinne. Prismassa ei ole penkkejä kaupassa, eikä siellä jaksa kävellä, kun pitäisi istahtaa. Kelan kyyti arvokasta. 2 x 7 km 50 euroa. Linja-autotaksalla olisi hyvä. 32

Edullinen kuljetus - PETE myös ulottuisi Vuoreslahdentietä pitkin. Kuljetuspalvelua. Esim. Vuolijoen terveysasema lab. Kuljetusten järjestäminen. Kuljetuspalveluita linja-autotaksalla. Menisin kaupunkiin, mutten jaksa kulkea perillä. Kotiportaalta pitäisi päästä ovelta ovelle avustajan kanssa. Myös vammaispalveluvastuulain mukaisissa matkoissa on omavastuu. Täällä kilometrikin kaupalle voi olla ongelma. Monesti matka suuntautuu terveysasemalle, josta pankkiin ja kauppaan, josta kotiin tai Ulpukkaan. Palvelu on nyt pirstoutunut ja kela-taksi voi tulla Kajaanista asti. En ole käynyt Kajaanin keskustassa moneen vuoteen. Kuljetukset, puskaradio. Naapuri tarvitsisi kyytiä, se tiedetään, mutta nyt ei saada ottaa mukaan. Jatkossa kun yksi mummo lähtee kylältä, muutkin lähtisi liikkeelle näin pikkupaikkakunnalla. Monet eivät kehtaa pyytää kyytiä avuksi, pelkäävät kuormittavansa. Antajalle tulee kuitenkin hyvä mieli, jos pystyy tarjoamaan kyydin. Olisiko palvelukyyti mahdollinen? Säännöllinen kyyti lähtisi Kuusirannalta tiistaisin kello 10 ja paluu lähtisi kello 12. Oppisivat ajan, kaikilla ei ole aloitekykyä tilata itse taksia. Tahtoo olla, että asiat opitaan hitaasti ja kyydin tilaaminen jää omaisille. Tarvetta on seuraavista kylistä: Kuusiranta, Ounas, Saaresmäki, Ojanperä ja Otanmäki tai Itäranta, Kuusiranta, Ojanperä, Käkilahti. Ristijärven ja Paltamon välillä on vakituinen palveluliikenne, joka hakee kyliltä ja vie takaisin. Torstaisin kulki paikallinen taksifirma, poimi, oli tietty tuntimäärä, kokosi. Kiinteää aikaa voisi kokeilla. Kotisairaanhoidon ja kotihoidon asiakkaita on noin sata. Sieltä voitaisiin avustaa tiedottamisessa, milloin kyyti tulee. aamuyhdeksältä Kajaaniin Vuolijoen kylältä heinäkuussa 2016. Pohjolan Matkojen auto lähdössä 33