LINNAKLUBIN SANOMAT Savonlinnan LinnaKlubi Yheksästoista lehti Elo-syyskuu 2011
SISÄLTÖ PIÄKIRJOITUS... 3 MUUTOS... 4 ARVOITUKSIA... 6 MATKA KUOPIOON... 7 LYHYET MUTTA YTIMEKKÄÄT... 9 KLUBITALOLLA KÄYNNIT... 10 MASENNUS... 12 SARJAKUVAT... 14 KUVIA KEVÄÄLTÄ JÄ KESÄLTÄ... 15 OPINNÄYTETYÖN TULOKSIA... 17 MÖKKIELÄMÄÄ JA VIERAILULLA MÖKSÄLLÄ... 18 ENSIMMÄISENÄ YÖVIERAANA LINNAKLUBILLA... 19 LÄHIVIIKKOJEN OHJELMA... 21 MYYJÄISTEN KOMMENTTEJA... 22 KÖRMY KESÄTEATTERINA JA UUSIA TUULIA... 23 ENSIMMÄINEN SIIRTYMÄTYÖPAIKKA... 24 PUUHASTELUA ONNELASSA... 25 HEIKIN MUISTOLLE... 26 SYNTYMÄPÄIVÄT JA LEHDEN TOIMITUKSESTA VASTANNEET... 27 LINNAKYÖKKI TARJOAA... 29 LINNAKLUBIN SANOMAT TARVITSEE SINUA... 31 YHTEYSTIEDOT... TAKASIVU Kannen kuva: Katja A. 2
Piäkirjoitus Ensimmäinen Klubitalon tapaaminen oli minulle kohtalokas. Rakastuin paikkaan ensisilmäyksellä. tiesin, että tästä tulee vielä jotain. Asuin tuolloin tukiasunnossa ja elämäni oli hakemassa oikeaa raidetta. Kun tulin Linnanrakentajankadulle sain uusia ystäviä ja asioita alkoi tapahtua parhain päin. Elämäni alkoi saada uudenlaista otetta: Klubitalo oli minun kohdallani hieno juttu! Klubitalolla minua autettiin monissa asioissa. Ja niin vain kävi, että epilepsiakohtaukseni olivat niin vähissä, että pääsin muuttamaan takaisin omaan kotiin. Klubitalo muutti minua lähemmäksi, mikä toisaalta helpotti lähtemistä, mutta pakolliset kävelylenkit on kierrettävä erikseen tai Klubitalolle on kierrettävä mutkan kautta. Olen päässyt toteuttamaan itseäni asioissa, joita olen halunnut tehdä. Kirjoittaminen on minusta aina tuntunut mukavalta. Minulla onkin nyt tärkeä rooli lehden toimituksessa, kun kirjoitan artikkeleita lehteen, ja se on mielenkiintoista sekä antoisaa. Myös monia muita uusia arjen askareita olen oppinut. Olen oppinut säännöstelemään omia voimavaroja. Nyt jaksan pitää yhteyttä ystäviin ja antaa aikaa itselleni, päivärytmini on kohdallaan. Osaan ottaa uusia haasteita ja kokemuksia vastaan mikä tuntuu ihanalta! Ihanaa, kiva kun on Klubitalolta saanut ystäviä, joiden kanssa on voinut toteuttaa erilaisia unelmia ja haaveita. Kohtaukseni ovat olleet pois useamman kuukauden. Ilman Klubitaloa elämäni olisi sangen tylsää ja yksinäistä. Yksin oleminen tuottaisi vaikeuksia ja ystäviä ei olisi. Ystäväni ovat joko kaukana tai perheellisiä, joiden elämä menee oman elämän pyörittämiseen. Maalaaminen oli jäänyt vähemmälle inspiroivan paikan puututtua. Ideoitiin yhdessä Klubitalolle taidenäyttely maalauksistani ja se sai maalausinspiraationi heräämän uudelleen. Myös Klubitalolta löytämäni uuden ystävän myötä minulle löytyi mahdollisuus maalata luonnonhelmassa. Kaiken kaikkiaan Klubitalon merkitys elämäni järjestymisessä on ollut erittäin tärkeä. Kiitos kaikille jäsenille ja tasa-arvoisille ohjaajille ja tietysti Klubitalolle Sanna 3
MUUTOS Muutos lähtee ihmisestä ja uuden luominen ihmettelystä. Ihminen ei ole materiaa, jota voidaan kääntää kuin rautalankaa. Ihminen täytyy kohdata ja hänelle täytyy antaa mahdollisuuksia. Muutoksesta ihminen parhaimmillaan saa voimaa. Muutoksia ovat useat uudet tilat, muuttuvat vanhat yhteisön jäsenet, muuttuvat organisaatiot, muuttuvat toimintametodit ja toimintakäytännöt. Muutoksia löytyy lähes millä alueella tahansa. Muutostilanteessa ihminen kokee joutuvansa avuttomaksi, osaamattomaksi ja hänen on ikään kuin aloitettava alusta ja siedettävä epävarmuutta. Muutostilanteessa on hyvä hakea uusia asioita, mutta traditiotkin ovat tärkeitä. Kun muutoksia syntyy, ihmiset pyrkivät omin keinoin hakemaan tasapainon. Silloin ihminen kokee joutuvansa avuttomaksi ja hänen on ikään kuin aloitettava alusta ja siedettävä epävarmuutta ja haettava uusia asioita. Muutosten määrän ajoittaminen on keskeistä. Muutostilanteessa tarvitsemme tukiverkkoa ja myös on syytä tarkistaa omat selviytymisen keinot. Muutoksen perusehto on se, että pitää luopua vanhasta. Se ei tarkoita sitä, että vanhat asiat ovat huonoja, mutta kehitys vie eteenpäin ja tarkastelukulmat muuttuvat. Muutos on aina haaste yhteisöllisyydelle. Muutokset tapahtuvat aina parhaimmillaan pienin askelin. Ihminen työstää aina muutosta omassa käyttäytymisessään eli etukäteen kritisoidaan edessä olevaa muutosta ja jälkikäteen arvioidaan tehtyä muutosta. Kritiikki on osa tervettä kehitystä. Suomalaisen työelämä on tiukka työtunteineen. Se rytmittää selvästi elämäämme, toki säännöllinen rytmi kantaa ihmisen elämää. Loma on siis itse asiassa rytmin vaihtumista arkeen. Loma saattaa olla ihmiselle monella tapaa kuluttavaakin. Pahimmillaan loma kaatuukin paineisiin, riitelyyn, alkoholiongelmiin, väsymykseen ja yhdessäolon tottumattomuuden kautta tuleviin ongelmatilanteisiin. Ihmisen pitäisi saada oman mallisensa loma ja myös luottaa siihen, että se on paras mahdollinen. Viisas lomailija varaa aikaa läheisilleen ja ennen kaikkea itselleen. Osaa rauhoittua ja tehdä asioita, jotka ovat sydäntä lähellä. Onhan päivärytmistä irti oleminen keskeinen vapauden luoma tunne. Ihminen juurtuu ja sitoutuu omaan taustaansa. Jos hän kasvaa useisiin muutoksiin, voi käydä niin, että hän ei löydä juurtumisen kohtia. Juurtuminen on lähtökohta myös muutosten hallintaan ja niiden käsissä pitämiseen, jokainen ihminen haluaa sitoutua. Mitä suuremmaksi kansainvälinen imu tulee, sen tärkeämmäksi samanaikaisesti tulee keskustelu siitä mistä olemme kotoisin. 4
Meillä on suuri tarve hallita ympäristöä ja tavallaan mieltää myös, mistä me olemme kotoisin. Oman perheen, koulutuksen, oheisvaikuttajien samoin kuin saamamme palautteen merkitys nousee entistä selvemmin. Ihmiset kasvavat kriisien kautta vahvemmaksi ja oma elämä opettaa nöyryyttä. Se edellyttää vaatimattomuutta ja rehellisyyttä. Ihmisen tulee tulla toimeen itsensä kanssa ja selviytyä vaikeista elämän tilanteista. Ihmiset tarvitsevat kehittyäkseen mielikuvia, mutta he tarvitsevat myös todellisuuden lisäksi haaveita.. Ihmiset tekevät elämälleen suunnitelman ja he elävät välitavoitteiden kautta. On tasapainottomuutta ja kriisejä. Juurtuminen on jäänyt kesken. Suomalainen yhteiskunta arvioi ihmisiä tällä hetkellä lähes ainoastaan tuottavuuden perusteella. Tuottaviin ihmisin kannattaa sijoittaa. Ei- tuottavat ovat avuttomia, huollettavia heistä hyvinvointivaltion täytyy pitää huolta. Ihmisen elämä on ehkä pitkä sarja erilaisia kriisejä. Kasvu tapahtuu kriisien kautta. Kriisi koskettaa nimenomaan ihmisen itsetuntoa ja muutostilanteessa ihminen menettää osan itsestään. Kriisi vaatii psyykkistä energiaa. Ihmisen täytyy omin voimin löytää uusi elämään tasapaino. Kriiseistä selviytymisessä erotetaan kolme tasoa: Mistä ihminen saa tukea, paljonko hänellä on ystäviä? Miten taloudelliset ja yhteiskunnalliset toimintaedellytykset hänen kohdallaan toteutuvat? Minkälaisia malleja hän on perusperheeltään oppinut. Muutos on aina riski, mutta suurin riski on se, ettei tapahdu lainkaan muutosta. Muutokseen on suhtauduttava mahdollisuutena. Voi antaa tilaa uudelle! Kiinalainen sananlasku ): Kun muutoksen tuulet puhaltavat on parempi rakentaa tuulimyllyjä kuin suojamuureja Sanna ( Tekstissä on lainauksia Pirkko Lahden kirjasta Mielenmäärin ) 5
1) Mitä tarkoittaa melkutin? Arvoituksia: 2) Mitä on kuvassa veden pinnalla? 3) Mitä tarkoittaa oljami? 4) Mikä on konsvärkki? 5) Minkälainen viiva on tilde? a) b) c) ~ 6) Mikä on vaxtuuki? 7) Tarkoittako sana pilkkumi a) pyyhekumia? b) pisamia kasvoilla? c) kulhoa? d) kovakuoriaista? 8) Miten pitkälle voi mennä metsään? 9) Mikä on viilo? Oikeat vastaukset seuraavassa lehdessä. 6
Matka Kuopioon 22.6.2011 Aloitimme Klo 9.00 Klubitalon edestä, jossa bussi odotti. Tuomolla oli pyhävaatteet päällä, Jalmarilla uudet kengät. Ninalla upeat mustat trikoot, joita Heme ihasteli kuola valuen. Anneli vahtii vesaa ja otti salaa itselleen tippiä. Meri oli menossa Joensuuhun, eikä tiennyt, mikä päivämäärä tänään on ja Sanna juontaa edestäpäin hemaisevasti puhumalla. Ahaa, poimimme vielä ihmisiä kyytiin ympäri kaupunkia, huoh! Linnasaaren luontokeskukseen olisi ensin tutustuminen. Tuomo höpöttää kokoajan vieressä ja ilma on harmaa, aurinko ei paista, mutta vielä ei sadakaan. Viikon on satanut vettä! (Sanna: Tulimme juuri hakemaan mattimyöhäisiä linja-autoasemalta. Lähtösanat kiekaistiin ilmaan ja sitten matka alkoikin pikkuhiljaa eteenpäin. Takaa kuului, kun harmiteltiin sitä, kun eräs jäsen(annu) ei lähtenytkään mukaan hurmaavalle matkalle Kuopion klubitalolle. Linja-auto ajoi jotakin mutkikasta tietä kuin vuoristorata ennen kuin pääsi valtatielle.) Tuomo kertoi vitsin, mutta se unohtui heti. Hän sanoi, että kaikki, mitä hänen suustaan pääsee, on vitsiä. Oli pessyt roksit pesukoneessa varta vasten, ettei Ninan nenään käy. Meitä siis on matkalla 32 henkilöä. TAUKO. Jari ottaa valokuvia ja häntä saa syyttää huonoista kuvista. (Heme: Jari se ottaa kuvia ja elämä on pelkkää huvia. Mukana monta naista ja monta ukkoo. Menemme tapaamaan kalakukkoo, jos kalakukko tekkee meille pahhaa, se joutuu meijän mahhaan.) Linnasaaren auditoriossa dvd ei toiminut, Sanna sanoi: Siitä puuttuu se laatta! Sitten laatta lähtikin pelittämään ja Meri avaruuspikselit muuttuivat Taskisen Norppa elokuvaksi Wau! Lokit kailottivat pesimäpaikoista, Rytölinnat Haukivuorella kasvavat kalasääsket (kuva, piiretty) Saimaan Norppa rauhoitettiin 1955. Linnasaaren tehtävä on turvata ed.mainittujen eläimien tulevaisuus. Kahvia ja pullaa tässä välissä, ennen kuin jatketaan eteenpäin, Mikko osti kalan! (kuvavalokuva?)siinä luki Salmon eli lohi. Menemme abc :lle syömään Pitkälahdelle. Sanna kertoo, että on ennen matkustanut tätä väliä tajuttomana, eli ambulanssilla ja hänellä on huimaava olo näin tajuissaan. Vasemmalla näkyy vettä. Merillä ja Ninalla on nälkä ja väsy, mutta linja-autossa ei pysty nukkumaan, kun joka puolelta kuuluu kaikenmaailman pölinää ja pulinaa. Tiedusteltiin Kuopion vaatekauppojen sijainteja ja ne ovat torin ympärillä suunnilleen kaikki. Tuomo on sanonut 50 kertaa, että hänen jalat ei haise. Uskotaan. (Ninasta piirretty kuva?) Ruoka ei ollut kovin hyvää, makkarakastike ja makaronilaatikko, noh, se oli abc. Meri osti yllättäen hattarapurkin kaupasta(lempinimi on hattara). Sitten mahat täynnä jatkamaan matkaa ja Tuomoa jännittää klubitalolle meno. Ollaan Kuopiossa. Kuopion Klubitalo: Hyvännäköinen tumma miesohjaaja otti meidät vastaan. Tilat olivat entinen kauppa tai halli, joten neliöitä oli huimat 400 ja yhdessä kerroksessa. Aivan erilainen kuin meillä Savonlinnassa, mutta toiminta suht samanlaista. Kävijöitä oli päivässä 10-15 ja syöjiä samoin. Ihmettelimme vähän, että meillä on enemmän aktiivisia kävijöitä. Osa jäi kuuntelemaan jotakin esitelmää uudesta toiminnasta heillä? 7
Sitten torille kahville. Sovimme että porukka kokoontuu puoli kuusi linja-autoasemalle. Meri, Nina ja Katja suunnisti kirppikselle City-pörssiin, siellä tavattiinkin meidän jätkiä, Jalmari sunmuut. Oli hienoja rytkyjä ja tavaroita, teimme hyviä ostoksia. Millan kaima tuli vastaan. Käytiin vielä Anttilassa, koska sitä ei ole Savonlinnassa. Hyvin hujahti n.kolme tuntia ja Vappu sanoi, että vanhempana ihmisenä oli ihan hyvä liikkua, vaikka oli kävelykeppi apuvälineenä. Kotimatka alkaa. Ollaan aika onnellisia ja jalat väsyneet, saadaan mehua ja leipiä. Aurinko paistoi ja oli ihan lämmin kokopäivän. Nähtiin monta ihanaa pientä kauppaa ja puotia, joissa ei käyty. Nauru raikaa bussissa. Tuomo huutaa jäätelöö ja kuski vähän ajelee miten sattuu. Pysähdyimme seuraavan kerran Unnukka myymälään, joka on Kermansavi ja Iittala outlet myymälä. Meri luuli pahvinpalaa kuolleeksi kissaksi (kuva,piirretty),koska oli ottanut piilolinssit pois. Söimme suklaata ja odottelimme toisia. Nina sanoo, ettei ainakaan Unnukkaan mene, kun on joskus käynyt siellä ja rahaa ei ole enää tuhlattavaksi. Nina sanoo, että Meri nauraa käkättää, eikä tajua miksi. Mutta kuulemma parempi niin kuin itkisi. Meri vastaa: Väärä lääkitys.piste fi. Kiva tunnelma säilyi kotiin asti, ihmiset ei jännittäny meitä sillee ollenkaan tuumasi Tuomo. Palvelu oli hyvää kaupoissa ja etenkin bussissa. Kiva reissu. Nämä oli tunnelmat ja havainnot bussin takaosassa, Merin kirjoittamana. Meri 8
Taikametsä Oletko kuullut tarinan, kertomuksen niin uskomattoman? Se kertoo ihmeellisestä paikasta, jossa pimeyskin tulvii auringon valoa Sinne kuljettiin pilvilaivalla, Portti Taikametsän sateenkaari sillan alla Siellä kaikki Taikametsän eläimet, Suuret, pienet, kaikenkokoiset yhdessä onnellisina leikkivät Aalloissa auringon säteiden kylpevät Kukaan ei siellä koskaan satuta Kukaan ei kahlitse, pidä vankina Kukaan ei hylkää talvipakkaseen Ota omakseen vain kohta jättääkseen Sinne sinä olet menossa, rakkain aarteeni Silitän hiljaa poskeasi, Kerran viimeisen kuiskaan korvaasi Enää ei kukaan sinua satuta, Enää ei tarvitse pelätä, ei paeta. Nyt Olin jo ihan valmista osastokamaa mut jatkoin lenkkiä kohti Klubi/Klabitaloa. Sisään meno vaati paljon. Pitkän miettimisen jälkeen astuin ovesta sisään ja olin heti tervetullut. Saa olla oma itsensä eikä kukaan arvostele eikä painosta vaikka ois se huono päivä. Saa olla ihan vapaasti oma ihtensä eikä yhtään ahista. Ihmisiähän me kaikki ollaan vaikka joitakin se on isommalla kädellä kokeillut. Markku Siellä jossain olet taas ehjä ja iloinen, Olet suojassa taikametsän pienten enkelten. Runon on kirjoittanut eläinenkeleiden muistolla SSESY:n hallituksen jäsen, LinnaKlubin jäsen 169 9
Käyntitilastoja vuosilta 2010 / 2011 Miesten käynnit 2010/2011 300 250 200 150 100 50 0 2010 2011 Naisten käynnit 2010/2011 200 150 100 50 0 2010 2011 10
Kaikki käynnit 2010/2011 450 400 350 300 250 200 150 2010 2011 100 50 0 Sarake1 tammi helmi maalis huhti touko kesä keskiarvo Miehet 2010 197 172 242 192 198 205 201 Miehet 2011 237 230 290 235 239 170 234 Naiset 2010 123 138 133 131 129 113 128 Naiset 2011 139 157 154 155 190 167 160 yhteensä 2010 320 310 375 323 327 318 329 yhteensä 2011 376 387 444 390 429 337 394 11
Masennus Masennustilan oireet Masennustiloissa keskeinen oire on masentunut mieliala tai selvästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä. Oire vaivaa suurimman osan päivästä yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan. Masennustilassa ei kuitenkaan ole kyse pelkästä alentuneesta mielialasta tai mielenkiinnosta, sillä varsinaisen masennustilan diagnosointi edellyttää myös useita samanaikaisia muita oireita. Tällaisia masennustilalle ominaisia oireita ovat merkittävä painon lasku tai nousu, unettomuus tai lisääntynyt unen tarve, lähes päivittäinen väsymys tai voimattomuus, liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys, arvottomuuden tai kohtuuttomat syyllisyyden tunteet, vaikeudet ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä, kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsemurha-ajatukset. Masennusoireisiin liittyy usein eriasteista ahdistuneisuutta sekä alkoholin lisääntynyttä käyttöä. Hetkellinen tai lyhytaikainen masentunut mieliala tai suru reaktiona erilaisiin pettymyksiin tai menetyksiin ei siis ole osoitus masennustilasta. Masennustilassa mielialan muutos ja siihen liittyvät oireet saattavat kestää yhtäjaksoisesti viikkoja, kuukausia, joskus vuosiakin. Eriasteiset masennustilat ovat hyvin yleisiä. Lievistä masennustiloista kärsii noin 10 15 %, vakavista masennustiloista noin 5 % ja psykoottisista depressioista vajaa 1 % aikuisväestöstä. Erilaisia masennustiloja Oirekuvan vakavuuden mukaan voidaan erotella lievät, keskitasoiset, vakava-asteiset ja psykoottiset masennustilat. Lievässä depressiossa oireet haittaavat vain hieman ammatillista tai sosiaalista toimintaa tai ihmissuhteita, vaikeassa muodossa oireita on runsaasti ja ne haittaavat merkittävästi toimintakykyä tai ihmissuhteita. Psykoottisissa masennustiloissa henkilöllä ilmenee harhaluuloja tai syyttäviä kuuloharhoja, joiden sisältö koostuu depressiivisistä aiheista. Joskus harvoin psykoottisissa masennustiloissa ilmenee myös skitsofrenialle, skitsoaffektiivisille ja harhaluuloisuushäiriöille tyypillisempiä harhaluuloja tai aistiharhoja, kuten harhaluulot ajatusten vastaanotosta tai lähettämisestä, erilaiset merkityselämykset ja vaikutusharhaluulot. Oirekuvan luonteen mukaan voidaan masennustiloista voidaan erottaa myös melankoliset (synkkämieliset), epätyypilliset depressiot sekä ja talvikuukausina ilmenevä kaamosmasennus. Melankoliselle masennustilalle on ominaista mielihyvän menettäminen lähes kaikissa toiminnoissa ja tilapäisenkin iloreaktion puuttuminen lähes kokonaan. Melankoliassa masentuneisuus on luonteeltaan selvästi erilaista kuin esimerkiksi pettymysten ja menetysten jälkeen; henkilö herää tavallista aikaisemmin aamulla, masentuneisuus on vaikeampaa aamuisin, henkilö laihtuu ja hänen ruokahalunsa on heikentynyt, hän on hidastunut ja kiihtynyt ja kärsii suhteettomista syyllisyydentunteista. Epätyypillinen masennustila eroaa oirekuvaltaan selvästi melankoliasta. Epätyypillisessä depressiossa mieliala on vahvasti reaktiivinen ja jokin myönteinen asia tai sellaisen mahdollisuus parantaa ohimenevästi mielialaa. Henkilöllä on pitkään jatkunut taipumus kokea itsensä hylätyksi, ja hänen oireensa korostuvat erityisesti yksin ollessa. Ruokahalu, paino ja unen määrä ovat selvästi lisääntyneet. Usein henkilöllä on lyijynraskauden tuntemus käsissä ja jaloissa. Oirekuvan vakavuus ja luonteella on merkitystä erityisesti hoidon ja erityisesti lääkehoidon suunnittelussa. Masennustilojen kulku Masennustiloilla on suuri alttius toistua. Toivuttuaan masennustilasta henkilöllä on noin 50 % mahdollisuus sairastua myöhemmin uuteen masennusjaksoon. Ilman hoitoa kahden sairastetun masennusjakson jälkeen kolmannen sairausjakson todennäköisyys kohoaa yli 70 %:iin, kolmannen sairausjakson jälkeen uusiutumisriski on jo yli 90 %. Asianmukaisella hoidolla masennusjaksojen uusiutumisriskiä voidaan merkittävästi vähentää. Masennustilat ovat keskeinen kansanterveydellinen ongelma. Erityisesti toistuvat masennustilat aiheuttavat luonteensa vuoksi luonnollisesti huomattavaa kärsimystä sekä sairaudesta kärsivälle että hänen läheisilleen. Erilaiset masennustilat ovat keskeinen työkyvyttömyyden ja alentuneen työkykyisyyden syy. Masennustiloihin liittyy selvästi kohonnut itsemurhariski. Ehkä noin 5 % masennustiloista kärsivistä päätyy lopulta itsemurhaan, vakava-asteisissa masennustiloissa itsemurhariski on jopa 15 20 %. 12
Masennustilojen syyt Masennustilojen syntyyn vaikuttavat monet eri tekijät, joiden osuus vaihtelee eri yksilöillä ja erilaisissa masennustiloissa. Tutkimusten valossa masennusalttiutta voivat lisätä perinnölliset ja hankitut biologinen alttius, synnynnäinen temperamentti ja kehityksen aikaisten kokemusten muovaama persoonallisuuden rakenne.psykologisella tasolla itsetunnon hauraus, kehityksen aikana sisäistetyt negatiiviset ajatusmallit ja läheisyyden tarpeeseen perustuva alttius alistua lisäävät masennusalttiutta. Masennus voi myös olla luonteeltaan keino paeta sitä laukaisevia tai ylläpitäviä pelottavia tunnetiloja, kuten omia tai toisen vihantunteita. Monasti masennustilan taustalla on pitkään tukahdutettu voimakas suru läheisen, ammatillisen aseman tai kyvyn menetyksestä tai tunne-elämää tai ihmissuhteita kapeuttava aikaisemman elämän traumaattinen kokemus.masennustiloja laukaisevina tekijöinä ovat usein ajankohtaiset elämäntapahtumat, erilaiset pettymykset ja menetykset. Masennustilojen taustalla on usein läheisen kuolemaan tai menetykseen liittyvä surematon suru, itsetuntoa ja hyvinvointia uhkaava muutos elämässä, parisuhteeseen tai työsuhteisiin liittyvä ristiriita tai sosiaalista eristäytymistä ylläpitävä sosiaalinen arkuus. Toistuvat masennustilat kaventavat usein niistä kärsivien sosiaalista tukiverkkoa, joka on omiaan lisäämään masennusalttiutta ja masennustilojen pitkittymistä.masennustila voi olla myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön eli maanis-depressiivisen sairauden sairausjakso. Tämä mahdollisuus on tärkeä pitää mielessä, koska kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksojen lääkehoito eroaa muiden masennustilojen lääkehoidosta.masennustilat ovat usein luonteeltaan myös aivojen toiminnanhäiriöitä. Masennustiloihin liittyvä pitkittynyt stressin ja sen aiheuttama lisämunuaisten kortisolihormonin erityksen nousun tiedetään vaikuttavan lamaannuttavasti muistin kannalta keskeisen aivojen osan (aivoturson) solumuodostukseen. Masennuslääkkeiden hoitovaikutus saattaa perustua niiden kykyyn stimuloida aivosolujen uudismuodostuksen kannalta keskeisten kasvutekijöiden eritystä. Itsehoito Masennustiloista kärsivän, hänen läheistensä ja työtovereittensa on tärkeätä ymmärtää depression moniulotteinen luonne. Etenkin vähänkin vakavat ja toistuvat masennustilat eivät ole tahdonalaisia tiloja, niistä ei voi toipua "ryhdistäytymällä". Vaikka masennustiloihin ja masennusalttiuteen voikin pidemmällä aikavälillä vaikuttaa erilaisin psykologisen keinoin, vakavasti masentuneelle annetut kehotukset "ryhdistäytyä" monasti vain pahentavat masennustiloista kärsivien syyllisyyden ja huonommuuden tunteita. Masentuneen ihmisen eristäytyminen ja passivoituminen ovat kuitenkin omiaan sekä ylläpitämään että syventämään depressiota. Tämän vuoksi masennuksen itsehoidossa on tärkeää pyrkiä välttämään sosiaalinen eristäytyminen ja pitää kiinni erilaisista päivärutiineista, liikunnasta ja muista harrastuksista. Masennuksen luonnetta ymmärtävien läheisten ja ystävien tuki voi tällöin olla ensiarvoisen tärkeää. Säännöllisen liikunnan on osoitettu olevan lääkehoidon ja psykoterapioiden veroinen keino ainakin lievempien depressioiden hoidossa. Pessimistinen tapa suhtautua itseen on opittu tapa, josta voi pidemmällä aikavälillä vapautua. Masennusalttiin kannattaa oppia kyseenalaistamaan depressiivisiä uskomuksiaan. Olenko välttämättä huono, jos epäonnistun? Olenko todella varma, että en lopulta onnistu? Masennusaltis ei usein osaa ilmaista toiveitaan ja tunteitaan. Tällöin hän ei myöskään voi odottaa toisten täyttävän hänen toiveitaan tai ymmärtävän hänen tunteitaan. Loputon uhrautuminen uuvuttaa usein ihmisen, jolloin tuloksena voi olla katkeroituminen ja masennus. Yksin jääminen on monelle pelottavampaa kuin alistuminen.masennusalttiille on usein ominaista tavallista voimakkaampi hylätyksi tai väheksytyksi tulemisen pelko. Tämän vuoksi heidän on vaikea pitää puoliaan ja he liian helposti alistuvat toisten tahtoon. Terveen itsekkyyden ja omien oikeuksien puolustamisen oppiminen on kuitenkin vaikeaa ilman kanssaihmisten ymmärrystä ja tukea. Surematon suru läheisen kuoleman tai menetyksen yhteydessä on usein eriasteisten masennustilojen keskeinen taustatekijä. Tuttavien pinnalliset lohdutuksen sanat usein vain syventävät pitkittyvää surua. Masennukseksi muuttuvan surun taustalla on usein erilaisia ilmaisemattomiksi jääneitä kipeitä tunteita ja mielikuvia. Jos lääkehoidosta on ollut selvää hyötyä masennustilan hoidossa, lääkehoitoa ei ole viisasta lopettaa heti masennusoireiden lievityttyä. Tällöin lääkehoitoa kannattaa usein jatkaa 3 6 kuukauden ajan senkin jälkeen, kun masennustila on jo korjaantunut. Liian aikainen lääkehoidon lopettaminen saattaa johtaa masennustilan palautumisen. Jos lääkehoidosta on ollut selvää hyötyä masennustilan hoidossa, lääkkeen jatkuva käyttö saattaa estää masennustilojen toistumisen. 13
14
4.5.2011 Verkostoyhdistyksen kevätseminaari 21.5.2011 Mahdollisuuksien tori 25.5.2011 LUSTOssa mm. Kuokka kaimoineen Kasvimaan tekoa Juhannusjuhlat 23.6.2011 kisaten ja grillaten 22.6.2011 retki Oskariin Rantasalmelle ja Kuopion klubitalolle 15
7.7.2011 Koivukannan retken naisvoimaa 19.7.2011 retki Annelin luo maalle, sekin naisvoimalla, tietty : ) Ötökkä ja kissanpentu vierailulla LinnaKlubilla Kaksin aina kaunihimpi kerätä kukkia silmänruoaksi 16
OPINNÄYTETYÖN TULOKSIA Keväällä 2011 kaksi sairaanhoitajaopiskelijaa teki opinnäytetyön LinnaKlubin toiminnasta nimellä SAMAS- SA VENEESSÄ OLLAAN. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, johon osallistui klubitalon neljä aktiivista jäsentä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuntoutujien Klubitaloyhteisöön sopeutumista, vertaistuen ja työn merkitystä kuntoutujille. Opinnäytetyön tuloksena LinnaKlubi sai arvokasta tietoa toiminnan vaikuttavuudesta. Opinnäytetyöhön on myös koottu kaksivuotisen toimintamme historiaa ja siinä kerrotaan kattavasti toiminnastamme. Tutkimuksen tulokset on koottu kolmen otsikon alle; yksilön jäseneksi tulo klubitaloyhteisöön, vertaistuen merkitys ja tulevaisuuden toiveet ja uhat. Haastateltavat kokivat olleensa tervetulleita yhteisöön ja korostivat voivansa olla siellä yksilönä. Työntekijöiden ja jäsenten tasavertaisuus koettiin erityisen merkittävänä. Työntekijät on koettu mukaviksi ja huumorintajuisiksi ja heiltä saatu myönteinen palaute on ollut rohkaisevaa. Klubitalolta on saatu tukea vaikeisiin päätöksiin ja itsevarmuus ja itsetuntemus ovat lisääntyneet positiivisten kokemusten kautta. Jäsenille tärkeää on turvallisuuden tunne ja mahdollisuus näyttää tunteensa. Huumori koettiin yhteisössä kantavaksi voimaksi. Mieltä huojentavaksi koettiin erimielisyyksien selvittäminen välittömästi. Klubitalolta on löytynyt mielekästä tekemistä ja haastateltavat halusivat tulla tekemään töitä yhdessä ja tapaamaan kavereita. Valinnanvapaus ja voimavarojen huomioiminen on jäsenten mielestä ensiarvoisen tärkeää. Klubitalotoiminnassa on vertaistoiminnalla suuri merkitys, tärkeimmiksi koettiin vuorovaikutus ja empatia. Yhdessä tekeminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jäsenten keskinäinen huolenpitäminen toisista koettiin hyvänä ja ystäviä on löytynyt myös vapaa-ajalle. Huolenaiheena ja toiveena koetaan siirtymätyö ja sen käynnistyminen. Siirtymätyöstä jäsenillä on myönteinen kuva ja he uskovat yhteisöstä löytyvän työhön kykeneviä. Kaipuu yhteisön ulkopuolelle on myös suuri toiminnan kautta. Työelämään siirtyminen ja opintojen jatkaminen oli osan haastateltavien toiveena. Myös retkiä toivottiin lisää. Tulevaisuuden uhkana mainittiin huoli rahoituksesta ja epävarmuus LinnaKlubin säilymisestä. Toimintaa haittaavana asiana mainittiin pitkät välimatkat. Jäsenet totesivat klubitalo toiminnan kannattavaksi ja edulliseksi, kalliiden sairaalahoitojaksojen ehkäisy nähtiin tärkeänä asiana. Kaksivuotisen klubitalokauden aikana jäsenet ovat lukuisia kertoja puhuneet toiminnan merkityksestä elämäänsä ja klubilehdissä on kirjoitettu jäsenten kokemuksista, mutta on hyvä, että saatiin koottua tietoa myös opinnäytetyön kautta. Paljon on LinnaKlubin alkuajan jäseniä muuttanut toisille paikkakunnille, useita aktiivikävijöitä on lähtenyt opiskelemaan ja töihin. Myös toimintaa on kehitetty entistä enemmän klubitalostandardeja vastaavaksi. Kuitenkin paljon samanlaisia ajatuksia klubitalotoiminnan tärkeydestä on alkuajan kävijöillä kuin nyt tämän hetken aktiivijäsenillä. Samassa veneessä ollaan on nyt jo valmistuneiden sairaanhoitajaopiskelijoiden valitsema nimi LinnaKlubista tekemälleen opinnäytetyöllä. Ja yllättäen kun luimme vanhoja jäsenten kirjoituksia, huomasimme yhdestä klubitalotoiminnan alkuajan kirjoituksesta pätkän: Tähän veneeseen on helppo hypätä, sitä ei myrskyt heiluttele, se vie pois yksinäisyydestä ja siinä on tilaa jokaiselle vahvuuksineen ja heikkouksineen. Kokonaisuudessaan opinnäytetyö löytyy LinnaKlubilta, Tervetuloa lukemaan! ANNE JA HANNA 17
MÖKKIELÄMÄÄ Kaikki tapahtui niin äkkiä. Päätimme tehdä nopean lähdön, kun sää oli mitä hienoin. Tavarat kyytiin ja Prisman kautta möksälle. Sanna haki tarvittavat valmiiksi pakatut tavarat kotoa Klubitalolta tultua. Jalmarilla oli kaikki tarpeellinen valmiiksi pakattuna ja sitten startattiin. Perille tultuamme maanantaina joimme tervetulokahvit ja söimme juustosarvia. Seuraavaksi Sanna siivosi möksää, kun seuraavana päivänä oli tulossa Klubilta porukkaa puusavottaan. Jalmari teki remonttia ikkunoihin. Illalla grillattiin, sitten Uni Jukka kutsuikin jo unten maille. Aamukahvin jälkeen Jalmari rakensi pikarin eli isomman grillin, ja Sanna jatkoi siivousta. Vieraat saapuivatkin. Puusavotta alkoi, ja naiset lähtivät mustikoita poimimaan, valmiiksi katsotuista paikoista. Söimme Klubilta tuotuja eväitä. Uusi pikari oli käytössä grillauksessa ja saimme herkullista salaattia. Jaksoimme taas Työt jatkuivat. Kun vieraat lähtivät Jalmaria ja Sannaa ja Jalmaria odottivat siivoustyöt. Paikat laitettiin kuntoon. Pihalta kasattiin oksat ja siivottiin talo sisältäpäin. Illalla syötiin ulkona aurinkovarjon alla ja nautittiin kesästä ja hiljaisuudesta. SANNA JA JALMARI Vierailulla Möksällä Kahdella autolla ja kahdella peräkärryllä menimme VILLALAAN jäsenemme JALMA- RIN kesämökillä käymään. Tarkoituksena oli yhdistää työ ja huvi. Miehet laittoivat moottorisahan laulamaan ja naiset suuntasivat marjametsään. Oli tosi kuuma päivä, mutta hyvin viihdyimme maaseudun rauhassa ja värikkäässä mökissä ja hyvässä seurassa. Hyvät eväät kruunasivat retkipäivämme. Marjoja ja puita saatiin ihan kivasti sekä mielenvirkeyttä ihan runsaasti. Juomat loppuivat kesken ja tunnit päivästä, mutta jospa pääsemme joskus uudelleen. ANNE JA HANNA 18
Ensimmäisenä Yövieraana LinnaKlubilla Voin omasta kokemuksestani, ja täydestä sydämestä kirjoittaa, että klubitalo on meille kaikille tarpeellinen. Minulla olisi mennyt todella ajatukset sekaisin, ellei auttava käsi olisi ollut näin lähellä. Olen muuttanut omaan kotiin lähiaikoina, yllättävistä syistä jouduin pikaisesti siirtymään muutamaksi yöksi pois ilmastointi töiden vuoksi. Edessä oli vielä arkipyhä, ihmiset olivat suunnitelleet omia menojaan, niin tarjosi KlubiTalo auttavan kätensä. Kiitos suuri olkoon meille! Ja näin, myös mahdollistui Klubitalon auki pitäminen jäsenvetoisesti. Miten aika kului pari yötä viettäen? Ensimmäinen ilta, kun kaikki olivat poistuneet, olin todella väsynyt. En saanut nukuttua päiväunia. Kävin kävelyllä. Rauhoituin, tajusin, ettei talossa ole todellakaan ketään muita kuin minä, asetuin taloksi. Ihanaa, kun meidän KlubiTalolla on kirpputori. Sain haettua sieltä itselleni KlubiYöhousut. Oli vähän vilakka yö Uni lääkkeeksi kellot tikittivät ihanasti. Nukuin yön todella hyvin. Nukuin kuin tukki unia en nähnyt. Aamulla, kun heräsin, oli ihana herätä lintujen viserrykseen. Oli rauhallista, kävin keittämässä aamukahvin ja söin aamiaisen rauhallisesti nautiskellen omasta hyvästä olotilastani ja paikasta, jossa olin. Tuli tunne, että kyselen mummon kuulumisia ja niin tein. Yksi jäsenistä tuli pistäytymään, vierailu oli lyhyt, mutta se piristi mieltäni. Aikani kuluksi järjestelin paikkoja. Klubikaveri tuli käymään uudestaan ja keitin viimeisellä suodatinpussilla meille päiväkahvit. Hän kävi ostamassa niitä lisää, pitihän Klubitalon olla auki koko päivän. Kahvit juotuaan ja rusketusraidat saatuaan hän nosti kytkintä ja lähti. Muita ei näkynyt saapuvan paikalle, joten laitoin oven lukkoon ja kävin pienille päiväunille. Helle kai teki tehtävänsä ja loppuviikon tapahtumarikas toiminta. Unet olivat vajaan puolen tunnin mittaiset. Sitä seurasi pitkä kävelylenkki. Olikin päivällisen aika. Kirjoittelin ja mietiskelin, lihakset tuntuivat raukeilta. Olenhan kulkenut rappusia aika monta kertaa. Olen kotiutunut tänne yläkertaan, missä on ihana nojatuoli, eikä niin suora näköyhteys naapuriin. Lisäksi kattoikkunoista bongai- 19
len välillä lintujen mahtavia lentoesityksiä ja lentokoneita sekä niiden jättämiä jälkiä. Voin seurata auringon paisteessa pilvien kulkua ja puiden latvojen keinuntaa tuulessa. Taivas muuttuikin harmaaksi iltaa istuessani. Myöhemmin alkoikin sade rapista rauhoittavasti jäinkin odottelemaan Nukku-Matin saapumista. Ja niin myö nukuttiin Sanna-nuken kanssa. Sanna Koivukannan retki Odottelimme Klubitalolla malttamattomina lähtöä. Osa ilmoittautuneista jäi saapumasta paikalle lähtöaikaan mennessä. Joten yritimme soitella, mutta emme saaneet yhteyttä. Läksimmekin matkaan naisvoimin. Meitä oli pieni ja energinen porukka. Kuuntelimme luonnon ääniä ja nautimme hiljaisuudesta. Ensin söimme reilut eväät. Teimme tulet ja paistettiin makkarat ja söimme salaattia. Nautimme kahvit ja pullat, jotka maistuivat luonnon keskellä erinomaiselta. Päiväkahvit menimme juomaan Rouvan mökille ja kävimme siellä myös uimassa. Vesi oli lämmintä ja virkistävää. Kuikka tervehti meitä kovaäänisesti, kun olimme uimassa. Sitten olimme ja nautimme olotilastamme, jopa niin rentoutuen, että päiväunetkin maistuivat, ihanaa! Sanna 20
LÄHIVIIKKOJEN OHJELMAA Ma 8.elokuuta Ti 9.elokuuta Ke 10.elokuuta To 11.elokuuta Pe 12.elokuuta La 13.elokuuta Klo 13.00 Yhteisökokous Klo 14.00 Lehden toimitus Klo 13.00 Standardipalaveri Klo 14.00 Taidepiiri Klo 12.00 Grillijuhlat Klo 14.30 Yhteistyöpalaveri/ Oma ry Klo 12.30 retki Paunolanmäelle Klo 13.00 Salivuoro Klo 13.00 Rentoutus Klo 14.00 Ahkeruuskahvit Saunailta Klo 10-14.00 Mukavaa yhdessäoloa Ma 15.elokuuta Ti 16.elokuuta Ke 17.elokuuta To 18.elokuuta Pe 19.elokuuta La 20.elokuuta Klo 13.00 Yhteisökokous Klo 14.00 Lehden toimitus Klo 13.00 Standardipalaveri Klo 14.00 Taidepiiri Klo 14 Musiikkiryhmä Klo 13.00 Salivuoro Klo 13.00 Rentoutus Klo 14.00 Ahkeruuskahvit Saunailta Klo 10-14.00 Mukavaa yhdessäoloa Ma 22.elokuuta Ti 23.elokuuta Ke 24.elokuuta To 25.elokuuta Pe 26.elokuuta La 27.elokuuta Kotisivujen päivitys Klo 13.00 Yhteisökokous Klo 14.00 Lehden toimitus Klo 13.00 Standardipalaveri Klo 14.00 Taidepiiri Klo 14 Musiikkiryhmä Klo 13.00 Salivuoro Klo 13.00 Rentoutus Klo 14.00 Ahkeruuskahvit Saunailta Klo 10-14.00 Mukavaa yhdessäoloa Ma 29.elokuuta Ti 30.elokuuta Ke 31.elokuuta To 1.syyskuuta Pe 2.syyskuuta La 3.syyskuuta Sh-opiskelija aloittaa Klo 13.00 Yhteisökokous Klo 14.00 Lehden toimitus Klo 13.00 Standardipalaveri Klo 14.00 Taidepiiri Klo 13.00 Kelalta Maarit Kervinen Klo 14 Musiikkiryhmä 21 klo 13.00 Salivuoro Klo 13.00 Rentoutus Klo 14.00 Ahkeruuskahvit Saunailta Klo 10-14.00 Mukavaa yhdessäoloa
TUOREITA LEIVONNAISIA, SAISIKO OLLA? 1.7 PERJANTAINA PIDIMME PITKÄSTÄ AIKAA MYYJÄISET HOVIKULMAN AULASSA. HYVIN SAIMME LEIVONNAISIA KAUPAKSI, MUTTA KUITENKIN HUUMORIRIKKAINA HALUSIMME KOOTA KOOTUT SELITYKSET KOMMENTEISTA, JOITA SAIMME KUULLA. TUOREITA LEIVONNAISIA, SAISIKO OLLA? - EI NYT, ON KAUHEA KIIRE. - YHY - TULIMME JUURI MÖKILLE - OLEN TÖISSÄ - OLEN TÖIHIN MENOSSA - EI NYT OIKEIN EHDI - KÄYN ENSIN KAUPASSA - OLLAAN RUOKAILUVAMMAISIA - EI, EI KÄRSI - HYHYHYHY - MIE KÄYN EKAKS TUOLLA - MYÖHEMMIN, MYÖHEMMIN, KIITOS - KIITOS, NYT EI KERKEÄ - MUODOLTAAN YHTÄ NÄTTEJÄ KUIN SINÄ VARTALOLTAS - EI OLE KUIN KORTTI MUKANA - KATSOTAANPA TULLESSA EHKÄPÄ HEKIN SEURAAVALLA KERRALLA OSTAVAT LINNAKLUBIN MAISTUVIA LEIVONNAI- SIA. 22
KESÄTEATTERI KÖRMY Kiitokset Teatterimyllylle, että pääsimme nauttimaan kesäisenä iltana Vääpeli Körmyn moniroolisesta esityksestä. Sää suosi meitä, eikä itikatkaan pahemmin pureskelleet. Näytös oli moniaiheinen ja hauska ja näyttämöllä tapahtui koko ajan jotakin. Körmyn kouluttama valiojoukko naissotilaita toi piristysruiskeen näytökseen ja heidän laulusuorituksensa tempaisivat katsojan mukaansa. Pienetkin roolisaavutukset oli huomioitava tarkasti ja ne toivat esitykseen suolan. Körmy taipui kuin rautalanka. Hänen ilmeensäkin olivat paljon kertovia. Tasavallan presidenttikin, Tarja Halonen, oli paikalla :) Kiittäen tyytyväiset katsojat UUSIA TUULIA! Maanantaina 25.7. yhteisökokouksessa puhuttiin näytelmäpiirin perustamisesta LinnaKlubille. Vapaa-ajan toiminnan ilmoitustaululla on lista, johon kaikki innokkaat voivat laittaa nimensä ja sitten ei muuta kuin näyttelemään ja improvisoimaan. 23
LinnaKlubi on saanut ensimmäisen siirtymätyöpaikan. Maanantaina 1.8.2011 klo 10.00 Mikko aloitti siirtymätyöt Kotilo ry:ssä. Hän on siellä toimistotyöntekijänä. ****************************************************** Historiallinen siirtymätyöpaikka Saavuin Kotilon kuntoutuskotiin Neitsytkadulle maanantaina 1.8. noin klo 10, klubitalo-ohjaaja Ritvan kyydissä. Rakennus oli minulle ennalta tuntematon, vaikka Kotilo on ollut taustaorganisaatiomme parhaillaan kuluvan vuoden alusta. Työsopimus oli tehtävä Kotilon toiminnanjohtajan Riitta Niskasen kanssa. Tehtäväkuvauksen ja muutamien Kotilon työsopimuksen perusmallista poikkeavien ehtojen laatimiseen meni melkein kaksi tuntia ja ennen kuin allekirjoitin sopimuksen, kävin pohjakerroksessa tarkistamassa tärkeimmän luontoisedun, eli ruoan. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, ei tarvinnut tyytyä puolikkaaseen kalafileeseen ja varsinkin kantarellikastike oli erinomaista. Sopimus allekirjoitettiin hieman kello kahdentoista jälkeen. Sopimus on neljäkuukautinen kahden kuukauden koeajalla. Tehtäviäni ovat mm. avustaminen talousarvion, toimintasuunnitelman ja vuosikertomuksen laatimisessa, kotisivun päivitys, tietokoneiden levyjen eheytys ja excellin käyttö. Jälkeenpäin ajatellen työsopimuksen allekirjoitus ei tuntunut historialliselta hetkeltä. Ei ollut mitään fanfaareja, ei edes youtubesta tietokoneelta. Asiasta kuitenkin tiedotettiin klubitalojen verkostolle ja onnitteluja on tullut. Jos kyseessä olisi ollut esimerkiksi 138 siirtymätyöpaikka ei asia ehkä olisi ollut tiedottamisen arvoinen. Mikko 24
PUUHASTELUA ONNELASSA Olemme Jalmarin kanssa tutustuneet toisiimme KlubiTalolla ja olemme ystävystyneet. Tulemme toimeen keskenämme ja meillä synkkaa hyvin. Ensimmäisenä päivänä lauantaina, perille päästyämme, Sanna paistoi ensimmäiseksi pihvit. Sitten Jalmari esitteli paikkoja. Löytyi mm. perintö vaxtuuki (vahakangas), joka myöhemmin löysi paikkansa. Sanna järjesteli paikkoja ja Jalmari meni rakentamaan ulos konsvärkkiä (ulkoeteinen). Sanna maalasi ulkoa seinää punaiseksi. Eteisen ikkuna tuli pestyä sisäpuolelta ja Sanna laittoi pitsi verhon puhtaalle ikkunalle. Ikkunoista muutama tuli myös pestyä ulkopuolelta. Jalmari työsti konsvärkkiä ahkerasti, välillä kuului ääni: Joudatko Sanna auttamaan? Keittiö oli ensimmäinen kohde. Siirsimme tiskipöydän oikealle paikalle viereisestä huoneesta. Matotkin löysivät paikkansa. Keittiö sai pienen pöydän ja kaksi tuolia sekä kaasukeitin oman paikan. Keittiöstä tuli IHANA!, kun lattiatkin oli maalattu kauniiksi vihreän sävyisiksi. Sanna laittoi keittiön kaapit järjestykseen. Perinnöksi tuli muutama kahvikuppikin HEH HEH! Vaxtuuki leikattiin tuvan pöydälle sopivan kokoiseksi. Ja kuinka ollakaan Ihania tulppaaneja tulvillaan oli tuvan pöytä tulvillaan! Tulppaaneja lenteli myös keittiöön tiskipöydän taakse kosteikkoon. Loppuillasta Sanna kurkisti lipaston kaappiin, ja sieltä löytyi Sannalle ihana kartasto yms kirjallisuutta KlubiTalollekin vietäväksi. Päivän päätteksi Sanna kävi peseytymässä sadevedellä savusaunassa eikä tullu hihikään! Oli ihana käydä savun tuoksuisessa saunassa ilman vastoja ja lämmitystä eikä tullu hikikää HEH HEH! Jalmari rakensi kokopäivän konsvärkkiä. Illan päätteeksi otimme suolaista syötävää ja kävimme väsyneinä ja onnellisina nukkumaan. Nukuimmekin pitkät ja hyvät yöunet. Aamulla taas jaksaa! Niin jaksoikin! HEH HEH Aamupalan jälkeen Jalmari siirtyi rakentamaan konsvärkkiä ja Sanna oli sisällä touhuamassa. Tuli laitettua hyllypaperit lipaston laatikkoon ja siistiä tuli. Leivinuunin yläpuolelle Sanna maalasi liekin. Jalmari on saanut Onnelaa laitettua entistä ehommaksi. Keittiö lattia on lakattu kertaalleen. Eteisen lattia on nyt maalattu punaisella 15 vuotta vanhalla punaisella maalilla. Konsvärkki on saanut katon 15 minuuttia ennen sadetta. Tämän Jalmari sai Juhannuksena valmiiksi! Jalmari ja Sanna 25
Veljen muistolle Eestin laivalla 11.1.1998 klo 19.00 Niin kaukana kiitää veljeni muisto aikain taa niin kauas etten voi sitä tavoittaa Vierivät katkerat kyyneleet - - miksi sen meille teet? Olitko vailla rakkautta jota maailma ei voinut sulle antaa mutta nyt tiedämme on sun paras kulkea kultarantaa Siellä helmenä hiekka puhdas hohtaa ja Vapahtaja sinut valkeissa vaatteissa kohtaa Vaikka tuska ja kaipuu on suuri ja mahdoton voitonlippunamme meillä Vapahtajan vanhurskaus on Suurella rakkaudella sisaresi Niina 26
SYNTYMÄPÄIVÄT syyskuussa 1.9. Seppo H. 3.9. Tommi K. 5.9. Risto N. 5.9. Esko H. 7.9. Tuulikki T. 8.9. Kati L. 11.9. Meri L. 14.9. Heikki M. 18.9. Kirsi K. 18.9. Jalmari U. 19.9. Anja H. 21.9. Sanna K. 22.9. Harri K. 25.9. Katja A. 26.9. Mirka M. 26.9. Tiina L. 28.9. Jarkko P. 28.9. Sari K. 28.9. Pauli K. SYNTYMÄPÄIVÄT lokakuussa 5.10. Merja P. 16.10. Anwar 17.10. Esa M. 18.10. Pirkko S. 19.10. Jari V. 21.10. Leena R. 24.10. Katri S-H. 24.10. Airi K. 26.10. Kirsi S. Pahoittelemme, että Kaheksannentoista lehden painetusta versiosta jäi puuttumaan kaksi synttärisankaria: 26.8 Simo 27.8 Seppo V. Lehden toimituksesta vastanneet: Sanna Katja P. Mikko Jalmari Anne Katja A. Meri Markku Niina Hanna Ritva 27
Hei muistahan tutustua alakerran kirpputoriimme ja osta tuotteitamme edullisin hinnoin. 28