Milloin mielenterveysongelmaisen osatyökykyisen henkilön on mahdollista palata työhön? Kuntoutuspäivät 10.3.2015 Psyk el Katinka Tuisku Klinikkajohtaja, HYKS Erityispoliklikat Työkyvyntutkimuspoliklinikka
Milloin mielenterveysongelmaisen osatyökykyisen henkilön on mahdollista palata työhön? 1. Sopivaa työtä on tarjolla -työntekijän toimintakyky ja osaaminen vastaavat työn vaatimuksia -työturvallisuus ei vaarannu -sairaudesta toipuminen ei vaarannu -työttömälle osatyökykyiselle työhönsijoitus 2. Sopiva työn määrä on järjestettävissä -asteittainen kuormituksen lisääminen -lyhennetty työpäivä/viikko osa-sairauspäivärahan, osakuntoutustuen, työkokeilun tai työjärjestelyn keinoin 3. Työpaikalla valmius tukea -työterveysyhteistyö, esimiehen tuki, työyhteisön myönteinen vastaanotto, joustavat työjärjestelyt alussa, jotka ei ylikuormita muita -palkkatuettu työ, sosiaaliset yritykset, siirtymävaiheen työt
Milloin mielenterveysongelmaisen osatyökykyisen henkilön on mahdollista palata työhön? 4. Työntekijällä riittävä valmius palata -motivaatio ja pystyvyydentunne riittävät -valmiutta heikentävät ajatukset, asenteet, roolit käsitelty -valmiutta heikentävät oireet hallinnassa -valmiutta heikentävät puutteet toimintakyvyssä selvitetty (esim kognitiivisten toimintojen kartoitus) -valmiutta heikentävät turvattomuustekijät minimoitu 5. Työntekijän elämäntilanne ja lähipiiri tulevat paluuta -sosiaalietuudet, perhetilanne, läheisten tuki 5. Terveys- ja kuntoutuspalveluiden tuki ja seuranta -Työterveyshuolto, psykiatrinen hoitoyksikkö, TK työttömillä -Työhönvalmennus,
MT-kuntoutujan työhön paluun erityispiirteitä Ammatillinen kuntoutus alkaa usein liian myöhään, myös lääkinnällinen kuntoutus Työhönpaluun kynnys nousee korkeaksi sairauspoissaolon pitkittyessä -> etääntyminen työelämästä, työyhteisöstä ja työrutiineista, rutiinien menetys, muutokset työpaikalla, epävarmuus jatkuvuudesta ja tuesta, pelko taitojen ruostumisesta, pystyvyydentunteen heikentyminen, sairauteen liittyvien kielteisten kognitioiden vahvistuminen Turvallinen, huolella yhdessä kuntoutujan, työpaikan ja hoitoverkoston kanssa laadittu paluusuunnitelma keskeinen Joskus psykiatrinen hoitotaho, omainen tai terapeutti voi viivästää kuntoutuksen aloitusta pelätessään kuormitusta Puolen vuoden poissaolon jälkeen paluu vaikeutuu huomattavasti, edellyttää aina tukitoimia Alle puolen vuoden poissaolo ja työsuhde kaksinkertaistavat työhönpaluun valikoituneessa psykiatrisessa aineistossa 4
Ajoitus milloin takaisin työhön? Milloin aikaisintaan milloin viimeistään? Optimaalinen vaihe? Paluupäivä perustuu sopimukseen, johon vaikuttavat myös tarjolla olevan työn realiteetit Tavoiteaikataulu, välitavoitteet Paluun huolellinen valmistelu Paluun riittävän pitkä seuranta
Ajoitus milloin takaisin työhön? Mitä muutoksia pitäisi tapahtua 1. Hoitotasapainossa, oireissa 2. Elämäntavoissa, terveyskäyttäytymisessä 3. Motivaatiossa, työhönpaluuvalmiudessa 4. Toimintakyvyssä 5. Työoloissa 6. Työn vaatimuksissa ennen työhönpaluuta?
Toimintakyvyn puutokset mielenterveyshäiriöissä (Duodecim 2012; 128:2251-9 ) 1. Sairauden syntymekanismiin ja sairaudelle altistavaan rakenteeseen kuuluvat pysyviä tai pitkäaikaisia 2. Sairauden välittömät oireet -yleensä hoito lievittää 3. Sairauden välilliset oireet ja haitalliset selviytymisyritykset -huomioitta voivat vakiintua haitallisiksi käyttäytymismalleiksi 4. Sairaanrooliin liittyvät autonomiaa kunnioittava ja voimavaroja vahvistava hoitosuhde, kannusteet, palkitsevuus?
Toimintakyvyn puutokset -esimerkkinä masennus 1. Sairauden syntymekanismi ja sairaudelle altistava rakenne - masennukselle altistavat luonteen piirteet ja HPA-akselin säätelyn häiriö 2. Sairauden välittömät oireet -alavireisyys, ahdistuneisuus, aloitekyvyttömyys, hidastuneisuus/kiihtymys, keskittymisvaikeudet, väsymys, masentuneet ajatukset 3. Sairauden välilliset oireet ja haitalliset selviytymisyritykset -välttämiskäyttäytyminen: vetäytyminen sosiaalisista suhteista, keskeisistä tehtävistä ja hyvinvointia ylläpitävästä toiminnasta -miksi? epäonnistumisen pelko, palkitsevuuden väheneminen -haitalliset reaktiot: itsesyyttely oireista ja toiminnanvajeista -oireiden väärä hoito: väsymykseen liika nukkuminen, unettomuuteen alkoholi -kompensaatioyritys: hidastuneen työsuorituksen venyminen ylityöksi 4. Sairaanrooliin liittyvät -kielteinen sairaanrooli: työhönpaluun pelko, psykososiaalisen tuen menetyksen pelko, pystyvyydentunteen ja toimivien roolien menetys
Sairausloman pituudelle ei voi antaa tarkkaa yleispätevää ohjeistusta. Aina tapauskohtaisesti arvioitava, ei diagnoosikohtaisesti. Esimerkkinä masennus: Lievä-> yleensä työkykyinen, joskus suurta tarkkaavuutta vaativassa työssä unettomuusoire ja univaje voi aiheuttaa ongelmia. Keskivaikea-> työstä, henkilökohtaisista ominaisuuksista, tukiverkostosta, tukitoimista ym riippuen jatkumo täysin työkykyisestä täysin työkyvyttömään, useimmin osatyökykyisiä Vaikea-> usein työkyvyttömiä, kunnes oireisto lievittyy Väestöaineisto: Vain kolmannes tarvitsee s-lomaa Työterveyshuollon masennus-aineistot: hoitoon hakeutuvista suurin osa tarvitsee s-lomaa, sen kesto keskimäärin 5vkoa. Vaikea-asteinen ja hoitoresistentti voi johtaa pysyvään/vuosien työkyvyttömyyteen. VDS: 20% eläköityi Masennus yksin ei ennusta työkyvyttömyyseläkettä kun huomioidaan työstressin ja lähtötason s-poissaolon pituuden vaikutus Pitkä sairausloma lisää eläköitymisriskiä sairaudesta riippumatta. Käynnistää syrjäytymisprosessin
Vakuutuslääketieteellisen päätöksenteon tukiväline ohjeisto sairaaksikirjoittamista varten. Social styrelse 2008 F32 Ensimmäinen masennusjakso Lievä, ensimmäistä kertaa ilmenevä masennus ei yleensä edellytä sairaaksikirjoittamista. Hoidon aloittamisen jälkeen työkyky voi olla alentunut 1-3kk. Osa-aikaista sairaaksikirjoittamista on harkittava. Vaikeassa masennuksessa työkyky voi olla alentunut enintään 6kk hoidon aloittamisen jälkeen. Kognitiivinen toimintahäiriö voi jatkua vielä kuusi kuukautta tai pidempään. Yksilölliset erot ovat suuria. Sairaaksikirjoittamisessa on huomioitava, että potilas voi mahdollisesti palata työhön ennen hoidon päättymistä. Useamman sairauden samanaikainen sairastaminen vaikeuttaa hoitoa ja voi huonontaa ennustetta. Väsymys, voimattomuus, kyvyttömyys tehdä päätöksiä ja suunnitella, muistin heikkeneminen, aloitekyvyn, motivaation ja jaksamisen puute ja stressinsietokyvyn heikkeneminen heikentävät toimintakykyä. Vaikeaan masennukseen sairastunut ei kykene käsittelemään päivittäisiä ongelmia tai huolehtimaan itsestään.
Arviointityökaluja avuksi mielenterveyskuntoutujan työhönpaluun valmisteluun Sofas -ammattilaisen arvio, kartoitetaan asiakkaan kanssa konkreettisesti toimintakyvyn 4 osa-aluetta erikseen: itsestä huolehtiminen/ perhe ja ystävyyssuhteet/ työ tai opiskelu / vapaa-aika ja harrastukset Työhönpaluuvalmius -kuntoutuja täyttää itse, pisteyttää valmiutensa (VAS 0-10), jota voi seurata -kuntoutuja kirjaa paluuta edistävät ja estävät tekijät -> tärkein osio! -auttaa konkreettisten ratkaisujen hakemisessa, ja suuntaamaan huomion sekä tuen asiakaslähtöisesti Työhönpaluun pystyvyydentunne -kuntoutuja täyttää itse, ammattilainen laskee pisteet 0-66, joita voi seurata -suuntaa huomion niihin pystyvyydentunteen vajeisiin, joita voidaan korjata ulkoisin keinoin tai psyykkisen työn keinoin Tavoiteseuranta viikkotasolla, toiminnallisen ohjelman toteutuminen Ratkaisukeskeiset oire- ja toimintakykyseurantalomakkeet
Työhönpaluuvalmiusarvio (www.ttl.fi/masennuksenhoito ) Valmius palata työhön Miltä tuntuu nyt? Miten valmis olet palaamaan työhön? (ympyröi) 0...1...2...3...4...5...6...7...8...9...10 en lainkaan valmis täysin valmis Mikä estää tai haittaa nyt eniten työhönpaluuta? 1. 2. 3. Mikä voisi parhaiten edistää työhönpaluuta? 1. 2. 3.
Työhönpaluu-pystyvyydentunne/Return to work self-efficacy ennustaa työhönpaluuta 3kk sisällä (Lagerveld ym. 2010, epävirallinen käännös TTL/HYKS TTPKL) Jos palaisin täysimääräisesti työhöni huomenna, olettaisin että: 1. Voin hyvin kohdata vastoinkäymisiä 2. En suoriudu tehtävistäni tunteideni takia * 3. Pystyn pitämään henkilökohtaiset rajani 4. Pystyn suoriutumaan työtehtävistäni 5. Selviydyn tunteiden kannalta vaativista tilanteista 6. Minulla ei jää voimavaroja mihinkään muuhun* 7. Pystyn keskittymään riittävästi työhöni 8. Kestän taas paineita työssä 9. En pysty ratkaisemaan mahdollisia ongelmia työssäni* 10. Saan motivoitua itseäni riittävästi tehdäkseni työni 11. Selviydyn työn fyysisistä vaatimuksista 0= täysin eri mieltä <-> 6= täysin samaa mieltä
Asteittainen työhönpaluu Sosiaaliturva: Osasairauspäiväraha Työkokeilu Osakuntoutustuki Työn muokkaus, eräitä esimerkkejä: Rajattu ja selkeä työnkuva, mahdollisuus suoriutua asia kerrallaan Hallittava määrä ärsykkeitä/ informaatiotulvaa/ sosiaalista kuormitusta Asteittain etenevät haasteet ja vastuu Esimiehen ja työyhteisön tuki Yhteydenpito sairauspoissaolon aikana, ainakin toipumisvaiheessa Paluuvaiheen tehtävät yhteisesti hyväksytty Työterveysneuvottelussa sovitulla tavalla valmistetaan työyhteisöä ottamaan vastaan työhönpalaaja 14
Työkokeilu Sopii pitkittyneeltä sairauslomalta työhönpaluun tueksi, kun työhön paluun kynnys on jo noussut korkeaksi ja samoihin työtehtäviin paluu ei enää onnistu TE, Kela, Työeläkevakuutus, työpaikat Käytetyin työeläkekuntoutuksen muoto masennuspotilailla Parhaat tulokset sairauspäivärahakaudella ja alle 50-vuotiailla Alkaa masennuspotilailla usein liian myöhään Masennuspotilas tarvitsee usein pidemmän, 3-6kk työkokeilun Jos takana aiempi työkokeilu, seuraavassa ei saa toistaa aiempia virheitä: eri työtehtäviin, parempi tuki ja koordinaatio, paremmassa hoitotasapainossa, työpaikan sitoutuminen? (Tuisku ym. 2013: Ammatillinen kuntoutus mielenterveyshäiriöissä) 15
Työhön paluun tuki-suositus, Terveysportti Terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattilaisten täytyy aina sairauspoissaolokauden alkaessa pohtia varhaisen työhön paluun mahdollisuutta koska: Työ sinällään tukee terveyttä ja työkykyä Työstä poissaolon pitkittyminen itsessään lisää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä Työtehtävien muokkaus työntekijän toimintakyvyn mukaisesti työpaikalla edistää työhön paluuta Pysyvään työhön paluuseen vaikuttavat työpaikan tuki, työn kannusteet ja riittävä työ- ja toimintakyky
Kiitos! Sari Heinonen SarArt HYKS Taidetoimikunnan seinämaalaussarjasta EPKL:lla 17