KIRJALLINEN KYSYMYS 1170/2006 vp Kuulonhuollon alueellinen tasapuolisuus Eduskunnan puhemiehelle Kuulovammaisten apuvälineet ja niiden huolto ovat asiakkaille maksuttomia koko Suomessa. Kuulokojeiden paristojen korvaamiskäytännöt vaihtelevat kuitenkin kunnittain ja asettavat eri kunnissa asuvat kuulovammaiset eriarvoiseen asemaan. Kuulokojeen erikoispariston käyttöikä vaihtelee kuulokojeen mallista, käyttömäärästä ja vahvistuksesta riippuen noin 60 300 tuntiin. Näin ollen erikoisparistot muodostavat merkittävän menoerän kuulovammaisen arjessa. Kuulokojeiden paristoja myönnetään koko maassa ilmaiseksi alle 18-vuotiaille sekä sisäkorvaistutteen saaneille ja kuulokojetta käyttäville lapsille. Paristojen jakelu tapahtuu keskussairaaloissa tai maksusitoumuksella alan liikkeissä. Aikuisten kuulovammaisten paristojen saannissa käytännöt vaihtelevat kunnittain. Joidenkin kuntien terveyslautakunnat ovat tehneet päätöksen myöntää ilmaiset paristot kaikille kuntansa kuulovammaisille iästä riippumatta, jotkut terveyslautakunnat ovat määritelleet tietyn omavastuuosuuden, jonka ylittävä osa korvataan, ja joissain kunnissa patterikuluja ei korvata lainkaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että kuulovammaisten asema on tasavertainen pattereiden korvaamisen osalta koko Suomessa? Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2007 Arto Seppälä /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arto Seppälän /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1170/2006 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että kuulovammaisten asema on tasavertainen pattereiden korvaamisen osalta koko Suomessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet, joihin myös kuulokojeet kuuluvat, ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 5 :n mukaan maksuttomia. Myös apuvälineen tarpeellinen uusiminen ja huolto ovat säännöksen mukaan maksuttomia. Apuvälineiden käyttökustannuksista ja käytössä kuluvista osista ei ole nimenomaista säännöstä asiakasmaksulaissa. Maksuttomuus menettäisi kuitenkin merkityksensä, jos apuvälineen käyttäjä joutuisi maksamaan tavanomaisen käytön aiheuttamasta kulumisesta. Sen vuoksi kuluvien osien uusiminen kuuluu osaltaan apuvälineen maksuttomaan huoltoon. Tämä periaate koskee myös kunnallisen terveydenhuollon luovuttamien kuulokojeiden pattereiden uusimista. Apuvälinepalveluista tiedetään vuosina 1995 ja 2000 tehtyjen selvitysten nojalla, että kuntien käytännöt vaihtelevat ja apuvälineitä tarvitsevat ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuoden 2003 lopussa selvittänyt aikuisten kuulonhuoltopalvelujen tilaa. Syitä kuulonhuollon palvelujen pulmiin ovat mm. pitkät jonot, pula kuulontutkijoista, riittämättömät apuvälinemäärärahat sekä lukuisat kuulokojeiden mallit. Laitteiden kirjavuus vaikeuttaa myös niiden huoltoa. Kansallisen terveyshankkeen yhtenä rationalisointihyötynä on sairaanhoitopiirien ja alueen kuntien tarvike- ja välinehankintojen yhtenäistäminen. Hankinnat suoritetaan osin useiden sairaanhoitopiirien yhteisinä hankintarenkaina. Ostot on keskitetty nykyistä harvempiin kojemalleihin. Valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä annettiin yhdessä hoitotakuuta koskevan lainsäädännön kanssa. Sairaanhoitopiirejä velvoitetaan laatimaan terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma mm. lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Apuvälinepalvelujen alueelliset kehittämissuunnitelmat on laadittu 18 sairaanhoitopiirissä vuoden 2006 loppuun mennessä. Stakesin toimesta on tehty kesällä 2006 kysely keskussairaaloille ja terveyskeskuksille apuvälineiden saatavuudesta ja vuonna 2003 annetun laatusuosituksen toimeenpanosta. Tällä saatavuusselvityksellä tullaan arvioimaan apuvälinepalveluiden luovutuskäytäntöjen, resurssien ja palveluketjujen välistä toimivuutta ja muutosta verrattuna vuonna 2000 saatuihin tuloksiin. Tulosten analysointi ja raportointi on meneillään. Raportti julkaistaan alkusyksystä 2007. Hallitus pitää tärkeänä apuvälinepalvelujen kehittämistä jatkossakin. Terveyshankkeessa seurataan kuulonhuoltopalvelujen saatavuuden kehittymistä jatkossakin. Kunnat ovat lisänneet kuulonhuollon palveluja ostopalveluin, ja kuulontutkijoiden koulutus on käynnistynyt Oulussa ja Turussa. Tulevien vuosien maksupolitiikkaa 2
Ministerin vastaus KK 1170/2006 vp Arto Seppälä /sd linjattaessa selvennetään maksuttomien apuvälineiden yhdenvertaisia luovutuskäytäntöjä ja käyttökustannusten korvattavuutta. Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2006 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1170/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Arto Seppälä /sd: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att tillförsäkra hörselskadade likvärdig ställning i hela landet när det gäller ersättningen för batterier? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Hjälpmedel för medicinsk rehabilitering, där också hörapparater ingår, är avgiftsfria enligt 5 i lagen om klientavgifter inom social- och hälsovården. Enligt bestämmelsen är också nödvändigt förnyande och underhåll av hjälpmedlen avgiftsfria. Klientavgiftslagen innehåller inga uttryckliga bestämmelser om kostnaderna för hjälpmedelsanvändning och förbrukningsdelar. Men avgiftsfriheten skulle förlora sin betydelse om den som använder ett hjälpmedel blev tvungen att betala för de förbrukningsdelar som slits vid normal användning. Därför räknas förnyandet av förbrukningsdelar till avgiftsfritt underhåll av hjälpmedlet i fråga. Denna princip gäller också förnyandet av batterier i hörapparater som har tillhandahållits av den kommunala hälso- och sjukvården. I fråga om hjälpmedelsservicen visar undersökningar som gjordes 1995 och 2000 att praxis i kommunerna varierar, och att alla som behöver hjälpmedel inte har en likvärdig ställning. I slutet av 2003 gjorde social- och hälsovårdsministeriet en undersökning av läget när det gäller de tjänster som erbjuds vuxna inom hörselvården. Orsaken till problemen på området är bl.a. långa köer, brist på hörselvårdsassistenter, otillräckliga anslag för hjälpmedel samt ett otal modeller av hörapparater. Mångfalden av apparater försvårar också underhållet av dem. En av rationaliseringsfördelarna med det nationella hälsovårdsprojektet är förenhetligandet av material- och hjälpmedelsupphandlingen i sjukvårdsdistrikten och kommunerna i regionen. Upphandlingen görs i viss utsträckning av upphandlingsenheter som är gemensamma för flera sjukvårdsdistrikt. Inköpen är koncentrerade till färre apparatmodeller. Statsrådets förordning om förverkligande av rätten att få vård och om regionalt samarbete utfärdades samtidigt som lagstiftningen om vårdgaranti. Sjukvårdsdistrikten åläggs att utarbeta en plan för hur hälso- och sjukvårdstjänsterna, bl.a. den medicinska rehabiliteringen, ska ordnas. I slutet av 2006 hade18 sjukvårdsdistrikt utarbetat regionala utvecklingsplaner för hjälpmedelstjänster. Sommaren 2006 genomfördes på uppdrag av Stakes en enkät som riktade sig till centralsjukhus och hälsovårdscentraler. Enkäten gällde tillgången till hjälpmedel och genomförandet av den kvalitetsrekommendation som kom 2003. Med stöd av denna undersökning kommer man att göra en bedömning av hur rutinerna vid tillhandahållandet av hjälpmedel, fördelningen av resurser och samverkan mellan servicekedjorna fungerar och vilka förändringar som har skett jämfört med 2000. För närvarande pågår en analys och rapportering av resultaten. Rapporten kommer att publiceras i början av hösten 2007. Regeringen anser det vara viktigt att hjälpmedelstjänsterna utvecklas även framöver. Inom hälsovårdsprojektet kommer man också i fortsättningen att följa utvecklingen av tillgången på tjänster inom hörselvården. Genom köp av tjäns- 4
Ministerns svar KK 1170/2006 vp Arto Seppälä /sd ter har kommunerna ökat tillgången på tjänster inom hörselvården och utbildning för hörselvårdsassistenter har inletts i Uleåborg och Åbo. När linjerna för kommande års avgiftspolitik stakas ut kommer det att undersökas hur hjälpmedel kan tillhandahållas på ett likvärdigt sätt och i vilka fall hjälpmedelsanvändningen berättigar till ersättning. Helsingfors den 7 mars 2007 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5