Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus Sulka II -hanke. Jyväskylän ulkoilumahdollisuuksien selvitys Suomen Latu ja Jyväskylän kaupunki

Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus Sulka II -hanke Jyväskylän ulkoilumahdollisuuksien selvitys 2011 Suomen Latu ja Jyväskylän kaupunki

SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MIKSI EDISTÄÄ ULKOILUOLOSUHTEITA?... 5 2.1 Ulkoilun ja liikunnan hyvinvointivaikutukset... 5 2.2 Liikunnallista elämäntapaa edistävä elinympäristö... 6 2.3 Lainsäädäntö ulkoiluolosuhteiden edistämisen taustalla... 7 2.4 Yhteistyö ulkoiluolosuhteiden kehittämisen edellytyksenä... 8 3 JYVÄSKYLÄLÄISTEN ULKOILUTOTTUMUKSET... 9 3.1 Ulkoilu- ja liikunta-aktiivisuus... 9 3.2 Ulkoilupaikkojen käyttö... 9 3.3 Ulkoilupaikkojen saavutettavuus... 10 3.4 Ulkoilulajit... 11 3.5 Ulkoilupaikan valinnan tekijät... 11 4 JYVÄSKYLÄN ULKOILUPAIKKAVERKOSTO... 12 4.1 Ulkoilupaikkojen kokonaisarvosanat... 12 4.2 Reittiverkosto... 12 4.2.1 Jalankulkuväylät ja pyörätiet... 13 4.2.2 Jyväskylän ulkoilu- ja virkistysreitit... 14 4.2.2.1 Kuntopolut ja -radat... 14 4.2.2.2 Luontopolut ja retkeilyreitit... 15 4.2.2.3 Hiihtoladut... 17 4.2.2.4 Muut ulkoilureitit... 18 4.3 Uimarannat ja avantouintipaikat... 19 4.4 Ulkokentät ja muut ulkoliikuntapaikat... 21 4.5 Erilaiset puistot, ulkoilu- ja virkistysalueet ja suojelukohteet... 22 4.5.1 Puistot ja viheralueet... 22 4.5.2 Ulkoilu-, virkistys- ja leirintäalueet... 23 4.5.3 Suojelualueet ja luontokohteet... 23 4.6 Veneily, melonta ja virkistyskalastus... 24 4.7 Muut ulkoilupaikat ja -kohteet... 25 4.8 Ulkoilupalvelut, markkinointi ja viestintä... 26 4.8.1 Ulkoilukartat ja tiedottaminen... 27 4.8.2 Opastustaulut ja viitat... 27 4.8.3 Ruoanlaitto-, tauko- ja yöpymispaikat... 28 4.8.4 Vuokraus- ja huoltopalvelut sekä yrittäjien tuottamat palvelut... 29 5 ULKOILUOLOSUHTEIDEN MUUTOS JYVÄSKYLÄSSÄ... 30 5.1 Jyväskylän kuntarakenteen muutos ja ulkoiluolosuhteet... 30 5.2 Haasteita ja mahdollisuuksia... 32 6 JYVÄSKYLÄ -UUDEN AALLON KAUPUNKI... 34 6.1 Pyöräilyn ja kävelyn verkoston kehittäminen... 34 6.2 Jyväskylän kuntarakenteen muutos ja ulkoiluolosuhteet... 35 6.3 Ulkoilureittien kehittämistarpeet... 36 6.4 Uudet ulkoilun olosuhteet... 37 LÄHTEET... 38

1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta yhdistyivät uudeksi Jyväskylän kaupungiksi vuonna 2009. Tämän selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa uuden Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden nykytilasta, viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneista muutoksista sekä tulevaisuuden ennusteista Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden kehittämistyön taustalle. Suomen Latu aloitti syyskuussa 2009 valtakunnallisen Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus (Sulka II) -hankkeen, jossa tavoitteena on selvittää 15 suomalaisessa kunnassa ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien nykytila ja tulevaisuuden tarpeet. Vuosina 2009 2011 toteutettava hanke toimii myös 10 -vuotisseurantaselvityksenä vuosina 1998 2000 toteutetulle Sulka I - hankkeelle, jossa selvitettiin yli 400 kunnan ulkoilumahdollisuudet. Nykytilan analyysin lisäksi kerätään kunnissa tietoa viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneista muutoksista ja kuntien hyvistä käytännöistä liittyen ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien kehittämiseen. Tavoitteena on levittää tieto hankkeen tuloksista ja kerätyistä hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista myös kaikille Suomen kunnille hankkeen lopussa. Hanketta rahoittavat Opetusja kulttuuriministeriö ja Suomen Latu. Jyväskylän selvitys on osa Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus (Sulka II) -hanketta. Syyskuussa 2010 työskentelynsä aloitti Jyväskylän ulkoilutyöryhmä, jonka jäseninä ovat toimineet Jyväskylän kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden vastuualuejohtaja Ari Karimäki, liikuntapalveluiden suunnittelupäällikkö Eeva Simula, liikuntapalveluiden yhteyspäällikkö Erkki Huovinen, ulkoilualueiden esimies Kari Häkkinen, ympäristönsuojelusuunnittelija Heikki Sihvonen, kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtinen, kaavoitusinsinööri Vesa Rajaniemi, palvelusihteeri Eija Pajula Jyväskylän Seudun Matkailusta sekä Jyväskylän Latu ry:n puheenjohtaja Matti Varesmaa. Valtakunnalliselta tasolta työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Suomen Ladun Sulka II - hankkeen projektikoordinaattori Eveliina Nygren ja projektipäällikkö Mika Asikainen. Sulka II - hankkeen selvitystyötä on ollut tekemässä myös Jyväskylän yliopiston ylioppilas Lotta Puttonen Pro gradu -tutkielman muodossa. Selvityksen kirjoittamisesta ovat vastanneet Suomen Ladun Sulka II -hankkeen projektikoordinaattori Eveliina Nygren sekä liikuntatieteiden kandidaatti Lotta Puttonen. Jyväskylän osalta selvitys on edennyt siten, että aluksi ulkoilutyöryhmälle tehtiin asiantuntijakysely, jonka avulla kartoitettiin kunnan lähtötilanne ulkoilumahdollisuuksien näkökulmasta. Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa keskustelun ja asiantuntijakyselyn vastausten tarkastelun avulla haettiin yhtenäistä linjaa Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden nykytilasta, tapahtuneista muutoksista ja tulevaisuuden kehittämistarpeista. Tämän jälkeen selvitettiin asukkaiden näkemyksiä. Sähköisen asukaskyselyn avulla kartoitettiin sekä kunnan ulkoiluolosuhteiden kysyntää, että kehittämistarpeita. Asukaskysely oli avoimena Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla 6.10. 7.11.2010 välisen ajan. Kyselyyn vastasi yhteensä 745 asukasta, mikä on noin 0,6 prosenttia Jyväskylän asukkaista. Asukaskysely oli suunnattu kaikille yli 12 -vuotiaille jyväskyläläisille. Asukaskyselystä tiedotettiin kaupungin verkkosivuilla. Lisäksi vastausten saamiseksi pyydettiin sähköpostitse paikallisia yhdistyksiä vastaamaan kyselyyn sekä tiedottamaan kyselystä jäsenistölleen. Asukaskyselyn yhteydessä myös arvottiin erilaisia ulkoiluun liittyviä tuotteita. Asukaskyselyn tuloksista julkaistiin yhteenveto kunnan verkkosivuilla 28.1.2011 ja asukaskyselyn tuloksia on toimitettu myös kaavoituksen kaupunginosakohtaisen kehittämistyön tueksi sekä Jyväskylän pyöräilyolosuhteita kartoittavan Pykälä -projektin aineistoksi. Tulokset jäävät kunnan viranhaltijoiden käyttöön myös tulevaa kehittämistyötä silmälläpitäen. 3

Asukaskyselyn päätyttyä järjestettiin 27.1.2011 kaupungin ulkoilutyöryhmän toinen kokous, jossa työryhmä kävi läpi sekä asukaskyselyn tuloksia, että selvityksen alustavia johtopäätöksiä. Samassa kokouksessa työryhmä linjasi myös toimenpide-ehdotuksia Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden kehittämiseen liittyen. Hankkeessa järjestettiin myös paikallisille asukkaille ja yhdistyksille asukastilaisuus. Tilaisuudessa asukkaille esiteltiin asukaskyselyn tuloksia sekä asukkaat pääsivät keskustelemaan kunnan viranhaltijoiden kanssa asukaskyselystä nousseista aihe-alueista. Asukaspaneeliin osallistui 17 asukasta. Asukaspaneelista koottu muistio on toimitettu kaupungin viranhaltijoiden käyttöön ja on nähtävillä liikuntapalvelujen verkkosivuilla. Ulkoiluolosuhteiden selvityksen kanssa samanaikaisesti Jyväskylän kaupunki on tehnyt palveluverkkoselvitystä Jyväskylän liikuntapaikoista. Jyväskylässä valmistui vuonna 2010 seudullinen liikuntasuunnitelma, joka on toiminut selvityksen tausta-aineistona. Tämä selvitys on laadittu luonteeltaan ohjaustyökaluksi Jyväskylän ulkoilupaikkojen kehittämisessä. Kaupungin toivotaankin hyödyntävän selvityksen tietoja osana päätöksentekoaan sekä levittävän selvityksen tietoja päätöksentekojärjestelmässään. 4

2 MIKSI EDISTÄÄ ULKOILUOLOSUHTEITA? Kunnat painivat kiristyvän taloustilanteen kanssa ja tehtävä on pohtia, miten kuntalaisten hyvinvointi taataan myös vastaisuudessa. Ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien edistämiseen tehtävät panostukset ja olosuhteita ylläpitävät toimet ovat kustannustehokas tapa edistää kuntalaisten hyvinvointia, työikäisen väestön työkykyä, ennaltaehkäistä kunnan sairaanhoitokuluja kasvattavia elintapasairauksia ja ylläpitää kuntalaisten toimintakykyä. Tässä luvussa käydään läpi perusteluja ja tärkeitä näkökulmia liikunta- ja ulkoiluolosuhteiden kehittämiselle. 2.1 Ulkoilun ja liikunnan hyvinvointivaikutukset Asukkaille ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet ovat tärkeitä monesta syystä. Viheralueiden laatu ja määrä vaikuttavat asuinpaikan valintaan. Kaupungin luonnonläheisyys on vetovoimatekijä. Ihmisen hyvinvoinnissa viheralueilla on merkittävä rooli. Viheralueet tarjoavat keinon stressin ehkäisemiseen tai siitä palautumiseen. Asukkaat arvostavat väljää ja vihreää kaupunkirakennetta, jossa on mahdollisuus kokea luonnonrauhaa oman asuinpaikan lähistöllä. Viheralueet edistävät myös sosiaalisia suhteita ja vastuuta ympäristöstä. Ulkoilumahdollisuuksilla on myös suuri merkitys fyysiselle hyvinvoinnille. Viheralueet ja virkistysreitistöt tarjoavat puitteet arkiliikkumiselle. Viheralueita käytetään eniten kävelyyn ja lenkkeilyyn, luonnosta ja maisemista nauttimiseen sekä pyöräilyyn. Metsäntutkimuslaitoksen (2002) valtakunnallisen virkistyskäytön tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa suomalaisista ulkoilee viikoittain. Nimenomaan asutusta lähellä sijaitsevat virkistysalueet houkuttelevat ihmisiä liikkumaan. Asunnon lähialueiden viheralueet ovat erityisen tärkeitä lasten ja nuorten sekä vanhusten liikkumiselle ja ulkoilulle. Viheralueilla on keskeinen merkitys luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Rakennetussa ympäristössä viheralueet toimivat merkkeinä elävästä luonnosta. Viheralueiden puustolla ja muulla kasvillisuudella on myös suuri merkitys suojavaikutuksen kannalta. Viheralueet parantavat ilmanlaatua sitoessaan pienhiukkasia, ja kasvillisuus vaimentaa tuulta. Viheralueet toimivat vesien imeytys- ja viivytysalueina pitäen yllä pohjavesiolosuhteita. Houkuttelevat ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet vaikuttavat tutkitusti myös kunnan imagoon, jonka avulla kunnat kilpailevat veronmaksajista. Ulkoilulla, liikunnalla ja luonnossa oleskelulla on todettu olevan vaikutusta yksilön hyvinvointiin. Luontoympäristö tarjoaa esteettisiä ja emotionaalisia elämyksiä, hyvän olon ja elpymisen kokemuksia sekä antaa mahdollisuuden monipuoliseen liikuntaan. Luonto sinällään on myös tärkeä motivaatio liikuntaan. (Sievänen 2001.) Luonnossa oleskelu ja niin sanottu viheraltistus on selvästi yhteydessä ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin: luontoympäristössä oleskelu vähentää ihmisen negatiivisia tuntemuksia ja lisää myönteistä mielialaa. Lisäksi viheralueilla on merkitystä myös asukkaiden asumisviihtyvyyteen, joka on suoraan yhteydessä kunnan tai asuinalueen houkuttelevuuteen. (Tyrväinen et al. 2007.) Terveyttä edistävän liikunnan ja ulkoilun avulla pystytään myös ehkäisemään sairauksia ja ylläpitämään ikääntyvän väestön toimintakykyä. Esimerkiksi WHO:n mukaan 90 prosenttia tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä riittävällä fyysisellä aktiivisuudella ja terveellisellä ravinnolla. Liian vähäisen liikunnan onkin arvioitu aiheuttavan Suomessa 300-400 miljoonan euron vuosittaiset kulut sairauspoissaolojen ja sosiaalija terveysmenojen muodossa (Fogelholm et. al. 2007). Tutkimusten mukaan liikunnan avulla voidaan edistää myös yksilön sosiaalista hyvinvointia (UKK -instituutti). 5

2.2 Liikunnallista elämäntapaa edistävä elinympäristö Toiset ulkoilevat liikkuakseen ja toiset haluavat ulkoillessaan oleskella luonnossa. Tarkasteltaessa liikkumistavan valintaan ja liikkumispäätökseen vaikuttavia tekijöitä, jakaantuvat tekijät yksilöllisiin piirteisiin ja yhteiskuntarakenteellisiin tekijöihin. Yksilöllisestä näkökulmasta päätöksentekoon vaikuttavat muun muassa erilaiset demografiset tekijät, kuten ikä ja sukupuoli sekä erilaiset elämäntyylit ja valinnat. Moni valitsee ulkoilun erilaisilla ulkoilupaikoilla. Suomen Ladun vuonna 2008 TNS -gallupilta tilaaman liikuntapaikkatutkimuksen mukaan suomalainen aikuisväestö toivoisi eniten kehitettävän juuri lähiulkoilureittejä ja -polkuja. Yhteiskuntarakenteen näkökulmasta liikkumispäätökseen vaikuttavat yhdyskunnassa olemassa olevat laatutekijät, kuten kulkuyhteydet, maankäytön monipuolisuus, kodin sijainti (saavutettavuus) ja katuverkoston kunto. Merkittäviä ovat myös arkiolosuhteisiin liittyvät tekijät, kuten potentiaalisen liikuntapaikan saavutettavuus, määränpäiden määrä, laatu ja yhdisteltävyys sekä liikkumistavan laatu, miellyttävyys ja kustannukset. (Kyttä & Kahila 2006.) Saavutettavuus Liikuntapaikkojen saavutettavuutta voidaan tarkastella maantieteellisestä, toiminnallisesta tai taloudellisesta näkökulmasta. Maantieteellisesti liikuntapaikan saavutettavuudessa tärkeitä ominaisuuksia ovat sen sijainti suhteessa väestöön, liikenneyhteydet, kotimatkan pituus sekä esimerkiksi reitin pituus. Jokaisella tulisi olla ulkoilupaikka enintään kilometrin päässä kotoa. Toiminnallisesta näkökulmasta tärkeitä ovat liikuntapaikan palvelutarjonta, esimerkiksi levähdyspaikkojen määrä reitin varrella tai esteettömyys. Taloudellisesta näkökulmasta tarkastellaan esimerkiksi mahdollisia pääsymaksuja. Saavutettavuutta tulisi tarkastella myös laajemmin. Yksi tärkeimmistä saavutettavuuden mittareista on, miten asukas kokee saavuttavansa liikuntapaikan? Lähiliikunnan merkitys on suuri ja kasvaa koko ajan väestön ikääntyessä. Esteettömyys Ulkoilupaikan esteettömyys on tärkeä tekijä sekä saavutettavuuden, että kaikille asukasryhmille soveltuvan elinympäristön luomisessa. Esteettömyys on tasa-arvoisen harrastamisen perusedellytys. Esteettömyyttä voidaan tarkastella fyysisestä, tiedonsaannin ja sosiaalisesta näkökulmasta. Esteettömällä ulkoilupaikalla asukas voi toimia yhdenvertaisesti riippumatta henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, kuten fyysisistä liikuntaedellytyksistään, tiedonsaannillista rajoitteistaan tai sosiaalisista lähtökohdistaan. Turvallisuuden kokemus Turvallisuuden tunne on tärkeä tekijä ulkoilu- ja liikuntapäätöstä tehtäessä. Turvallisuus voi olla joko mitattavaa turvallisuutta, joka määritellään esimerkiksi onnettomuuksien määrällä, tai ihmisen omaa kokemusta turvallisuuden tunteesta. Kokemus turvallisuudesta riippuu esimerkiksi valaistuksen määrästä tai alueen viihtyvyydestä. Koettu turvattomuus on lisääntynyt. Suomalaisia tutkimuksia asukkaiden kokeman turvallisuuden määrittämisestä ja fyysisen ympäristön vaikutuksesta turvallisen elinympäristön syntymiseen on vähän. Elinympäristön vaarallisena kokemisen tiedetään kuitenkin rajoittavan arkiliikkumista erityisesti naisilla. Pelot rajoittavat myös lasten liikkumista. (Liikunta ja elinympäristö 2011.) Monipuolinen luontoympäristö Monipuolinen luontoympäristö on tärkeä osa ulkoilua edistävää elinympäristöä. Viheralueet voidaan nähdä asukkaille tarjottavina palveluina. Virkistyksen kannalta on tärkeää, että viheralueita on riittävästi, ne sijaitsevat riittävän lähellä asutusta ja ne ovat turvallisten sekä sujuvien liikenneyhteyksien päässä. Viheralueiden riittävyyden kokemus on yksilöllinen ja siihen 6

vaikuttavat esim. viheralueiden yhtenäisyys tai pirstaleisuus. Lähes poikkeuksetta viheralueita pidetään asumisviihtyvyyden tärkeänä tekijänä. Tärkeimpiä laatutekijöitä viheralueisiin liittyen ovat kaunis maisema, rauha, hiljaisuus sekä metsäntuntu. (Pelkonen & Tyrväinen 2005.) Lajitrendit Elämäntyylien muutoksen ja erilaisten valintojen kautta syntyvät uudet lajit asettavat myös uusia vaatimuksia ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksille. Esimerkiksi rullalautailun, retkiluistelun ja lumikenkäilyn vaatimuksiin on vastattu jo monessa kunnassa luomalla niille harrastamisolosuhteet. Kunnalla tulee olla tietoa kuntalaisten tarpeista, jotta niihin pystytään vastaamaan. Lajitrendien muutosten tarkastelu on tärkeää myös tutkittaessa liikuntapaikan elinkaarta. Monipuoliset mahdollisuudet takaavat, että liikuntapaikka mukautuu helposti myös uusien lajien vaatimuksiin. Ilmastonmuutos ulkoiluolosuhteiden haastajana Liikunta, urheilu ja ulkoilu vaikuttavat ympäristöön ja toisaalta ympäristöongelmat vaikuttavat liikunnan ja ulkoilun harrastamiseen. Ympäristöhaasteista yksi keskeisin on ilmastonmuutos, joka tulee vaikuttamaan myös ulkoilun olosuhteisiin ja ulkoilulajien valikoimaan tulevaisuudessa. Maapallon keskilämpötila on noussut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana selvästi. Uusimpien laskelmien mukaan lämpötila tulee nousemaan seuraavan sadan vuoden aikana vähintään kahdesta kuuteen astetta. Tämä vaikuttaa suoraan sekä perinteisten, että uusien lumilajien harrastamiseen. 2.3 Lainsäädäntö ulkoiluolosuhteiden edistämisen taustalla Kuntalain (1995) mukaan kuntien keskeinen tehtävä on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Tämä tehtävä kuuluu kaikille hallinnonaloille. Kansanterveyslaki (2004) määrittää kunnille vastuun asukkaidensa terveyden edistämisestä. Ulkoilulaissa (1973) määritellään kunta ulkoilureiteistä vastaavaksi tahoksi ja liikuntalaki (1998) määrittää kuntien roolia liikuntapalveluiden tuotannossa, joiden piiriin myös ulkoiluolosuhteiden ja -palveluiden voidaan laskea kuuluvan. Lain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa erityisryhmät huomioon ottaen. Palveluiden tuotantoa määrittelevän lainsäädännön rinnalla merkittävässä osassa ulkoiluolosuhteita kehitettäessä on yhdyskuntasuunnittelun perustana oleva maankäyttö- ja rakennuslaki (1999). MRL :n mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä hyvän ja kestävää kehitystä edistävän elinympäristön syntymisestä alueellaan. Ulkoilu- ja virkistysalueiden riittävää määrää ja saavutettavuutta pidetään sekä yleisesti, että tutkimusten mukaan hyvän elinympäristön yhtenä tunnuspiirteenä. Lain mukaan tavoitteena tulee olla alueiden käytön järjestäminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on lain mukaan edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista, palvelujen saatavuutta sekä liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia käsitellään myös liikunnan näkökulmasta monissa periaatepäätöksissä. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2010 suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Suositukset julkaistiin viiden ministeriön sekä Kuntaliiton ja 7

liikuntajärjestöjen yhteistyöllä. Suositusten tavoitteena on kannustaa kuntia tekemään liikunnasta kunnan keskeinen strateginen valinta. Suosituksessa annettujen muistilistojen avulla tuetaan eri hallintokuntien johtoa liikunnan edistämistyössä ja tarjotaan ideoita edellytysten luomiseksi erityisesti terveyttä edistävän liikunnan kannalta. Valtioneuvosto antoi liikunnan edistämisen linjoista periaatepäätöksen vuonna 2008. Periaatepäätöksessä valtioneuvosto sitoutuu edistämään liikunnallista elämäntapaa lisäämällä arkiliikkumisen mahdollisuuksia elämänkulun eri vaiheissa. Vuonna 2009 Opetusministeriö antoi toimenpidesuunnitelman periaatepäätöksen toteuttamiseksi. Toimenpidesuunnitelmassa suositellaan helposti saavutettavien liikkumisympäristöjen luomista ja hallinnonalojen yhteistyötä liikunnan aseman edistämiseksi esimerkiksi kaavoituksessa. Opetusministeriö esittää myös ehdotuksessaan kansalliseksi liikuntaohjelmaksi (2008) vision Suomesta yhteiskuntana, jossa kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa liikuntaa. Valtion liikuntaneuvosto linjasi myös vuonna 2008 Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 asiakirjassaan liikuntaolosuhteiden tulevien vuosien arvopohjaa. Asiakirja nimeää liikuntaolosuhteiden keskeisiksi arvoiksi esteettömyyden, helpon saavutettavuuden, tasa-arvoisuuden ja turvallisuuden. Samalla liikkumisympäristöjä tulisi kehittää kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Asiakirjassa korostetaan myös liikuntaolosuhteiden kehittämistä hallinto- ja sektorirajat ylittävän yhteistyön voimin. Ulkoiluolosuhteiden kehittämisessä yhdistyvät kaikki nämä elementit. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen rinnalla kunta on vastuussa palveluidensa ja esimerkiksi ulkoilupaikkojensa turvallisuudesta. Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (2004) koskee myös kuntia ja sen merkitys kasvaa koko ajan. Mikäli kunta ei riittävästi huolehdi tarjoamiensa palveluiden turvallisuudesta, se voi joutua vahingonkorvausvastuuseen kuluttajille aiheutuneista vahingoista. Palvelun tarjoajan tulee kartoittaa tarjoamansa palvelun riskit sekä pyrkiä ennalta ehkäisemään vaarasta mahdollisesti aiheutuvat onnettomuudet hyvällä tiedottamisella kohteista ja kohteiden viitoittamisella sekä ryhtyä heti tarvittaviin toimenpiteisiin havaitun vaaran poistamiseksi. Laissa asetettu palvelun tarjoajan huolellisuusvelvollisuus on tiukka. Palvelun tarjoaja ei voi vedota siihen, että palvelua koskevia määräyksiä ja ohjeita ei ole olemassa, vaan palvelun tarjoajan velvollisuutena on hankkia tarvittavat tiedot jollain muulla tavalla ja ryhtyä toimenpiteisiin vaaran takia. Tämä koskee myös kunnan ostopalveluja, kuten esimerkiksi kunnossapito- ja yhteistyösopimuksia yhdistysten kanssa. 2.4 Yhteistyö ulkoiluolosuhteiden kehittämisen edellytyksenä Kunnissa ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksista vastaavat tahot vaihtelevat ja vastuu jakaantuu monelle taholle. Poikkihallinnollinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää ulkoiluolosuhteiden edistämisessä. Suunniteltaessa ja kehitettäessä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia korostuu kokonaisvaltaisen yhdyskuntasuunnittelun merkitys. Viheraluevaraukset tulisi huomioida jo yleiskaavatasolla, jotta ne kaavahierarkian myötä tulisivat esiin myös asemakaavoissa. Viheralueita tulisi varata kunnan yhdyskuntasuunnittelussa riittävästi ja samalla huomioida niiden saavutettavuus kunnan asuinalueiden näkökulmasta. Moni kunta tekee yhteistyötä myös kolmannen sektorin kanssa ulkoiluolosuhteiden edistämisessä. Yhdistykset antavat kaavalausuntoja sekä rakentavat, kunnostavat ja ylläpitävät latuja, retkeily- ja ulkoilureittejä, luontopolkuja sekä levähdyspaikkoja. Kokonaisuudessaan selvää on, että kolmas sektori on merkittävä tuki kunnalle ulkoilupaikkojen ylläpidossa ja jonka roolia olosuhdetyössä on syytä vahvistaa kuntien voimavarojen kiristyessä. 8

3 JYVÄSKYLÄLÄISTEN ULKOILUTOTTUMUKSET 3.1 Ulkoilu- ja liikunta-aktiivisuus Sulka II -hankkeen yhteydessä toteutetussa sähköisessä, kaikille avoimessa asukaskyselyssä kartoitettiin jyväskyläläisten ulkoilutottumuksia (Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskysely 2010). Ulkoilu määriteltiin kodin pihapiirin ulkopuolella vapaa-ajalla omin lihasvoimin tapahtuvaksi vähintään 15 minuuttia kestäväksi liikkumiseksi ja oleskeluksi. UKK -instituutin terveysliikuntasuositusten mukaan ihmisen tulisi harrastaa perusliikuntaa yhteensä 3-4 tuntia viikossa jaettuna kaikille viikonpäiville. Asukaskyselyn vastaajat ulkoilevat ja liikkuvat verrattain paljon: 45 prosenttia vastaajista ulkoilee päivittäin ja 46 prosenttia useammin kuin kerran viikossa. Liikuntaa vastaajista harrastaa päivittäin 44 prosenttia ja useamman kerran viikossa 49 prosenttia. 9 prosenttia vastaajista sanoo ulkoilevansa kerran viikossa tai harvemmin. Liikuntaa sanoo harrastavansa kerran viikossa tai harvemmin hieman alle 6 prosenttia vastaajista. Jyväskylässä vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen (Liikuntapalveluiden kuntalaiskysely 2009) mukaan päivittäin liikuntaa harrastaa 9 prosenttia, 2 3 kertaa viikossa 14,3 prosenttia ja kerran viikossa 24,8 prosenttia. Nyt tehdyn asukaskyselyn vastaajissa painottuvat siis aktiiviset ulkoilijat ja liikkujat. Tämä on odotettu tulos: paljon ulkoilupaikkoja käyttävillä on myös suurempi halu kehittää olosuhteita ja osallistua asukaskyselyyn. Toisaalta heillä on myös hyvät tiedot kehitettävistä kohteista. Liikuntapalveluiden kuntalaiskyselyn (2009) mukaan liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa tai ei koskaan harrastavien osuus on 52 prosenttia koko Jyväskylän väestöstä. Ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä 9 prosenttia vastaajista sanoo ulkoilevansa kerran viikossa tai harvemmin. Liikuntaa sanoo harrastavansa kerran viikossa tai harvemmin hieman alle 6 prosenttia vastaajista. Yhteensä siis noin 7 prosenttia vastaajista ulkoilee terveytensä kannalta vähän ja 6 prosenttia sanoo liikkuvansa vain kerran viikossa tai harvemmin. Tämä on ryhmä, joka tulee huomioida tulevaisuuden yhdyskunta- ja liikuntasuunnittelussa. Samalla kunnalla on kasvava osuus ikääntyvää väestöä, jonka liikkumisen ja ulkoilun tukemiseksi tarvitaan toimia. 3.2 Ulkoilupaikkojen käyttö Jyväskylän liikuntapalveluiden kuntalaiskyselyn (2009) mukaan suosituimpia harrastusympäristöjä ovat kevyen liikenteen väylät, ulkoilu- ja kuntoreitistö sulan maan aikaan, hiihtolatu, luontopolku ja luistinrata/kaukalo. Ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä (Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskysely 2010) vastaajat arvioivat yleisellä tasolla ulkoiluaan erilaisilla ulkoilupaikoilla. Kysymys kuului, käytätkö kohdetta ulkoiluun? 88 prosenttia vastaajista käyttää pyöräteitä ulkoiluun. Kuntopolut ja radat, metsät sekä hiihtoladut ja uimarannat ovat myös suosittuja ulkoilupaikkoja. Muita suosittuja ulkoiluun käytettyjä kohteita ovat luontopolut ja lähipuistot. Asukaskyselyssä kysyttiin myös eniten lumisella ja eniten sulan maan kaudella käytettyä ulkoilupaikkaa. Samalla asukkaat saivat esittää kehittämisehdotuksia kyseistä ulkoilupaikkaa koskien. Yhteensä 94 prosenttia vastaajista nimesi eniten käyttämänsä ulkoilupaikan lumisella kaudella ja 94 prosenttia sulan maan kaudella. 9

Lumiseen aikaan eniten käytetty ulkoilupaikka oli Laajavuori ja sen hiihtoladut. Yhteensä vastaajista 22,2 prosenttia nimeää Laajavuoren eniten käytetyksi ulkoilupaikaksi talvella. Muutenkin hiihtoladut ympäri kaupunkia ovat talvella suosittuja. Paljon mainintoja kerää myös Jyväsjärvi, jolloin asukkaat sanovat käyttävänsä sekä rantaraittia, että olosuhteiden mukaan järvellä sijaitsevia reittejä. Myös Halssilan hiihtomaa ja kaupungin kevyen liikenteen väylät ovat suosittuja, vaikka onkin kyse talvesta. Lenkkeilykausi jatkuu talvella kevyen liikenteen väylillä. Sulan maan kaudella suosituimmaksi yksittäiseksi kohteeksi nimettiin erilaiset kotoa lähellä olevat kevyen liikenteen väylät, ulkoilureitit, kuntoradat sekä luontopolut erona lumisen kauden eniten käytettyyn, kauempana sijaitsevaan hiihtolatuun. Ehdoton ykkönen Jyväskylässä on Rantaraitti (15,3 prosenttia vastaajista), Laajavuoren lenkkipolut ja pururadat (12,8 prosenttia vastaajista) sekä muut kuntoradat ympäri kaupunkia. Myös kevyen liikenteen väylät ja pyörätiet ovat suosittuja. 3.3 Ulkoilupaikkojen saavutettavuus Ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä vastaajat arvioivat eniten käytettyjen ulkoilupaikkojensa etäisyyttä kotoa (Kuvio 2). Lisäksi heiltä kysyttiin kulkuvälin, että ulkoilupaikalle. Eniten käytetty ulkoilupaikka sijaitsee keskimäärin kauempana kotoa talvella kuin kesällä: 0 200 metriä kotoa sijaitsevien ulkoilupaikkojen käyttö lisääntyy kesällä. Kesällä noin 27 prosenttia vastaajista sanoo ulkoilupaikan sijaitsevan 0 200 metrin päässä kotoa ja talvella noin 18 prosenttia. Lähiulkoilu ja -virkistysmahdollisuuksien, kuten lähimetsien ja kevyen liikenteen väylien käyttö siis luonnollisesti lisääntyy kesällä. Kokonaisuudessaan isoa eroa ei kuitenkaan käytössä ole. Kesällä alle kilometrin päässä kotoa sijaitsevia paikkoja käyttää noin 62 prosenttia ja talvella 55 prosenttia vastaajista. 1 5 kilometrin päässä kotoa sijaitsevaa paikkaa käyttää kesällä noin 30 prosenttia vastaajista siinä missä talvella 35 prosenttia vastaajista. Kuvio 2. Välimatka eniten käytetylle ulkoilupaikalle kesällä ja talvella. 10

Ulkoilupaikalle kuljettiin useammin yksityisellä moottoriajoneuvolla talvella kuin kesällä. Sekä talvi-, että kesäkaudella ulkoilupaikalle kuljettiin useimmiten kävellen tai juosten. Kesällä ulkoilupaikalle liikutaan myös paljon pyörällä. Talvella pyörällä kulkee eniten käyttämälleen ulkoilupaikalle vain kymmenisen vastaajaa. Erittäin harva sanoo kulkevansa Jyväskylässä talvella eniten käyttämälleen ulkoilupaikalle julkisella kulkuvälineellä, sulan maan aikaan ei yksikään. Sulan maan aikaan 3 prosenttia vastaajista sanoo kulkevansa eniten käyttämälleen ulkoilupaikalle rullaluistimilla tai - laudalla. Asukkailta kysyttiin avoimena kysymyksenä mitä ulkoilupaikkoja he toivoisivat lähemmäksi kotiaan. Noin 60 prosenttia vastaajista esitti ainakin yhden toivomuksen ulkoilupaikasta lähempänä kotiaan. Eniten toivottiin hiihtolatuja ja kuntopolkuja ja -ratoja. Frisbeegolf-rata oli kolmanneksi toivotuin ulkoilukohde lähemmäksi kotia. 3.4 Ulkoilulajit Ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä kysyttiin myös eniten harrastettuja ulkoilulajeja (Taulukko 1). Suosituimpia lajeja vastaajien keskuudessa olivat kävelylenkkeily, hiihto, juoksulenkkeily, koiran ulkoiluttaminen ja pyöräily. Taulukko 1. Sulka II -hankkeen asukaskyselyn vastaajien eniten harrastamat ulkoilulajit (N=743). Mitä ulkoilulajia olet eniten harrastanut? N % vastaajista Kävelylenkkeily 152 20,5 Hiihto 105 14,1 Juoksulenkkeily 90 12,1 Koiran ulkoiluttaminen 90 12,1 Pyöräily 66 8,9 Jalkapallo 32 4,3 Frisbeegolf 24 3,2 Sauvakävely 23 3,1 Lasten kanssa ulkoilu 16 2,2 3.5 Ulkoilupaikan valinnan tekijät Ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä vastaajat arvioivat ulkoilupaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä asteikolla 1 4 (1 erittäin tärkeä, 2 melko tärkeä, 3 ei kovin tärkeä, 4 ei lainkaan tärkeä). Tärkeimmiksi tekijöiksi ulkoilupaikan valinnassa nousivat ulkoilupaikan hyvä kunto, jonka erittäin tärkeäksi tai melko tärkeäksi tekijäksi näki 94 prosenttia vastaajista. Muita merkittäviä valintaan vaikuttavia tekijöitä olivat ulkoilupaikan turvallisuus, hyvä valaistus sekä tiedon saaminen ulkoilupaikan kunnosta ja sijainnista verkkosivujen kautta. Vähäinen merkitys sen sijaan oli palveluiden sijaitsemisella lähellä ulkoilupaikkaa, jota iso osa vastaajista ei pitänyt kovin tärkeänä tai lainkaan tärkeänä tekijänä ulkoilupaikkaa valitessaan. 11

4 JYVÄSKYLÄN ULKOILUPAIKKAVERKOSTO Jyväskylän ulkoilupaikkaverkko koostuu erilaisista talvi- ja kesäkauden kuntoradoista ja -poluista, ulkoilureiteistä, luontopoluista lajikohtaisten reittien ja olosuhteiden sekä kaupungin alueella sijaitsevien metsien, kevyen liikenteen väylien, pyöräteiden ja erilaisten puistojen ja viheralueiden lisäksi. Tässä luvussa tarkastellaan 1) Jyväskylän ulkoilupaikkojen arvosanaa selvityksen asukaskyselyn perusteella, 2) Jyväskylän ulkoilupaikkojen valikoimaa lähteenä Suomalaisten liikuntapaikkojen tietopankki ja Jyväskylän kaupungin tiedonannot sekä 3) ulkoilupaikkojen nykytilaa ja 4) kehittämisehdotuksia Jyväskylän aikaisempien ulkoilu- ja liikuntaolosuhteiden selvitysten ja suunnitelmien, ulkoilutyöryhmän keskustelujen ja ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyssä saatujen vastausten näkökulmasta. Asukaskyselyssä vastaajat saivat arvioida tyytyväisyyttään kunnassa olevien ulkoilupaikkojen nykytilaan asteikoilla erittäin tyytyväinen tyytyväinen tyytymätön erittäin tyytymätön. Käyttämiensä ulkoilupaikkojen kehittämistarvetta vastaajat arvioivat tarkemmin asteikolla nykytila hyvä jonkin verran kehittämistarvetta paljon kehittämistarvetta. Varsinaiset toimenpide-ehdotukset on kirjattu tämän selvityksen loppuun. 4.1 Ulkoilupaikkojen kokonaisarvosanat Ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä asukkaat antoivat arvosanan Jyväskylän ulkoiluolosuhteille. Vastaajat arvioivat kysymyksessä tyytyväisyyttään kutakin ulkoiluolosuhteiden kokonaisuutta kohtaan (Taulukko 2). Parhaimman arvosanan saivat puistot (keskiarvo 3), luontopolut (keskiarvo 3), hiihtoladut (keskiarvo 3) ja kuntoreitit (keskiarvo 3). Huonoimman arvosanan saivat pyörätiet ja kevyen liikenteen väylät (keskiarvo 2,7). Kokonaisuudessaan kaikkiin kohteisiin ollaan tyytyväisiä. Analysointivaiheessa vastauksista poistettiin ei tyytyväinen eikä tyytymätön -vastausvaihtoehto. (Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskysely 2010.) Taulukko 2. Jyväskylän ulkoilupaikkojen arvosana Sulka II -hankkeen asukaskyselyn perusteella. 4 erittäin tyytyväinen 3 tyytyväinen 2 tyytymätön 1 erittäin tyytymätön Yhteensä ka. Puistot 59 402 48 5 514 3 Luontopolut 60 337 59 8 464 3 Kuntoreitit 59 389 67 7 522 3 Hiihtoladut 89 336 87 12 524 3 Lähiliikuntapaikat 46 322 79 8 455 2,9 Uimarannat 63 332 102 26 523 2,8 Retkeilyreitit 34 253 65 19 371 2,8 Ulkokentät 37 246 81 21 385 2,8 Pyörätiet/kevyen liikenteen väylät 56 379 148 34 617 2,7 4.2 Reittiverkosto Jyväskylän ulkoilu- ja virkistysreittiverkosto on yhdistelmä kevyen liikenteen väyliä, erilaisia ulkoilureittejä ja kuntoratoja, valaistuja ja valaisemattomia hiihtolatuja sekä pelkästään talvisin 12

ylläpidettäviä latuja esimerkiksi vesistöjen jäillä. Jyväskylässä on yhteensä 500 kilometriä kuntoratoja, -polkuja ja latuja. 4.2.1 Jalankulkuväylät ja pyörätiet Jyväskylässä on kevyen liikenteen väyliä ja pyöräteitä yhteensä noin 510 kilometriä. Jyväskylän kaupungin hallinnoimia näistä on 68 kilometriä jalankulkuväyliä sekä 363 kilometriä yhdistettyjä jalankulku- ja pyörätiet sekä erillisiä jalankulku ja pyörätietä. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus hallinnoi noin 80 kilometriä väylistä. Pyörätiet ja kevyen liikenteen väylät ovat yksi suosituimmista ulkoilupaikoista. Käytön määrä heijastuu myös Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyn (2010) ulkoilupaikkojen kuntoon liittyviin tuloksiin. Vastaajista 51 prosenttia sanoo Jyväskylän pyöräteillä olevan jonkin verran kehittämistarvetta ja 20 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että pyöräteillä on paljon kehittämistarvetta. Tämä antaa kunnalle selkeän viestin pyöräteiden kehittämistoimenpiteiden tarpeesta muistattaessa, että ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä 88 prosenttia vastaajista sanoi käyttävänsä pyöräteitä ulkoiluun. Myös Jyväskylän liikuntapalveluiden kuntalaiskyselyn (2009) mukaan väylät ovat kaupungin suosituin liikuntapaikka. Varsinaisia kehittämisehdotuksia tarkasteltaessa kohdistuvat ne eniten kevyen liikenteen väylien verkoston kehittämiseen ja olemassa olevien väylien kunnon parantamiseen. Myös kevyen liikenteen väylillä kulkevat rullasuksi- ja rullaluistelureitit saivat mainintoja: 25 prosenttia kaikista vastaajista sanoi niillä olevan jonkin verran tai paljon kehittämistarvetta. Ylipäätään Jyväskylän kevyen liikenteen väylien pintojen kuntoa moitittiin huonoksi. Vuonna 2010 valmistuneessa seudullisessa liikuntasuunnitelmassa Jyväskylän keskeisiksi kevytväylien kehittämishankkeiksi mainitaan: Kinkovuori (Säynätsalo)-Paavalinvuori (Muurame, MT 6090), noin 2,5 km Seppälänkangas-Tiituspohja-Leppävesi (MT 637) 3 km Rippalanmäki-Ruoke, (MT 16685), noin 3 km Puuppolan uimaranta-lintukangas (MT 630) 3 km Palokkajärven ympäri. Valmis osuus n. 8,5 km, toteutettava hanke n.1,7 km Viisarinmäki-Toivakan kirkonkylä, (MT 618), noin 3 km. Rakentamispäätös tehty. Hankasalmen asema-kirkonkylä (MT 641), noin 7 km Laukaa, Rokkasuo-Peurunka-Kuusagolfkenttä (MT 637), noin 3,5 km Laukaa, Kantola-Liisanniemen silta-puustelli (MT 16728), noin 4 km. Muuramen Rajala-Isolahti (MT 16615), alkuvaiheessa noin 3 km Muurame-Keljonkangas (MT 6113), 5 km Muuramen Rajalan koulu-saarikonrinne (MT 16617), 3 km Petäjävesi Teollisuustie-Kuvasmäentie (VT 18), 1,5 km Petäjävesi Halkokangas-Koskensaari (VT 23), 5,8 km Petäjävesi Kintauden ent. koulu-kunnan raja (VT 23), 5,1 km Kyynämöinen, Virtasalmentie-Majalahti (MT 627), 3 km Uuraisten Kirkonkylä, Jyväskyläntie- Aittomäki (MT 627) 0,8 km Kangashäkki-Oskarintie (MT 6304) 1,5 km Jyväskyläntie-Pirttimäentie (MT 627) 1,5 km Höytiäntie-Luonetjärventie (MT 630) 1,5 km Korpilahden Putkilahti-Kärkinen (MT 610) noin 5 km Veijo-Korpilahden kirkonkylä (MT 610), noin 6 km 13

Seudullisen liikuntasuunnitelman mukaan tavoitteena on kevyen liikenteen väylien kehittämisen tavoitteena seudulla on kehittää pyöräilyn, rullahiihdon, rullaluistelun olosuhteita sekä ylläpitoa ympärivuotisen harrastuksen sekä työmatkaliikunnan mahdollistavaksi. Jyväskylän kaupungin suunnitelmissa on toteuttaa rantareitti Tuomiojärven ympäri. Rantareitillä on myös seudullista merkitystä. Reitti voidaan toiminnallisena hankkeena yhdistää edellä mainittuun Palokkajärven ympärysreittiin. Strategisena suurhankkeena ehdotetaan, että kunnat käynnistävät yhdessä tiehallinnon kanssa selvitystyön kevytväylän/pyörätien rakentamisen valtatie 23:lle Killerjärveltä, Ruokkeen ja Vesangan kautta Petäjävedelle (vrt. Seppälänkangas-Laukaa kevytväylästö). Rakentamisessa voitaisiin esimerkiksi hyödyntää entistä rautatien pohjaa sekä kyläraitteja. Uutena innovaationa ehdotetaan, että Jyväskylän kaupunkikeskusta-taulumäki-palokankeskus-kirri välille laaditaan EU-normit täyttävä kevytväylä-pyöräilyreitti, jota voidaan käyttää sekä maakunnallisena, että seudullisena mallihankkeena. 4.2.2 Jyväskylän ulkoilu- ja virkistysreitit Jyväskylässä on yhteensä noin 335 kilometriä erilaista valaistua ja valaisematonta latua, kuntorataa, luontopolkua, retkeilyreittiä ja -latua, jäälatua, melontareittiä, koiralatua ja ratsastusreittiä. Ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyn (2010) mukaan Jyväskylän erilaiset reitit vaativat jonkin verran kehittämistä. Kuntopoluille ja -radoille kirjasi kehittämistarvetta yhteensä 52 prosenttia vastaajista. Luontopoluille kehittämistarvetta -merkintöjä tuli 46 prosentilta vastaajista. Retkeilyreiteille kehittämistarvetta merkitsi 37 prosenttia vastaajista. Kehittämistarpeita tarkasteltaessa nousevat esiin reittien kunto, opasteet ja viitoitukset ja taukopaikat. Vuonna 2010 Jyväskylässä tehdyssä seudullisessa liikuntasuunnitelmassa ulkoilualueiden ja - reittien osalta keskeisimmiksi kehittämiskohteina nähtiin Laajavuori-Keski-Palokka-Puuppola- Tikkakoski ulkoilureitti, Jääskelän alueen varaaminen ulkoilu- ja virkistyskäyttöön huomioon ottaen myös hevosurheilun tarpeet, vanhan ratapenkan hankkiminen kaupungin omistukseen Säynätsalo- Raudanlahti, jolloin syntyisi toimiva maayhteys Muuramen ja Säynätsalon välille Tuomiojärven ranta- ja ympärysreitti sekä Tikkakoski-Vehniä ulkoilureitti (valmis suunnitelma olemassa). Lisäksi tutkitaan reitin ulottamista Hirvaskankaalle. 4.2.2.1 Kuntopolut ja -radat Erilaisia kuntopolkuja ja -ratoja sekä ulkoilupolkuja Jyväskylässä on yli 190 kilometriä. Asukaskyselyssä 79 prosenttia ilmoitti käyttävänsä kuntopolkuja ja -ratoja ulkoilemiseen. Kaikista ulkoilumahdollisuuksista tämä oli toiseksi suosituin, vain pyöräteiden yltäessä suurempaan suosioon (88 prosenttia). Vastaajista 37 prosenttia piti kuntopolkujen ja -ratojen nykytilaa hyvänä. 63 prosenttia vastaajista katsoi niiden vaativan jonkin verran ja 10 prosenttia paljon kehittämistä. Kun kuntalaisilta kysyttiin, kuinka tyytyväisiä he kokonaisuudessaan olivat kuntoreittien nykytilaan, oli erittäin tyytyväisten ja tyytyväisten osuus 64 prosenttia. Tyytymättömiä oli 10 prosenttia ja erittäin tyytymättömiä prosentti vastaajista. Korpilahdella yhdeksän prosenttia vastaajista oli tyytyväinen kuntoreitteihin, kun kaupungin ja vanhan maalaiskunnan alueella erittäin tyytyväisiä ja tyytyväisiä oli 65 70 prosenttia vastaajista. Vastaavasti siinä missä kuntoreitteihin tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä oli 36 prosenttia korpilahtelaisista, oli entisen kaupungin ja maalaiskunnan alueilla asuvien kohdalla luku 10 prosenttia. Naiset olivat hieman miehiä tyytymättömämpiä kuntoreittien nykytilaan.

Kuntoreittien kehittämisehdotuksista isoin osa liittyi opasteiden ja viitoituksen parempaan sijoitteluun, määrän lisäämiseen sekä huonokuntoisten opasteiden uusimiseen. Reittikarttoja toivottiin lisää ja valaistusta haluttiin paremmaksi. Melko yleinen toive oli myös lihaskuntolaitteiden lisääminen tai olemassa olevien kunnostaminen reittien varrella. Jyväskylässä lihaskuntolaitteita on reittien varrella varsin vaihtelevasti (Kuvat 1 3). Osalla reiteistä laitteita ei ole lainkaan. Kuntoreittien osalta iso määrä sai kiitosta. Tyytyväisiä oltiin myös siihen, että yhdeltä reitiltä pystyi vaivattomasti siirtymään toiselle sekä siihen, kuinka kaupunki oli reittiverkoston luomisessa tehnyt yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Kuva 1. Kotalammen kuntoreitillä on kolme erilaista lihaskuntolaitetta. Kuva 2. Muun muassa leuanvetotankoja toivottiin kuntoreiteille lisää. Laajavuoresta sellainen puuttuu. Kuva 3. Touruvuoressa lihaskuntotelineitä on melko runsaasti. 4.2.2.2 Luontopolut ja retkeilyreitit Jyväskylässä on 22 luontopolkua. Jyväskylän kaupungin ylläpitämät luontopolut: Tourujoen luontopolku Kangasvuoren luontopolku Kanavuoren luontopolku Aittovuoren luontopolku Laajavuoren luontopolku Sallaajärven luontopolku Jääskelän luontopolku Paljaspään luontopolku Sippulanniemen luontopolku Sallaajärven luontopolku Iso-Haapasaaren luontopolku Touruvuoren luontopolku Seitsemän kukkulan luontopolku Kolmisoppisen metsäpolku Muiden ylläpitämät luontopolut: Sarvenperän luontopolku Oravivuoren kolmiomittaustornin polku Oittilan havaintoluontopolku Oittilan kulttuuri-luontopolku Vaarunvuorten luontopolku Uutelanmäen luontopolku Nyrölän luontopolku Surkeenjärven luontopolku Sarpatin leirikeskuksen luontopolku Jyväskylän luontopolkujen määrä on viime vuosien aikana kasvanut ja niiden nykytila on hyvä. Ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä enemmistö oli kokonaisuudessaan tyytyväinen luontopolkujen nykytilaan. Niissä nähtiin myös kehitettävää. Noin puolet luontopoluilla liikkuvista näki luontopoluissa jonkin verran ja 15 prosenttia paljon kehittämistarvetta. Kehittämistarpeet suuntautuvat ennen kaikkea opasteisiin ja viittoihin, taukopaikkoihin sekä reittien kunnossapitoon. Ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyyn vastanneista 62 prosenttia sanoi käyttävänsä luontopolkuja ulkoiluun, mutta vain reilulle prosentille vastaajista ne olivat heidän eniten käyttämiään ulkoilupaikkoja. Vastaajista 58 prosenttia oli luontopolkujen nykytilaan joko erittäin 15

tyytyväisiä tai tyytyväisiä. Kymmenen prosenttia vastanneista oli tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä luontopolkujen nykytilaan. Korpilahdella asuvat olivat muita tyytymättömämpiä luontopolkujen nykytilaan. Heistä lähes puolet (43 prosenttia) oli tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä alueen luontopolkuihin. Entisen Jyväskylän kaupungin alueella tyytymättömiä oli vain 10 prosenttia ja entisen maalaiskunnan alueella 4 prosenttia. Kuva 4. Enemmistö vastaajista oli tyytyväisiä luontopolkujen nykytilaan. Kuvassa Kangasvuoren luontopolkua Huhtasuolla. Luontopoluilta toivottiin monenlaisia, osin keskenään ristiriidassa olevia asioita. Toinen vastaaja halusi polkuja tasaisemmiksi ja helppokulkuisemmiksi, oli toinen sitä mieltä, että polut pitäisi pitää mahdollisimman luonnollisina. Tämä kertoo asukkaiden toiveiden jatkuvasta erilaistumisesta. Ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyn vastaajat jättivät myös kehittämisehdotuksia luontopolkuihin liittyen. Näistä suurin osa liittyi opasteiden ja viitoituksen parantamiseen. Luontopolkujen parempaa kunnossapitoa ja taukopaikkojen kehittämistä toivottiin myös. Muita toivomuksia olivat luontopolkujen määrän lisääminen sekä parempi tiedottaminen olemassa olevista poluista. Yksittäisistä luontopoluista vastauksissa nousi esiin Tourujoen luontopolku, jonka pikaista kunnostamista toivottiin. Luontopoluilta myös toivottiin nykyistä parempaa esteettömyyttä, talvikunnossapitoa sekä parempia liikenneyhteyksiä julkisilla kulkuvälineillä. Toisaalta kun kuntalaisilta kysyttiin, missä ulkoiluun liittyvässä asiassa kaupunki on onnistunut, sai luontopolut paljon mainintoja. Vastaajat kehuivat luontopolkuja hienoiksi ja varsinkin entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueella sijaitsevat polut keräsivät kiitosta. Retkeilyreittejä Jyväskylän alueella on neljä: Korpilahdella sijaitsevat Ladun Majalla Kolmisoppisen ulkoilualueella kulkeva 20 kilometrin reitti, koko kunnan läpi kulkeva Metsoreitti, Jussinpolku (kaupungin ylläpidon ulkopuolella) ja Haukankierros (kaupungin ylläpidon ulkopuolella). Selvityksen asukaskyselyssä enemmistö oli kokonaisuudessaan tyytyväinen retkeilyreittien nykytilaan. Kehitettävää nähtiin varsinkin retkeilyreittien tiedottamisessa. Puolet luontopoluilla liikkuvista näki retkeilyreiteillä jonkin verran ja neljäsosa paljon kehittämistarvetta. Kehittämistarpeet suuntautuvat ennen kaikkea tietoon reittien olemassaolosta ja sijainnista: osa asukaskyselyn vastaajista ei edes tiennyt Jyväskylässä olevan retkeilyreittejä. Myös retkeilyreittien opasteisiin ja viittoihin sekä taukopaikkoihin toivottiin parannusta. 16

4.2.2.3 Hiihtoladut Ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyyn vastanneista 66 prosenttia ilmoitti käyttävänsä hiihtolatuja ulkoiluun ja liikkumiseen. Vastaajista 54 prosenttia näki laduissa jonkin verran ja 11 prosenttia paljon kehittämistarpeita. Hiihtolatujen käyttäjistä 34 prosenttia piti nykytilaa hyvänä. Tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä oli 14 prosenttia. Korpilahdella erittäin tyytymättömiä hiihtolatuihin oli 19 prosenttia vastaajista ja tyytymättömiä 56 prosenttia vastaajista. Entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueilla puolestaan 61 prosenttia ja vastaavasti 68 prosenttia vastaajista oli joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä kaupungin hiihtolatuihin. Jyväskylässä hiihtolatuja on parhaimmillaan yhteensä noin 368 kilometriä kunnostettavaa latua. Näistä valaistuja reittejä on 77,4 kilometriä, pohjattuja yhdysreittejä 90 kilometriä. Jäälatuja Jyväskylässä on noin 160 kilometriä. Lisäksi koulujen ja päiväkotien välituntilatuja on noin 30 koulun yhteydessä. Haja-asutusalueiden ja kylien latuja on 19 kylässä yhteensä noin 200 kilometriä. Kokonaisuudessaan hiihtolatujen nykytilaan tyytyväisiä oli valtaosa vastaajista. Avoimissa vastauksissa esiin nousi myös paljon kehittämistarpeita ja -ideoita. Selvästi eniten toivottiin latujen parempaa kunnossapitoa. Myös opasteita ja viitoitusta haluttiin kehittää. Kuntoreittien ja luontopolkujen tavoin myös hiihtoladuista toivottiin parempia karttoja sekä verkkosivuille, että ulkoilupaikoille. Valaistuksen kattavuuteen ja toimivuuteen toivottiin kiinnitettävän huomiota. Selvitystä tehnyt työryhmä totesi yksimielisesti, että kaupungin ulkoilureitit ovat usein liian vaativia tavalliselle harrastajalle. Asukaskyselyyn vastanneet jakoivat asiantuntijoiden näkemyksen liian vaativista reiteistä. He nostivat asian esiin nimenomaan hiihtolatujen yhteydessä. Helppojen latujen katsottiin hyödyttävän paitsi vanhempaa väestöä, myös lapsia. Helppojen hiihtolatujen lisäksi esiin nousi myös toive Laajavuoren kilpareittien tiheämmästä kunnostuksesta. Vaikka hiihtolatuja kritisoitiin, niitä myös kehuttiin ja kiiteltiin. Kun ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä kysyttiin, missä ulkoilupaikkaan tai -palveluun liittyvässä asiassa Jyväskylä oli onnistunut, sai kaupungin latuverkosto paljon kiitosta etenkin kattavuudestaan. Kaupungin verkkosivuilla olevaa latuinfoa kehuttiin. Lisäksi muissa kyselyn kohdissa paljon kritiikkiä osaksensa saanut latujen kunnostus herätti tyytyväisyyttä varsin monissa vastaajissa. Kaupungin katsottiin myös onnistuneen 2000-luvun loppupuolella Laajavuoreen kehitetyssä ensilumen ladussa. Kuva 5. 2000 -luvulla Jyväskylän Laajavuoreen saatiin ensilumenlatu. Kuva 6. Syksyllä 2010 Laajavuoressa tehtiin ensimmäistä kertaa ensilumenlatu edelliseltä talvelta säilötyllä lumella. 17

Liikuntakulttuurissa tapahtunut lajivalikoiman monipuolistuminen näkyy Jyväskylän hiihtoladuilla siten, että esimerkiksi koirahiihtoreiteillä on nykyisin kysyntää. Kaupungin koirahiihtoreitit löytyvät Tikkakoskelta ja Keljonkankaalta, missä latu-ura on varattu koirahiihtäjien käyttöön kahdesti viikossa tiettyyn aikaan. Selvityksen asukaskyselyssä vastaajia pyydettiin myös kertomaan, puuttuko kaupungista jokin tärkeä ulkoilupaikka. Ainoastaan koirien ulkoiluttamiseen soveltuvaa (valaistua) luonnossa kulkevaa kävelyreittiä toivottiin. Asukaskyselyyn vastanneilla oli jonkin verran epäselvyyttä siitä, missä koirahiihtoa saa harrastaa. 4.2.2.4 Muut ulkoilureitit Esteetön luontoliikunta Jyväskylässä ei ole yhtään varsinaista esteetöntä reittiä. Lähin pyörätuolireitti löytyy Laukaan Peurungasta. Erityisreittien puute varsinkin maastossa kulkevien pyörätuolireittien osalta tunnustettiin ulkoilutyöryhmässä. Pyörätuoleille soveltuva reitti soveltuu moneen tarkoitukseen esteettömän ulkoilun rinnalla: lapsiperheiden rattailla tehtäviin lenkkeihin ja rollaattorilla liikkuvien ulkoiluun. Asukaskyselyyn vastanneista alle kaksi prosenttia käytti pyörätuolireittejä ulkoiluun. Vastaajista 26 prosenttia piti pyörätuolireittien nykytilaa hyvänä. Huomionarvoista on, että nykytilaa arvioi 181 vastaajaa, kun pyörätuolireittejä ilmoitti käyttävänsä vain 14 vastaajaa. Osa ihmetteli myös kysymyksenasettelua, sillä Jyväskylässä ei tiedetty olevan ensimmäistäkään pyörätuolireittiä. Ulkoilureittien esteettömyyteen liittyen ulkoilureiteille toivottiin lisää istuinpenkkejä, jotta etenkin vanhempi ulkoileva väestö voisi välillä levähtää niillä. Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelmassa (2010) ehdotetaan esteettömän laiturikokonaisuuden ja erityisryhmien vesiliikunnan palvelujen keskittämistä ehdotetaan Vaajakosken Naissaareen. Matkaluistelurata Jyväskylässä matkaluistelurata on ollut monena vuonna Jyväsjärvellä sekä Palokkajärvellä. Asukaskyselyyn vastanneista 41 prosenttia ilmoitti käyttävänsä matkaluistelureittejä tai luonnonjääratoja ulkoiluun ja liikkumiseen. Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyssä ratojen olemassaoloon oltiin tyytyväisiä. Vastaajista 39 prosenttia oli sitä mieltä, että matkaluistelureitillä on kehittämistarvetta. Tarkasteltaessa kehittämisehdotuksia kehittäminen liittyy toiveeseen reitin paremmasta kunnosta, joka on pitkälti olosuhderiippuvainen asia. Lisäksi reittejä toivotaan lisää. Talvikävelyreitit Haasteena Jyväskylässä on jo hetken aikaa ollut talviaikaisen kävelyn ja hiihdon olosuhdetarpeiden yhdistäminen, joka nousi esiin myös hiihtolatujen yhteydessä. Ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä ilmeni selvästi tarve erilliselle talvikävelyreitille. Kävelylenkkeilijät ja koiranulkoiluttajat haluaisivat talvella kevyen liikenteen väylien lisäksi päästä ulkoilemaan myös luontoon ja metsään. Osa vastaajista toivoi, että tällaisella reitillä voisi ulkoiluttaa myös koiraa. Hiihtäjien ja kävelijöiden sekä koiran ulkoiluttajien väliset konfliktit ovat olleet Jyväskylässä jokatalvinen ongelma. Talvisten luonnossa kulkevien kävelyreittien toteuttaminen vastaisi niin hiihtäjien kuin kävelijöidenkin toiveisiin ja lisäisi molempien osapuolten turvallisuutta. Ratsastusreitit Jyväskylässä on yksi ratsastusreitti: Laajavuoren maastoratsastusreitti. Jyväskylän ulkoilutyöryhmässä ja ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyssä nousi esiin ratsastusreittien kehittämistarve. Asukaskyselyyn vastaajista monikaan ei osoittautunut ratsastuksen harrastajaksi - nelisen prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista ilmoitti käyttävänsä ratsastusreittejä ulkoiluun. Kun käyttäjiä pyydettiin arvioimaan ratsastusreittien nykytilaa kolmiportaisella asteikolla, piti 41 prosenttia vastaajista reittien nykytilaa hyvänä, 32 prosenttia katsoi niillä olevan jonkin verran ja