Jyväskylän ulkoilumahdollisuuksien selvitys 2011

Transkriptio

1 Jyväskylän ulkoilumahdollisuuksien selvitys 2011 JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

2 Jyväskylän ulkoilumahdollisuuksien selvitys 2011 Copyright 2011 eveliina nygren, lotta Puttonen, erkki huovinen, eeva simula. taitto: Jussi Jäppinen ky kirjapaino kopijyvä oy 2011, Jyväskylä kuvat: kari häkkinen, lotta Puttonen ja Jyväskylän kaupunki, liikuntapalvelut. isbn isbn (PdF) JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

3 suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus sulka ii-hanke Jyväskylän ulkoilumahdollisuuksien selvitys 2011 suomen latu ja Jyväskylän kaupunki eveliina nygren, lotta Puttonen, erkki huovinen, eeva simula JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

4 SISÄLLYS 1. SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT 5 2. MIKSI EDISTÄÄ ULKOILUOLOSUHTEITA? Ulkoilun ja liikunnan hyvinvointivaikutukset Liikunnallista elämäntapaa edistävä elinympäristö Lainsäädäntö ulkoiluolosuhteiden edistämisen taustalla Yhteistyö ulkoiluolosuhteiden kehittämisen edellytyksenä JYVÄSKYLÄLÄISTEN ULKOILUTOTTUMUKSET Ulkoilu- ja liikunta-aktiivisuus Ulkoilupaikkojen käyttö Ulkoilupaikkojen saavutettavuus Ulkoilulajit Ulkoilupaikan valinnan tekijät JYVÄSKYLÄN ULKOILUPAIKKAVERKOSTO Ulkoilupaikkojen kokonaisarvosanat Reittiverkosto Jalankulkuväylät ja pyörätiet Jyväskylän ulkoilu- ja virkistysreitit Kuntopolut ja -radat Luontopolut ja retkeilyreitit Hiihtoladut Muut ulkoilureitit Uimarannat ja avantouintipaikat Ulkokentät ja muut ulkoliikuntapaikat Puistot, ulkoilu- ja virkistysalueet ja suojelukohteet Puistot ja viheralueet Ulkoilu-, virkistys- ja leirintäalueet Suojelualueet ja luontokohteet Veneily, melonta ja virkistyskalastus Muut ulkoilupaikat ja -kohteet Ulkoilupalvelut, markkinointi ja viestintä Ulkoilukartat ja tiedottaminen Opastustaulut ja viitat Ruoanlaitto-, tauko- ja yöpymispaikat Vuokraus- ja huoltopalvelut sekä yrittäjien tuottamat palvelut ULKOILUOLOSUHTEIDEN MUUTOS JYVÄSKYLÄSSÄ kuntarakennemuutoksen vaikutukset ulkoiluolosuhteisiin Haasteita ja mahdollisuuksia JYVÄSKYLÄ UUDEN AALLON KAUPUNKI Pyöräilyn ja kävelyn verkoston kehittäminen Jyväskylän kuntarakenteen muutos ja ulkoiluolosuhteet Ulkoilureittien kehittämistarpeet Uudet ulkoilun olosuhteet 41 LÄHTEET 42 JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien selvitys

5 1. selvityksen lähtökohdat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja korpilahden kunta yhdistyivät uudeksi Jyväskylän kaupungiksi vuonna tämän selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa uuden Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden nykytilasta, viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneista muutoksista sekä tulevaisuuden ennusteista Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden kehittämistyön taustalle. Jyväskylän selvitys on osa suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus (sulka ii) -hanketta. suomen latu aloitti syyskuussa 2009 valtakunnallisen suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus (sulka ii) -hankkeen, jossa tavoitteena on selvittää 15 suomalaisessa kunnassa ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien nykytila ja tulevaisuuden tarpeet. vuosina toteutettava hanke toimii 10-vuotisseurantaselvityksenä vuosina toteutetulle sulka i-hankkeelle, jossa selvitettiin yli 400 kunnan ulkoilumahdollisuudet. nykytilan analyysin lisäksi kerätään kunnissa tietoa viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneista muutoksista ja kuntien hyvistä käytännöistä liittyen ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien kehittämiseen. tavoitteena on levittää tieto hankkeen tuloksista ja kerätyistä hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista myös kaikille suomen kunnille hankkeen lopussa. hanketta rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja suomen latu. syyskuussa 2010 työskentelynsä aloitti Jyväskylän ulkoilutyöryhmä, jonka jäseninä ovat toimineet Jyväskylän kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden vastuualuejohtaja ari karimäki, liikuntapalveluiden suunnittelupäällikkö eeva simula, liikuntapalveluiden yhteyspäällikkö erkki huovinen, ulkoilualueiden esimies kari häkkinen, ympäristönsuojelusuunnittelija heikki sihvonen, kaupunginpuutarhuri vesa lehtinen, kaavoitusinsinööri vesa Rajaniemi, palvelusihteeri eija Pajula Jyväskylän seudun matkailusta sekä Jyväskylän latu ry:n puheenjohtaja matti varesmaa. valtakunnalliselta tasolta työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet suomen ladun sulka ii-hankkeen projektikoordinaattori eveliina nygren ja projektipäällikkö mika asikainen. hankkeen selvitystyötä on ollut tekemässä myös Jyväskylän yliopiston opiskelija lotta Puttonen Pro gradu-tutkielman muodossa. selvityksen kirjoittamisesta ovat vastanneet suomen ladun sulka ii-hankkeen projektikoordinaattori eveliina nygren sekä liikuntatieteiden kandidaatti lotta Puttonen. tekstin viimeistelystä ovat vastanneet eeva simula ja erkki huovinen. Jyväskylän osalta selvitys on edennyt siten, että aluksi ulkoilutyöryhmälle tehtiin asiantuntijakysely, jonka avulla kartoitettiin kunnan lähtötilanne ulkoilumahdollisuuksien näkökulmasta. työryhmän ensimmäisessä kokouksessa keskustelun ja asiantuntijakyselyn vastausten tarkastelun avulla haettiin yhtenäistä linjaa Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden nykytilasta, tapahtuneista muutoksista ja tulevaisuuden kehittämistarpeista. asukkaiden näkemyksiä selvitettiin sähköisen kyselyn avulla. kyselyllä kartoitettiin sekä kunnan ulkoiluolosuhteiden kysyntää, että kehittämistarpeita. asukaskysely oli avoimena Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla välisen ajan. kyselyyn vastasi yhteensä 745 asukasta, mikä on noin 0,6 prosenttia Jyväskylän asukkaista. asukaskysely oli suunnattu kaikille yli 12-vuotiaille jyväskyläläisille. asukaskyselystä tiedotettiin kaupungin verkkosivuilla. lisäksi vastausten saamiseksi pyydettiin sähköpostitse paikallisia yhdistyksiä vastaamaan kyselyyn sekä tiedottamaan kyselystä jäsenistölleen. asukaskyselyn tuloksista julkaistiin yhteenveto kaupungin internetsivuilla ja tuloksia on toimitettu kaavoituksen kaupunginosakohtaisen kehittämistyön tueksi sekä Jyväskylän pyöräilyolosuhteita kar- JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

6 Hiihdon mahdollisuudet ovat Jyväskylässä erinomaiset. toittavan Pykälä-projektin aineistoksi. tulokset jäävät kunnan viranhaltijoiden käyttöön myös tulevaa kehittämistyötä silmälläpitäen. asukaskyselyn päätyttyä järjestettiin kaupungin ulkoilutyöryhmän toinen kokous, jossa työryhmä kävi läpi sekä asukaskyselyn tuloksia, että selvityksen alustavia johtopäätöksiä. samassa kokouksessa työryhmä linjasi toimenpide-ehdotuksia Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden kehittämiseen liittyen. hankkeessa järjestettiin paikallisille asukkaille ja yhdistyksille asukastilaisuus. tilaisuudessa esiteltiin asukaskyselyn tuloksia sekä keskusteltiin kunnan viranhaltijoiden kanssa asukaskyselystä nousseista aihe-alueista. asukaspaneeliin osallistui 17 asukasta. asukaspaneelista koottu muistio on toimitettu kaupungin viranhaltijoiden käyttöön ja on nähtävillä liikuntapalvelujen internetsivuilla. ulkoiluolosuhteiden selvityksen kanssa samanaikaisesti Jyväskylän kaupunki on tehnyt palveluverkkoselvitystä Jyväskylän liikuntapaikoista. Jyväskylässä valmistui vuonna 2010 seudullinen liikuntasuunnitelma, joka on toiminut selvityksen tausta-aineistona. tämä selvitys on laadittu luonteeltaan ohjaustyökaluksi Jyväskylän ulkoilupaikkojen kehittämisessä. kaupungin toivotaankin hyödyntävän selvityksen tietoja osana päätöksentekoaan sekä levittävän selvityksen tietoja päätöksentekojärjestelmässään. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

7 2. miksi edistää ulkoiluolosuhteita? ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien edistämiseen tehtävät investoinnit ja olosuhteita ylläpitävät toimet ovat kustannustehokas tapa edistää kuntalaisten hyvinvointia, työikäisen väestön työkykyä, ennaltaehkäistä kunnan sairaanhoitokuluja kasvattavia elintapasairauksia ja ylläpitää kuntalaisten toimintakykyä. tässä luvussa esitellään perusteluja ja tärkeitä näkökulmia liikunta- ja ulkoiluolosuhteiden kehittämiselle ulkoilun ja liikunnan hyvinvointivaikutukset asukkaille ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet ovat tärkeitä monesta syystä. viheralueiden laatu ja määrä vaikuttavat asuinpaikan valintaan. kaupungin luonnonläheisyys on vetovoimatekijä. ihmisen hyvinvoinnissa viheralueilla on merkittävä rooli. viheralueet tarjoavat keinon stressin ehkäisemiseen tai siitä palautumiseen. asukkaat arvostavat väljää ja vihreää kaupunkirakennetta, jossa on mahdollisuus kokea luonnonrauhaa oman asuinpaikan lähistöllä. viheralueet edistävät myös sosiaalisia suhteita ja vastuuta ympäristöstä. viheralueet ja virkistysreitistöt tarjoavat puitteet arkiliikkumiselle. viheralueita käytetään eniten kävelyyn ja lenkkeilyyn, luonnosta ja maisemista nauttimiseen sekä pyöräilyyn. metsäntutkimuslaitoksen (2002) valtakunnallisen virkistyskäytön tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa suomalaisista ulkoilee viikoittain. nimenomaan asutusta lähellä sijaitsevat virkistysalueet houkuttelevat ihmisiä liikkumaan. asunnon lähialueiden viheralueet ovat erityisen tärkeitä lasten ja nuorten sekä vanhusten liikkumiselle ja ulkoilulle. viheralueilla on keskeinen merkitys luonnon monimuotoisuu den säilymisen kannalta. Rakennetussa ympäristössä viheralueet toimivat merkkeinä elävästä luonnosta. viheralueiden puustolla ja muulla kasvillisuudella on myös suuri merkitys suojavaikutuksen kannalta. viheralueet parantavat ilman laatua sitoessaan pienhiukkasia, ja kasvillisuus vaimentaa tuulta. viheralueet toimivat vesien imeytys- ja viivytysalueina pitäen yllä pohjavesiolosuhteita. houkuttelevat ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet vaikuttavat tutkitusti myös kunnan imagoon, jonka avulla kunnat kilpailevat veronmaksajista. ulkoilulla, liikunnalla ja luonnossa oleskelulla on todettu olevan vaikutusta yksilön hyvinvointiin. luontoympäristö tarjoaa esteettisiä ja emotionaalisia elämyksiä, hyvän olon ja elpymisen kokemuksia sekä antaa mahdollisuuden monipuoliseen liikuntaan. luonto sinällään on myös tärkeä motivaatio liikuntaan. (sievänen 2001) luonnossa oleskelu ja niin sanottu viheraltistus on selvästi yhteydessä ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin: luontoympäristössä oleskelu vähentää ihmisen negatiivisia tuntemuksia ja lisää myönteistä mielialaa. lisäksi viheralueilla on merkitystä myös asukkaiden asumisviihtyvyyteen, joka on suoraan yhteydessä kunnan tai asuinalueen houkuttelevuuteen. (tyrväinen et al. 2007) terveyttä edistävän liikunnan ja ulkoilun avulla pystytään myös ehkäisemään sairauksia ja ylläpitämään ikääntyvän väestön toimintakykyä. esimerkiksi Who:n mukaan 90 prosenttia tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä riittävällä fyysisellä aktiivisuudella ja terveellisellä ravinnolla. liian vähäisen liikunnan onkin arvioitu aiheuttavan suomessa miljoonan euron vuosittaiset kulut sairauspoissaolojen ja sosiaali- ja terveysmenojen muodossa (Fogelholm et. al. 2007). tutkimusten mukaan liikunnan avulla voidaan edistää myös yksilön sosiaalista hyvinvointia (ukk-instituutti). JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

8 2.2. liikunnallista elämäntapaa edistävä elinympäristö toiset ulkoilevat liikkuakseen ja toiset haluavat ulkoillessaan oleskella luonnossa. tarkasteltaessa liikkumistavan valintaan ja liikkumispäätökseen vaikuttavia tekijöitä, jakaantuvat tekijät yksilöllisiin piirteisiin ja yhteiskuntarakenteellisiin tekijöihin. yksilöllisestä näkökulmasta päätöksentekoon vaikuttavat muun muassa erilaiset demografiset tekijät, kuten ikä ja sukupuoli sekä erilaiset elämäntyylit ja valinnat. moni valitsee ulkoilun erilaisilla ulkoilupaikoilla. suomen ladun vuonna 2008 tns -gallupilta tilaaman liikuntapaikkatutkimuksen mukaan suomalainen aikuisväestö toivoisi eniten kehitettävän juuri lähiulkoilureittejä ja -polkuja. yhteiskuntarakenteen näkökulmasta liikkumispäätökseen vaikuttavat yhdyskunnassa olemassa olevat laatutekijät, kuten kulkuyhteydet, maankäytön monipuolisuus, kodin sijainti (saavutettavuus) ja katuverkoston kunto. merkittäviä ovat myös arkiolosuhteisiin liittyvät tekijät, kuten potentiaalisen liikuntapaikan saavutettavuus, määränpäiden määrä, laatu ja yhdisteltävyys sekä liikkumistavan laatu, miellyttävyys ja kustannukset. (kyttä & kahila 2006) saavutettavuus liikuntapaikkojen saavutettavuutta voidaan tarkastella maantieteellisestä, toiminnallisesta tai taloudellisesta näkökulmasta. maantieteellisesti liikuntapaikan saavutettavuudessa tärkeitä ominaisuuksia ovat sen sijainti suhteessa väestöön, liikenneyhteydet, kotimatkan pituus sekä esimerkiksi reitin pituus. Jokaisella tulisi olla ulkoilupaikka enintään kilometrin päässä kotoa. toiminnallisesta näkökulmasta tärkeitä ovat liikuntapaikan palvelutarjonta, esimerkiksi levähdyspaikkojen määrä reitin varrella tai esteettömyys. taloudellisesta näkökulmasta tarkastellaan esimerkiksi mahdollisia pääsymaksuja. saavutettavuutta tulisi tarkastella myös laajemmin. yksi tärkeimmistä saavutettavuuden mittareista on, miten asukas kokee saavuttavansa liikuntapaikan. lähiliikunnan merkitys on suuri ja kasvaa koko ajan väestön ikääntyessä. esteettömyys ulkoilupaikan esteettömyys on tärkeä tekijä sekä saavutettavuuden, että kaikille asukasryhmille soveltuvan elinympäristön luomisessa. esteettömyys on tasa-arvoisen harrastamisen perusedellytys. esteettömyyttä voidaan tarkastella fyysisestä, tiedonsaannin ja sosiaalisesta näkökulmasta. esteettömällä ulkoilupaikalla asukas voi toimia yhdenvertaisesti riippumatta henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, kuten fyysisistä liikuntaedellytyksistään, tiedonsaannillista rajoitteistaan tai sosiaalisista lähtökohdistaan. turvallisuuden kokemus turvallisuuden tunne on tärkeä tekijä ulkoilu- ja liikuntapäätöstä tehtäessä. turvallisuus voi olla joko mitattavaa turvallisuutta, joka määritellään esimerkiksi onnettomuuksien määrällä, tai ihmisen omaa kokemusta turvallisuuden tunteesta. kokemus turvallisuudesta riippuu esimerkiksi valaistuksen määrästä tai alueen viihtyvyydestä. koettu turvattomuus on lisääntynyt. suomalaisia tutkimuksia asukkaiden kokeman turvallisuuden määrittämisestä ja fyysisen ympäristön vaikutuksesta turvallisen elinympäristön syntymiseen on vähän. elinympäristön vaarallisena kokemisen tiedetään kuitenkin rajoittavan arkiliikkumista erityisesti naisilla. Pelot rajoittavat myös lasten liikkumista. (liikunta ja elinympäristö 2011) monipuolinen luontoympäristö monipuolinen luontoympäristö on tärkeä osa ulkoilua edistävää elinympäristöä. viheralueet voidaan nähdä asukkaille tarjottavina palveluina. virkistyksen kannalta on tärkeää, että viheralueita on riittävästi, JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

9 ne sijaitsevat riittävän lähellä asutusta ja ne ovat turvallisten sekä sujuvien liikenneyhteyksien päässä. viheralueiden riittävyyden kokemus on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esim. viheralueiden yhtenäisyys tai pirstaleisuus. lähes poikkeuksetta viheralueita pidetään asumisviihtyvyyden tärkeänä tekijänä. tärkeimpiä laatutekijöitä viheralueisiin liittyen ovat kaunis maisema, rauha, hiljaisuus sekä metsäntuntu. (Pelkonen & tyrväinen 2005) lajitrendit elämäntyylien muutoksen ja erilaisten valintojen kautta syntyvät uudet lajit asettavat myös uusia vaatimuksia ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksille. esimerkiksi rullalautailun, retkiluistelun ja lumikenkäilyn vaatimuksiin on vastattu jo monessa kunnassa luomalla niille harrastamisolosuhteet. kunnalla tulee olla tietoa kuntalaisten tarpeista, jotta niihin pystytään vastaamaan. lajitrendien muutosten tarkastelu on tärkeää myös tutkittaessa liikuntapaikan elinkaarta. monipuoliset mahdollisuudet takaavat, että liikuntapaikka mukautuu helposti myös uusien lajien vaatimuksiin. ilmastonmuutos ulkoiluolosuhteiden haastajana liikunta, urheilu ja ulkoilu vaikuttavat ympäristöön ja toisaalta ympäristöongelmat vaikuttavat liikunnan ja ulkoilun harrastamiseen. ympäristöhaasteista yksi keskeisin on ilmastonmuutos, joka tulee vaikuttamaan myös ulkoilun olosuhteisiin ja ulkoilulajien valikoimaan tulevaisuudessa. maapallon keskilämpötila on noussut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana selvästi. uusimpien laskelmien mukaan lämpötilan arvioidaan nousevan seuraavan sadan vuoden aikana vähintään kahdesta kuuteen astetta. tämä vaikuttaa suoraan sekä perinteisten, että uusien lumilajien harrastamiseen lainsäädäntö ulkoiluolosuhteiden edistämisen taustalla kuntalain (1995) mukaan kuntien keskeinen tehtävä on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. tämä tehtävä kuuluu kaikille hallinnonaloille. kansanterveyslaki (2004) määrittää kunnille vastuun asukkaidensa terveyden edistämisestä. ulkoilulaissa (1973) määritellään kunta ulkoilureiteistä vastaavaksi tahoksi ja liikuntalaki (1998) määrittää kuntien roolia liikuntapalveluiden tuotannossa, joiden piiriin myös ulkoiluolosuhteiden ja -palveluiden voidaan laskea kuuluvan. lain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa erityisryhmät huomioon ottaen. Palveluiden tuotantoa määrittelevän lainsäädännön rinnalla merkittävässä osassa ulkoiluolosuhteita kehitettäessä on yhdyskuntasuunnittelun perustana oleva maankäyttö- ja rakennuslaki (mrl 1999). mrl:n mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä hyvän ja kestävää kehitystä edistävän elinympäristön syntymisestä alueellaan. ulkoilu- ja virkistysalueiden riittävää määrää ja saavutettavuutta pidetään sekä yleisesti, että tutkimusten mukaan hyvän elinympäristön yhtenä tunnuspiirteenä. lain mukaan tavoitteena tulee olla alueiden käytön järjestäminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on lain mukaan edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elinja toimintaympäristön luomista, palvelujen saatavuutta sekä liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

10 ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia käsitellään myös liikunnan näkökulmasta monissa periaatepäätöksissä. sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2010 suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. suositukset julkaistiin viiden ministeriön sekä kuntaliiton ja liikuntajärjestöjen yhteistyöllä. suositusten tavoitteena on kannustaa kuntia tekemään liikunnasta kunnan keskeinen strateginen valinta. suosituksessa annettujen muistilistojen avulla tuetaan eri hallintokuntien johtoa liikunnan edistämistyössä ja tarjotaan ideoita edellytysten luomiseksi erityisesti terveyttä edistävän liikunnan kannalta. valtioneuvosto antoi liikunnan edistämisen linjoista periaatepäätöksen vuonna Periaatepäätöksessä valtioneuvosto sitoutuu edistämään liikunnallista elämäntapaa lisäämällä arkiliikkumisen mahdollisuuksia elämänkulun eri vaiheissa. vuonna 2009 opetusministeriö antoi toimenpidesuunnitelman periaatepäätöksen toteuttamiseksi. toimenpidesuunnitelmassa suositellaan helposti saavutettavien liikkumisympäristöjen luomista ja hallinnonalojen yhteistyötä liikunnan aseman edistämiseksi esimerkiksi kaavoituksessa. opetusministeriö esittää myös ehdotuksessaan kansalliseksi liikuntaohjelmaksi (2008) vision suomesta yhteiskuntana, jossa kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa liikuntaa. valtion liikuntaneuvosto linjasi myös vuonna 2008 liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 asiakirjassaan liikuntaolosuhteiden tulevien vuosien arvopohjaa. asiakirja nimeää liikuntaolosuhteiden keskei- Jyväskylän seutu tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet vesillä liikkumiseen. Puutteena ovat hyvät rantautumis- ja taukopaikat. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

11 siksi arvoiksi esteettömyyden, helpon saavutettavuuden, tasa-arvoisuuden ja turvallisuuden. samalla liikkumisympäristöjä tulisi kehittää kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. asiakirjassa korostetaan myös liikuntaolosuhteiden kehittämistä hallinto- ja sektorirajat ylittävän yhteistyön voimin. ulkoiluolosuhteiden kehittämisessä yhdistyvät kaikki nämä elementit. kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen rinnalla kunta on vastuussa palveluidensa ja esimerkiksi ulkoilupaikkojensa turvallisuudesta. laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (2004) koskee myös kuntia ja sen merkitys kasvaa koko ajan. mikäli kunta ei riittävästi huolehdi tarjoamiensa palveluiden turvallisuudesta, se voi joutua vahingonkorvausvastuuseen kuluttajille aiheutuneista vahingoista. Palvelun tarjoajan tulee kartoittaa tarjoamansa palvelun riskit sekä pyrkiä ennalta ehkäisemään vaarasta mahdollisesti aiheutuvat onnettomuudet hyvällä tiedottamisella kohteista ja kohteiden viitoittamisella sekä ryhtyä heti tarvittaviin toimenpiteisiin havaitun vaaran poistamiseksi. laissa asetettu palvelun tarjoajan huolellisuusvelvollisuus on tiukka. Palvelun tarjoaja ei voi vedota siihen, että palvelua koskevia määräyksiä ja ohjeita ei ole olemassa, vaan palvelun tarjoajan velvollisuutena on hankkia tarvittavat tiedot jollain muulla tavalla ja ryhtyä toimenpiteisiin vaaran takia. tämä koskee myös kunnan ostopalveluja, kuten esimerkiksi kunnossapito- ja yhteistyösopimuksia yhdistysten kanssa yhteistyö ulkoiluolosuhteiden kehittämisen edellytyksenä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksista vastaavat tahot vaihtelevat kunnittain ja vastuu jakaantuu monelle taholle. Poikkihallinnollinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää ulkoiluolosuhteiden edistämisessä. suunniteltaessa ja kehitettäessä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia korostuu kokonaisvaltaisen yhdyskuntasuunnittelun merkitys. viheraluevaraukset tulisi huomioida jo yleiskaavatasolla, jotta ne kaavahierarkian myötä tulisivat esiin myös asemakaavoissa. viheralueita tulisi varata kunnan yhdyskuntasuunnittelussa riittävästi ja samalla huomioida niiden saavutettavuus kunnan asuinalueiden näkökulmasta. moni kunta tekee yhteistyötä myös kolmannen sektorin kanssa ulkoiluolosuhteiden edistämisessä. yhdistykset antavat kaavalausuntoja sekä rakentavat, kunnostavat ja ylläpitävät latuja, retkeily- ja ulkoilureittejä, luontopolkuja sekä levähdyspaikkoja. kokonaisuudessaan selvää on, että kolmas sektori on merkittävä tuki kunnalle ulkoilupaikkojen ylläpidossa ja jonka roolia olosuhdetyössä on syytä vahvistaa kuntien voimavarojen kiristyessä. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

12 3. Jyväskyläläisten ulkoilutottumukset 3.1. ulkoilu- ja liikunta-aktiivisuus sulka ii -hankkeen yhteydessä toteutetussa sähköisessä, kaikille avoimessa asukaskyselyssä kartoitettiin jyväskyläläisten ulkoilutottumuksia. kyselyyn saatiin 745 vastausta (Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskysely 2010). ulkoilu määriteltiin kodin pihapiirin ulkopuolella vapaa-ajalla omin lihasvoimin tapahtuvaksi vähintään 15 minuuttia kestäväksi liikkumiseksi ja oleskeluksi. ukk-instituutin terveysliikuntasuositusten mukaan ihmisen tulisi harrastaa perusliikuntaa yhteensä 3 4 tuntia viikossa jaettuna kaikille viikonpäiville. asukaskyselyn vastaajat ulkoilevat ja liikkuvat verrattain paljon: 45 prosenttia vastaajista ulkoilee päivittäin ja 46 prosenttia useammin kuin kerran viikossa. liikuntaa vastaajista harrastaa päivittäin 44 prosenttia ja useamman kerran viikossa 49 prosenttia. 9 prosenttia vastaajista sanoo ulkoilevansa kerran viikossa tai harvemmin. liikuntaa sanoo harrastavansa kerran viikossa tai harvemmin hieman alle 6 prosenttia vastaajista. Jyväskylässä vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen (liikuntapalveluiden kuntalaiskysely 2009) mukaan päivittäin liikuntaa harrastaa 9 prosenttia, 2 3 kertaa viikossa 14,3 prosenttia ja kerran viikossa 24,8 prosenttia. nyt tehdyn asukaskyselyn vastaajissa painottuvat siis aktiiviset ulkoilijat ja liikkujat. tämä on odotettu tulos: paljon ulkoilupaikkoja käyttävillä on myös suurempi halu kehittää olosuhteita ja osallistua asukaskyselyyn. toisaalta heillä on myös hyvät tiedot kehitettävistä kohteista. liikuntapalveluiden kuntalaiskyselyn (2009) mukaan liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa tai ei koskaan harrastavien osuus on 52 prosenttia koko Jyväskylän väestöstä. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä 9 prosenttia vastaajista sanoo ulkoilevansa kerran viikossa tai harvemmin. liikuntaa sanoo harrastavansa kerran viikossa tai harvemmin hieman alle 6 prosenttia vastaajista. yhteensä siis noin 7 prosenttia vastaajista ulkoilee terveytensä kannalta vähän ja 6 prosenttia sanoo liikkuvansa vain kerran viikossa tai harvemmin. tämä on ryhmä, joka tulee huomioida tulevaisuuden yhdyskunta- ja liikuntasuunnittelussa. samalla kunnalla on kasvava osuus ikääntyvää väestöä, jonka liikkumisen ja ulkoilun tukemiseksi tarvitaan toimia ulkoilupaikkojen käyttö Jyväskylän liikuntapalveluiden kuntalaiskyselyn (2009) mukaan suosituimpia harrastusympäristöjä ovat kevyen liikenteen väylät, ulkoilu- ja kuntoreitistö sulan maan aikaan, hiihtolatu, luontopolku ja luistinrata/kaukalo. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä (Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskysely 2010) vastaajat arvioivat yleisellä tasolla ulkoiluaan erilaisilla ulkoilupaikoilla. kysymys kuului, käytätkö kohdetta ulkoiluun? 88 prosenttia vastaajista käyttää pyöräteitä ulkoiluun. kuntopolut ja radat, metsät sekä hiihtoladut ja uimarannat ovat myös suosittuja ulkoilupaikkoja. muita suosittuja ulkoiluun käytettyjä kohteita ovat luontopolut ja lähipuistot. asukaskyselyssä kysyttiin myös eniten lumisella ja eniten sulan maan kaudella käytettyä ulkoilupaikkaa. samalla asukkaat saivat esittää kehittämisehdotuksia kyseistä ulkoilupaikkaa koskien. yhteen- JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

13 sä 94 prosenttia vastaajista nimesi eniten käyttämänsä ulkoilupaikan lumisella kaudella ja 94 prosenttia sulan maan kaudella. lumiseen aikaan eniten käytetty ulkoilupaikka oli laajavuori ja sen hiihtoladut. yhteensä vastaajista 22,2 prosenttia nimeää laajavuoren eniten käytetyksi ulkoilupaikaksi talvella. muutenkin hiihtoladut ympäri kaupunkia ovat talvella suosittuja. Paljon mainintoja kerää myös Jyväsjärvi, jolloin asukkaat sanovat käyttävänsä sekä rantaraittia, että olosuhteiden mukaan järvellä sijaitsevia reittejä. myös halssilan hiihtomaa ja kaupungin kevyen liikenteen väylät ovat suosittuja, vaikka onkin kyse talvesta. lenkkeilykausi jatkuu talvella kevyen liikenteen väylillä. sulan maan kaudella suosituimmaksi yksittäiseksi kohteeksi nimettiin erilaiset kotoa lähellä olevat kevyen liikenteen väylät, ulkoilureitit, kuntoradat sekä luontopolut erona lumisen kauden eniten käytettyyn, kauempana sijaitsevaan hiihtolatuun. ehdoton ykkönen Jyväskylässä on Jyväsjärveä kiertävä Rantaraitti (15,3 prosenttia vastaajista), laajavuoren lenkkipolut ja pururadat (12,8 prosenttia vastaajista) sekä muut kuntoradat ympäri kaupunkia. myös kevyen liikenteen väylät ja pyörätiet ovat suosittuja ulkoilupaikkojen saavutettavuus ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä vastaajat arvioivat eniten käytettyjen ulkoilupaikkojensa etäisyyttä kotoa (kuvio 2). lisäksi heiltä kysyttiin kulkuvälinettä ulkoilupaikalle. eniten käytetty ulkoilupaikka sijaitsee keskimäärin kauempana kotoa talvella kuin kesällä: metriä kotoa sijaitsevien ulkoilupaikkojen käyttö lisääntyy kesällä. kesällä noin 27 prosenttia ja talvella noin 18 prosenttia vastaajista sanoo ulkoilupaikan sijaitsevan metrin päässä kotoa. lähiulkoilu ja -virkistysmahdollisuuksien, kuten lähimetsien ja kevyen liikenteen väylien käyttö siis luonnollisesti lisääntyy kesällä. kokonaisuudessaan isoa eroa ei kuitenkaan käytössä ole. kesällä alle kilometrin päässä kotoa sijaitsevia paikkoja käyttää noin 62 prosenttia ja talvella 55 prosenttia vastaajista. 1 5 kilometrin päässä kotoa sijaitsevaa paikkaa käyttää kesällä noin 30 prosenttia vastaajista siinä missä talvella 35 prosenttia vastaajista. Välimatka eniten käytetylle ulkoilupaikalle kesällä ja talvella. ulkoilupaikalle kuljettiin useammin yksityisellä moottoriajoneuvolla talvella kuin kesällä. sekä talvi-, että kesäkaudella ulkoilupaikalle kuljettiin useimmiten kävellen tai juosten. kesällä ulkoilupaikalle liikutaan myös paljon pyörällä. talvella pyörällä kulkee eniten käyttämälleen ulkoilupaikalle vain kym- JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

14 menisen vastaajaa. erittäin harva sanoo kulkevansa Jyväskylässä talvella eniten käyttämälleen ulkoilupaikalle julkisella kulkuvälineellä, sulan maan aikaan ei yksikään. sulan maan aikaan 3 prosenttia vastaajista sanoo kulkevansa eniten käyttämälleen ulkoilupaikalle rullaluistimilla tai -laudalla. asukkailta kysyttiin avoimena kysymyksenä mitä ulkoilupaikkoja he toivoisivat lähemmäksi kotiaan. noin 60 prosenttia vastaajista esitti ainakin yhden toivomuksen ulkoilupaikasta lähempänä kotiaan. eniten toivottiin hiihtolatuja ja kuntopolkuja ja -ratoja. Frisbeegolf-rata oli kolmanneksi toivotuin ulkoilukohde lähemmäksi kotia ulkoilulajit ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä kysyttiin myös eniten harrastettuja ulkoilulajeja (taulukko 1). suosituimpia lajeja vastaajien keskuudessa olivat kävelylenkkeily, hiihto, juoksulenkkeily, koiran ulkoiluttaminen ja pyöräily. Mitä ulkoilulajia olet eniten harrastanut? N % vastaajista kävelylenkkeily ,5 hiihto ,1 Juoksulenkkeily 90 12,1 koiran ulkoiluttaminen 90 12,1 Pyöräily 66 8,9 Jalkapallo 32 4,3 Frisbeegolf 24 3,2 sauvakävely 23 3,1 lasten kanssa ulkoilu 16 2,2 Taulukko: Sulka II-hankkeen asukaskyselyn vastaajien eniten harrastamat ulkoilulajit (N=743) ulkoilupaikan valinnan tekijät ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä vastaajat arvioivat ulkoilupaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä asteikolla 1 4 (1 erittäin tärkeä, 2 melko tärkeä, 3 ei kovin tärkeä, 4 ei lainkaan tärkeä). tärkeimmiksi tekijöiksi ulkoilupaikan valinnassa nousivat ulkoilupaikan hyvä kunto, jonka erittäin tärkeäksi tai melko tärkeäksi tekijäksi näki 94 prosenttia vastaajista. muita merkittäviä valintaan vaikuttavia tekijöitä olivat ulkoilupaikan turvallisuus, hyvä valaistus sekä tiedon saaminen ulkoilupaikan kunnosta ja sijainnista verkkosivujen kautta. vähäinen merkitys sen sijaan oli palveluiden sijaitsemisella lähellä ulkoilupaikkaa, jota iso osa vastaajista ei pitänyt kovin tärkeänä tai lainkaan tärkeänä tekijänä ulkoilupaikkaa valitessaan. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

15 4. Jyväskylän ulkoilupaikkaverkosto Jyväskylän ulkoilupaikkaverkko koostuu erilaisista talvi- ja kesäkauden kuntoradoista ja -poluista, ulkoilureiteistä, luontopoluista lajikohtaisten reittien ja olosuhteiden sekä kaupungin alueella sijaitsevien metsien, kevyen liikenteen väylien, pyöräteiden ja erilaisten puistojen ja viheralueiden lisäksi. tässä luvussa tarkastellaan 1) Jyväskylän ulkoilupaikkojen arvosanaa selvityksen asukaskyselyn perusteella, 2) Jyväskylän ulkoilupaikkojen valikoimaa lähteenä suomalaisten liikuntapaikkojen tietopankki ja Jyväskylän kaupungin tietokannat sekä 3) ulkoilupaikkojen nykytilaa ja 4) kehittämisehdotuksia Jyväskylän aikaisempien ulkoilu- ja liikuntaolosuhteiden selvitysten ja suunnitelmien, ulkoilutyöryhmän keskustelujen ja ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyssä saatujen vastausten näkökulmasta. asukaskyselyssä vastaajat saivat arvioida tyytyväisyyttään kunnassa olevien ulkoilupaikkojen nykytilaan asteikoilla erittäin tyytyväinen tyytyväinen tyytymätön erittäin tyytymätön. käyttämiensä ulkoilupaikkojen kehittämistarvetta vastaajat arvioivat tarkemmin asteikolla nykytila hyvä jonkin verran kehittämistarvetta paljon kehittämistarvetta. varsinaiset toimenpide-ehdotukset on kirjattu tämän selvityksen loppuun ulkoilupaikkojen kokonaisarvosanat ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä asukkaat antoivat arvosanan Jyväskylän ulkoiluolosuhteille. vastaajat arvioivat kysymyksessä tyytyväisyyttään kutakin ulkoiluolosuhteiden kokonaisuutta kohtaan (taulukko 2). Parhaimman arvosanan saivat puistot (keskiarvo 3), luontopolut (keskiarvo 3), hiihtoladut (keskiarvo 3) ja kuntoreitit (keskiarvo 3). huonoimman arvosanan saivat pyörätiet ja kevyen liikenteen väylät (keskiarvo 2,7). kokonaisuudessaan kaikkiin kohteisiin ollaan tyytyväisiä. analysointivaiheessa vastauksista poistettiin ei tyytyväinen eikä tyytymätön -vastausvaihtoehto. (Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskysely 2010) erittäin tyytyväinen tyytymätön erittäin Yhteensä ka. tyytyväinen tyytymätön Puistot luontopolut kuntoreitit hiihtoladut lähiliikuntapaikat ,9 uimarannat ,8 Retkeilyreitit ,8 ulkokentät ,8 Pyörätiet/kevyen liikenteen väylät ,7 Taulukko: Jyväskylän ulkoilupaikkojen arvosana Sulka II-hankkeen asukaskyselyn perusteella. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

16 4.2. Reittiverkosto Jyväskylän ulkoilu- ja virkistysreittiverkosto on yhdistelmä kevyen liikenteen väyliä, erilaisia ulkoilureittejä ja kuntoratoja, valaistuja ja valaisemattomia hiihtolatuja sekä pelkästään talvisin ylläpidettäviä latuja esimerkiksi vesistöjen jäillä. Jyväskylässä on yhteensä 335 kilometriä kuntoratoja, -polkuja ja latuja Jalankulkuväylät ja pyörätiet Jyväskylässä on kevyen liikenteen väyliä ja pyöräteitä yhteensä noin 510 kilometriä. Jyväskylän kaupungin hallinnoimia näistä on 68 kilometriä jalankulkuväyliä sekä 363 kilometriä yhdistettyjä jalankulku- ja pyörätiet sekä erillisiä jalankulku ja pyörätietä. keski-suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus hallinnoi noin 80 kilometriä väylistä. Pyörätiet ja kevyen liikenteen väylät ovat yksi suosituimmista ulkoilupaikoista. käytön määrä heijastuu myös Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyn (2010) ulkoilupaikkojen kuntoon liittyviin tuloksiin. vastaajista 51 prosenttia sanoo Jyväskylän pyöräteillä olevan jonkin verran kehittämistarvetta ja 20 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että pyöräteillä on paljon kehittämistarvetta. tämä antaa kunnalle selkeän viestin pyöräteiden kehittämistoimenpiteiden tarpeesta muistattaessa, että ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä 88 prosenttia vastaajista sanoi käyttävänsä pyöräteitä ulkoiluun. myös Jyväskylän liikuntapalveluiden kuntalaiskyselyn (2009) mukaan väylät ovat kaupungin suosituin liikuntapaikka. varsinaisia kehittämisehdotuksia tarkasteltaessa kohdistuvat ne eniten kevyen liikenteen väylien verkoston kehittämiseen ja olemassa olevien väylien kunnon parantamiseen. kevyen liikenteen väylillä kulkevat rullasuksi- ja rullaluistelureitit saivat mainintoja: 25 prosenttia kaikista vastaajista sanoi niillä olevan jonkin verran tai paljon kehittämistarvetta. ylipäätään Jyväskylän kevyen liikenteen väylien pintojen kuntoa moitittiin huonoksi. vuonna 2010 valmistuneessa seudullisessa liikuntasuunnitelmassa Jyväskylän keskeisiksi kevytväylien kehittämishankkeiksi mainitaan: Kinkovuori (Säynätsalo)-Paavalinvuori (Muurame, MT 6090), noin 2,5 km Seppälänkangas-Tiituspohja-Leppävesi (MT 637) 3 km Rippalanmäki-Ruoke, (MT 16685), noin 3 km Puuppolan uimaranta-lintukangas (MT 630) 3 km Palokkajärven ympäri. Valmis osuus n. 8,5 km, toteutettava hanke n.1,7 km Viisarinmäki-Toivakan kirkonkylä, (MT 618), noin 3 km. Rakentamispäätös tehty. Hankasalmen asema-kirkonkylä (MT 641), noin 7 km Muurame-Keljonkangas (MT 6113), 5 km Kyynämöinen, Virtasalmentie-Majalahti (MT 627), 3 km Uuraisten Kirkonkylä, Jyväskyläntie-Aittomäki (MT 627) 0,8 km Kangashäkki-Oskarintie (MT 6304) 1,5 km Jyväskyläntie-Pirttimäentie (MT 627) 1,5 km Höytiäntie-Luonetjärventie (MT 630) 1,5 km Korpilahden Putkilahti-Kärkinen (MT 610) Veijo-Korpilahden kirkonkylä (MT 610), noin 6 km JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

17 seudullisen liikuntasuunnitelman tavoitteena on: kehittää pyöräilyn, rullahiihdon, rullaluistelun olosuhteita sekä ylläpitoa ympärivuotisen harrastuksen sekä työmatkaliikunnan mahdollistavaksi. Jyväskylän kaupungin suunnitelmissa on toteuttaa rantareitti tuomiojärven ympäri. Rantareitillä on myös seudullista merkitystä. Reitti voidaan toiminnallisena hankkeena yhdistää edellä mainittuun Palokkajärven ympärysreittiin. strategisena suurhankkeena ehdotetaan, että kunnat käynnistävät yhdessä tiehallinnon kanssa selvitystyön kevytväylän/pyörätien rakentamisen valtatie 23:lle killerjärveltä, Ruokkeen ja vesangan kautta Petäjävedelle (vrt. seppälänkangas-laukaa kevytväylästö). Rakentamisessa voitaisiin esimerkiksi hyödyntää entistä rautatien pohjaa sekä kyläraitteja. uutena innovaationa ehdotetaan, että Jyväskylän kaupunkikeskusta-taulumäki-palokankeskus-kirri välille laaditaan eu-normit täyttävä kevytväylä-pyöräilyreitti, jota voidaan käyttää sekä maakunnallisena, että seudullisena mallihankkeena. (huovinen, karimäki 2010, 38) Jyväskylän ulkoilu- ja virkistysreitit Jyväskylässä on yhteensä 335 kilometriä erilaisia valaistuja ja valaisemattomia latuja, kuntoratoja, luontopolkuja, retkeilyreittejä ja -latuja, jäälatuja, melontareittejä, koiralatuja ja ratsastusreittejä. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyn (2010) mukaan Jyväskylän erilaiset reitit vaativat jonkin verran kehittämistä. kuntopoluille ja -radoille kirjasi kehittämistarvetta yhteensä 52 prosenttia vastaajista. luontopoluille kehittämistarvetta -merkintöjä tuli 46 prosentilta vastaajista. Retkeilyreiteille kehittämistarvetta merkitsi 37 prosenttia vastaajista. kehittämistarpeita tarkasteltaessa nousevat esiin reittien kunto, opasteet ja viitoitukset ja taukopaikat. vuonna 2010 Jyväskylässä tehdyssä seudullisessa liikuntasuunnitelmassa ulkoilualueiden ja -reittien osalta keskeisimmiksi kehittämiskohteina nähtiin laajavuori-keski-palokka-puuppola-tikkakoski ulkoilureitti, Jääskelän alueen varaaminen ulkoilu- ja virkistyskäyttöön huomioon ottaen myös hevosurheilun tarpeet, vanhan ratapenkan hankkiminen kaupungin omistukseen säynätsalo-raudanlahti, jolloin syntyisi toimiva maayhteys muuramen ja säynätsalon välille, tuomiojärven ranta- ja ympärysreitti sekä tikkakoski-vehniä ulkoilureitti (valmis suunnitelma olemassa). lisäksi tutkitaan reitin ulottamista hirvaskankaalle kuntopolut ja -radat erilaisia kuntopolkuja ja -ratoja sekä ulkoilupolkuja Jyväskylässä on yli 190 kilometriä. asukaskyselyssä 79 prosenttia ilmoitti käyttävänsä kuntopolkuja ja -ratoja ulkoilemiseen. kaikista ulkoilumahdollisuuksista tämä oli toiseksi suosituin, vain pyöräteiden yltäessä suurempaan suosioon (88 prosenttia). vastaajista 37 prosenttia piti kuntopolkujen ja -ratojen nykytilaa hyvänä. 63 prosenttia vastaajista katsoi niiden vaativan jonkin verran ja 10 prosenttia paljon kehittämistä. kun kuntalaisilta kysyttiin, kuinka tyytyväisiä he kokonaisuudessaan olivat kuntoreittien nykytilaan, oli erittäin tyytyväisten ja tyytyväisten osuus 64 prosenttia. tyytymättömiä oli 10 prosenttia ja erittäin tyytymättömiä prosentti vastaajista. korpilahdella yhdeksän prosenttia vastaajista oli tyytyväinen kuntoreitteihin, kun kaupungin ja vanhan maalaiskunnan alueella erittäin tyytyväisiä ja tyytyväisiä oli prosenttia vastaajista. vastaavasti siinä missä kuntoreitteihin tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä oli 36 prosenttia korpilahtelaisista, oli entisen kaupungin ja maalaiskunnan alueilla asuvien kohdalla luku 10 prosenttia. naiset olivat hieman miehiä tyytymättömämpiä kuntoreittien nykytilaan. kuntoreittien kehittämisehdotuksista isoin osa liittyi opasteiden ja viitoituksen parempaan sijoitteluun, määrän lisäämiseen sekä huonokuntoisten opasteiden uusimiseen. Reittikarttoja toivottiin li- JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

18 sää ja valaistusta haluttiin paremmaksi. melko yleinen toive oli myös lihaskuntolaitteiden lisääminen tai olemassa olevien kunnostaminen reittien varrella. Jyväskylässä lihaskuntolaitteita on reittien varrella varsin vaihtelevasti (kuvat 1 3). osalla reiteistä laitteita ei ole lainkaan. kuntoreittien osalta iso määrä sai kiitosta. tyytyväisiä oltiin myös siihen, että yhdeltä reitiltä pystyi vaivattomasti siirtymään toiselle sekä siihen, että kaupunki oli reittiverkoston luomisessa tehnyt yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Kotalammen kuntoreitillä on kolme erilaista lihaskuntolaitetta. Muun muassa leuanvetotankoja toivottiin kuntoreiteille lisää. Laajavuoresta sellainen puuttuu. Touruvuoressa lihaskuntotelineitä on melko runsaasti luontopolut ja retkeilyreitit Jyväskylässä on 22 luontopolkua. Jyväskylän kaupungin ylläpitämät luontopolut: aittovuoren luontopolku iso-haapasaaren luontopolku Jääskelän luontopolku kangasvuoren luontopolku kolmisoppisen metsäpolku laajavuoren luontopolku oravivuoren kolmiomittaustornin polku Paljaspään luontopolku sallaajärven luontopolku sarpatin leirikeskuksen metsäpolku seitsemän kukkulan luontopolku sippulanniemen luontopolku tourujoen luontopolku touruvuoren luontopolku Muiden tahojen ylläpitämät luontopolut: sarvenperän luontopolku oittilan havaintoluontopolku oittilan kulttuuri-luontopolku vaarunvuorten luontopolku uutelanmäen luontopolku nyrölän luontopolku surkeenjärven luontopolku kanavuoren luontopolku JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

19 Enemmistö vastaajista oli tyytyväisiä luontopolkujen nykytilaan. Kangasvuoren luontopolku. Jyväskylän luontopolkujen määrä on viime vuosien aikana kasvanut ja niiden nykytila on hyvä. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä enemmistö oli kokonaisuudessaan tyytyväinen luontopolkujen nykytilaan. niissä nähtiin myös kehitettävää. noin puolet luontopoluilla liikkuvista näki luontopoluissa jonkin verran ja 15 prosenttia paljon kehittämistarvetta. kehittämistarpeet suuntautuvat ennen kaikkea opasteisiin ja viittoihin, taukopaikkoihin sekä reittien kunnossapitoon. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyyn vastanneista 62 prosenttia sanoi käyttävänsä luontopolkuja ulkoiluun, mutta vain reilulle prosentille vastaajista ne olivat heidän eniten käyttämiään ulkoilupaikkoja. vastaajista 58 prosenttia oli luontopolkujen nykytilaan joko erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä. kymmenen prosenttia vastanneista oli tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä luontopolkujen nykytilaan. korpilahdella asuvat olivat muita tyytymättömämpiä luontopolkujen nykytilaan. heistä lähes puolet (43 prosenttia) oli tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä alueen luontopolkuihin. entisen Jyväskylän kaupungin alueella tyytymättömiä oli vain 10 prosenttia ja entisen maalaiskunnan alueella 4 prosenttia. luontopoluilta toivottiin monenlaisia, osin keskenään ristiriidassa olevia asioita. yksi vastaaja halusi polkuja tasaisemmiksi ja helppokulkuisemmiksi, toinen oli sitä mieltä, että polut pitäisi pitää mahdollisimman luonnollisina. tämä kertoo asukkaiden toiveiden jatkuvasta erilaistumisesta. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyn vastaajat jättivät myös kehittämisehdotuksia luontopolkuihin liittyen. näistä suurin osa liittyi opasteiden ja viitoituksen parantamiseen. luontopolkujen parempaa kunnossapitoa ja taukopaikkojen kehittämistä toivottiin myös. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

20 muita toivomuksia olivat luontopolkujen määrän lisääminen sekä parempi tiedottaminen olemassa olevista poluista. yksittäisistä luontopoluista vastauksissa nousi esiin tourujoen luontopolku, jonka pikaista kunnostamista toivottiin. luontopoluilta myös toivottiin nykyistä parempaa esteettömyyttä, kunnossapitoa sekä parempia liikenneyhteyksiä julkisilla kulkuvälineillä. toisaalta kun kuntalaisilta kysyttiin, missä ulkoiluun liittyvässä asiassa kaupunki on onnistunut, sai luontopolut paljon mainintoja. vastaajat kehuivat luontopolkuja hienoiksi ja varsinkin entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueella sijaitsevat polut keräsivät kiitosta. Retkeilyreittejä Jyväskylän alueella on neljä: korpilahdella sijaitsevat hangasjärven reitit, Jyväskylän ladun majalla kolmisoppisen ulkoilualueella kulkeva 20 kilometrin reitti, koko kaupungin ja alueen läpi kulkeva (tuleva) metsoreitti. Jussinpolku ja haukankierros eivät ole kaupungin ylläpitämiä. selvityksen asukaskyselyssä enemmistö oli kokonaisuudessaan tyytyväinen retkeilyreittien nykytilaan. kehitettävää nähtiin varsinkin retkeilyreittien tiedottamisessa. Puolet näki retkeilyreiteillä jonkin verran ja neljäsosa paljon kehittämistarvetta. kehittämistarpeet suuntautuvat ennen kaikkea tietoon reittien olemassaolosta ja sijainnista: osa asukaskyselyn vastaajista ei edes tiennyt Jyväskylässä olevan retkeilyreittejä. Retkeilyreittien opasteisiin ja viittoihin sekä taukopaikkoihin toivottiin myös parannusta hiihtoladut ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyyn vastanneista 66 prosenttia ilmoitti käyttävänsä hiihtolatuja ulkoiluun ja liikkumiseen. vastaajista 54 prosenttia näki laduissa jonkin verran ja 11 prosenttia paljon kehittämistarpeita. hiihtolatujen käyttäjistä 34 prosenttia piti nykytilaa hyvänä. tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä oli 14 prosenttia. korpilahdella erittäin tyytymättömiä hiihtolatuihin oli 19 prosenttia vastaajista ja tyytymättömiä 56 prosenttia vastaajista. entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueilla puolestaan 61 prosenttia ja vastaavasti 68 prosenttia vastaajista oli joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä kaupungin hiihtolatuihin. Jyväskylässä hiihtolatuja on parhaimmillaan yhteensä noin 335 kilometriä kunnostettavaa latua. näistä valaistuja reittejä on 77,4 kilometriä, pohjattuja yhdysreittejä 90 kilometriä. Jäälatuja Jyväskylässä on noin 160 kilometriä. lisäksi koulujen ja päiväkotien välituntilatuja on noin 30 koulun yhteydessä. haja-asutusalueiden ja kylien latuja on 19 kylässä yhteensä noin 200 kilometriä. kokonaisuudessaan hiihtolatujen nykytilaan tyytyväisiä oli valtaosa vastaajista. avoimissa vastauksissa esiin nousi myös paljon kehittämistarpeita ja -ideoita. selvästi eniten toivottiin latujen parempaa kunnossapitoa. myös opasteita ja viitoitusta haluttiin kehittää. kuntoreittien ja luontopolkujen tavoin myös hiihtoladuista toivottiin parempia karttoja sekä verkkosivuille, että ulkoilupaikoille. valaistuksen kattavuuteen ja toimivuuteen toivottiin kiinnitettävän huomiota. selvitystä tehnyt työryhmä totesi yksimielisesti, että kaupungin ulkoilureitit ovat usein liian vaativia tavalliselle harrastajalle. asukaskyselyyn vastanneet jakoivat asiantuntijoiden näkemyksen liian vaativista reiteistä. he nostivat asian esiin nimenomaan hiihtolatujen yhteydessä. helppojen latujen katsottiin hyödyttävän paitsi vanhempaa väestöä, myös lapsia. helppojen hiihtolatujen lisäksi esiin nousi myös toive laajavuoren kilpareittien tiheämmästä kunnostuksesta. vaikka hiihtolatuja kritisoitiin, niitä myös kehuttiin ja kiiteltiin. kun ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä kysyttiin, missä ulkoilupaikkaan tai -palveluun liittyvässä asiassa Jyväskylä oli onnistunut, sai kaupungin latuverkosto paljon kiitosta etenkin kattavuudestaan. kaupungin internetsivuilla olevaa latuinfoa kehuttiin. lisäksi muissa kyselyn kohdissa paljon kritiikkiä osaksensa saanut latujen kunnostus herätti tyytyväisyyttä varsin monissa vastaajissa. kaupungin katsottiin myös onnistuneen 2000-luvun loppupuolella laajavuoreen kehitetyssä ensilumen ladussa. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

21 2000-luvulla Jyväskylän Laajavuoreen saatiin ensilumenlatu. Syksyllä 2010 Laajavuoressa tehtiin ensimmäistä kertaa ensilumenlatu edelliseltä talvelta säilötyllä lumella. liikuntakulttuurissa tapahtunut lajivalikoiman monipuolistuminen vaikuttaa Jyväskylän hiihtoladuilla siten, että esimerkiksi koirahiihtoreiteillä on nykyisin kysyntää. kaupungin koirahiihtoreitit löytyvät tikkakoskelta ja keljonkankaalta, missä latu-ura on varattu koirahiihtäjien käyttöön kahdesti viikossa tiettyyn aikaan. selvityksen asukaskyselyssä vastaajia pyydettiin myös kertomaan, puuttuko kaupungista jokin tärkeä ulkoilupaikka. ainoastaan koirien ulkoiluttamiseen soveltuvaa (valaistua) luonnossa kulkevaa kävelyreittiä toivottiin. asukaskyselyyn vastanneilla oli jonkin verran epäselvyyttä siitä, missä koirahiihtoa saa harrastaa muut ulkoilureitit Esteetön luontoliikunta Jyväskylässä ei ole yhtään varsinaista esteetöntä reittiä. lähin pyörätuolireitti löytyy laukaan Peurungasta. erityisreittien puute varsinkin maastossa kulkevien pyörätuolireittien osalta tunnustettiin ulkoilutyöryhmässä. Pyörätuoleille soveltuva reitti soveltuu moneen tarkoitukseen esteettömän ulkoilun rinnalla: lapsiperheiden rattailla tehtäviin lenkkeihin ja rollaattorilla liikkuvien ulkoiluun. asukaskyselyyn vastanneista alle kaksi prosenttia käytti pyörätuolireittejä ulkoiluun. vastaajista 26 prosenttia piti pyörätuolireittien nykytilaa hyvänä. huomionarvoista on, että nykytilaa arvioi 181 vastaajaa, kun pyörätuolireittejä ilmoitti käyttävänsä vain 14 vastaajaa. osa ihmetteli myös kysymyksenasettelua, sillä Jyväskylässä ei tiedetty olevan ensimmäistäkään pyörätuolireittiä. ulkoilureittien esteettömyyteen liittyen ulkoilureiteille toivottiin lisää istuinpenkkejä. Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelmassa (2010) ehdotetaan esteettömän laiturikokonaisuuden ja erityisryhmien vesiliikunnan palvelujen keskittämistä vaajakosken naissaareen. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

22 Retkiluisteluradat Jyväskylässä retkiluistelurata on ollut monena vuonna Jyväsjärvellä sekä Palokkajärvellä. asukaskyselyyn vastanneista 41 prosenttia ilmoitti käyttävänsä luistelureittejä tai luonnonjääratoja ulkoiluun ja liikkumiseen. Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyssä ratojen olemassaoloon oltiin tyytyväisiä. vastaajista 39 prosenttia oli sitä mieltä, että retkiluistelureitillä on kehittämistarvetta. tarkasteltaessa kehittämisehdotuksia kehittäminen liittyy toiveeseen reitin paremmasta kunnosta, joka on pitkälti olosuhderiippuvainen asia. lisäksi reittejä toivotaan lisää. Talvikävelyreitit haasteena Jyväskylässä on jo hetken aikaa ollut talviaikaisen kävelyn ja hiihdon olosuhdetarpeiden yhdistäminen, joka nousi esiin myös hiihtolatujen yhteydessä. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä ilmeni selvästi tarve erilliselle talvikävelyreitille. kävelylenkkeilijät ja koiranulkoiluttajat haluaisivat talvella kevyen liikenteen väylien lisäksi päästä ulkoilemaan myös luontoon ja metsään. osa vastaajista toivoi, että tällaisella reitillä voisi ulkoiluttaa myös koiraa. hiihtäjien ja kävelijöiden sekä koiran ulkoiluttajien väliset konfliktit ovat olleet Jyväskylässä jokatalvinen ongelma. Talvisten luonnossa kulkevien kävelyreittien toteuttaminen vastaisi niin hiihtäjien kuin kävelijöidenkin toiveisiin ja lisäisi molempien osapuolten turvallisuutta. Ratsastusreitit Jyväskylässä on yksi ratsastusreitti: laajavuoren maastoratsastusreitti. Jyväskylän ulkoilutyöryhmässä ja ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyssä nousi esiin ratsastusreittien kehittämistarve. asukaskyselyyn vastaajista monikaan ei osoittautunut ratsastuksen harrastajaksi nelisen prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista ilmoitti käyttävänsä ratsastusreittejä ulkoiluun. kun käyttäjiä pyydettiin arvioimaan ratsastusreittien nykytilaa kolmiportaisella asteikolla, piti 41 prosenttia vastaajista reittien nykytilaa hyvänä, 32 prosenttia katsoi niillä olevan jonkin verran ja 27 prosenttia paljon kehitystarvetta. avoimissa vastauksissa ihmeteltiin, onko kaupungissa ylipäätään olemassa ratsastusreittejä. niitä toivottiin yksiselitteisesti lisää, myös sellaisia, joilla voisi ravata ja laukata. kaupungille tulee myös ratsastajilta yhteydenottoja, joissa toivotaan kaupungilta parempaa panostusta ratsastusasioiden edistämiseen. seudullisessa liikuntasuunnitelmassa (2010) ratsastusreittien kehittämistarve onkin huomioitu. Laajavuoren ulkoilureitin läpi kulkee ratsastusreitti. Ratsastajaa varoitetaan hiihtäjistä Killerillä. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

23 Maastopyöräilyreitit maastopyöräreittejä Jyväskylässä ja keski-suomessa on useita. Ja lähes kaikkia kuntoratoja, latupohjia, polkuja ja metsäteitä pitkin voi pyöräillä. suurinta osaa paljon käytetyistä reiteistä ei voida julkaista internetsivuilla, koska niillä ei ole virallisen ulkoilureitin statusta. Reittejä pitkin voi silti ajaa jokamiehenoikeuksiin nojaten. ulkoilutyöryhmässä esiin nousi maastopyöräilyreittien kehittäminen reittien merkitsemisen näkökulmasta. maastopyöräily on yksi niistä lajeista, joilla voi myös olla tulevaisuudessa merkitystä alueen luontomatkailua kehitettäessä. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä kyseltiinkin merkittyjen maastopyöräilyreittien perään. maastopyöräilyreittejä ilmoitti käyttävänsä 16 prosenttia kyselyyn vastanneista. vastaajista 73 prosenttia näki reiteissä vähintään jonkin verran parannettavaa. Reittien luontoon merkitsemisen lisäksi toivottiin niiden lisäämistä ulkoilukarttaan. Suunnistusalueet suunnistusalueita ilmoitti käyttävänsä 16 prosenttia asukaskyselyyn vastanneista. niiden nykytilaa pidettiin pääosin hyvänä (66 prosenttia) ja vain 6 prosenttia vastaajista näki niissä paljon kehittämistarvetta. kyselyn avoimissa vastauksissa suunnistus ei noussut merkittävästi esiin. kuitenkin kaupungilta toivottiin parempaa panostamista lajiin ennen kaikkea karttojen muodossa. yksi vastaaja toivoi suunnistuskarttoja kaupungin internet-sivuille. lisäksi suunnistajat toivoivat lisää kiintorasteja sekä jo olemassa olevien kiintorastien kunnostamista. ylipäätään koettiin, että suunnistajat oli unohdettu kaupungin ulkoiluolosuhteiden kehittämisessä uimarannat ja avantouintipaikat Jyväskylän kaupungin alueella on 11 liikuntapalvelujen hoidossa olevaa eu-uimarantaa. näitä ovat rannat, joilla uimakausi alkaa ja päättyy 31.8 ja niiden kävijämäärä uimakaudella yli 100 henkilöä päivässä. Rannat puhdistetaan sukeltamalla uimakauden alkuun mennessä, uimarantoja kierretään ja huolletaan kesän aikana säännöllisesti. terveysviranomaiset valvovat veden laatua säännöllisesti. minimivarustus on pelastusrengas, roska-astia, opastaulu, koirakieltokyltti, wc ja pukukopit. yhdentoista eu-rannan lisäksi Jyväskylässä on 42 muuta uimarantaa, jotka ovat yhdyskuntatekniikan hoidossa. yleisen rannan uimaveden laatua tarkkaillaan säännöllisen näytteenoton avulla uimakauden aikana kunnan terveydensuojeluviranomaisen toimesta viranomaismääräysten mukaisesti. osalla uimarantojen läheisyydessä on laavu, laituri tai veneen rannallevetopaikka. useat uimarannat on varustettu turvallisuudesta kertovalla ohjeella. ohjeista selviää uimapaikan nimi, osoite ja hälytysnumero. myös rannan ominaisuudet kerrotaan, esimerkiksi onko uimavesi voimakkaasti virtaavan veden äärellä. EU-uimarannat: Jyskä kirri köhniö lohikoski myllylampi ollila Pappila (korpilahti) sääksjärvi tikka tuomiojärvi uimalanniemi JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

24 Jyväskylän muut uimarannat: lutakko (lutakko) mattilanniemi (mattilanpelto) viitaniemi (nisula) kivelänranta (taulumäki) halssila (halssila) haukkalanranta (kortepohja) lähteenranta (kortepohja) myllyjärvi (keltinmäki) kangaslampi (huhtasuo) kaakkolampi (huhtasuo) Ristikivi (Ristikivi) nenäinniemi (nenäinniemi) salmiranta (hämeenlahti) Korpilahden keskustan uimarannat: nurmisen ranta ainolan ranta talvilahden ranta tähtirinteen uimaranta Rantue (mannila) kaijanlahti (säynätsalo) laivaranta (säynätsalo) teeritie (lehtisaari) leiriranta (lehtisaari) vuohuanlahti (muuratsalo) karkaussaari (kinkovuori) kolmisoppinen (taka-keljo) Ritoniemi (Palokka) Palokan liikuntapuisto myllyjärvi (Rippalanmäki) heikkilä (Palokka) korttajärvi (Puuppola) vesanka kuohu nyrölä kuikka kumpulampi (tikkamannila) luonetjärvi (tikkakoski) asmalampi (sulunperä) haapaniemi (vaajakoski) Janakka (vaajakoski) kivilampi (vaajakoski) ilmopohjan uimaranta (oravasaari) leppälahti Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyssä asukkaista 45 prosenttia näki uimarannoilla olevan kehittämistarvetta. enimmäkseen asukkaat näkivät kehittämistarvetta olevan jonkin verran. kehittämisehdotuksia tarkasteltaessa koskivat ne lähinnä rantojen siisteyttä ja koirien ulkoilutuskieltoa rannoilla. Avantouintipaikat avantouinnista Jyväskylässä vastaa Jyväskylän avantouimarit ry ja seura ylläpitää uintipaikkoja talvella kaupungin tuella. avantouintipaikkoja Jyväskylässä on köhniön uimarannalla, tikan venelaiturin vieressä kuokkalassa, tuomiojärven entisellä leirintäalueella, Palokassa alvajärven ollilan uimarannalla, tikkakoskella armeijan miehistösaunalla hietajärven rannalla ja vaajakoskella uimalanniemessä (voimalaitoksen takana), Jyväskylän ja muuramen rajalla sääksjärvellä, säynätsalon Juurikkasaaressa ja laajavuoren vuorilammella. avantouintipaikalle merkitsi kehittämistarvetta yhteensä 8 prosenttia vastaajista. kehittämisehdotuksia tarkasteltaessa toivottiin keskistettyä avantouintipaikkaa tai -keskusta Jyväsjärven tai tuomiojärven rannalle. kokonaisuudessaan mahdollisuudet avantouintiin ovat Jyväskylässä erittäin hyvät ulkokentät ja muut ulkoliikuntapaikat Jyväskylässä on yhteensä 103 ulkokenttää (yleisurheilukenttiä 4, tenniskenttiä 14, pallokenttiä 33, yhdistelmäkentät 59). määrä ei sisällä puistoja. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä ulkokenttiin oltiin kokonaisuudessaan tyytyväisiä (yleisarvosana 2,8). asukkaat näkivät ulkokentillä myös kehittämistarpeita. Yleisurheilukentät ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyyn vastanneista noin 18 prosenttia ilmoitti käyttävänsä yleisurheilukenttiä liikkumiseen. kaikista vastaajista 15,6 prosenttia näki yleisurheilukentillä jonkin ver- JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

25 ran tai paljon kehittämistarvetta. nykytilaa piti hyvänä 11,5 prosenttia vastaajista. yleisurheilukenttien kehittämistarpeissa esiin nousi kenttien kunto varsinkin harjulla ja kampuksen kentällä. Palloilukentät ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyyn vastanneista 23,6 prosenttia ilmoitti käyttävänsä eri kokoisia hiekka- ja nurmipalloilukenttiä, 10 prosenttia beachvolleykenttiä, 10 prosenttia tenniskenttiä, 5,5 prosenttia koripallokenttä, 4,6 prosenttia pesäpallokenttiä ja 3,2 prosenttia lentopallokenttiä ulkoiluun ja liikkumiseen. vastaajista alle 10 prosenttia näki eri kokoisissa hiekka- ja nurmipalloilukentissä, beachvolleykentissä, tenniskentissä, koripallokentissä, pesäpallokentissä tai lentopallokentissä jonkin verran tai paljon kehittämistarpeita. kyselyn avoimissa vastauksissa erilaiset palloilukentät eivät nousseet merkittävästi esiin. kenttien kuntoon ja tarkemmin kenttien palveluihin (varusteiden vaihtoon tarkoitetut penkit, pukuhuoneet ja wc-tilat) kiinnitettiin huomiota. myös kenttien käyttövuorot herättivät kysymyksiä. Pallokentille myönnetään vakiovuoroja ja muina aikoina ne ovat vapaassa käytössä. Luistelukentät Jyväskylässä on yhteensä 87 erilaista luistelukenttää. tekojääratoja on yksi iso (viitaniemi) ja kolme pienempää (hippos, Palokka ja vaajakoski), liikuntapuistojen luonnonjääratoja 11, koulujen pihoilla olevia jääkenttiä ja -ratoja 28 sekä puistojen ja asuinalueiden jääkenttiä yhteensä 44. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyyn vastanneista 33,8 prosenttia ilmoitti käyttävänsä luistelukenttiä ja -ratoja sekä 17,7 prosenttia tekojäitä liikuntaan ja ulkoiluun. kaikista vastaajista 28,2 prosenttia näki luistelukentillä ja 14,4 prosenttia tekojäillä jonkin verran tai paljon kehittämistarvetta. vastaajista nykytilaa piti hyvänä luistelukenttien osalta 11,2 prosenttia ja tekojäiden 9,2 prosenttia osalta. vastaajien kehittämisehdotuksissa esiin nousi varsinkin luistelukenttien vaihteleva kunto, joka koettiin ulkokenttien osalta isoimmaksi kehittämistarpeeksi keräten paljon mainintoja Puistot, ulkoilu- ja virkistysalueet ja suojelukohteet Puistot ja viheralueet Rakennettua viheraluetta Jyväskylän pinta-alasta on noin 82,5 hehtaaria. viherrakenteen päärungon muodostavat seitsemän maakuntakaavaan merkittyä, Jyväskylän kaupunkirakenteessa tai sen liepeillä sijaitsevaa viheraluetta. näitä ovat vanhan Jyväskylän alueella sijaitsevat laajavuori, aittovuori-savonmäki (alue laajenee vaajakosken suuntaan yli vanhan kunnanrajan), kolmisoppinen-taka-keljo ja sippulanniemi. lisäksi kuntaliitoksen myötä touruvuori (Palokassa), sarvivuori-iso-urtti (keljonkankaan eteläpuolella) sekä Jääskelä Päijänteen itärannalla. Jyväskylän kaupunkira kenteessa voi myös hahmottaa rönsyilevän keskuspuistoakselin, jonka ytimen muodostaa harju kaupungin keskustassa. nämä seitsemän laajaa maakuntakaavan mukaista viheraluetta ovat tärkeässä roolissa, kun uuden Jyväskylän yleiskaavaa työstetään. Jyväskylässä on noin sata puistoa. vanhimmat puistot harju, kirkkopuisto, Cygnaeuksenpuisto, moirislampi ja lounaispuisto ovat peräisin 1800-luvulta. Jälkimoderni lutakonpuisto kuuluu Jyväskylän uusimpiin puistoihin. Jyväskylässä on 15 liikuntapuistoksi nimettyä puistoa, joista lähtee valaistuja latureittejä ja kuntoratoja. Reitit ovat valaistuja pääosin klo 06:00 22:00 välisenä aikana. lähes jokaisessa liikuntapuistossa sijaitsee talviaikaan jäädytettävä jääkiekkorata mailapelejä varten ja luonnonjäärata perusluistelua varten. kesäisin liikuntapuistojen pallokentille myönnetään seurojen vakiovuoroja. vakiovuorojen ulkopuolella hiekkakentät ja pienet pallokentät ovat vapaassa käytössä. liikuntapuistoissa on wc:t, puku- ja pesutilat. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

26 Jyväskylän liikuntapuistot: halssilan liikuntapuisto hippos-kampus alue huhtasuon liikuntapuisto keljonkankaan liikuntapuisto kotalammen liikuntapuisto korpilahden koulunmäki ja liikuntapuisto kortepohjan liikuntapuisto kypärämäen liikuntapuisto lehtisaaren liikuntapuisto lohikosken liikuntapuisto Palokan koulu- ja liikuntakeskus tikkakosken liikuntapuisto vaajakosken stadionalue viitaniemen liikuntapuisto yrttisuon liikuntapuisto ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyyn vastanneista 51,9 prosenttia ilmoitti käyttävänsä lähipuistoja ja 30,4 prosenttia lähiliikuntapaikkoja ulkoiluun tai liikuntaan (lasten ja nuorten liikuntaan sekä terveysliikuntaan tarkoitettu liikuntapaikka, joka sijaitsee asuinalueella tai välittömässä läheisyydessä). asukaskyselyssä vastaajilta kysyttiin lähipuistojen ja lähiliikuntapaikkojen kehittämistarvetta: 29,6 prosenttia vastaajista näki lähipuistoilla ja 24 prosenttia lähiliikuntapaikoilla jonkin verran tai paljon kehittämistarvetta. lähipuistojen nykytilaa piti hyvänä 26,1 prosenttia ja lähiliikuntapaikkojen 12 prosenttia vastaajista. Puistojen kehittämistarpeita tarkasteltaessa ei kuitenkaan nouse esiin merkittäviä kehittämisehdotuksia. kehittämisehdotuksia tarkasteltaessa huomataan tämän johtuvan kehittämisehdotuksien kohdistumisesta tarkempiin kohteisiin: puistoista lähteviin ulkoilureitteihin, ulkoilupalveluihin tai ulkokenttiin ulkoilu-, virkistys- ja leirintäalueet laajavuori on yksi Jyväskylän suosituimmista ulkoilualueista ja tämä heijastui myös ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyyn. laajavuori kerää sekä kiitosta, että kehittämisehdotuksia. alue on vuosien mittaan kehittynyt: sinne on muun muassa saatu ensilumenlatu, joka syksyllä 2010 tehtiin ensimmäistä kertaa kesän yli säilötystä lumesta. asukaskyselyssä nousi myös esille, että alueen kehittäminen on pysähtynyt. kehittämisehdotukset hajaantuvat eri kohteisiin: sekä ulkoilureitit että palvelut yleensä saavat kehittämisehdotuksia. keväällä 2011 Jyväskylän kaupunginhallitus hyväksyi puitesopimuksen, jossa laajavuoreen valittiin uudet toimijat. tarjouskilpailun perusteella valitun uuden toimijan on tarkoitus aloittaa kaupunki myi toimijalle pääosan tytäryhtiönsä laajavuori oy:n liiketoiminnasta, joka sisältää laajarin ja vuorilammen saunat. lisäksi kaupunki vuokrasi toimijalle pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella toiminnan edellyttämät maa-alueet, rinnealueet, laajarin tontin, pysäköintialueet sekä vuorilammen saunojen tulevan tontin mukaisen määräalan. kaupunki tekee toimijan kanssa palvelusopimuksen latujen ja kuntoreittien hoidosta. Puitesopimuksessa toimija sitoutuu siihen, että alueen virkistyskäyttö säilyy nykyisenkaltaisena. Caravan-alue huoltorakennuksineen on tarkoitus myydä Jykes kiinteistöille, joka kehittää aluetta edelleen. mämminiemen virkistysalue sijaitsee toivakan kunnan alueella Pohjois-Päijänteellä Ristiselän rannassa. maanteitse mämminiemeen on matkaa Jyväskylän keskustasta 24 kilometriä, ja parhaiten sinne pääsee veneellä Päijännettä pitkin. virkistysalueen rannassa on kaksi laituria, joissa on yhteensä 8 laituripaikkaa ja 16 poijupaikkaa. alue on kooltaan noin 10 hehtaaria. alueella on mökki, jossa on keittomahdollisuudet sekä sauna. leirikallio on Päijänteen rannalla mämminiemen välittömässä läheisyydessä sijaitseva leiripaikka. aluetta vuokrataan yksityisvarauksin. alueella on päärakennus sekä aitat, joissa voi majoittua yhteensä 28 henkilöä. Rannassa on isoille aluksille sopiva laituri sekä kaksi poijupaikkaa. leirikallion vieressä sijaitsee Päijänteestä nouseva luonnonmuodostelma Rappukallio. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

27 hangasjärven retkikämppä on osa metsoreittiä (entinen keski-suomen maakuntaura). kämppä sijaitsee 25 km Jyväskylän keskustasta ja on virkistyspalveluiden, koulutuksen, leirikoulujen ja ympäristökasvatuksen tukikohta. Retkikämpällä on oma ranta, rantasauna, kota ja kaksi laavua suojelualueet ja luontokohteet Jyväskylässä on luonnonsuojelulain, metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain keinoin varattu luonnonsuojelutarkoituksiin maa-alaa yhteensä noin hehtaaria. määrä on 3 prosenttia kaupungin maa-alasta. suojelualueista pinta-alallisesti laajimpia ja siten usein muun muassa retkeilynomaiseen virkistyskäyttöön soveltuvia ovat suomen natura verkostoon kuuluvaa kohteet. niitä kaupungissa on yhteensä 18 kpl lähes ha:n laajuudelta: Sallistensuo 44 ha (koko ala 69 ha) keidassuo Pohjoisjärven metsä 27 ha metsää, puustoista suota Vääräpään lammet ja lähteet 21 ha pienvesiä, suoluontoa Syväojanmäki 18,6 ha pienvesiä, suota, metsää Tervajärvi 24 ha tulvajärvi Eerolanlahti-Rautpohjanlahti 43 ha lintuvesialue Ylistönrinne-Kylmänoron kalliot 15 ha lehtoa ja kalliota Härkösuo 18 ha suota Kanavuori-Koskenvuori 162 ha kalliota, metsää Palstonvuori-Jääskelä 178 ha erilaisia metsiä Iilijärven alue 144 ha (koko ala 889 ha) metsäluontoa Särkijärven metsä-myllyvuori 142 ha vanhaa metsää, suota, pienvesiä Ristisuo 52 ha suota Vanhaselkä-Ruppavuori 196 ha (koko ala 306 ha) kalliometsiä, saaria Vaarunvuoret 604 ha vanhaa metsää, lehtoa, suota, kalliota Putkilahti 226 ha lintukosteikkoja, perinnemaisemaa Lullinvuori-Kustaanvuori-Härköpohja 1,3 ha (koko ala 96 ha) jalavalehto Kivijärvenvuori-Mäyrämäen lehto 32 ha vanhaa metsää laajoja ovat myös metsähallituksen omalla päätöksellä etelä-suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (metso) puitteissa suojelun piiriin siirtämät alueet. ne sijoittuvat olemassa olevien suojelualueiden läheisyyteen niitä täydentäen. Jyväskylässä näitä metso-alueita on viidellä suunnalla yhteensä 374 ha: Jyväskylä (Korpilahti), Haukkavuori Jyväskylä, Palstonvuori Jyväskylä (Korpilahti), Särkijärven metsä Jyväskylä (Korpilahti), Viinahotti Jyväskylä (Korpilahti), Varpusenniemi 87 hehtaaria 68 hehtaaria 8 hehtaaria 166 hehtaaria 45 hehtaaria natura-alueisiin sisältyy valtion ja kunnan maanomistusten lisäksi lukuisia yksityismaille perustettuja luonnonsuojelualueita. natura-rajausten ulkopuolelle sijoittuvia yksityismaan luonnonsuojelualueita kaupungissa on yhteensä noin 250 ha. näistä runsas 100 ha on kaupungin omistamalla maalla ja JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

28 muutamat niistä soveltuvat myös virkistyskäytön kohteiksi. tällaisesta esimerkkinä käy muun muassa sallaajärven aarnialue luontopolkuineen taka-keljossa veneily, melonta ja virkistyskalastus Veneily ja melonta kaupunkia ympäröivä Päijänne sekä muut pienemmät järvet tarjoavat erinomaiset puitteet veneilylle. Jyväskylän seudulla on kuusi veneilyyn tarkoitettua ja hyvin varusteltua satamaa: laukaan kirkonkylän, vaajakosken naissaaren, noukanniemen, Jyväskylän lutakon, säynätsalon Juurikkasaaren sekä korpilahden satamat. tämän lisäksi Pohjois-Päijänteellä ylläpidetään satamia ja tukikohtia yhdessä järjestöjen, kuntien sekä Päijänteen virkistysalueyhdistyksen kanssa. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä noin 13 prosenttia vastaajista näki melontareiteillä, 7 prosenttia veneilyreiteillä ja 16,3 prosenttia veneilyn, soudun ja melonnan rantautumispaikoilla joko jonkin verran tai paljon kehittämistarvetta. kuten Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelmassakin (2010) mainitaan, myös asukaskyselyssä keskeisimmäksi ongelmaksi nousee suunniteltujen ja kunnollisten vesireittien, rantautumispaikkojen sekä -palveluiden puute. Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelmassa on todettu, että kynsiveden (hankasalmi-laukaa) aikaisemmin laaditut melontareitit tulee päivittää yhteistyössä harrastajien ja kuntien kanssa. Järvialueille tulee saada myös melontaan sopivia rantautumis- ja laituripaikkoja. yksi mahdollisuus on käyttää uimapaikkojen ja -rantojen laitureita rantautumistarkoituksiin. tämä vaatii laitureilta uudenlaisia rakenne- ja varusteluratkaisuja. uutta melonta- ja veneilyreittiä ehdotetaan Jyväsjärvi-Palokkajärvi-alvajärvi-korttajävi-lehesjärvi-vähäjärvi välille sekä yhteyksiä autiojoen vesistöön. Reittiä laajennetaan tikkakoskelle saakka. melontareitin kehittäminen neulajoen-vispilänjoen ja kuusjärven vesistössä (vesanka-kuohu- Perälä-kuusijärvi-muuratjärven saukkolanlahti) nähdään myös tärkeänä. esteettömän laiturikokonaisuuden ja erityisryhmien vesiliikunnan palvelujen keskittämistä ehdotetaan vaajakosken naissaareen. Pohjois-Päijänteen melonnan/kevytveneiden rantautumispaikkoja ehdotetaan yhdistettäväksi uimarantoihin. veneilyn, virkistyksen ja ulkoilun kehittämiskohteena nähdään mämminiemen-leirikallion alue, jossa laituri- ja rantautumisolosuhteita parannetaan. Putkilahden-särkijoen melontareitti korpilahdella on huomioitu seudullisessa liikuntasuunnitelmassa. Jyväskylässä on aloitettu vuonna 2011 Pienten sisäjärvien melontareitin hankesuunnitelman laatiminen. Virkistyskalastus virkistyskalastuksen mahdollisuudet ovat järvi- ja vesistörikkaalla seudulla hyvät. Pohjois-Päijänne, leppävesi, muuratjärvi ja kaupungin muut sisäjärvet ovat merkittäviä jokamiehenoikeuden ja kalastuslupien nojalla kalastettavia kohteita. olemassa olevien luonnonolosuhteiden rinnalla kaupunki on järjestänyt ydinkeskustan tuntumaan virkistyskalastusmahdollisuuksia asukkailleen. toiminnan piiriin kuuluvat Jyväskylän kaupungin alueella sijaitsevat tuomiojärvi, köhniöjärvi ja kangaslampi. Palveluja ylläpidetään kaupungin toimesta ja kalastus on luvanvaraista. lisäksi Jyväskylän kauramäen alueella toimii yksityinen huhtalan lohilammet. alueen kautta kulkee virkistysreitti keljonlahdelta ladun majalle, kolmisoppiselle muut ulkoilupaikat ja -kohteet Golfkentät ja frisbeegolfradat Golfin harrastuspaikka Jyväskylässä on Jyväskylän Sippulanniemessä (Jyväs-Golf) ja minigolfia Jyväsky- JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

29 lässä voi harrastaa lilliputti-minigolf radalla Jyväsjärven rannalla. Frisbeegolfrataa Jyväskylässä ei ole ja sellaisen tarve nousikin ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyssä esiin. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä asukkaat saivat nimetä ulkoilupaikkoja, joista oli puutetta kaupungissa. ylivoimaisesti eniten esiin nousi frisbeegolfradan tarve. Hevos- ja raviurheilu toiminnat ovat keskittyneet Jyväskylän killerjärven alueelle, josta on muodostunut maakunnallinen, osittain myös valtakunnallinen keskus. killerjärven alueelle on keskittynyt viime vuosien aikana myös muuta liikunta- ja harrastustoimintaa yksityisinä palveluina. Paikallisia raviratoja ovat hankasalmen (varnes-hippos) ja uuraisten hiirolan raviradat. yksityisiä ratsastus- ja ravitalleja sekä -palveluita on kuntien alueella useita. Koiraurheilu ja agility koirien ja muiden lemmikkieläinten määrä lisääntyy koko ajan ja samalla myös niiden parissa tapahtuva liikunta ja ulkoilu. Jyväskylän seudulla valjakko- ja agilityurheilussa toiminta on vireää. yhdistykset järjestävät alueen liikuntapaikoilla runsaasti koulutus- ja kilpailutoimintaa. Jyväskylän agility-team ry:n valjakkourheilun harjoittelu- ja kilpailutoiminta on keskittynyt Jyväskylän keljonkankaan liikuntapuistoon ja ulkoilualueelle. killerin alueelle on myös hiljattain rakennettu uusi agilityhalli. valjakkohiihtoa koiran kanssa järjestää keski-suomen Palveluskoirayhdistys ry, jolla on kaksi kertaa viikossa keljonkankaan sekä kaksi kertaa viikossa tikkakosken pururadalla kahden tunnin koirahiihtoon varattu vuoro. Ilmailu Jyväskylän seudulla on pitkät ja vahvat perinteet siviili ja sotilasilmailussa sekä harrastuksessa. toiminta on keskittynyt tikkakoskelle, jossa toimivat ilmavoimat, ilmasotakoulu sekä puolustusvoimien ilmailuun liittyviä yksiköitä. toimintaympäristö antaa hyvät puitteet myös ilmailun harrastustoiminnalle. liidokkien lennätykselle on tilaa lievestuoreen lipeälammen alueella. olosuhteita on kehitetty yhdessä ilmailujärjestöjen, Jyväskylän kaupungin sekä puolustusvoimien kanssa. Historialliset kohteet mielenkiintoisia luonnossa käymisen kohteita ovat laukaan saraakallion ja halsvuoren kalliomaalaukset sekä unescon maailmanperintöluetteloon liitetyn struven kolmiomittausketjun kolmiopiste Jyväskylän oravivuoressa. Piste on yksi kuudesta suomen osalta suojelluksi valituista ulkoilupalvelut, markkinointi ja viestintä Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyssä (2010) ulkoilua tukevia palveluita pyydettiin arvioimaan viisiportaisella erittäin hyvä hyvä ei hyvä eikä huono huono erittäin huono -asteikolla. analysointivaiheessa keskimmäinen vastaus (ei hyvä eikä huono) poistettiin vastauksista. (taulukko 3.) avoimissa vastauksissa vastaajat saivat myös tuoda esiin havaitsemiaan puutteita ja esittää omia kehittämisehdotuksiaan. kokonaisuudessaan suhteutettuna ulkoilupaikkojen arvosanoihin, on ulkoiluolosuhteisiin liittyvissä palveluissa enemmän kehittämistä. vain tämän kysymyksen vastauksia tarkasteltaessa vastaajat olivat tyytyväisimpiä kunnan sähköisiin ja paperisiin karttamateriaaleihin sekä opastustauluihin ja viittoihin. eniten kehittämistarvetta vaikuttaisi olevan Jyväskylässä ruoanlaitto-, tauko- ja yöpymispaikoissa, välineiden vuokraus- ja huoltopalveluissa sekä yrittäjien tuottamissa palveluissa. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

30 korpilahdella asuvat ovat selvästi tyytymättömämpiä ulkoilua tukeviin palveluihin. tyytymättömien osuus oli myös entisen maalaiskunnan alueella jokaisen palvelun kohdalla hieman suurempi kuin entisen Jyväskylän alueella. oletettavaa on, että vastaajat ovat arvioineet esimerkiksi taukopaikkoja ja reittiopastuksia niiden ulkoilureittien osalta, joita he eniten käyttävät. nämä reitit yleensä sijaitsevat lähellä asuntoa. korpilahden ulkoilureiteillä opasteet ja taukopaikat luultavasti ovat siis selvästi huonommassa kunnossa kuin muualla kaupungissa. kuntaliitoksesta on vain vähän aikaa, eikä tietoa osata vielä etsiä Jyväskylän verkkosivuilta ja haaste onkin ollut reittien saattaminen Jyväskylän reittien tasolle. Erittäin hyvä Hyvä Huono Erittäin huono Yhteensä ka. kunnan sähköiset ja paperiset ulkoilukarttamateriaalit ,8 opastustaulut ja viitat ,7 esitteet ja tiedotteet internetin, lehtien, radion ja television kautta ,6 välineiden vuokraus- ja huoltopalvelut ,5 yrittäjien tuottamat palvelut (esim. kahvilat ja ohjelmapalvelut) ,4 Ruoanlaitto-, tauko- ja yöpymispaikat ,3 taulukko: ulkoiluolosuhteisiin liittyvien palvelujen arvosanat ulkoilukartat ja tiedottaminen asukaskyselyyn vastanneet olivat tyytyväisimpiä kaupungin sähköisiin ja paperisiin ulkoilukarttamateriaaleihin; yhteensä 46 prosenttia vastaajista piti niiden nykytilaa erittäin hyvänä tai hyvänä. Jyväskylän seudun uusi ulkoilukartta ilmestyi kesällä 2010, joten kaupungin ulkoilukartat ovat ajan tasalla. nykyistä ulkoilukarttaa pidettiin hyvänä yleiskuvan antajana, mutta toivottiin, että eri kohteista olisi tarkempia ja suurimittakaavaisempia karttoja tarjolla. ongelmana tuntui olevan, ettei ulkoilureitin tarkkaa sijaintia tai ainakaan lähtöpaikkaa löydetty kartankaan avulla. vastaajat halusivat karttoja paremmin saataville sekä paperisena että sähköisessä muodossa. kaupungin verkkosivuille toivottiin suunnistuskartan tasoisia karttoja kaikista seudun ulkoilualueista ja karttoja toivottiin paremmin tulostettavaan muotoon. Reilu viidesosa asukaskyselyyn vastanneista piti ulkoilupaikkoihin liittyvää tiedottamista huonona tai erittäin huonona. yleisesti vastaajat toivoivat kaupungin tiedottavan ulkoilureiteistä enemmän ja aktiivisemmin. asukaskyselyn vastauksissa esimerkiksi ehdotettiin, että kaupunki voisi lähettää esitteen kaupungin ulkoilupaikoista jokaiseen kotiin. tietoa välineiden vuokrauspaikoista kaivattiin kaupungin verkkosivuille. vaikka latuinfo sai muissa kyselyn kohdissa osakseen kiitosta, totesi muutama ulkoilupalvelujen kehittämistä kysyttäessä, että latuinfon tiedot eivät aina ole ajan tasalla. yksi vastaaja ehdotti latuinfoa kehitettäväksi niin, että sitä voisi tilata tekstiviestinä. ulkoilutyöryhmässä todettiin, että niin hyvä ja suosittu kuin latuinfo onkin, sitä olisi tarpeellista kehittää. sivustoa ehdotettiin kehitettäväksi siten, että sieltä löytyisi jatkossa kunnostusajankohtien ja muiden tietojen lisäksi muun muassa reittiprofiilit, paremmat kartat ja mahdollisesti kuvia reitin varrelta. Sivusto onkin ollut erittäin suosittu. esimerkiksi tammikuussa 2011 tehtiin kävijäennätys: latujen kunnosta kiinnostunutta kävi tarkistamassa palvelusta latujen kunnon. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

31 opastustaulut ja viitat opastustaulujen ja viittojen nykytilaa piti hyvänä tai erittäin hyvänä 40 prosenttia vastaajista. tyytyväisyydestä huolimatta opasteita ja viitoituksia moitittiin huomattavan paljon kyselyn eri kohdissa. viittoja toivottiin lisää helpottamaan reiteillä kulkemista etenkin sulan maan aikaan. vastaajat toivoivat myös niiden kunnostamista. erittäin yleinen toive kuntalaisilla oli saada reittien pituudet ja etäisyydet viittojen yhteyteen. myös opastauluja karttoineen toivottiin useampaan paikkaan ulkoilureittiä. Opastustauluja Laajavuoressa ja Touruvuoressa. ulkoilutyöryhmä totesi kaupungin ulkoilureittien opastuksessa ja viitoituksessa olevan parannettavaa. opasteet ovat keskenään hyvin erilaisia eri puolilla kaupunkia. samanlaisilla opasteilla voitaisiin reiteistä saada viihtyisämpiä ja kunnolliset opasteet kestäisivät paremmin. kuntalaiset toivoivat opasteiden yhteyteen etäisyyksien ilmoittamista kilometrimäärinä sekä erillisiä kilometritolppia reittien varsille. selvityksessä esiin nousi, että tärkeää olisi merkitä opaskyltteihin reitin vaativuustaso, jotta ulkoilija osaisi valita itselleen sopivan tasoisen reitin. esimerkiksi laajavuoressa eri reittien vaativuustasot on merkitty kahteen karttatauluun, joista toinen on hiihtostadionin kupeessa ja toinen laskettelurinteen alla. lisäksi hiihtostadionilta lähtevät reitit on nimetty kuntoreiteiksi, kilpareiteiksi ja vuorenlenkiksi. kyseiset kuntoreititkin ovat osittain huomattavan vaativia maastonsa puolesta, ja siten pelkkä reitin nimi voi johtaa pahasti harhaan. käytännöllisempää olisi, että eri vaativuusasteiset reitit eroteltaisiin värikoodein ja symbolein standardoidun valtakunnallisen reittien vaativuusluokittelujärjestelmän mukaisesti. Järjestelmässä sininen ympyrä symboloi helppoa, punainen neliö keskivaativaa ja musta kolmio vaativaa reittiä laskettelurinteissä käytössä olevan luokittelun tyyppisesti. symboli sijoitetaan olemassa oleviin viittoihin lähtö- ja risteyspaikalle ja lisäksi käytössä olevaan ennakkoinformaatioon. Järjestelmässä ideana on, että ensisijaisesti luokitellaan reitit, joiden käyttäjille tieto vaativuudesta on erittäin tärkeä. näitä ovat esteettömät reitit, paljon käytetyt reitit, joissa kävijöiden kunto, kokemus ja tiedot voivat vaihdella paljon, lyhyet, vilkkaassa käytössä olevat reitit sekä matkailullisesti tärkeät reitit. vaativuusluokittelun lisäksi tärkeää on, että jokainen reitti merkitään koko matkaltaan merkeillä, joiden avulla ulkoilija voi päätellä olevansa valitsemallaan reitillä. värejä on käytetty hiihtostadionin puoleisten reittien varrella. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

32 vuonna 2010 valmistuneessa Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelmassa strategiseksi ja toiminnalliseksi tavoitteeksi asetetaan kaikkien ulkoilu- ja virkistysreittien ohjeiden, opasteiden sekä informaatiopisteiden yhteinen formaatti. Metsoreitillä osaan viitoista on merkitty etäisyydet. Viitat voivat samallakin ulkoilualueella olla hyvin erilaisia Ruoanlaitto-, tauko- ja yöpymispaikat ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyyn vastanneista enemmistö, 54 prosenttia, arvioi ruoanlaitto-, tauko- ja yöpymispaikkojen nykytilan ei hyväksi eikä huonoksi. vastaajista 28 prosenttia arvioi nykytilan huonoksi tai erittäin huonoksi. moni toivoi laavuja ja nuotiopaikkoja lisää. laavujen sijainnista toivottiin tiedotettavan kaupungin verkkosivuilla, jotta omaa ulkoilua ja retkeilyä voisi suunnitella paremmin etukäteen. taukopaikkojen parempaa kunnossapitoa toivottiin ja osa vastaajista esitti, että kaupunki voisi toimittaa nuotiopaikoille polttopuita. ulkoilun asiantuntijat tiedostivat kuntalaisten toiveen polttopuista, mutta eivät katsoneet niiden toimittamista nuotiopaikoille mahdollisena. Ampujien majan, Keljonkankaan Sarvivuoren ja Laajavuoren taukopaikat. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

33 ulkoilureittien varrella olevien taukopaikkojen, esimerkiksi laavujen, osalta ulkoilutyöryhmässä todettiin, että kaupunkilaiset toivovat taukopaikkoja lisää. samaan aikaan kuitenkin todettiin ongelmallisuus, joka taukopaikkojen osalta on havaittavissa monessa paikassa. moniin taukopaikkoihin kohdistuu ilkivaltaa, minkä vuoksi paikat eivät houkuttele ulkoilijoita tai eivät edes ilkivallanteon myötä sovellu ulkoilijoiden tarpeisiin. ilkivallan ehkäisemisessä olennaisena asiana nähtiin laavujen ja muiden taukopaikkojen oikea sijoittaminen, joka tosin tuntui olevan erilainen hieman paikasta riippuen. toisaalta katsottiin, että keskeisellä paikalla sijaitseva taukopaikka voisi säilyä ilkivallalta, koska ohikulkevia, mahdollisia ilkivallan tekijöitä silmällä pitäviä liikkujia on paljon, mutta samaan aikaan nähtiin, että syrjemmässä sijaitsevalle taukopaikalle ei kukaan viitsisi tulla pelkästään kiusaa tehdäkseen. esimerkiksi laajavuoressa yksi laavu oli jouduttu poistamaan siihen kohdistuneen jatkuvan ilkivallan vuoksi vuokraus- ja huoltopalvelut sekä yrittäjien tuottamat palvelut vuokraus- ja huoltopalveluiden nykytilaa piti hyvänä tai erittäin hyvänä neljäsosa vastaajista. erittäin huonoksi tai huonoksi sen arvioi viidennes vastaajista. kuntalaiset kaipasivat hiihtovälineiden, lumikenkien ja pyörien vuokrauspalveluita. ulkoilutyöryhmä näki, että erilaisia vuokrauspalveluita kaupungissa voisi kehittää. tämä palvelisi myös luontomatkailun tarpeita. yrittäjien tuottamat ulkoiluun liittyvien palveluiden nykytilan arvioi hyväksi tai erittäin hyväksi lähes neljännes kyselyyn vastanneista. huonona tai erittäin huonona niiden nykytilaa piti hieman useampi. tyytyväisyys laski iän myötä, sillä alle 19-vuotiaista vain 10 prosenttia piti nykytilaa huonona tai erittäin huonona, kun vuotiaista tätä mieltä oli jo 27 prosenttia ja yli 65-vuotiaista 28 prosenttia vastaajista. sanallisesti yrittäjien tuottamia palveluita kommentoi kuitenkin harva. Levähdys- ja taukopaikoilla järjestetään paljon esimerkiksi henkilöstöryhmien tyhy-tilaisuuksia. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

34 5. ulkoiluolosuhteiden muutos Jyväskylässä Jyväskylä on luonnonolosuhteidensa ja vesistöjensä puolesta monipuolinen ja vetovoimainen ulkoilukaupunki. viimeisen kymmenen vuoden aikana ulkoiluolosuhteet ja -paikat sekä lajivalikoima ovat laajentuneet ja parantuneet. ulkoilu- ja liikuntapaikkojen kehittämisestä on tullut suunnitelmallisempaa ja tarpeisiin vastataan systemaattisemmin. osa ulkoiluolosuhteiden ylläpitoon liittyvistä palveluista on ulkoistettu ja yhteistyötä ylläpidon suhteen tehdään seudullisesti sekä kolmannen sektorin kanssa. seurojen ja eri toimijoiden yhteistyö keskenään ja kaupungin kanssa antaa paremmat mahdollisuudet hankkeiden ja sitä kautta käytännön toimintojen toteuttamiseen nykyaikaisissa ja hyvälaatuisissa tiloissa ja olosuhteissa. Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa ja korpilahdella vuosina 1998 ja 1999 tehtyjen ulkoilukatselmuksen raportin (suomen latu, sulka i-projekti) mukaan Jyväskylässä kevyen liikenteen väylien ja pyöräteiden oli Jyväskylässä ja maalaiskunnassa valmistunut oma suunnitelma ja pyöräilykartta. tarkoituksena oli laajentaa kevyen liikenteen väylää muun muassa Jyväsjärven ympäri. tämä toteutuikin vuonna 2005 ja on nykyisin yksi kaupungin suosituimmista ulkoilupaikoista. kehittämisajatuksina oli erilaisten reittien viitoituksien parantaminen sekä yhdysreittien luominen tai parantaminen esimerkiksi laajavuoren ja ladun majan välillä. korpilahdelle esitettiin valaistua kävelyreittiä keskustaan. maalaiskunnan naissaareen oli suunnitteilla liikuntarajoitteiset huomioiva ulkoilualue. uimapaikkojen osalta nähtiin tarvetta 4-5 uudelle avantouintipaikalle. tarkasteltaessa ulkoilupaikkojen tiedottamista ja markkinointia oli tuolloin suunnitelmissa saada uudet ulkoilu- ja latukartat sekä viitoitusten parantaminen. tuolloin suunniteltiin muun muassa vuosittaista tiedotetta kaupungin ulkoilumahdollisuuksista jokaiseen talouteen luvulla Jyväskylän ulkoilureitteihin kohdistuvia muutoksia ovat olleet ennen kaikkea yhteistyön lisääntyminen ja paraneminen eri tahojen kesken, mikä on helpottanut ulkoilureittien suunnittelua ja toteuttamista. yleinen ajattelutavan muutos, ulkoiluasioiden tärkeyden tunnustaminen sekä uusien lajien esiinmarssi on osa tapahtunutta muutosta. uuden Jyväskylän muodostaminen on edelleen helpottanut ulkoilureittien toteuttamista. selvityksen asukaskyselyn vastaajista enemmistö ei nähnyt uuden kuntarakenteen vaikuttaneen ulkoilumahdollisuuksiinsa, joskin korpilahdella ja entisen maalaiskunnan alueella muutoksen oli huomannut selvästi useampi kuin entisen kaupungin alueella asuva vastaaja. ulkoilureitit ovat kymmenessä vuodessa leventyneet, pidentyneet, lisääntyneet määrällisesti sekä lisäksi valaistuja reittejä oli rakennettu enemmän. uusia reittilinjauksia on tehty. killerin hevoskeskuksen 1,5 kilometrin ohitusväylä valmistui vuonna 2008 ja vuonna 2010 siirrettiin hevosreitti turvallisempaan paikkaa. ladun majan reittiä on peruskunnostettu vuonna 2010 ja jatketaan vuonna muutosta on tapahtunut myös lajivalikoimassa; esimerkiksi maastopyöräily ja retkiluistelu ovat ajanjakson aikana nousseet aivan uudenlaiseen suosioon. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

35 5.1. kuntarakennemuutoksen vaikutukset ulkoiluolosuhteisiin viimeisen kymmenen vuoden aikana Jyväskylän toimintaympäristössä on tapahtunut isoja muutoksia, jotka edelleen ovat linjanneet ulkoiluolosuhteiden kehittämistä. uusi Jyväskylä perustettiin , jolloin yhteen liitettiin Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja korpilahden kunta. Jyväskylä oli vajaan asukkaan kaupunki (väestörekisterikeskus 2008). syyskuussa 2010 uuden Jyväskylän asukasmäärä oli vajaat ja pinta-ala on yli kymmenkertaistunut ollen nyt neliökilometriä (väestörekisterikeskus 2010). uuden Jyväskylän muodostamisella tavoiteltiin kuntaa, joka turvaisi peruspalvelut, olisi kilpailukykyinen, edistäisi asukkaidensa hyvinvointia sekä loisi pysyviä työpaikkoja. Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistymistä perusteltiin muun muassa sillä, että se loisi mahdollisuuksia kestävien palveluverkkosuunnitelmien tekemiseksi, vaikkei kuntaliitos varsinaisesti vaikuttaisikaan palvelutarjontaan tai -kysyntään. korpilahdesta puolestaan haluttiin kuntaliitoksen myötä kehittyvä, viihtyisä ja monikerroksinen alue, jonne hakeutuvat keski-suomeen muuttavat ja lähialueella työskentelevät, maaseutumaista asumismiljöötä arvostavat ihmiset. kuntaliitossopimuksessa tähdennettiin asukasryhmien ja alueiden välisen tasa-arvon toteutumisen tärkeyttä. (Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys) sulka ii-hankkeen yhteydessä ulkoilutyöryhmä näki uuden kunnan muodostamisella olleen paitsi myönteisiä (reittien toteuttamisen helpottuminen kuntarajojen poistumisen myötä), myös osin kielteisiä (kunnan alueen laajenemisesta johtuva ulkoilun toiminta-alueen laajentuminen) vaikutuksia. Jyväskylän seudulla kuntien välistä yhteistyötä on ollut olemassa jo pitkään ennen vuoden 2009 uuden kunnan muodostamista. sikäli dramaattista muutosta esimerkiksi ulkoilureittien kunnossapidon helpottumisessa ei ole huomattavissa. uuden kunnan muodostaminen on melko tuore asia ja kaikki muutokset tuskin näyttäytyvät vielä näin lyhyen ajan sisällä. onko vuonna 2009 Jyväskylässä tapahtunut kuntarakenteen muutos vaikuttanut ulkoilumahdollisuuksiisi? Kaikki vastaajat Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Korpilahti % N % N % N % N Ei 89, , , ,9 19 Kyllä, miten? 10,9 77 4, , ,1 9 Taulukko: Korpilahdella ja entisessä maalaiskunnassa useampi koki kuntarakenteen muutoksen vaikuttaneen ulkoilumahdollisuuksiinsa kuin entisen kaupungin alueella. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä kuntalaisilta kysyttiin, onko kuntarakenteen muutos vaikuttanut heidän ulkoilumahdollisuuksiinsa. kyselyyn vastanneista peräti 89 prosenttia ilmoitti, ettei muutoksella ole ollut vaikutuksia heidän ulkoiluunsa. kun vastaamista tarkastellaan alueittain, huomataan, että Jyväskylään liitetyillä alueilla, entisessä maalaiskunnassa ja korpilahdella, reilu neljäsosa ja vastaavasti vajaa kolmasosa kokevat, että muutos on tavalla tai toisella vaikuttanut heidän ulkoilumahdollisuuksiinsa. Jyväskylässä näin ajattelevat ovat selkeä vähemmistö vain reilut neljä prosenttia vastaajista. tuloksista ei kuitenkaan suoraan selviä, onko kuntalaisten kokema muutos ollut positiivinen vai negatiivinen. enemmistö kysymyksen avoimista vastauksista antoi kuntarakenteen muutoksen vaikutuksista negatiivisen kuvan. vastauksia tulkittaessa on syytä muistaa, että kuntalaisen voi olla melko vaikea arvioida tietyt muutokset juuri kuntaliitoksen aiheuttamiksi. kuntaliitokseen alun perinkin kielteises- JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

36 ti suhtautuneen on helppo ilmoittaa, että mahdollisuudet ovat huonontuneet ilman, että näkemystä perustelisi sen enempää. merkittävä osa negatiivisista vastauksista käsitteli ulkokenttiä ja tiettyjen ulkoilupaikkojen muuttumista maksullisiksi tai käyttömaksujen nousemista. vastauksissa todettiin tilanteen huonontuneen sen suuremmin asiaa perustelematta. yksinomaan ulkoilureittejä koskevaa muutosta kuvasi yhdeksän vastausta. nämä koskivat lähinnä hiihtolatujen huonontunutta kuntoa tai reittien lopettamista sekä laavujen kunnossapidon huononemista. vastauksista ilmeni, että kuntarakenteen muutosta oli vaikea nimetä ehdottomaksi syylliseksi. Joillekin vastaajista kuntarakenteen muutoksen vaikutus näkyi palveluiden monimutkaistumisena. kuntalainen ei välttämättä tiennyt kuka vastaa mistäkin ulkoilupalvelusta ja keneen tulisi ottaa ongelmatilanteessa yhteyttä. kuntarakenteen muutosta ei nähty ainoastaan negatiivisia muutoksia aiheuttaneena asiana. kiitosta saivat parantunut tiedotus ja ulkoilumahdollisuuksien lisääntyminen. syrjemmässä sijaitsevien alueiden ulkoilumahdollisuuksien katsottiin kohentuneen haasteita ja mahdollisuuksia liikunnalla ja ulkoilulla on keskeinen rooli kasvavien väestöryhmien välisten terveyserojen kaventajana. kaikilla tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus liikunnalliseen ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan sekä elämysten ja yhteisöllisyyden kokemiseen liikunnan avulla. liikunta tukee lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, ylläpitää työ- ja toimintakykyä, lisää ikäihmisten omatoimisuutta ja elämänhalua sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä. kansalaiset suhtautuvat liikuntaan myönteisesti, mutta myönteisestä ilmapiiristä ja tehdyistä toimenpiteistä huolimatta liikkumisen kokonaismäärä väestötasolla on kuitenkin vähentynyt ja polarisoitunut. Väestön ikääntyminen Jyväskylässä tapahtuva väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa ulkoilupalvelujen kysyntään ja sen tulisi vaikuttaa myös niiden tarjontaan. vuonna 2010 Jyväskylän asukkaasta 14,3 prosenttia oli yli 65-vuotiaita. tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 4,7 prosenttia, jolloin heitä on jo 19,1 prosenttia väestöstä. esteettömyys-, turvallisuus- ja saavutettavuusvaatimukset kasvavat. nämä laatutekijät ovat samalla kaikkien väestöryhmien edun mukaisia. Liikuntakäyttäytymisen eriytyminen liikuntakäyttäytymisen eriytyminen on toinen haaste, joka näkyy selvimmin lasten ja nuorten kohdalla. liikunnallisesti hyvin aktiivisten kuin liikkumattomien määrät ovat kasvaneet. lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen tukemisella monipuolisten mahdollisuuksien avulla ja liikunnallisen elämäntavan omaksumisella voidaan vaikuttaa positiivisesti pitkälle tulevaisuuteen. Väestön muuttoliike väestön muuttoliike kohti kasvukeskuksia aiheuttaa painetta kuntien toimintaympäristössä. kokonaisuudessaan väestön muuttoliike edellyttää kunnilta yhä enemmän tietoa ja ennakointia myös ulkoiluolosuhteiden näkökulmasta. tämä merkitsee lapsiperheille soveltuvia ulkoilupaikkoja uusilla asuinalueilla (lähimetsät ja lähiliikuntapaikat) siinä missä keskustassa on panostettava esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja pyöräteiden hyvään kuntoon. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

37 Yhteistyö eri hallintokuntien ja toimijoiden välinen avoin ja ennakkoluuloton yhteistyö sekä hallintokulttuurin muuttaminen yhä osallistuvampaan suuntaan avaavat uusia, synergiaetuja tuottavia toimintatapoja vastata eri käyttäjäryhmien asettamiin palvelutarpeisiin. liikunnallisuuden lisäämiseksi tarvitaan eri toimijoiden sitoutumista liikunnan edistämiseen, yhteistyön tehostamista liikunta- ja urheiluseurojen, eri järjestöjen kanssa sekä kansalaisten liikunnallisen omavastuun lisäämistä. kattavalla ja monipuolisella liikuntapalveluverkolla voidaan vaikuttaa myönteisesti alueen vetovoimaisuuteen ja liikuntapalvelujen saavutettavuuteen. Uudet olosuhteet liikuntakäyttäytymisessä, elämäntavoissa ja lajitarjonnassa tapahtuvat muutokset luovat paineita myös liikuntapaikkarakentamiselle. liikuntapaikoissa painopiste suuntautuu perus- ja lähiliikuntapaikkoihin ja monikäyttöisiin liikuntatiloihin. vapaa-ajalle asetettavat toiveet ja odotukset kasvavat edelleen, jolloin asiakkaiden laatutietoisuus ja odotusarvot liikunnan palvelutarjontaa kohtaan lisääntyvät. uusien lajien nouseminen näkyy myös ulkoilupaikkojen ja virkistysalueiden vaatimuksissa. matkaluistelu, maastopyöräily, talvikävely, lumikenkäily, ratsastusreittien tarve ja reittien esteettömyysvaatimukset väestön ikääntyessä ovat muuttaneet ulkoilupaikkojen vaatimuksia. uusien lajien nousemiseen liittyy myös nuorten ihmisten näkökulma, joka tulisi huomioida suunnittelussa. Avantouintimahdollisuudet ovat Jyväskylässä erittäin hyvät. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

38 6. Jyväskylä uuden aallon kaupunki Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden toimintaympäristö muuttuu ajan myötä. liikuntakulttuuri on laajentunut urheilusta kuntoilun kautta terveys- ja arkiliikuntaan. ulkoilun ja liikunnan merkitys terveyden, hyvinvoinnin ja elämänlaadun lähteenä on vahvistunut. liikunnalla ja ulkoilulla on todettu saavutettavan yksilötason terveyttä edistävien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten vaikutusten lisäksi merkittäviä kansantaloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. liikunnalla on keskeinen merkitys sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisäämisessä, sillä liikunnan harrastamiseen liittyviä motiiveja ja vaikutuksia terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi ovat ilo, virkistys, sosiaalinen vuorovaikutus, rentoutuminen ja luonnosta nauttiminen. liikunnan ja ulkoilun avulla vaikutetaan myönteisesti yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden lisääntymiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentumiseen. tämän raportin perusteella aktiiviset ulkoilijat Jyväskylässä ovat tyytyväisiä kaupungin ulkoilupaikkoihin. suurimmat haasteet nykypäivän Jyväskylän ulkoiluolosuhteissa liittyvät lähinnä jo olemassa olevien mahdollisuuksien kunnossapitoon ja uusien ulkoilulajien huomioimiseen. esteettömiin reitteihin, maastopyöräilyreitteihin, talvisiin kävelyreitteihin, ratsastusreitteihin sekä frisbeegolf-radan rakentamiseen tulee panostaa jatkossa. kaupungin laajoja järvialueita toivottaisiin hyödynnettävän yhä enemmän talviaikana: ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä moni vastaaja kaipasi jäälatuja, luistelureittejä sekä kävelyreittejä jäälle, joka näkyy nykyisten kohteiden suosiossa. suhteutettuna ulkoilupaikkojen kehittämistarpeeseen vaikuttaisi ulkoilupalveluissa olevan enemmän kehittämistä: taukopaikat mutta myös viitoitukset ulkoilupaikoilla vaativat terävöittämistä. kokonaisuudessaan tarkasteltaessa Jyväskylän ulkoilureittien ja kuntoratojen valikoimaa, se on monipuolinen. viitoituksia yhtenäistämällä ja taukopaikkoja kehittämällä voidaan reittiverkoston käyttöastetta vielä parantaa. Puuttuvista olosuhteista nousi esille frisbeegolf-rata. Jyväskylässä valmistui vuonna 2010 seudullinen liikuntasuunnitelma, joka linjaa Jyväskylän ja seudun rakennettujen ulkoliikuntapaikkojen, kuten erilaisten ulkokenttien kehittämistarpeet. suomen ladun ja Jyväskylän kaupungin ulkoilutyöryhmän toteuttamassa ulkoiluolosuhteiden selvityksen toimenpidesuosituksissa keskitytään ulkoiluolosuhteiden kehittämistarpeisiin seudullista liikuntasuunnitelmaa paikallisesti täydentäen. Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden selvityksen perusteella kaupungin ulkoiluolosuhteiden edistämisessä esiin nousevat seuraavat kehittämiskokonaisuudet: Pyöräilyn ja kävelyn verkoston kehittäminen Ulkoilureittien yhtenäinen viitoitussuunnitelma Uusien olosuhteiden huomiointi: talvikävelyreitti, esteetön ulkoilureitti ja frisbeegolfrata 6.1. Pyöräilyn ja kävelyn verkoston kehittäminen Pyörätiet ja kevyen liikenteen väylät ovat yksi suosituimmista ulkoilupaikoista. Jyväskylässä sulka ii -hankkeen asukaskyselyn vastaajista 88 prosenttia vastaajista sanoi käyttävänsä pyöräteitä ulkoiluun. Pyöräteiden ja kevyen liikenteen väylien kehittämisellä voidaan vaikuttaa pitkällä tähtäimellä suotuisasti JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

39 kunnan terveyspalvelujen vaatimiin menoihin. Pyöräilyn olosuhteisiin panostamisen lisää sekä työmatka, että vapaa-ajan pyöräilyä, jolla on suora yhteys fyysisen aktiivisuuteen. Fyysinen aktiivisuus todistetusti vähentää terveydenhuollon tarvetta sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen on myös tasa-arvoista: lähes jokainen liikkuu pyöräteillä tai jalankulkuväylillä. Pyöräteiden kehittämisellä on myös suora yhteys asukkaan kokemukseen pyöräilyn turvallisuudesta. Pyöräilyn edistämistoimet vähentävät kevyen liikenteen väylillä tapahtuvia onnettomuuksia. edistämistoimet ovat moninkertaisesti edullisempia verrattuna autoilun tukemiseen. ulkoilun näkökulmasta Jyväskylän pyörätiet vaativat kehittämistä muutamasta näkökulmasta. kevyen liikenteen verkon kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma, tarve verkkoa täydentäville reiteille varsinkin työmatkapyöräilyn näkökulmasta ja olemassa olevien kunnon parantaminen nousevat esiin ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä ja ulkoilutyöryhmän keskusteluissa. varsinkin roudan aiheuttamia kuoppia ja railoja on tarvetta paikata ja reunakivetyksiä loiventaa matkaketjujen sujuvoittamiseksi. tieasioissa tärkeimpänä kärkihankkeena Jyväskylän seudulla on moottoritie kirristä pohjoiseen ja tässä yhteydessä koko pohjoinen yhteys kevytväyläratkaisuineen tulee tarkasteluun. länsipuolella kulkevan vanhan Puuppolantien varressa on tarve kevytväylälle ensin välille Puuppolan uimarantalintukangas ja edelleen Puuppolan autiokangas-tikkakoski. väylä on kaavassa, mutta tielaitos ei ole nähnyt syitä sen toteuttamiseen. Jyväskylän seudullisessa liikuntasuunnitelmassakin mainitut Ruokkeentie säynätsalo-muuramen Paavalinvuori-yhteys ovat tulevaisuuden ensisijaisia kehittämiskohteita. yksi tärkeä näkökulma on rullaluistelun ja -hiihdon tarpeiden huomioiminen uusien väylien suunnittelussa ja pinnoituksissa. tällä hetkellä Jyväsjärven rantaraitti soveltuu erinomaisesti rullaluisteluun, mutta alkaa suuren suosionsa vuoksi käydä liian kapeaksi väyläksi eri lajien harrastajille. Jyväskylässä on laadittu pyöräilyohjelma ensimmäisen kerran 1980-luvulla. Parhaillaan Jyväskylän kaupunki on mukana tampereen teknillisen yliopiston toteuttamassa Pykälä-projektissa, jonka tavoitteena on parantaa pyöräilyn ja kävelyn asemaa osana kaupunkien liikennejärjestelmää. asukkailta on projektin yhteydessä kerätty palautetta Jyväskylän pyöräily- ja kävelyolosuhteista ja ulkoiluolosuhteiden selvityksen pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita koskevat tulokset on toimitettu projektin käyttöön. Jyväskylässä on meneillään myös kaksi muuta pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden kehittämistä käsittelevää työryhmää. ongelmana pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden kehittämisessä ei siis ole tiedon puute vaan väylien kehittämiseen käytettävissä olevat resurssit. Jyväskylän ulkoilutyöryhmä näkee kevyen liikenteen väylät yhtenä tärkeimmistä liikunta- ja ulkoilupaikoista kaupungissa. Jyväskylän ulkoilutyöryhmä ehdottaa resurssien kohdistamista niiden kehittämiseen Jyväskylän kuntarakenteen muutos ja ulkoiluolosuhteet Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja korpilahden kunnan välinen kuntarakenteen muutos toteutettiin puolitoista vuotta ennen tämän selvityksen tekemistä. kuntaliitoksen arvioitiin ulkoilutyöryhmässä vaikuttaneen lähinnä kolmella tavalla: entisestään helpottaneen laajempien reittikokonaisuuksien toteuttamista sekä toisaalta tietysti myös laajentaneen sitä toimintakenttää, josta kunnan on otettava vastuu. kuntaliitoksen katsottiin myös tuoneen esiin yhdistyneiden kuntien erilaisia näkemyksiä ulkoilureiteistä. asukaskyselyn vastaajat eivät nähneet muutoksen vaikuttaneen heidän ulkoilumahdollisuuksiinsa. vain kymmenesosa kaikista vastaajista arvioi kuntaliitoksen vaikuttaneen joko positiivisesti tai negatiivisesti. enemmistö heistä, jotka kokivat kuntaliitoksen vaikuttaneen ulkoilumahdollisuuksiinsa, piti muutosta negatiivisena. muutosta kokeneita oli ennen kaikkea korpilahdella. asuinaluekohtaisesta tyytyväisyysvertailusta voinee vetää johtopäätöksen, että korpilahdella ulkoilureittien tilanne on huomattavasti JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

40 muita kaupungin alueita heikompi ja etenkin hiihtolatujen kunnostuksen arveltiin huonontuneen. kuitenkin esimerkiksi korpilahdella ulkoiluolosuhteiden katsottiin myös monipuolistuneen ja syrjäkylien ulkoilutoiminnan kehittyneen. ulkoiluolosuhteiden muutosta on hankala liittää juuri yhteen tiettyyn tekijään. muutoksen vaikutusten arvioinnissa voi myös näkyä vastaajan yleinen asennoituminen paljon tunteita herättäneeseen kuntarakenteen muutoksen toteutumiseen ilman, että vaikutuksia juuri ulkoilureitteihin olisi todellisuudessa arvioitu. selvää kuitenkin on, että jo nykyiselläänkin vallitsevaa uuden Jyväskylän taajamien tasapuolisen kohtelun periaatetta tulee pitää tarkasti silmällä ulkoiluolosuhteiden kehittämisessä ulkoilureittien kehittämistarpeet ulkoilutyöryhmä ja kuntalaiset olivat pääosin tyytyväisiä Jyväskylän ulkoilureittien nykytilaan. vaikka nykytilaan oltiin tyytyväisiä, nähtiin samaan aikaan monia kehitystarpeita reittien osalta. tarkasteltaessa erityyppisiä ulkoilureittejä, kaivataan olemassa olevista retkeilyreiteistä enemmän tietoa ja lisäksi toivotaan uusia retkeilyreittejä. keskeisin kehittämiskohde seudullisessa liikuntasuunnitelmassa on metsoreitin (suolahti-haapala-peurunka-ampujien maja-palokka-laajavuori-ladunmaja-hangasjärven retkikämppä) toteuttaminen ja ulottaminen muurameen sekä Petäjävedelle ja reitin valaisu suurelta osaltaan. tavoitteena on, että reitin osuus Peurunka ladun maja olisi valaistuna tämän vuosikymmenen lopussa. metso-reitillä tavoitteeksi on asetettu, että reitti on yhtenäisesti merkitty. luontopolkujen suhteen tilanne on Jyväskylässä hyvä. kehittämisessä tulisi keskittyä ennen kaikkea reiteistä tiedottamiseen ja niiden kunnossapitoon. opasteita toivotaan parannettavan. kuntopolkujen ja -ratojen suhteen määrän lisäämistä ei asukaskyselyn tulosten perusteella tarvita vaan niihin ollaan tyytyväisiä. annettaessa arvosanaa kaikille Jyväskylän ulkoilupaikoille, saivat kuntoreitit toiseksi parhaan arvosanan. kunnossa on kuitenkin parantamista ja lihaskuntolaitteita toivotaan. nykyaikaisessa reittien kehittämisessä reittien kunnostaminen on iso hanke, koska laadukkaan reitin kriteereihin kuuluu riittävä reitin leveys ja valaistus. kuntopolkujen osalta vanhat polut ovatkin haaste. selvityksen asukaskyselyssä hiihtolatujen kunnostukseen toivottiin voimavaroja. Jyväskylän hiihtoladut koettiin osittain maastoltaan vaativiksi tavalliselle ulkoilijalle. Jyväskylä-Peurunka maakuntauralla näkemäesteet huolettivat ja valaistuksen puuttuminen esimerkiksi kunto-kympiltä tekivät hiihtämisen turvattomaksi. toisaalta ne, jotka kaipasivat vielä vaativampia maastoja harrastamiseensa, kokivat että laajavuoren vaativimpia reittejä ei kunnosteta tarpeeksi tiheästi. tässä selvityksessä ulkoilureittien kehittämisen kriteereiksi ovat selkeästi nousseet saavutettavuus, käyttäjäryhmäkohtainen ajattelu, reittien kunto ja valaistus sekä viitoitukset. tarvetta uusille reiteille ei Jyväskylässä vaikuttaisi olevan lukuun ottamatta yksittäisten ulkoilureittien käyttötarkoituksen muuttamista esimerkiksi hiihtoladusta talvikävelyreitiksi. sen sijaan olemassa olevien kohteiden aktiivinen peruskunnostus on avainasemassa ulkoilureittien kehittämisessä. liikuntapalvelut vastaa Jyväskylässä ulkoilureiteillä kesäkaudella tehtävistä kunnostustöistä. vuonna 2010 toteutettiin yhteensä seitsemän erikokoista Jyväskylän ulkoilureittien peruskorjaushanketta. liikuntapalveluiden vuodelle 2015 asti ulottuvassa ulkoilureittien kunnostussuunnitelmassa vuosille on kirjattu yhteensä 18 peruskunnostuskohdetta. Jyväskylän seudullisessa liikuntasuunnitelmassa (2010) nostetaan esiin metsoreitin ohella tiettyjä ulkoilureittikohteita. suunnitelmassa ehdotetaan aittovuoren, halssilan, huhtasuon, asmalammen, savonmäen ja vaajakosken ulkoilualueiden kehittämistä (yleissuunnitelman laatiminen) myös lisäämällä tauko- ja levähdyspaikkoja sekä laavuja ja reittiä leventäen. ampujien majalle ja metsoreitille lähtevien yhdysreittien varmistaminen nähdään tärkeäksi. keljonkankaan, sarvivuoren ja kinkoriutan alueesta JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

41 muodostetaan seudullinen ulkoilualue, jolla on toimiva yhteiskäyttö kinkomaan vitapoliksen palvelukeskuksen kanssa. yhteydet keljonkankaalta ja kinkomaalta ladun majalle sekä läntisille ulkoilu- ja virkistysalueille turvataan kaavoitusratkaisujen (eteläportti-kauramäki-valkeamäki) yhteydessä. läntinen ulkoilureitistö laajavuoresta Ruokkeelle, vesankaan ja edelleen Petäjävedelle otetaan suunnittelukohteeksi. työryhmä näkee erittäin tärkeäksi seudullisessa liikuntasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisen, joiden suuntaisesti ulkoilureittien verkostoa 2011 kehitetään. seutusuunnitelman mukaan kaikille ulkoilu- ja virkistysreiteille kaivataan ohjeiden, opasteiden sekä informaatiopisteiden yhtenäistä formaattia, jota lähdetään systemaattisesti toteuttamaan. ulkoilureittien viitoitukseen ja opasteisiin sekä karttoihin ja tiedottamiseen tulee myös selvityksen perusteella jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. kuntalaiset toivovat ulkoiluolosuhteiden selvityksen mukaan lisää viittoja, opasteita ja taukopaikkoja ulkoilureittien varrelle. olemassa olevien viittojen kunnostukseen tulisi suunnata resursseja ja koko viitoitusten verkosto käydä läpi. tällä hetkellä viitat ovat kirjavasti toteutettuja. opasviittoihin olisi myös aiheellista saada merkityiksi reittien pituudet ja vaikeusaste. asukaskyselyyn vastanneet olivat tyytyväisimpiä kaupungin sähköisiin ja paperisiin ulkoilukarttamateriaaleihin. Jyväskylän seudun uusi ulkoilukartta ilmestyi kesällä 2010, joten kaupungin ulkoilukartat ovat ajan tasalla. moni vastaaja kuitenkin halusi karttoja paremmin saataville sekä paperisena, että sähköisessä muodossa uudet ulkoilun olosuhteet toimintaympäristön muutoksen myötä muuttuvat vaatimukset olosuhteille. suurin uuden olosuhteen tarve kohdistuu talvisiin kävelyreitteihin, joiden puute ajaa kävelijät ja koirien ulkoiluttajat hiihtoladuille. Tästä syntyy konflikteja osapuolten välille. Selvityksen yhteydessä toteutetussa asukaskyselyssä kävelijöiden ohella myös moni hiihtäjä esitti, että kaupungissa alettaisiin kunnostaa luonnossa kulkevia kävelyreittejä lumiseen aikaan. uusina reitteinä vastaajat toivoivat myös maastopyöräilyreittejä sekä esteetöntä ulkoilureittiä. maastopyöräilyreittien osalta kehittämistä ehdotetaan mietittäväksi yhteistyössä paikallisten käyttäjäryhmien kanssa. esteetön ulkoilureitti soveltuu moneen tarkoitukseen esteettömän ulkoilun rinnalla: lapsiperheiden rattailla tehtäviin lenkkeihin ja rollaattorilla liikkuvien ulkoiluun. esteettömien reittien osalta tilanne on Jyväskylässä niiden määrän suhteen erittäin huono. lähin reitti löytyy laukaan Peurungasta. ulkoilureittien esteettömyyteen liittyen ulkoilureiteille toivottiin lisää istuinpenkkejä, jotta etenkin vanhempi ulkoileva väestö voisi välillä levähtää niillä. asukkailta tiedusteltiin myös, puuttuuko Jyväskylästä jokin tärkeä ulkoilupaikka, joka vaikeuttaa ulkoilun harrastamista. vastauksissa selvästi esiin nousee frisbeegolf-rata (liitokiekko). Jyväskylässä ei rataa vielä ole, ja sitä toivottiinkin kaupunkiin monissa muissakin kyselyn kohdissa. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

42 lähteet Kirjalliset lähteet eerola, s. (2009), liikkuminen osana yhdyskuntasuunnittelua: tapaustutkimus Jyväsjärven Rantaraitista yhdyskuntarakenteen muutoksen, aktiivisen liikkumisen sekä ympäristön näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto. liikuntatieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma. Fogelholm, m., Paronen, o. & miettinen, m. (2007), liikunta -hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:1. helsinki. hallikainen, v. (1990), luonnon virkistyskäytön perusteet. vapk-kustannus. helsinki. hemmi, J. (2005), matkailu, ympäristö, luonto. osa 2. Gummerus kirjapaino oy. Jyväskylä. hentilä, h-l. & Joki-korpela, l. (2004), liikunnan olosuhteet yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoitusprosessissa. esiselvitys. oulun yliopisto. arkkitehtuurin osasto. yhdyskuntasuunnittelun laboratorio. Julkaisu ao B 25. hentilä, h-l. & Joki-korpela, l. (2005), liikunta osaksi yhdyskuntasuunnittelua. Projektiraportti. oulun yliopisto. arkkitehtuurin osasto. yhdyskuntasuunnittelu. hentilä, h-l. & luoma, s. (2007), arkiliikunta murroksessa -nousevat lajit oulussa. arkiliikuntaa edistävä elinympäristö. oulun yliopisto. arkkitehtuurin osasto. Julkaisu ao C127. huovinen, e. (2007), Jyväskylän hippos-kampus alueen kehittyminen harjun reunasta ja kaviourasta opetuksen, tutkimuksen sekä liikunnan keskukseksi. 2. painos. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteen ja filosofian laitos. Lisensiaatintyö. Jyväskylän kaupunki. Jyväskylä. Järviluoma, J. (2006), turistin luonto. tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä neljässä lapin matkailukeskuksessa. lapin yliopisto. matkailututkimuksen väitöskirja. kansallinen liikuntatutkimus ( ), aikuisliikunta. slu:n julkaisusarja 2006:6. helsinki. kansallinen kestävän kehityksen strategia. (2006), kohti kestäviä valintoja. kansallisesti ja globaalisti kestävä suomi. valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2006:5. helsinki. karjalainen, e. (1995), ulkoilureitti: opas ulkoilureittien suunnittelijoille, rakentajille ja hoitajille. Rakennusalan kustantajat. helsinki. kinnunen, a. & Riekkinen, l. (toim.) (1985), liikunta ja ympäristö. käsikirja ulkoilualan päättäjille, suunnittelijoille ja toteuttajille. suomen latu ry. helsinki. kokko, m. (2007), Jyväskylän kaupungin historia Jyväskylän kaupunki. koski, a. (2008), monikuntaliitokset: taitavasta toteutuksesta hyviin käytäntöihin. suomen kuntaliitto. helsinki. suomen kuntaliitto. (2007), kunta- ja palvelurakenneuudistus. kunnat toteuttavat uudistuksen. 2. painos. helsinki. laitinen, e. (1997), Jyväskylän urheiluelämä. teoksessa i. nummela (toim.) Jyväskylän kirja. katsauksia kaupunkielämän vaiheisiin 1940-luvulta 1990-luvulle. Jyväskylän kaupunki. lanki, t. (1994), Jyväskylän maalaiskunnan liikunta-, virkistys- ja vapaa-aikasuunnitelma. viranomais- ja asukastieto. Perusselvitysosa. Jyväskylän maalaiskunta: Jyväskylän yliopisto, liikuntarakentamisen tutkimuskeskuksen julkaisu 6. lanki, t. & suomi, k. (1994), Jyväskylän maalaiskunnan liikunta-, virkistys- ja vapaa-aikasuunnitelma. vapaa-aika kuntalaisten voimavaraksi. vapaa-aikapoliittinen periaateohjelma. liikuntarakentamisen tutkimuskeskuksen julkaisu 7. luoto, k. (2007), liikuntaharrastusten luonnonvarojen kulutuksen arviointi mips -menetelmällä. helsingin yliopisto. Pro gradu -tutkielma. lyytinen, t. (1991), erävaeltajien suhde luontoon. Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos. Pro gradu -tutkielma. markkanen, e. (1989), Jyväskyläläiset kisailijoina. teoksessa P. kärkkäinen (toim.) luistinradalta liikuntahalliin. Jyväskylän liikuntatoimen historiaa liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 68. Jyväskylän kaupungin painatuskeskus, Jyväskylä. markkanen, e. (1989b), urheilulautakunnan perustaminen. teoksessa P. kärkkäinen (toim.) luistinradalta liikuntahalliin. Jyväskylän liikuntatoimen historiaa liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 68. Jyväskylän kaupungin painatuskeskus, Jyväskylä. mäkinen, m. (2007), kotikunta kaupunginosaksi. säynätsalon kunnan ja Jyväskylän kaupungin kuntaliitos kulttuurisena ilmiönä. etnologian lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto. nuori suomi ry. (2007), lähiliikuntapaikkojen arviointitutkimus. nuori suomi ry:n julkaisusarja. helsinki. nygård, t. (1989a), liikunnan uudet haasteet ja virikkeet. teoksessa P. kärkkäinen (toim.) luistinradalta liikuntahalliin. Jyväskylän liikuntatoimen historiaa liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 68. Jyväskylän kaupungin painatuskeskus, Jyväskylä. nygård, t. (1989b), urheilulautakunta liikunnan rahoittajana ja valvojana teoksessa P. kärkkäinen (toim.) luistinradalta liikuntahalliin. Jyväskylän liikuntatoimen historiaa liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 68. Jyväskylän kaupungin painatuskeskus, Jyväskylä. nygård, t. (989c), Jyväskylän liikunnan yleislinjat 1960-luvulta 1980-luvulle. teoksessa P. kärkkäinen (toim.) luistinradalta liikuntahalliin. Jyväskylän liikuntatoimen historiaa liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 68. Jyväskylän kaupungin painatuskeskus, Jyväskylä. opetus- ja kulttuuriministeriö. (2007), kansallista liikuntaohjelmaa valmisteleva toimikunta. liikunta valintojen virrassa. opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:13. helsinki. opetus- ja kulttuuriministeriö. (2008), liikuntapaikkarakentamisen suunta opetusministeriö. opetusministeriön julkaisuja 2008:45. helsinki. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

43 opetus- ja kulttuuriministeriö. (2007), liikkuva ja hyvinvoiva suomi 2010-luvulla. ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi julkisen ohjauksen näkökulmasta. opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:17. helsinki. opetus- ja kulttuuriministeriö. (2009), liikuntatoimi tilastojen valossa. Perustilastot vuodelta opetusministeriön julkaisuja 2009:6. helsinki. oulasvirta, l. & Brännkärr, C. (2001), toimiva kunta. 2. painos. kuntakoulutus oy, vantaa. Paronen, o. (2001), ulkoilun hyvinvointi-kokemukset ja esteet. teoksessa t. sievänen (toim.) luonnon virkistyskäyttö metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 802, Pelkonen, J. & tyrväinen, l. (2005), kaupunkiviheralueiden koetut arvot ja merkitys asukkaille länsi-vantaalla. helsingin yliopisto. metsäekologian laitos. Pouta, e. & sievänen, t. (2001), luonnon virkistyskäytön kysyntätutkimuksen tulokset kuinka suomalaiset ulkoilevat? teoksessa t. sievänen (toim.) luonnon virkistyskäyttö metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 802, Puustinen, s. (1998), kuohuttava kuntaliitos: tutkimus kolmen kuntaliitoksen edellytyksistä ja esteistä. suomen kuntaliitto. helsinki. Rajaniemi, v. (2005), liikuntapaikkarakentaminen ja maankäytön suunnittelu: tutkimus eri väestöryhmät tasapuolisesti huomioon ottavasta liikuntapaikkasuunnittelusta ja sen kytkemisestä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavoitukseen. Jyväskylän yliopisto. liikuntatieteiden laitos. väitöskirja. sosiaali- ja terveysministeriö. (2008), valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. sosiaali- ja terveysministeriö. sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2008:10. helsinki. suomen latu ry. (1999), Jyväskylän mlk:n ulkoilumahdollisuuksien katselmus suomen latu ry. (2010), Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskysely. sulka ii -hankkeen raportti. suomen latu ry. (1998), Jyväskylän ulkoilumahdollisuuksien katselmus suomen latu ry. (1998), korpilahden ulkoilumahdollisuuksien katselmus suomen latu ry. (2000), ulkoilumahdollisuudet suomen kunnissa. sulka i -projektin loppuraportti helsinki. suomi, k. (2000), Jyväskylän kaupungin liikuntasuunnitelma vuosille Jyväskylän yliopisto. liikunnan kehittämiskeskus. telama, R. (1986), mikä liikunnassa kiinnostaa liikuntamotivaatio. teoksessa P. vuolle, R. telama & l. laakso (toim.) näin suomalaiset liikkuvat. liikunnan ja kansan terveyden julkaisuja 50. valtion painatuskeskus, helsinki. virtanen, v., Pouta, e. sievänen, t. & laaksonen, s. (2001), luonnon virkistyskäytön kysyntätutkimuksen aineistot ja menetelmät. teoksessa t. sievänen (toim.) luonnon virkistyskäyttö metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 802, Sähköiset lähteet asikainen, J. (2007), Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajaon muuttaminen: selvityksen raportti < tiversio.pdf> ekman, m. & tammelin, m. (2007), development of touruvuori outdoor recreation area. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. School of Tourism and Services Management. Bachelor s Thesis. < emmelin, l., Fredman, P. & sandell, k. (2005), Planering och förvaltning för friluftsliv en forskningsöversikt. Rapport tukholma: naturvårdsverket. < > haveri, a. & nieminen, J. (2003), mitä hyötyä on kuntien yhdistymisestä? kuntien yhdistymisen vaikutukset luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kokemana heinolassa, lohjalla ja Porvoossa. kunnallistieteellinen aikakauskirja 1/03. < elektra.helsinki.fi/se/k/ /31/1/mitahyot.pdf> huovinen, e. & karimäki, a. (2010), liikuntapalvelujen askelmerkit 2010-luvulle. Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelma.< Juutilainen, J. (toim.) (2007), elinvoimainen, sosiaalisesti ja fyysisesti ehyt Jyväskylän seutu. Jyväskylän seudun vastaus kuntaja palvelurakennepuitelain haasteisiin. < Juutilainen, J. (2009), Jyväskylän seudun PARAS ratkaisu. < th=1;29;60;108920;145762;154739;154964> Jyväskylän kaupunki (2010), Jyväskylä. < Jyväskylän kaupunki. (2010), Faktatietoa Jyväskylästä. < Jyväskylän kaupunki. (2010), Tietoja Jyväskylästä suuralueittain. < Jyväskylän kaupunki. (2010), korpilahden kunnan ja Jyväskylän kaupungin liittymissopimus. < Jyväskylän kaupunki. (2010), Jyväskylän seudun liikuntapalvelut. liikuntapalveluiden kuntalaiskysely < Jyväskylän kaupunki. (2007), Virkistysreittiselvitys. < JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS

44 Kansallinen liikuntatutkimus. ( ), Aikuisliikunta. Suomen Liikunta ja Urheilu ry. Kansallinen_liikuntatutkimus_2005_2006_Aikuiset_taitettu.pdf> Kansanterveyslaki. (2004). < kettunen, J. & mäkinen, J maakuntaura keski-suomen luontomatkailun unohdettu jättiläinen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Matkailualan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. < Kuntalaki /365 < Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta /75. < Liikuntalaki /1054. < suomalaisten liikuntapaikkojen tietopankki -sivusto. (2010), Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja korpilahden tiedot. < liukkonen, h. (2009), kuntien yhdistymisen ympäristövaikutukset kuntapäättäjien näkökulmasta esimerkkinä Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja korpilahden kunta. Jyväskylän yliopisto. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma. < pdf?sequence=1> liikunta ja elinympäristö -sivusto. < Liikuntalaki /1054 < liikuntapaikkatutkimus. (2008), suomen ladun tns -gallupilta tilaama tutkimus. suomen latu ry. helsinki. < suomenlatu.fi/pdf/jarjesto/liikuntapaikat_tutkimus_ pdf> Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 < mansikkamäki, s. & visuri, s. (2001), Jyväskyläläisten kokemus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kaupungin tehtävänä. Jyväskylän yliopisto. Terveystieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma. < mattila, s. (1999), Jyväskylän liikuntapaikkasuunnitelma : asukkaiden liikuntapaikkarankentamista koskevat toiveet, tarpeet ja kokemat puutteet. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma. < URN:NBN:fi:jyu > metsäntutkimuslaitos. (2010), metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma. < mörä-leino, a. (1999), Jyväskylä keski-ikäisen kokemana liikuntakaupunkina. Jyväskylän yliopisto. liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma. < Rikala, s. (2009), kunnan liikuntapalveluiden ohjaus ja yhdenvertaisuus. tampereen yliopisto. oikeustieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma. < suomen kuntaliitto. (2001), kestävän kehityksen linjaukset kunnissa ja suomen kuntaliitossa. kuntaliiton hallitus < Suomen Kuntaliitto. (2009), Kunta- ja palvelurakenneuudistus. < asp?path=1;55264;55275;82183> suomen latu ry. (2009), sulka ii suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus hankesuunnitelma. < tyrväinen l., silvennoinen h., korpela k. & ylen m. (2007), luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metlan työraportteja 52: < ulkoilufoorumi. (2005), ulkoilufoorumin kannanotto < ulkoilulaki /606 < Valtioneuvosto. (2008), Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista. Liite 2. < Väestörekisterikeskus. (2008), Kuntien asukasluvut < 2954BE9BDCD4C225753E001F07D2/$file/ htm> JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS