TIETOA FLUORATTUJA KASVIHUONEKAASUJA SISÄLTÄVIEN LAITTEIDEN HALTIJOILLE

TIETOA FLUORATTUJA KASVIHUONEKAASUJA SISÄLTÄVIEN LAITTEIDEN HALTIJOILLE Kiinteästi asennetut jäähdytys-, ilmastointija lämpöpumppulaitteet Asetus (EY) N:o 842/2006 tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista sekä täytäntöönpanosäädökset

Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Yhteinen maksuton palvelunumero (*): 00 800 6 7 8 9 10 11 (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800 -alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2009 ISBN 978-92-79-10257-8 DOI 10.2779/93971 Euroopan yhteisöt, 2009 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

Sisältö 1 Johdanto... 2 Yleistä F-kaasuista ja F-kaasuasetuksesta... 2.1 Maapallon lämpötilan kohoaminen... 2.2 Mitä fluoratut kasvihuonekaasut ovat?... 2.3 Yleiskatsaus F-kaasuasetuksesta... 3 Kenelle tämä esite on tarkoitettu?... 3.1 Millaisiin laitteisiin F-kaasuasetus vaikuttaa?... 3.2 Mistä asetuksen soveltamisalaan kuuluvat kylmäaineet tunnistaa?... 3.3 Kuka on laitteiston haltija?... 4 Millaisia velvoitteita haltijalla on?... 4.1 Miten käyttösovelluksen sisältämän F-kaasun määrä lasketaan.. 4.2 Miten ilmatiiviisti suljetun järjestelmän voi tunnistaa?... 5 Mistä haltija vastaa?... 5.1 Laitteiston asianmukainen asennus, kunnossapito ja huolto... 5.2 Vuotojen esto ja korjaaminen... 5.3 Tarkastukset vuotojen varalta... 5.4 Vuotojen havaitsemisjärjestelmän asentaminen... 5.5 Kirjanpito... 5.6 Kylmäaineen talteenotto... 6 Tietoa teknisen henkilöstön ja yritysten pätevöinnistä... 7 Tietoa merkinnöistä... 8 Noudattamatta jättämisestä seuraavat rangaistukset... Liite I: Asetuksen (EY) N:o 842/2006 täytäntöönpanosäädökset... Liite II: Asetuksen (EY) N:o 842/2006 liitteessä I luetellut F-kaasut... Liite III: Näyte laitetta koskevasta kirjanpidosta... Liite IV: Lisätietoja... 1 2 2 3 4 6 6 7 9 11 12 14 15 15 16 16 17 18 19 20 22 22 23 24 27 28

1 Johdanto Kioton pöytäkirjan mukaisesti Euroopan unioni on sitoutunut kaudella 2008 2012 vähentämään kasvihuonepäästöjään kahdeksalla prosentilla verrattuna vuoden 1990 tasoon. Kioton sopimus kattaa tärkeimmät kasvihuonekaasut hiilidioksidin (CO 2 ), metaanin (CH 4 ) ja typpioksiduulin (N 2 O) sekä kolme fluorattujen kasvihuonekaasujen ryhmää eli niin kutsutut F-kaasut: fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet), perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet) sekä rikkiheksafluoridin (SF 6 ). Rajoittaakseen F-kaasujen päästöjä Euroopan unionin Kioton sopimuksessa määriteltyjen ilmastonmuutostavoitteiden ja -velvoitteiden mukaisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 17. toukokuuta 2006 asetuksen (EY) N:o 842/2006 tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista (F-kaasuasetuksen). Kyseisessä asetuksessa, jota sovelletaan 4. heinäkuuta 2007 1 alkaen, säädetään erityisiä vaatimuksia, jotka koskevat F-kaasujen koko elinkaaren eri vaiheita tuotannosta käyttöiän loppuun saakka. Tästä syystä asetus vaikuttaa useisiin F-kaasujen kanssa niiden elinkaaren eri vaiheiden aikana tekemisissä oleviin toimijoihin, mukaan lukien F-kaasujen tuottajat, maahantuojat ja viejät, eräiden F-kaasuja sisältävien tuotteiden ja laitteiden valmistajat ja maahantuojat sekä laitteiden haltijat. Asetusta täydentää kymmenen komission asetusta (täytäntöönpanosäädökset), joissa määritetään asetuksen eräiden säännösten tekniset näkökohdat (ks. liite I). Tämä esite on tarkoitettu sellaisten kiinteästi asennettujen jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden haltijoille, joissa F-kaasuja käytetään kylmäaineina. Liikennevälineiden jäähdytys- ja ilmastointijärjestelmiä ei käsitellä tässä esitteessä. Se on tarkoitettu antamaan aiheeseen liittyviä asetuksen (EY) N:o 842/2006 säännöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä koskevaa tietoa ja opastusta, eikä se ole luonteeltaan sitova. Muiden asetuksessa tarkoitettujen laitteiden haltijoille ja tekniselle henkilöstölle sekä yrityksille on saatavana erillisiä julkaisuja. F-kaasuasetuksesta kaasujen tuottajille, maahantuojille ja viejille sekä eräiden F-kaasuja sisältävien tuotteiden ja laitteiden valmistajille ja maahantuojille seuraavista vaatimuksista on saatavana yhteenveto erillisessä tiedotteessa. 1 Asetuksen 9 artiklaa ja liitettä II sovelletaan 4. heinäkuuta 2006 alkaen 1

2 Yleistä F-kaasuista ja F-kaasuasetuksesta Sanoja maapallon lämpötilan kohoaminen tai kasvihuoneilmiö käytetään yleisesti kuvaamaan ajan myötä tapahtuvaa maapallon pinnan keskilämpötilan kohoamista. Maapallon ilmaston arvioidaan lämmenneen kuluneen vuosisadan aikana 0,6 0,9 C. Asiantuntijat ovat esittäneet johtopäätöksenään, että viime vuosisadan puolivälin jälkeen havaittu maapallon keskilämpötilan nousu johtuu hyvin todennäköisesti pääosin ihmiskunnan tuottamien päästöjen aiheuttamasta kasvihuonekaasujen pitoisuuksien lisääntymisestä 2. Merkittävimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut kuuluvat myös Kioton pöytäkirjan soveltamisalaan: hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ), typpioksiduuli (N 2 O) sekä ihmisen tuottamat F-kaasut. Merkittäviä kasvihuonekaasuja ovat myös otsonikerrosta heikentävät aineet, joiden käyttöä säädellään Montrealin pöytäkirjalla, esimerkiksi kloorifluorihiilivedyt (CFC-yhdisteet), osittain halogenoidut kloorifluorihiilivedyt (HCFCyhdisteet) sekä halonit. Kuva 1 Maapallon lämpenemisen periaate yksinkertaistettuna Maapallon lämpenemisen periaate yksinkertaistettuna Maa saa energiaa Auringosta auringonvalon muodossa (auringon lyhytaaltoisena säteilynä). Tämä säteily lävistää ilmakehän verrattain esteettömästi. Auringon maahan saapuvasta lyhytaaltoisesta säteilystä noin 30 prosenttia heijastuu ilmakehästä ja maanpinnasta takaisin ulkoavaruuteen. Jäljelle jäävä 70 prosenttia imeytyy maanpintaan (maa- ja merialueisiin) sekä ilmakehän alempaan osaan. Imeytyvä säteily lämmittää maapallon pintakerroksia ja se heijastuu takaisin pitkäaaltoisena lämpösäteilynä (infrapuna-aaltoina). Infrapunasäteily ei kykene läpäisemään ilmakehää yhtä esteettä kuin lyhytaaltoinen säteily, vaan se heijastuu pilvistä ja imeytyy ilmakehässä oleviin kasvihuonekaasuihin. Tällä tavoin kasvihuonekaasut vangitsevat lämpöä maanpinnan ja troposfäärin muodostaman järjestelmän väliin. 2 2 Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n neljäs arviointiraportti. Synteesiraportin yhteenvedon suomennos on saatavilla osoitteesta http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=81566&lan=fi

Ajan saatossa luonnollisina pitoisuuksina esiintyvät kasvihuonekaasut säilyttivät maapallon riittävän lämpimänä, jotta meidän tuntemamme elämänmuodot saattoivat selviytyä. Mitä runsaammin ilmakehässä on ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja, sitä enemmän infrapunasäteilyä heijastuu takaisin maanpintaan. Tästä seuraa ihmisen aiheuttama kasvihuoneilmiö, joka saa aikaan maapallon lämpötilan kohoamista. 2.2 Mitä fluoratut kasvihuonekaasut ovat? F-kaasut (HFC- ja PFC-yhdisteet sekä SF 6 ) ovat ihmisen tuottamia kemikaaleja, joita käytetään useilla eri aloilla ja monissa käyttösovelluksissa. Niiden käyttö on lisääntynyt 1990-luvun jälkeen, sillä niillä voidaan korvata eräitä samoissa käyttösovelluksissa aiemmin käytettyjä otsonikerrosta heikentäviä aineita 3, kuten kloorifluorihiilivetyjä (CFC) ja halogenoituja kloorifluorihiilivetyjä (HCFC), joiden käytöstä on Montrealin pöytäkirjan nojalla vähitellen luovuttu. F-kaasuilla ei ole otsonikerrosta heikentäviä ominaisuuksia, mutta useimmilla niistä on korkea lämmitysvaikutus (GWP). F-kaasuasetuksessa käytetty lämmitysvaikutus lasketaan sadan vuoden lämmitysvaikutuksena, joka yhdellä F-kaasukilogrammalla on verrattuna yhteen hiilidioksidikilogrammaan 4. HFC-yhdisteet ovat F-kaasujen yleisin ryhmä. Niitä käytetään lukuisilla aloilla ja useissa käyttösovelluksissa, kuten kylmäaineena jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteissa, solumuovien paisutusaineina, sammutusaineina, aerosolien ponneaineina sekä liuottimina. Lämmitysvaikutus (GWP) Indeksi, joka kuvaa sekoittuneiden kasvihuonekaasujen säteilyominaisuuksia ja joka edustaa ilmakehässä eri aikoina olevien kaasujen yhteisvaikutusta sekä niiden suhteellista ulospäin suuntautuvan infrapunasäteilyn absorboitumistehokkuutta. Tämä indeksi vastaa suunnilleen tietyn kasvihuonekaasun yhden massayksikön aikaintegroitua lämmittävää vaikutusta nykyisessä ilmakehässä suhteessa hiilidioksidin lämmitysvaikutukseen. (lähde: IPCC:n kolmas arviointiraportti) PFC-yhdisteitä käytetään yleensä elektroniikkateollisuudessa (esimerkiksi piikiekkojen plasmapesussa) sekä kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa (luontaisten aineiden, kuten ravitsemukseen vaikuttavien tuotteiden sekä aromiaineiden erottamisessa), mutta jonkin verran myös CFC-yhdisteitä korvaavana kylmäaineena, usein yhdessä muiden kaasujen kanssa. Aikaisemmin PFC-yhdisteitä käytettiin sammutusaineina, ja vanhemmista palontorjuntalaitteistoista niitä löytyy edelleen. SF 6 :ta käytetään pääasiassa eristekaasuna, suurjännitekytkinlaitteissa kytkennän yhteydessä esiintyvien valokaarien sammuttamisessa sekä suojakaasuna magnesiumin ja alumiinin tuotannossa. Tämän esitteen liitteessä II on yhteenveto kaikista F-kaasuasetuksessa tarkoitetuista aineista sekä tiedot niiden lämmitysvaikutuksesta sekä tavanomaisista käyttösovelluksista. 3 4 Otsonikerrosta heikentävät aineet ovat aineita, jotka tuhoavat otsonikerrosta. Ne sisältävät yleensä klooria tai bromia. Tällaisia aineita säädellään otsonikerrosta heikentävistä aineista 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2037/2000. Liitteessä II luetellut sadan vuoden GWP-arvot ovat samat kuin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) hyväksymässä kolmannessa arviointikertomuksessa julkistetut arvot. Nämä vaihtelevat metyylifluoridin (HFC-41) arvosta 97 rikkiheksafluoridin arvoon 22 200. 3

2.3 Yleiskatsaus F-kaasuasetuksesta F-kaasuasetuksen yleinen päämäärä on F-kaasupäästöjen vähentäminen, mihin pyritään sarjalla kaikissa kaasujen elinkaaren vaiheissa toteutettavia toimenpiteitä. Tiedot F-kaasujen tuotanto-, maahantuonti-ja vientimääristä raportoidaan vuosittain (6 artikla) F-kaasujen maahantuoja F-kaasujen viejä F-kaasujen tuottaja F-kaasujen käyttäjä Tietyt käyttötarkoitukset kielletty (8 artikla) Ketä vaikutukset koskevat? F-kaasuja sisältävien tuotteiden ja laitteiden maahantuoja Tiettyjen tuotteiden ja laitteiden markkinoille saattaminen kielletty (9 artikla) F-kaasuja sisältävien tuotteiden ja laitteiden valmistaja Tuotteiden ja laitteiden merkitseminen ennen markkinoille saattamista (7 artikla) F-kaasuja sisältävien laitteiden/järjestelmien haltija Tekninen henkilöstö ja yritykset Tiettyjen laitteiden vuotojen estäminen. Havaittujen vuotojen korjaaminen ensi tilassa (3 artiklan 1 kohta) Tiettyjen laitteiden ja järjestelmien asentamisesta, kunnossapidosta ja huollosta, myös vuotojen korjaamisesta, vastaavat pätevöity henkilöstö ja yritykset (5 artikla) F-kaasujen talteenotto kunnossapidon ja huollon yhteydessä sekä ennen tuotteiden ja laitteiden lopullista hävittämistä (4 artikla) Pätevöity henkilöstö vastaa eräille laitteille suoritettavista säännöllisistä vuototarkastuksista (3 artiklan 2 kohta) Eräitä laitteita koskeva kirjanpitovelvoite (3 artiklan 6 kohta) Vuotojen havaitsemisjärjestelmä asennetaan tiettyihin sovelluksiin (3 artiklan 3 kohta) Kuva 2 Toimijat, joihin F-kaasuasetus eniten vaikuttaa, sekä toimijoita koskevat vaatimukset 4

F-kaasuasetuksen vaatimukset koskevat seuraavia toimijoita: - F-kaasujen tuottajat, maahantuojat ja viejät - valmistajat ja maahantuojat, jotka saattavat tiettyjä F-kaasuja sisältäviä tuotteita ja laitteita Euroopan unionin markkinoille - henkilöt, jotka käyttävät SF 6 :ta magnesiumin painevalussa tai ajoneuvojen renkaiden täyttämiseen - eräiden F-kaasuja sisältävien laitteiden ja järjestelmien haltijat - tekninen henkilöstö ja yritykset, jotka suorittavat eräitä F-kaasuja sisältäviin laitteisiin liittyviä toimenpiteitä. Kuten aiemmin on kuvattu, F-kaasuja käytetään useilla sovellusaloilla. F-kaasuasetuksessa määritetään erityisiä velvoitteita seuraavien laitetyyppien haltijoille: - kiinteästi asennetut jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteet - kiinteästi asennetut palontorjuntalaitteistot ja palosammuttimet - suurjännitekytkinlaitteet - liuottimia sisältävät laitteet. F-kaasuasetus koskee myös muita F-kaasuja sisältäviä tuotteita ja laitteita, mukaan lukien liikkuvat laitteet. 5

3 Kenelle tämä esite on tarkoitettu? Tässä esitteessä käsitellään F-kaasuasetuksessa säädettyjä vaatimuksia, jotka koskevat F- kaasuja kylmäaineena sisältävien kiinteästi asennettujen jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden haltijoita. Tämän vuoksi on ensin syytä selvittää, keitä F-kaasuasetuksen sovellettavat vaatimukset koskevat ja kenelle tämä esite on tästä syystä tarkoitettu. 3.1 Millaisiin laitteisiin F-kaasuasetus vaikuttaa? Kiinteästi asennettu laite on määritelty laitteeksi, jota ei tavallisesti siirretä käytön aikana. Tästä syystä liikennevälineiden jäähdytys- ja ilmastointilaitteita ei käsitellä tässä esitteessä. Kiinteästi asennettuja laitteita käytetään monenlaisissa kokoonpanoissa ja kaikenlaisissa rakennuksissa, kuten yksityiskodeissa, toimistoissa, supermarketeissa, vähittäismyymälöissä, tehtaissa, tuotantolaitoksissa, kylmävarastoissa, ravintoloissa, kahviloissa, sairaaloissa ja kouluissa. Jäähdytyspiiri Piiri, jossa kylmäaine kiertää ja johon kuuluu kompressori, lauhdutin, paisuntaventtiili ja haihdutin. Jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteet perustuvat samankaltaiseen termodynaamiseen prosessiin, ja ne on täytetty samankaltaisilla kylmäaineilla. Jäähdytys- ja lämmitysvaikutus voidaan saada aikaan suoralla tai epäsuoralla järjestelmällä. Suoralle järjestelmälle on tunnusomaista, että kaikki kylmäaine on yhden piirin sisällä. Kun tarvitaan jäähdytystä tai lämmitystä, tapahtuu lämmönsiirto. Epäsuorassa järjestelmässä on kaksi piiriä. Ensimmäinen lämmönsiirto tapahtuu ensiöpiirin ja toisiopiirin välillä ja toinen lämmönsiirto paikassa, jossa jäähdytystä tai lämmitystä tarvitaan. Kylmäaine on ensiöpiirin sisällä. Jäähdytyslaitteet Jäähdytyslaitteet on tarkoitettu viilentämään tuotteita tai varastotiloja ympäristön lämpötilaa viileämmiksi. Jäähdytyslaitteisiin kuuluvat kotitalouskäytössä olevat jääkaapit ja pakastimet, jäätelöaltaat, jäähdytetyt varastotilat, kylmävarastot sekä teollisuusprosesseissa tarvittavat jäähdyttämöt. Jäähdytyslaitteiden käyttösovelluksia on lukuisia kotitalouskäytöstä vähittäismyynnin kautta aina teollisuuskäyttöön saakka. Näiden käyttösovellusten mitat vaihtelevat yhden osaston käsittävistä kotitalousjääkaapeista suuriin kylmävarastoihin, ja F-kaasujen määrä vaihtelee alle 0,1 kg:sta (kotitalousjääkaapit) useisiin tuhansiin kiloihin (teollisuuden jäähdytyskäyttö). Ilmastointilaitteet Ilmastointilaitteiden tärkein tehtävä on jäähdyttää huoneiden tai rakennusten ilmaa ja/tai säädellä niiden lämpötilaa tietyn lämpöiseksi. Laitteiden koko vaihtelee pienistä yksiköistä (kuten liikuteltavat, pistokekäyttöiset järjestelmät) suuriin, kiinteisiin laitteisiin, joiden avulla pidetään viileänä kokonaisia rakennuksia, esimerkiksi toimistoja tai sairaaloita. Ilmastointilaitteita käytetään asunnoissa, liikehuoneistoissa, julkisissa rakennuksissa ja teollisuusrakennuksissa. 6

Mallin perusteella voidaan tehdä ero yksiosaisten järjestelmien (kaikki tarvittavat komponentit on rakennettu yhden kotelon sisään) ja moniosaisten järjestelmien välille (jäähdytyksessä tai lämmityksessä tarvittavat komponentit on rakennettu useiden eri koteloiden sisään). Toimistorakennuksissa, vähittäismyymälöissä ja sairaaloissa on yleensä useita erilaisia järjestelmiä, esimerkiksi pieniä moniosaisia järjestelmiä sekä suuria keskusjärjestelmiä, joiden toisiopiirissä kiertää jäähdytetty vesi. Ilmastointilaitteiden kylmäaineen määrä vaihtelee alle 0,5 kg:sta suurten, muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitettujen laitteiden yli 100 kg:aan. Lämpöpumput Lämpöpumput ovat laitteita, joissa jäähdytyspiirin avulla otetaan energiaa ilmasta tai hukkalämpöä tuottavasta lähteestä ja tuotetaan käyttökelpoista lämpöä. Olemassa on myös vaihtosuuntaisia järjestelmiä, joissa on lämmitystoiminnon ohella myös jäähdytystoiminto. Kiinteästi asennettuja lämpöpumppuja käytetään asuintaloissa, liikehuoneistoissa ja teollisuusrakennuksissa lämmitykseen, jäähdytykseen, prosessiveden tuotantoon, lämmön talteenottoon ja muihin käyttösovelluksiin. Lämpöpumput ovat yleensä ilmatiiviisti suljettuja järjestelmiä, joissa kylmäaineen määrä vaihtelee kuumavesilämpöpumppujen 0,5 kg:sta teollisuuden käyttämien lämpöpumppujen 100 kg:aan. 3.2 Mistä asetuksen soveltamisalaan kuuluvat kylmäaineet tunnistaa? F-kaasuasetus koskee laitteistoja, joiden jäähdytyspiirit sisältävät liitteessä II luetteloituja F-kaasuja tai F-kaasuja sisältäviä valmisteita (joita kutsutaan usein seoksiksi). Yleisiä kylmäainetyyppejä Kylmäaineille käytetään usein teollista nimikkeistöä 5 ja niihin viitataan R-numerolla ( R on lyhennys sanasta refrigerant eli kylmäaine), esim. R-134a tarkoittaa HFC-134a:ta. Käytössä ovat myös erityiset kauppanimet. Euroopassa F-kaasuasetuksen soveltamisalaan kuulumattomat hiilivedyt, kuten R-600a (isobutaani) ja R-290 (propaani), ovat yleisesti käytettyjä kylmäaineita kotitalousjääkaapeissa ja -pakastimissa sekä pienissä vähittäismyymälöissä käytettävissä jäähdytyslaitteissa (esimerkiksi pistokekäyttöisissä kaapeissa). Myös F-kaasuja (joista yleisin on R-134) sisältäviä yksiköitä on silti käytössä. Suuremmissa muun muassa supermarketeissa käytettävissä jäähdytyslaitteissa (esimerkiksi vähittäismyynnissä käytettävissä keskusjäähdytysjärjestelmällä varustetuissa kylmäkaapeissa ja -lasikoissa) käytetään kylmäaineena usein F-kaasuja, kuten HFC-yhdistettä R-134a ja HFC-yhdisteiden sekoitetta R404A. F-kaasujen lisäksi tavaroiden jäähdytyksessä käytettäviä muuntyyppisiä kylmäaineita ovat muun muassa HCFC-yhdisteet 6, R-744 (CO 2 ), R-600a (isobutaani), R-290 (propaani), R-1270 (propeeni) ja R-717 (NH 3 ). Nämä kylmäaineet eivät kuulu F-kaasuasetuksen soveltamisalaan. 5 6 Perustuu ISO 817 -standardiin Asetuksen (EY) N:o 2037/2000 soveltamisalaan kuuluvat otsonikerrosta heikentävät aineet 7

Ilmastointilaitteissa käytetään yleisesti kylmäaineina F-kaasuihin kuuluvia aineita (esimerkiksi R-410A tai R-407C, joista molemmat ovat HFC-sekoitteita.) HFC-yhdisteiden lisäksi vanhemmissa laitteissa käytetään edelleen HCFC-yhdisteitä, esimerkiksi R-22:ta. Yleistymässä ovat myös muuntyyppiset kylmäaineet, kuten R-744 (CO 2 ), R-600a (isobutaani), R-290 (propaani), R-1270 (propeeni) ja R-717 (NH 3 ). F-kaasut, esimerkiksi R-134a (HFC-yhdiste) ja R-407C (HFC-yhdisteiden sekoite), ovat pääasiassa lämpöpumpuissa käytettäviä kylmäaineita. Toisaalta yleistymässä ovat vaihtoehtoiset kylmäaineet, kuten R-744 (CO 2 ), R-600a (isobutaani), R-290 (propaani), R-1270 (propeeni) sekä R-717 (NH 3 ). Seuraavassa taulukossa esitetään luettelo aineista, joita käytetään kylmäaineina. Luettelo ei ole tyhjentävä. Tyyppi Yleisiä kylmäaineita Harvemmin käyte yjä kylmäaineita F-kaasuasetuksen soveltamisalaan kuuluvia kylmäaineita HFC-yhdisteet puhtaat nesteet R-134a R-23, R-32, R-125, R-143a HFC-yhdisteitä sisältävät sekoi eet R-403 (A,B), R-404A, R-407C, R-408A, R-410A, R-413A, R-417A, R- 419A, R-507A R-401 (A,B,C), R-402 (A,B), R-405A, R-407 (A,B,D), R-411B, R-416A, R-422 (A,D), R-423A, R-508A Kylmäaineita, jotka eivät kuulu F-kaasuasetuksen soveltamisalaan, mu a kuuluvat otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun asetuksen soveltamisalaan 7 HCFC-yhdisteet puhtaat nesteet HCFC-yhdisteiden sekoi eet R-22 R-123, R-124 R-406A, R-409 (A,B) CFC-yhdisteet puhtaat nesteet ja sekoi eet R-11, R-12, R-502 R-13 Muita kylmäaineita, jotka eivät kuulu F-kaasuasetuksen tai otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun asetuksen soveltamisalaan Korvaavia aineita R-717 (ammoniakki), R-290 (propaani), R-600a (isobutaani), R- 1270 (propeeni), hiilivety (HC) -sekoi eet R-744 (CO 2 ) Taulukko 1 Jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteissa yleisesti käytettyjä kylmäaineita Miten laitteessa käytetyn kylmäaineen voi tunnistaa? Helpoimmin kylmäaineen tyypin voi tunnistaa katsomalla laitteessa olevaa merkintää. F-kaasuja sisältävissä jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteissa, jotka on saatettu Euroopan unionin markkinoille 1. huhtikuuta 2008 jälkeen, on oltava merkintä Sisältää Kioton pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvia fluorattuja kasvihuonekaasuja 8 sekä maininta F-kaasun tyypistä ja määrästä. Luvussa 7 on malli tällaisesta merkinnästä. Usein tiedot löytyvät myös markkinoille aikaisemmin saatetuista laitteista. 8 7 8 Asetus (EY) N:o 2037/2000 Merkintää koskevista vaatimuksista on säädetty komission asetuksessa (EY) N:o 1494/2007

Ellei tietoja löydy merkinnästä, laitteen sisältämä kylmäaine tulee mainita laitteen käsikirjassa tai teknisessä eritelmässä. Tietoa voi pyytää myös laitteiston toimittajalta, valmistajalta tai kunnossapidosta tai huollosta vastaavalta yritykseltä tai henkilöstöltä. Miten määritetään, kuuluuko kylmäaineseos (valmiste) asetuksen soveltamisalaan? Puhtaiden aineiden lisäksi käytössä saattaa olla F-kaasuja sisältäviä valmisteita (seoksia). F-kaasuasetuksen soveltamisalaan kuuluvat valmisteet on määritelty seoksiksi - jotka koostuvat kahdesta tai useammasta aineesta, joista ainakin yksi on F-kaasua, ja - joiden yhteenlaskettu lämmitysvaikutus on ainakin 150. Ensimmäistä kriteeriä varten liitteessä II on luettelo asetuksen soveltamisalaan kuuluvista F-kaasuista. Tästä luettelosta haltijat voivat tarkastaa, onko jokin seoksen ainesosista mainittu luettelossa. Valmisteen yhteenlasketun lämmitysvaikutuksen laskemista varten täytyy F-kaasujen lämmitysvaikutuksen lisäksi ottaa huomioon myös muiden samassa tehtävässä toimivien komponenttien (kylmäaineiden) lämmitysvaikutus. Kun valmiste sisältää muita aineita kuin fluorattuja kasvihuonekaasuja, käytetään niiden GWP-arvojen määrittämisessä IPCC:n ensimmäisessä arviointikertomuksessa 9 julkaistuja arvoja. Valmisteen GWP on painotettu keskiarvo, joka saadaan kertomalla eri aineiden painon osuus niiden GWP-arvoilla. Σ [(aine X % x GWP) + (aine Y % x GWP) + (aine N % x GWP)], missä % on painon osuus, jossa sallitaan ±1 prosentin poikkeama. Esimerkki 1 R-415B 25 % HCFC-22 (GWP 1 500) ja 75 % HFC-152a (GWP 120) 50 % HCFC-32 (GWP 550) ja 50 % HFC-152a (GWP 3 400) Label requirements are set out in Commission Regulation (EC) No 1494/2007 Σ [(25 % x 1 500) + (75 % x 120)] Kokonaislämmitysvaikutus = 465 Valmiste kuuluu F-kaasuasetuksen soveltamisalaan (lämmitysvaikutus 150) Taulukko 2 Esimerkki valmisteiden lämmitysvaikutuksen laskemisesta 3.3 Kuka on laitteiston haltija? Esimerkki 2 R-410A Σ [(50 % x 550) + (50 % x 3 400)] Kokonaislämmitysvaikutus = 1 975 Valmiste kuuluu F-kaasuasetuksen soveltamisalaan (lämmitysvaikutus 150) F-kaasuasetuksessa säädetään, että laitteiston haltija on vastuussa lain noudattamisesta. Haltijalla tarkoitetaan määritelmän mukaan luonnollista tai oikeushenkilöä, jolla on --- laitteiden ja järjestelmien teknistä toimintaa koskevat tosiasialliset valtuudet. Tämän määritelmän mukaan F-kaasulaitteiston omistaja ei aina ole sen haltija. 9 Climate Change, The IPCC Scientific Assessment. J. T. Houghton, G. J. Jenkins, J. J. Ephraums (toim.), Cambridge University Press, Cambridge (UK), 1990. 9

Laitteen tai järjestelmän teknistä toimintaa koskevat tosiasialliset valtuudet sisältävät periaatteessa seuraavat oikeudet: - Vapaa pääsy laitteiston luo. Tähän sisältyy mahdollisuus valvoa laitteiston komponentteja ja niiden toimintaa sekä mahdollisuus päästää kolmannet osapuolet laitteiston luo. - Laitteiston jokapäiväisen toiminnan ja käytön valvonta (esimerkiksi laitteiston päälle tai pois kytkemistä koskevat päätökset). - Valtuudet (myös taloudelliset valtuudet) päättää teknisistä muutoksista (esimerkiksi komponentin uusimisesta tai kiinteän vuodonilmaisimen asennuksesta) tai laitteiston tai järjestelmän sisältämän F-kaasun määrän muutoksista sekä tarkastusten (esimerkiksi vuotojen varalta) tai korjausten suorittamisesta. Kotitalouskäyttöön tai pienikokoisen kaupalliseen käyttöön tarkoitetun laitteen haltija on yleensä yksi henkilö, yleensä laitteen omistaja. Kaupalliseen tai teollisuuskäyttöön tarkoitettujen käyttösovellusten haltija on useimmissa tapauksissa oikeushenkilö (yleensä yritys), joka vastaa laitteistoon jokapäiväiseen tekniseen toimintaan liittyvien ohjeiden antamisesta työntekijöille. Erityisesti suurikokoisten laitteistojen ollessa kyseessä siirretään kunnossapito ja huolto usein alihankintana huoltoyrityksille. Tämänkaltaisissa tapauksissa haltijan määrittäminen riippuu osapuolten välillä tehdyistä sopimuksenvaraisista ja käytännön järjestelyistä. Omistajuus ei ole haltijan määrittämisessä käytettävä ehto. Tästä huolimatta jäsenvaltiot saattavat pitää omistajaa haltijan velvoitteista vastuullisena eräissä erikseen määritellyissä tilanteissa, vaikka omistajalla ei olisikaan laitteen tai järjestelmän teknistä toimintaa koskevia tosiasiallisia valtuuksia. Tästä syytä jäsenvaltiokohtaiset täytäntöönpanon ehdot on syytä ottaa huomioon.! 10

4 Millaisia velvoitteita haltijalla on? Noudatettavat erityiset velvoitteet riippuvat sovelluksen sisältämästä määrästä. Seuraavan päätöspuun avulla käyttösovellukset voidaan jakaa luokkiin A E 10, ja taulukossa 3 esitetään yhteenveto kutakin luokkaa koskevista velvoitteista. Käyttösovelluksen sisältämän kylmäaineen määrä LUOKKA F-kaasun määrän mukaan 3kg? Ei E Kyllä Miten ilmatiiviisti suljetut järjestelmät voi tunnistaa (katso luku 4.2) 6kg? Ei Ilmatiiviisti suljettu järjestelmä? Kyllä D Kyllä Ei 30kg? Ei C Kyllä 300kg? Ei B Kyllä A Kuva 3 Asianmukaisen toiminnan varmistamisessa käytettävä päättelypuu 10 F-kaasun määrän mukaisia luokkia käytetään tässä esitteessä yksinkertaisuuden vuoksi. Niitä ei määritetä asetuksessa. 11

F-kaasun määrän mukainen luokka Haltijaa koskevat velvoitteet Pätevöity henkilöstö ja yritykset vastaavat laitteiston asennuksesta 1, kunnossapidosta ja huollosta, 5 artiklan 3 kohta 12 A ( 300 kg) B ( 30 kg ja < 300 kg) C ( 3 kg ja < 30 kg; ilmatiiviisti suljettu 6 kg ja < 30 kg) D (ilmatiiviisti suljettu 3 kg ja < 6 kg) E (< 3 kg) Vuotojen estäminen ja havaittujen vuotojen korjaaminen ensi tilassa, 3 artiklan 1 kohta 2 Pätevöidyn henkilökunnan suorittamat säännölliset tarkastukset vuotojen varalta, 3 artiklan 2 kohta 2 Asennetaan vuotojen havaitsemisjärjestelmä, joka tarkastetaan vähintään 12 kuukauden välein, 3 artiklan 3 kohta 9 Kirjanpito, 3 artiklan 6 kohta 9 Pätevöity henkilökunta suorittaa F- kaasujen talteenoton ennen laitteiston lopullista hävittämistä ja tarvittaessa huollon ja kunnossapidon yhteydessä, 4 artiklan 1 ja 4 kohta 9 Taulukko 3 Haltijaa koskevat velvoitteet laitteessa olevien F-kaasujen määrästä riippuen Luokkien B ja C välinen ero on vuodon varalta tehtävien tarkastuksen suoritustiheydessä (katso taulukko 5). 4.1 Miten käyttösovelluksen sisältämän F-kaasun määrä lasketaan? Käyttösovellusta luokiteltaessa komissio pitää tärkeimpänä kriteerinä sen teknistä rakennetta (kylmäainepiiriä), ei sijaintia tai toimintaa. Käyttösovelluksella tarkoitetaan komponenteista ja putkista koostuvaa kokonaisuutta, joka muodostaa jatkuvan rakenteen, jonka läpi F-kaasut voivat virrata. Jos yksi F-kaasumolekyyli pääsee virtaamaan rakenteen läpi paikasta toiseen, silloin kyseiset kaksi paikkaa ovat saman käyttösovelluksen osia. Jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden kyseessä ollessa tämä tarkoittaa, että myös silloin, kun kahta erillistä kylmäainepiiriä (joita ei ole mahdollista yhdistää toisiinsa millään pysyvällä tai tilapäisellä keinolla) käytetään samaa tarkoitusta varten (esimerkiksi pitämään kylmävarasto viileänä), näitä järjestelmiä pidetään kahtena erillisenä käyttösovelluksena. 11 Sovellettavilta osin; ei koske esimerkiksi pistotulpalla kytkettäviä järjestelmiä 12 Asetus (EY) N:o 842/2006 12

Esimerkki Tilassa on viisi vedenjäähdy ntä, joista jokainen sisältää 100 kg F-kaasuihin kuuluvaa kylmäaine a. Jäähdy met on kytke y toisiinsa kylmävesipuolelta, mu a kylmäainepiirit eivät ole yhteydessä keskenään. Vaikka kylmäaineen kokonaismäärä on 500 kg, kutakin jäähdy ntä pidetään erillisenä käy ösovelluksena, koska kylmäainepiirit eivät ole yhteydessä keskenään. F-kaasun määrän perusteella kunkin jäähdy men on täyte ävä B-luokkaa koskevat vaa mukset (lai eistoille, joissa kaasua on 30 kg mu a < 300 kg) kiinteän vuotojen havaitsemisjärjestelmän asennusta ei edellytetä (pakollinen lai eille, jotka sijoi uvat F-kaasun määrän perusteella luokkaan A 300 kg) Taulukko 4 Esimerkki käyttösovelluksen sisältämän F-kaasun määrän laskemisesta F-kaasun määrän laskemista varten haltijan tulisi tutkia merkintää (katso myös lukua 7) sekä laitteiston käsikirjaa tai teknistä eritelmää. Ellei laitteiston sisältämän F-kaasun määrää ole ilmoitettu valmistajan teknisessä eritelmässä tai merkinnässä, mutta se saattaa kuulua luokkaan A, B tai C, kaasun määrän määrittelee pätevöity henkilökunta (katso luku 6). Epäselvissä tapauksissa haltijan tulee ottaa yhteyttä laitteiston toimittajaan, valmistajaan tai huoltoyritykseen. Nyrkkisääntöjä Pienikokoiset, kotitalouskäyttöön tarkoitetulla pistotulpalla varustetut ilmatiiviisti suljetut käyttösovellukset sisältävät yleensä alle 6 kg F-kaasuja. Tähän luokkaan kuuluvat lähes kaikki kotitalouskäyttöiset jääkaapit ja pakastimet (erittäin vanhoja laitteita lukuun ottamatta). Esimerkiksi tavallinen kotitalouskäyttöön tarkoitettu jääkaappi sisältää noin 0,1 kg kylmäainetta. Jäähdytyslaitteet, joita käytetään muun muassa pienikokoisissa vähittäismyymälöissä (esimerkiksi jäätelöaltaat, virvoitusjuomapullojen jäähdyttäjät, pienikokoiset jää- ja kylmäkaapit), baareissa ja ravintoloissa (esimerkiksi tuotemerkin mukaiset juomanjäähdyttimet tai jääpalakoneet) ja toimistoissa (esimerkiksi myyntiautomaatit) sisältävät kylmäainetta yleensä 0,05 0,25 kg. Kaksiosaisissa kotitalouskäyttöisissä ilmastointilaitteissa on kylmäainetta yleensä 0,5 4 kg (keskimäärin 0,31 0,34 kg/yksi kw jäähdytyskapasiteettia). Vain veden lämmittämiseen tarkoitetuissa lämpöpumpuissa on yleensä alle 3 kg F- kaasua. Pienikokoisissa lämpöpumppulaitteissa (kotitalouskäyttöön tarkoitetuissa laitteissa, joissa on enintään 6 kg kylmäainetta) kylmäaine on yleensä ilmatiiviisti suljetussa piirissä. Teollisuudessa käytetyissä lämpöpumpuissa F-kaasun määrä on yleensä yli 30 kg. 13