KOMISSION KERTOMUS. Tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun asetuksen (EY) N:o 842/2006 soveltamisesta, vaikutuksista ja riittävyydestä

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2011) 581 lopullinen KOMISSION KERTOMUS Tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun asetuksen (EY) N:o 842/2006 soveltamisesta, vaikutuksista ja riittävyydestä

2 1. JOHDANTO Tässä kertomuksessa tarkastellaan tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista annettua asetusta (EY) N:o 842/2006 1, jäljempänä asetus, joten se vastaa asetuksen 10 artiklassa säädettyä komission raportointivelvoitetta. Siinä arvioidaan nykyisten sääntöjen soveltamista ja vaikutuksia sekä tarvetta toteuttaa lisätoimia fluorattujen kaasujen päästöjen vähentämiseksi EU:ssa. Arviointi on laadittu komission teettämien analyysien 2 perusteella. Asetuksessa käsitellään fluorihiilivetyjen, perfluorihiilivetyjen ja rikkiheksafluoridien päästöjä. Kyseisiä kaasuja kutsutaan yhteisesti fluoratuiksi kasvihuonekaasuiksi, jäljempänä F-kaasut. Ne ovat ihmisen luomia kemikaaleja, joita käytetään esimerkiksi kylmä- ja vaahdotusaineina, aerosolien ponnekaasuina sekä sähkölaitteiden eristyskaasuina. Fluorattujen kaasujen maailmanlaajuinen käyttö lisääntyy nopeasti, koska niitä sisältäviä tuotteita ja laitteita on yhä enemmän. Asetuksen yleistavoitteena on yhdessä moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmien päästöistä annetun direktiivin 2006/EY/40 3 kanssa auttaa täyttämään Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan yleissopimuksen 4 Kioton pöytäkirjan mukaiset Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sitoumukset kaudelle Lainsäädännöllä pyrittiin pysäyttämään käytön kasvava suuntaus EU:ssa ja pitämään EU-15:n F-kaasupäästöt 75 miljoonan CO 2 ekv-tonnin 5 tasolla vuonna 2010, mikä on huomattavasti alle 98 miljoonan CO 2 ekv-tonnin 6 tason, joka olisi odotettavissa ilman rajoituksia. EU:n F-kaasujen sääntelyjärjestelmä kattaa tärkeimmät F-kaasuja käyttävät laitteet ja laitteistot. Se perustuu kahteen toimintaperiaatteeseen: ensinnäkin F-kaasujen välttäminen aina, kun hyväksymisajankohtana on olemassa riittävän edullisia ympäristön kannalta kestävämpiä vaihtoehtoja, rajoittamalla F-kaasujen erityissovellusten käyttöä ja markkinoille saattamista; toiseksi laitteiden F-kaasuvuotojen vähentäminen silloin, kun kaasuja ei voida korvata toteuttamiskelpoisilla vaihtoehdoilla. Tähän päästään toimenpiteillä, jotka liittyvät laitteiden asianmukaiseen käsittelyyn läpi koko niiden käyttöiän. Lisäksi on otettu käyttöön säännöksiä valvonnan helpottamiseksi. Asetus tuli voimaan 4. heinäkuuta 2006, ja sen säännöksiä sovelletaan 4. heinäkuuta 2007 alkaen 7. Asetusta sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa, mutta sen täysimääräisen soveltamisen varmistamiseksi komissio hyväksyi joulukuun 2007 ja huhtikuun 2008 välisenä EUVL L 161, , s Schwarz, W. et al. (2011) Final Report: Service contract to provide technical support for conducting a review of Regulation (EC) No 842/2008 on certain fluorinated greenhouse gases. EUVL L 161, , s Hyväksytty neuvoston päätöksellä 2002/358/EY, EYVL L 130, , s Hiilidioksidiekvivalentti on arvo, jolla verrataan eri kasvihuonekaasujen päästöjä niiden globaalin lämmitysvaikutuksen perusteella. KOM(2003) 492 lopullinen, Sekä asetus että moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmiä koskeva direktiivi perustuvat tähän komission ehdotukseen. Asetuksen 9 artiklassa ja liitteessä II otetaan käyttöön eräiden tuotteiden ja laitteiden, jotka sisältävät F- kaasuja tai joiden toiminta perustuu niihin, markkinoille saattamista koskevia kieltoja. Poikkeuksellisesti niitä sovellettiin 4. heinäkuuta 2006 alkaen, vaikka yksittäisiä kieltoja alettiin soveltaa asteittain 4. heinäkuuta 2006 (jalkineet) ja 4. heinäkuuta 2009 (pilailu- ja koristeaerosolit) välisenä aikana. FI 2 FI

3 aikana myös 10 täytäntöönpanoasetusta; lisäksi jäsenvaltiot antoivat myöhemmin eräitä täydentäviä säännöksiä. 2. KOKEMUS NELJÄN VUODEN JÄLKEEN 2.1. Käyttöä ja markkinoille saattamista koskevien rajoitusten onnistunut soveltaminen (8 ja 9 artikla) Yksittäiset käyttöä ja markkinoille saattamista koskevat rajoitukset otettiin käyttöön asteittain 4. heinäkuuta 2006 (jalkineet) ja 4. heinäkuuta 2009 (pilailu- ja koristeluaerosolit) välisenä aikana. Niitä on sovellettu onnistuneesti tietyin poikkeuksin. Erityisesti on ilmoitettu tapauksista, joissa on käytetty väärin ennen 4. heinäkuuta 2007 valmistettujen tuotujen kertaalleen täytettävien F-kaasusäiliöiden vapauttamista EU:n markkinoille saattamista koskevasta yleisestä kiellosta 8. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet kiellon asianmukaiseen valvomiseen liittyvistä ongelmista, jotka johtuvat siitä, ettei käytettävissä ole riittäviä välineitä ja asiantuntemusta tuojien esittämien todistusten, merkintöjen ja muiden asiakirjojen aitouden tarkastamiseksi Merkitsemistä koskevien säännösten tyydyttävä soveltaminen (7 artikla) Merkitsemistä koskevat säännökset helpottavat F-kaasuja sisältävien tuotteiden ja laitteiden vastuullista asentamista, huoltoa ja lopullista hävittämistä. Säännöksiä sovelletaan noin :een jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitealan urakoitsijaan ja alkuperäisten laitteiden valmistajaan, 100:aan kaasusäiliöiden toimittajaan, palontorjuntalaitteistot mukaan luettuina, ja noin 25:een suurjännitekytkinlaitteiden valmistajaan. Aloilla on kannustettu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen perustuvaa merkintöjen yhdenmukaistamista erityisesti kaikkialla EU:ssa markkinoille saatettavien tuotteiden ja laitteiden osalta ja annettu aiheellista tietoa myös muista merkinnöistä. Eräät tuottajat ovat päättäneet sisällyttää merkintöihin kaikki viralliset kielet, mikä kuivausrumpujen lämpöpumppujen kaltaisten pienten laitteiden kohdalla on melkoinen haaste. Muutamassa tapauksessa on todettu, että EU:hun on tuotu vaatimustenvastaisia tuotteita tai laitteita. Komissio harkitsee parhaillaan merkintäsääntöjen sisällyttämistä Euroopan yhteisöjen yhtenäistettyyn tullitariffiin 9 auttaakseen jäsenvaltioita näiden säännösten noudattamisen valvomisessa Viivästykset koulutuksen ja pätevöinnin alalla (5 artikla) Jäsenvaltioiden oli laadittava ja ilmoitettava komission vähimmäisvaatimusten mukaiset koulutus- ja pätevöintijärjestelmänsä viimeistään 4. tammikuuta Kahdeksan jäsenvaltiota ei vielä 4. heinäkuuta 2011 ollut ilmoittanut komissiolle koulutus- ja pätevöintijärjestelmiään, tai niiden ilmoittamat tiedot eivät olleet täydellisiä. 8 9 Asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa vapautetaan liitteessä II luetellut tuotteet ja laitteet, jos voidaan osoittaa, että ne on valmistettu ennen asianomaisen markkinoille saattamista koskevan kiellon voimaantuloa. Otettu käyttöön neuvoston asetuksella (EY) N:o 2658/87, , tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista, EYVL L 256, , s , asetus sellaisena kuin se on muutettuna. FI 3 FI

4 Erot täytäntöönpanovauhdissa heijastavat eroja jäsenvaltioiden ammattikoulutus- ja pätevöintijärjestelmissä ennen asetuksen soveltamista. Jäsenvaltiot katsovat myös, että viivästykset johtuvat tiettyjen alojen koosta tai siitä, että uusien järjestelmien kehittämisen tai olemassa olevien järjestelmien mukauttamisen edellyttämä hallinnollinen työ oli aliarvioitu. Komissio on järjestänyt säännöllisesti kokouksia jäsenvaltioiden kanssa tietojenvaihdon helpottamiseksi ja aloittanut tarvittaessa viivästysten osalta rikkomismenettelyjä. Koulutus- ja pätevöintivaatimukset koskevat tällä hetkellä noin henkilöä ja yritystä, joista yli 98 prosenttia toimii jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitealalla. Komission analyysin mukaan huomattavalta osalta henkilöstöä ja yrityksiä, joihin kyseisiä vaatimuksia sovelletaan, puuttui yhä pätevöinti 4. heinäkuuta Yli 50 prosentilta palontorjunta-alalla sekä kiinteästi asennettujen jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden ja moottoriajoneuvojen ilmastointilaitteiden aloilla F-kaasujen kanssa tekemisissä olevasta henkilöstöstä puuttui yhä pätevöinti. Pätevöinti puuttui myös 90 prosentilta palontorjunta-alan yrityksistä ja yli 50 prosentilta kiinteästi asennettujen jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden alojen yrityksistä Vuotojen estämistä koskevien säännösten (3 artikla) noudattamistaso vaihtelee Yleisesti ottaen sääntöjä ei noudatettu kovinkaan hyvin, erityisesti jäsenvaltioissa, joissa ei ennen asetusta sovellettu vastaavanlaisia vuotojen estämistä koskevia vaatimuksia. Näissä maissa erityisesti pienempien laitteiden käyttäjillä on yhä heikko tietämys, joka johtuu säännösten noudattamisen puutteellisesta valvonnasta. Tarkastelu on osoittanut, että tärkeimpien kiinteästi asennettujen jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden ja -laitteistojen osalta erityisesti kodinkoneiden ja kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen pienten laitteiden ja laitteistojen haltijat noudattivat huonosti vuotojen tarkastusaikataulua. Alle 50 prosenttia näiden laitteiden ja laitteistojen haltijoista pitää niitä koskevista tiedoista kirjaa. Velvollisuutta ottaa käyttöön vuotojen havaitsemisjärjestelmä noudatettiin tyydyttävästi ainoastaan erityisaloilla, joilla tällaiset järjestelmät olivat vakiintunut käytäntö jo ennen asetusta. Palontorjunta-alalla, jolla vastaavanlaiset vapaaehtoiset tekniset vaatimukset olivat jo laajalle levinneitä, vuotojen estämistä koskevia sääntöjä sovelletaan yleisemmin F-kaasujen talteenottopotentiaali kasvaa (4 artikla) Talteenoton olisi tapahduttava ennen laitteiden lopullista hävittämistä ja tarvittaessa niiden huollon ja kunnossapidon aikana. Jäähdytys- ja ilmastointialoilla talteenottotasot olivat ennen asetusta yleensä alhaiset. Joidenkin tietojen mukaan talteenotetut määrät ovat kasvaneet hieman, mutta käytettävissä ei ole järjestelmällisempiä tietoja, joiden perusteella voitaisiin tehdä tarkempi arviointi. Palontorjunta-alalla ja suurjännitekytkinlaitteiden alalla talteenotto on nykyisin yleinen käytäntö huollon ja kunnossapidon aikana. Näillä aloilla talteenottopotentiaali F-kaasuja sisältävistä järjestelmistä tulee kasvamaan lähivuosina, kun järjestelmät on käytetty loppuun. 10 Kaikilla kiinteästi asennettujen jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden alalla toimivilla yrityksillä ja niiden henkilöstöllä olisi oltava täysimääräinen pätevöinti viimeistään 4. heinäkuuta FI 4 FI

5 Talteenotetut kaasut on kierrätettävä, regeneroitava tai hävitettävä. Vuonna 2010 ainoastaan noin joka toisessa jäsenvaltiossa oli käytettävissä infrastruktuuri fluorihiilivetyjen regeneroimiseksi ja hävittämiseksi; rikkiheksafluoridin osalta näin oli ainoastaan parissa jäsenvaltiossa. Sen vuoksi talteenotettujen F-kaasujen rajatylittävät siirrot EU:ssa regenerointia ja hävittämistä varten ovat ratkaisevan tärkeitä, ja jäsenvaltioiden olisi helpotettava niitä 11, kuten asetuksen johdanto-osan 9 kappaleessa todetaan Tietojen ilmoittamista koskevat vaatimukset (6 artikla) täyttyvät yleensä Tietojen vuosittainen ilmoittaminen alkoi vuonna 2008 kalenterivuoden 2007 osalta. Tietojen ilmoittamista koskevia säännöksiä sovelletaan yleensä hyvin. Tarkastelun perusteella vaatimuksia sovelletaan nykyisin noin 100 yritykseen EU:ssa, ja suhteellisen pieni määrä suuria yrityksiä ilmoittaa suuren osan tuotetuista, tuoduista ja viedyistä määristä. Yhden tonnin vähimmäismäärästä johtuen ilmoittamatta jäävät määrät eivät ole merkittäviä. Valmiiksi ladattujen tuotujen tai vietyjen tuotteiden tai laitteiden sisältämät F-kaasujen määrät eivät kuulu ilmoitettaviin tietoihin. Arviolta noin 10 prosenttia vuonna 2008 EU:hun tuoduista F-kaasuista sisältyi valmiiksi ladattuihin asuntojen ja moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmiin. Samana vuonna noin 30 prosenttia EU:sta viedyistä kaasuista sisältyi yksikomponenttisiin saumaeristeisiin, kytkinlaitteisiin, lääketieteellisiin aerosoleihin ja moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmiin. Tämä puute ilmoittamissäännöksissä vääristää tuotuja ja vietyjä kokonaismääriä sekä EU:ssa käytettävien F-kaasujen koostumusta ja käyttötarkoitusta (ja mahdollisia päästöjä) ilmaisevia numerotietoja. On myös syytä panna merkille, että vaatimus regeneroitujen tai hävitettyjen F-kaasujen määrien ilmoittamisesta kattaa ainoastaan osittain regeneroitujen tai hävitettyjen määrien valvonnan, koska kyseisistä toimista vastaavat suurelta osin tahot, jotka eivät itse tuota, tuo tai vie F-kaasuja. Sen vuoksi myöskään asetukseen sisältyvä ilmoittamisvelvoite ei koske niitä. Kioton pöytäkirjaan liittyvän valvonnan 12 osalta jäsenvaltiot määrittäneet ja sen jälkeen ilmoittaneet vuotuiset F-kaasupäästönsä kansallisten kasvihuonekaasujen päästöjä koskevien inventaarioiden laatimista koskevien IPCC:n tarkistettujen vuoden 1996 suuntaviivojen mukaisesti 13. Näiden vaatimusten mukaisesti kehitettyjen ilmoittamisjärjestelmien katsotaan yleisesti täyttävän asetuksessa säädetyn vaatimuksen asianomaisia aloja koskevien ilmoittamisjärjestelmien vahvistamisesta päästötietojen saamiseksi Eräiden jäsenvaltioiden on vielä vahvistettava kansalliset seuraamukset (13 artikla) Jäsenvaltioiden oli vahvistettava rikkomisiin sovellettavia seuraamuksia koskevat kansalliset säännöt ja annettava ne tiedoksi komissiolle viimeistään 4. heinäkuuta Kolme vuotta myöhemmin neljä jäsenvaltiota ei ole vielä ilmoittanut seuraamuksia koskevia sääntöjään komissiolle. Komissio on tarvittaessa aloittanut näiden viivästysten osalta rikkomismenettelyn Asetus (EY) N:o 1013/2006 jätteiden siirrosta, EUVL L 190, , s Päätös 280/2004/EY, tehty , järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi, EUVL L 49, , s Komission päätös 2005/166/EY, tehty , järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 280/2004/EY täytäntöönpanosäännöistä, EUVL L 55, , s FI 5 FI

6 2.8. Tiukemmat kansalliset säännökset eräissä jäsenvaltioissa (9 artiklan 3 kohta ja) 14 artikla) Neuvoston päätöksen 2002/358/EY 14 mukaisesti yksittäiset jäsenvaltiot sitoutuivat erilaisiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteisiin. Tämän vuoksi asetuksessa sallittiin jäsenvaltioiden, jotka olivat soveltaneet markkinoille saattamiseen tiukempia rajoituksia, pitää nämä toimenpiteet voimassa 31. joulukuuta 2012 asti, edellyttäen että ne olivat perussopimuksen mukaisia ja niistä oli ilmoitettu komissiolle. Tällä perusteella komissio salli Tanskan ja Itävallan pitää voimassa tiukemmat säännökset 31. joulukuuta 2012 asti 15. Lisäksi eräiden jäsenvaltioiden kansalliset säännökset ovat tavoitteiltaan tai soveltamisalaltaan tiukempia kuin asetuksen vastaavat vaatimukset. Niihin kuuluvat esimerkiksi vuotojen estämistä koskevien säännösten ulottaminen koskemaan myös vähäisiä määriä F-kaasuja sisältäviä kiinteitä laitteita ja/tai tiettyjä lisälaitteita, haltijoiden kirjanpitoa koskevat lisätoimenpiteet, suurimpien sallittujen vuotonopeuksien vahvistaminen kiinteille laitteille, pätevöintivaatimusten ulottaminen koskemaan myös muuta henkilöstöä, laitteiden pakollinen rekisteröinti sekä järjestelmät, joissa tuottajat ja toimittajat edellytetään säilyttämään talteenotetut F-kaasut kierrätystä, regenerointia ja hävittämistä varten. 3. ASETUKSEN TEHOKKUUDEN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Asetuksessa käyttöön otetuilla käyttöä ja markkinoille saattamista koskevilla rajoituksilla on jo vuoden 2010 loppuun mennessä onnistuttu vähentämään F-kaasupäästöjä lähes kolmella miljoonalla CO 2 ekv-tonnilla verrattuna tilanteeseen ilman asetusta. Rajoitusten laitteiden ja laitteistojen päästöjä vähentävä potentiaali on kuitenkin käytetty lähes loppuun. F- kaasupäästöjen odotetaan vähenevän enää ainoastaan hieman yli kolmella miljoonalla CO 2 ekv-tonnilla vuoteen 2020 ja yli neljällä miljoonalla CO2 ekv-tonnilla vuoteen 2050 mennessä. Vuotojen estämistä ja talteenottoa koskevien säännösten analyysi osoittaa, ettei toistaiseksi ole käytettävissä luotettavia ja riittävän pitkän aikavälin tietoja, minkä vuoksi niiden tähänastisen tehokkuuden määrittäminen on vielä liian aikaista. Ottaen kuitenkin huomioon toimenpiteiden luonne, niiden lyhyt soveltamisaika ja nykyiset puutteet eräiden olennaisten säännösten noudattamisessa avainaloilla on epätodennäköistä, että merkittäviä vaikutuksia kyseisten laitteiden vuotonopeuteen olisi havaittavissa ennen vuotta Jos vuotojen estämistä ja talteenottoa koskevia säännöksiä kuitenkin sovelletaan täysimääräisesti lyhyellä aikavälillä, niiden voidaan odottaa vähentävän vuoteen 2015 mennessä tuntuvasti vuotomääriä kyseisten laitteiden käytön ja käyttöiän lopun aikana. Vuoteen 2020 mennessä niillä pystyttäneen vähentämään päästöjä yli 29 miljoonalla CO 2 ekvtonnilla ja vuoteen 2050 mennessä mahdollisesti yli 38 miljoonalla CO 2 ekv-tonnilla. Moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmiä koskevassa direktiivissä otettiin käyttöön F- kaasujen käyttörajoituksia moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmissä, joiden globaali EYVL L 130, , s Komission päätös 2007/62/EY, tehty , Tanskan ilmoittamista tiettyjä teollisuudessa käytettäviä kasvihuonekaasuja koskevista kansallisista säännöksistä, EUVL L 32, , s , ja komission päätös 2008/80/EY, tehty , Itävallan tasavallan tiedoksi antamista tiettyjä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevista kansallisista säännöksistä, EUVL L 24, , s FI 6 FI

7 lämmitysvaikutus (GWP) on yli 150, ja niiden avulla uskotaan voitavan vähentää päästöjä tuntuvasti: noin 13 miljoonaa CO 2 ekv-tonnia vuoteen 2020 ja lähes 50 miljoonaa CO 2 ekvtonnia vuoteen 2050 mennessä. Kun otetaan huomioon asetuksen ja moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmiä koskevan direktiivin vaikutukset, kokonaispäästöjen odotetaan asettuvan EU-27:ssä noin nykyiselle 110 miljoonan CO 2 ekv-tonnin tasolle, huolimatta niiden monien keskeisten laitteiden käytön lisääntymisestä (ks. kuva 1) , ,0 tuhansina CO2ekv-tonneina , , ,0 0, Ilman toimenpiteitä Toimenpiteiden kanssa Kuva 1: Ennuste F-kaasupäästöistä EU:ssa ilman asetuksessa ja moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmiä koskevassa direktiivissä säädettyjä toimenpiteitä ja toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen Päästöjen suhteellisen vähenemisen arvioidaan olevan alle kolme prosenttia vuonna Ennusteen mukaan vuosittaiset päästöt vähenevät kuitenkin 28 prosenttia vuonna 2020, 44 prosenttia vuonna 2030 ja 46 prosenttia vuonna Asetuksen soveltamiskustannukset arvioidaan noin 41 euroksi yhden CO 2 ekv-tonnin vähennystä kohti. Yleisesti ottaen neljä vuotta asetuksen voimaantulon jälkeen asetus on jo myötävaikuttanut Kioton pöytäkirjan kautta koskevien sitoumusten saavuttamiseen. Jos asetusta sovelletaan asianmukaisesti lyhyellä aikavälillä, sen ja moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmiä koskevan direktiivin avulla voidaan välttää lähes puolet ennakoiduista päästöistä ja vakauttaa päästöt nykyiselle tasolle. Tähän pääsemiseksi komissio kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan ponnistelujaan nopean ja asianmukaisen täytäntöönpanon ja valvonnan varmistamiseksi. FI 7 FI

8 4. ARVIOINTI UUSIEN PÄÄSTÖVÄHENNYSTEN TARPEELLISUUDESTA JA LAAJUUDESTA 4.1. F-kaasujen kustannustehokas vaikutus päästöjen vähennystavoitteeseen Eurooppa-neuvosto vahvisti helmikuussa 2011 uudelleen tavoitteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Kustannustehokas tapa saavuttaa tämä tavoite edellyttää muiden kuin CO 2 - päästöjen vähentämistä maatalouden ulkopuolella prosenttia vuoteen 2030 ja prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna 16. Kansainvälisellä tasolla Montrealin pöytäkirjan puitteissa sovitun otsonikerrosta heikentävien aineiden nopeutetun käytöstäpoistamisen seurauksena yleisimmän F-kaasujen ryhmän, fluorihiilivetyjen, käytön odotetaan nelinkertaistuvan seuraavien kahden vuosikymmenen aikana, mikä haittaa pyrkimyksiä rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle kahteen celsiusasteeseen suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon. Tämän riskin poistamiseksi EU kannattaa otsonikerrosta heikentävistä aineista tehdyn Montrealin pöytäkirjan mukaisia maailmanlaajuisia toimia fluorihiilivetyjen käytöstäpoistamiseksi ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen mukaisten hillintätoimien täydentäjänä Teknologian kehityksen nykytilanne Neuvosto ja Euroopan parlamentti totesivat vuonna 2006, että vaihtoehtojen kehittäminen F- kaasujen korvaamiseksi oli käynnissä 18, ja ennakoivat, että asetuksen soveltamisella ja täytäntöönpanolla voitaisiin vauhdittaa teknistä innovaatiota kannustamalla vaihtoehtoisten tekniikoiden jatkuvaan kehittämiseen ja jo olemassa olevien ympäristöystävällisempien tekniikoiden käyttöönottoon 19. GWP-arvoltaan alhaisiin nesteisiin ja kaasuihin tai vastaavaan teknologiaan perustuvat vaihtoehtoiset tekniikat ovat nykyisin teknisesti mahdollisia tärkeimmillä sovellusaloilla. Energiaa kuluttavissa sovelluksissa, kuten jäähdytys- ja ilmastointilaitteet tai lämpöpumput, ja energiaa säästävissä sovelluksissa, kuten rakennuksissa ja laitteistoissa eristeenä käytettävät vaahdot, lämmitysvaikutukseltaan alhaisella teknologialla voidaan useimmissa tapauksissa päästä vastaavaan tulokseen. Koska näitä vaihtoehtoja koskeva tutkimus- ja kehittämistyö lisää jatkuvasti niiden turvallisuutta ja tehokkuutta ja alentaa kustannuksia, ne voivat hyvinkin korvata vähitellen GWP-arvoltaan korkeisiin F-kaasuihin perustuvan teknologian ja edistää siten osaltaan kustannustehokasta siirtymistä ilmastoa säästävään vähähiiliseen talouteen (ks. kehikko 1). Kehikko 1: Teknologian kehitys tärkeimmillä aloilla Kemian teollisuus on kehittänyt uusia fluorattuja hiilivetyjä, joita pidetään varteenotettavina vaihtoehtoina GWP-arvoltaan korkeille F-kaasuille useilla aloilla, kuten kiinteät ja siirrettävät jäähdytys- ja ilmastointilaitteet, lämpöpumput, vaahdot ja aerosolit Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Etenemissuunnitelma Siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050, KOM(2011) 112 lopullinen. Ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten 16. konferenssin (Cancún, ) valmistelu neuvoston päätelmät, Asetus (EY) N:o 842/2006 tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista, johdanto-osan 7 kappale. Asetus (EY) N:o 842/2006 tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista, johdanto-osan 8 kappale. FI 8 FI

9 Jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppualalla useiden esimerkiksi nykyisten nesteiden ja kaasujen (hiilidioksidi, ammoniakki ja hiilivedyt) käyttöön perustuvien alhaisen lämmitysvaikutuspotentiaalin teknologioiden turvallisuus, suoritusarvot ja kustannustehokkuus ovat lisääntyneet innovatiivisten parannusten myötä, vaikka eräissä laitteissa ja tietyissä erityisolosuhteissa näihin näkökohtiin liittyy edelleen haasteita. Tämä teknologia on viime aikoina lisännyt markkinaosuuttaan erityisesti EU:ssa useiden laitteiden, kuten kotitalouksien, kaupan ja teollisuuden käyttämien jäähdytyslaitteiden, eräiden lämpöpumppujen ja yksittäisten ilmastointiyksikköjen alalla. Hiilivedyt ovat nykyisin usein vakioratkaisu rakennuksissa ja laitteistoissa eristeenä käytettävissä vaahtomaisissa tuotteissa. Monissa tällaisissa tuotteissa, joita on käytetty rakentamisessa, jäähdytyksessä, moottoriajoneuvo- ja huonekaluteollisuudessa ja joissa F-kaasut ovat toistaiseksi olleet tavallisin puhallusaine, hiilidioksidiin, hiilivetyihin, tyydyttymättömiin fluorattuihin hiilivetyihin ja veteen perustuva erityisteknologia voi vastaisuudessa olla useimmissa tapauksissa toteuttamiskelpoinen ja kustannustehokas vaihtoehto. Saatavissa olevat GWP-arvoltaan alhaiset nesteet ja kaasut saattavat myös mahdollistaa F-kaasujen asteittaisen kustannustehokkaan korvaamisen muillakin aloilla, kuten paloturvallisuudessa, eräissä aerosoleissa, magnesiumin painevalussa ja magnesiumseosten kierrätyksessä. Pelkkä F-kaasupäästöjen vakauttaminen nykyiselle tasolle parhaassa mahdollisessa tapauksessa ei riitä EU:n päästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamiseen. Nykyinen ja kehitteillä oleva teknologia tarjoaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia vähentää asianomaisilla oloilla kustannustehokkaasti F-kaasupäästöjä sekä EU:ssa että kansainvälisellä tasolla. Siksi olisi tarkasteltava muita vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseksi edelleen EU:ssa ottaen huomioon niiden mahdolliset vaikutukset esimerkiksi energiankulutukseen, hallintoon ja turvallisuuteen. 5. MAHDOLLISIA VAIHTOEHTOJA F-KAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEKSI EDELLEEN 5.1. Siirtyminen GWP-arvoltaan alhaisempaan teknologiaan Tutkimusten mukaan F-kaasujen välttäminen aina, kun se on toteuttamiskelpoinen ja kustannustehokas ratkaisu, on paras keino vähentää päästöjä. Teknisesti on mahdollista välttää enimmillään noin 70 miljoonan CO 2 ekv-tonnin F-kaasupäästöt vuonna 2030 keskimääräisten kustannusten ollessa alle 20 euroa vältetyltä CO 2 ekv-tonnilta. Tähän voitaisiin päästä esimerkiksi ottamalla käyttöön EU:n markkinoille saatettaville F-kaasuille asteittain alenevat, CO 2 ekv-tonneina ilmaistut enimmäismäärät; asettamalla uusien laitteiden ja tuotteiden käyttöä ja markkinoille saattamista koskevia kieltoja; FI 9 FI

10 tekemällä unionin tasolla vapaaehtoisia ympäristösopimuksia Vuotojen estämistä ja talteenottoa koskevien säännösten tehostaminen Huolimatta uusista poliittisista päätöksistä korkean lämmitysvaikutuspotentiaalin F-kaasujen käytön välttämiseksi asteittain on edelleen äärimmäisen tärkeää estää vuodot ja varmistaa näiden kaasujen asianmukainen talteenotto laitteista, joissa niitä edelleen käytetään. Asetukseen sisältyy jo nyt tärkeitä vuotojen estämistä ja talteenottoa koskevia säännöksiä, jotka kattavat lähes kaikki pääasialliset laitteet ja laitteistot ja joilla voidaan vähentää tuntuvasti F-kaasuvuotoja. Useat sidosryhmät ovat myös toteuttaneet huomattavia investointeja näiden säännösten noudattamiseksi. Sen vuoksi on tärkeää, että jäsenvaltiot panevat nämä säännökset asianmukaisesti täytäntöön ja valvovat niiden noudattamista. Eräitä mahdollisia vaihtoehtoja on jo yksilöity säännösten parantamiseksi. Niihin viitataan esimerkiksi asetuksen 10 artiklassa, kuten liikennevälineiden ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmien kaltaisten lisälaitteiden sisällyttäminen vuotojen estämistä ja talteenottoa koskevien erityissäännösten soveltamisalaan, koulutus- ja pätevöintivaatimusten laajentaminen, eräiden vuotojen estämistä koskevien säännösten ulottaminen koskemaan myös pienempiä laitteita, enimmäisvuotonopeuksien vahvistaminen järjestelmille, EU:n standardien ja tiedotteiden laatiminen ja levittäminen parhaista käytettävissä olevista tekniikoista ja parhaista ympäristöä koskevista toimintatavoista fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Tutkimuksen mukaan mahdollisuudet parantaa säännöstelyä kustannustehokkaasti ovat melko rajalliset. Olisi kuitenkin syytä tarkastella ja arvioida perusteellisemmin tiettyjä vaihtoehtoja, esimerkiksi vuotojen estämistä ja talteenottoa koskevien nykyisten säännösten ulottaminen koskemaan myös eräiden liikennevälineiden, kuten kuorma-autojen ja niiden perävaunujen jäähdytysjärjestelmiä, sekä merkintäsäännösten soveltaminen myös uusiin tuotteisiin ja laitteisiin, Uusimpien tieteellisten tietojen ottaminen huomioon Asetus koskee tällä hetkellä kolmea Kioton pöytäkirjan piiriin kuuluvaa F-kaasujen ryhmää. Sen liitteessä I olevassa 1 osassa luetellaan 17 fluorihiilivetyä, 7 perfluorihiilivetyä ja rikkiheksafluoridi, jotka samoin kuin niitä sisältävät valmisteet, joiden GWP on vähintään 150 kuuluvat asetuksen soveltamisalaan. Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljännessä arviointiraportissa yksilöidään kaksi uutta fluorihiilivetyä 20 ja kaksi uutta perfluorihiilivetyä 21. Samassa raportissa mainitaan ensimmäistä kertaa myös typpitrifluoridi 22, jota elektroniikkateollisuus käyttää yhä enemmän plasmaetsaukseen ja kammioiden puhdistusprosesseihin perfluorihiilivetyjen ja rikkiheksafluoridin asemesta. Olisi harkittava näiden kaasujen sisällyttämistä liitteeseen I HFC-152 ja HFC-161, joiden lämmitysvaikutus sadan vuoden ajanjaksolla on 53 ja 12. PFC ja perfluorisyklopropaani, joiden lämmitysvaikutus sadan vuoden ajanjaksolla on yli ja yli NF 3, jonka lämmitysvaikutus sadan vuoden ajanjaksolla on FI 10 FI

11 Olisi myös harkittava liitteessä I olevien GWP-arvojen päivittämistä IPCC:n neljännen arviointiraportin perusteella. Nykyiset arvot perustuvat kolmanteen arviointiraporttiin Valvonnan parantaminen tehostamalla tietojen ilmoittamista koskevia säännöksiä Valvonnan parantamiseksi olisi otettava huomioon kustannukset ja edut, joita aiheutuisi tietojen ilmoittamista koskevien säännösten mahdollisesta ulottamisesta koskemaan myös EU:n tuomiin ja viemiin valmiiksi ladattuihin tuotteisiin ja laitteisiin sisältyviä F-kaasuja sekä F-kaasujen regeneroinnista ja hävittämisestä EU:ssa vastaavia laitoksia. Olisi myös harkittava keinoja jäsenvaltioiden päästötietojen ilmoittamisjärjestelmien laadun parantamiseksi hyödyntämällä haltijoiden asetuksen mukaisesti kirjaamia ja päivittämiä tietoja. Tarkastelun perusteella ilmoittamissäännösten ulkopuolelle yhden tonnin rajan vuoksi mahdollisesti jäävät määrät eivät ole merkityksellisiä, minkä vuoksi kyseisen raja-arvon muuttamista ei pidetä tarpeellisena. 6. PÄÄTELMÄT JA JATKOTOIMET Asetuksen säännöksiä alettiin soveltaa vaiheittain vuosien 2006 ja 2011 välillä. Tarkastelussa on todettu eräitä puutteita sen tärkeimpien säännösten soveltamisessa erityisesti koulutuksen ja pätevöinnin, vuotojen estämisen ja talteenoton osalta. Koska asetusta on sovellettu vasta vähän aikaa, vuotojen estämistä ja talteenottoa koskevien säännösten nykyisten vaikutusten määrittäminen ei ole mahdollista. Asetukseen sisältyvien käyttöä ja markkinoille saattamista koskevien rajoitusten ansiosta EU ja sen jäsenvaltiot ovat kuitenkin jo nyt edistyneet ilmastonmuutosta koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimukseen sisältyvän Kioton pöytäkirjan mukaisten, kautta koskevien sitoumustensa noudattamisessa. Mikäli asetuksen kaikkia nykyisiä säännöksiä sovelletaan täysimääräisesti kaikissa jäsenvaltioissa, asetus mahdollistaa yhdessä moottoriajoneuvojen päästöistä annetun direktiivin kanssa arvioitujen päästöjen vähentämisen lähes puolella vuoteen 2050 mennessä, jolloin EU-27:n päästöt asettuisivat nykyiselle 110 miljoonan CO 2 ekv-tonnin tasolle. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot tehostavat nopeasti ponnistelujaan asetuksen asianmukaisen soveltamisen ja täytäntöönpanon valvonnan varmistamiseksi. Komissio on edelleen valmis tukemaan, organisoimaan ja edistämään toimenpiteitä lainsäädännön soveltamisen parantamiseksi ja aloittamaan tarvittaessa myös rikkomismenettelyjä. Mitä tulee EU:n yleistavoitteeseen vähentää päästöjä prosentilla vuoteen 2050 mennessä, F-kaasupäästöjen vakauttaminen nykyiselle tasolle ei kuitenkaan ole riittävä keino, ja tarkastelu on osoittanut, että jo käytettävissä tai kehitteillä olevat alhaisen GWP:n teknologiat ovat teknisesti toteuttamiskelpoisia ja voivat olla kustannustehokkaita monilla aloilla. Näitä vaihtoehtoja koskeva tutkimus- ja kehittämistyö lisää jatkuvasti niiden turvallisuutta ja tehokkuutta, ja ne voivat hyvinkin korvata vähitellen GWP-arvoltaan korkeisiin F-kaasuihin perustuvan teknologian ja edistää siten osaltaan kustannustehokasta siirtymistä ilmastoa säästävään vähähiiliseen talouteen. Sen vuoksi EU:n on lisättävä toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi edelleen kustannustehokkaalla tavalla. EU kannattaa Montrealin pöytäkirjan mukaisia maailmanlaajuisia toimia F-kaasupäästöjen vähentämiseksi ja esittää tässä kertomuksessa FI 11 FI

12 vaihtoehtoja uusiksi kustannustehokkaiksi tavoiksi vähentää näitä päästöjä EU:ssa. Se kuulee sidosryhmiä näistä vaihtoehdoista ja arvioi niiden mahdollisia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia. Tarvittaessa komissio antaa tähän perustuvan lainsäädäntöehdotuksen asetuksen tarkistamiseksi. FI 12 FI

13 Liite: Lyhenteet F-kaasut CO 2 ekv Fluoratut kasvihuonekaasut Hiilidioksidiekvivalentti GWP Lämmitysvaikutus HFC PFC SF 6 NF 3.Fluorihiilivedyt.Perfluorihiilivedyt Rikkiheksafluoridi Typpitrifluoridi FI 13 FI