LENNONTEORIA 080 1
1 Tiheys: Kasvaa korkeuden kasvaessa. Lämpötilalla ei ole vaikutusta. Pienenee korkeuden kasvaessa. Pienenee lämpötilan pienentyessä. 2 Paine, joka vaikuttaa kappaleen joka pinnalle yhtä voimakkaasti, on? Totaalipaine. On suurempi korkealla kuin merenpinnalla. Dynaaminen paine. Staattinen paine. 3 Vesihöyry ilmakehässä: Pienentää ilmantiheyttä. Suurentaa ilmantiheyttä. Kasvattaa siiven tuottamaa nostovoimaa. Kasvattaa moottoritehoja. 4 Mikä seuraavista on oikein? Korkeuden kasvaessa kasvava paine aiheuttaa tiheyden laskun. Korkeuden kasvaessa laskeva lämpötila aiheuttaa tiheyden kasvun. Korkeuden kasvaessa kasvava lämpötila aiheuttaa tiheyden kasvun. Korkeuden kasvaessa pienentyvä paine aiheuttaa tiheyden laskun. 5 Oletetaan että ilmanpaine merenpinnalla on ISA, mutta lämpötila on 10 C korkeampi. Ilmantiheys on tällöin: ISA. Suurempi kuin ISA. Ei vaikutusta. Pienempi kuin ISA. 6 Ilmanpaine: Vaikuttaa vain alaspäin. Kasvaa korkeuden kasvaessa. Mitataan Pascaleina per neliö tuuma. Vaikuttaa kaikkiin suuntiin tasaisesti. 7 Suorassa vaakalennossa lentokoneeseen vaikuttavat voimat ovat: Työntövoima, nostovoima, paino. Nostovoima, vastus, paino. Työntövoima, vastus, paino ja nostovoima. Työntövoima, nostovoima, vastus. 2
8 Mikä on voiman yksikkö? Massa-kilogramma. Newtonmetri. Newton. Joule. 9 Dynaaminen paine on yhtä suuri kuin: Tiheys x nopeus potenssiin kaksi. Puolet nopeudesta x tiheys potenssiin kaksi. Puolet tiheydestä x mittarinopeus potenssiin kaksi. Puolet tiheydestä x nopeus potenssiin kaksi. 10 Suhteellinen virtaus on ja lentokoneen liikkeeseen nähden. Kohtisuora / vastasuuntainen Samansuuntainen / vastasuuntainen Rinnakkainen / samansuuntainen Kohtisuora / vastasuuntainen 11 Dynaamisen paineen symboli on: R. P. Q. D. 12 Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa? Suurempi nopeus. Sama nopeus. Suurempi paine. Pienempi nopeus. 13 Mikä vastauksista täydentää seuraavan lauseen: Kasvava nopeus kasvattaa myös nostovoimaa, koska: Nostovoima on suoraan verrannollinen nopeuteen. Suhteellisen virtauksen kasvanut nopeus voittaa kasvaneen vastuksen. Kasvanut nopeus aiheuttaa staattisen paineen laskun siiven yläpinnalla, joka aiheuttaa suuremman paine-eron ala- ja yläpinnan välillä. Kasvanut nopeus pienentää vastusta. 3
14 Mikä seuraavista väittämistä on oikein koskien lentokoneeseen vaikuttavia voimia: Siipien kehittämä nostovoima vaikuttaa aina vastakkaiseen suuntaan kuin koneen massa. Nostovoima vaikuttaa kohtisuoraan siiven jänteeseen nähden ja on aina suurempi kuin paino. Paino vaikuttaa aina suoraan alas kohti maan keskipistettä. Työntövoima vaikuttaa samansuuntaisesti vastuksen kanssa ja on aina suurempi kuin vastus. 15 Millainen on vapaan ilmavirtauksen paine verrattuna siiven alapinnan virtaukseen suorassa vaakalennossa? Pienempi. Suurempi. Sama paine, mutta suurempi nopeus. Sama. 16 Jos ilmavirtauksen halkileikkauksen pinta-alaa pienennetään mekaanisesti: Virtausnopeus säilyy samana, mutta massavirtaus kasvaa. Virtauksen nopeus kasvaa, mutta virtauksen kineettinen energia kasvaa. Massavirtaus pysyy samana, mutta staattinen paine kasvaa. Massavirtaus säilyy samansuuruisena, mutta virtausnopeus kasvaa. 17 Dynaaminen paine on: Kokonaispaine kohdassa, jossa ilmavirran nopeus on nolla. Se osuus kokonaispaineesta, jolla staattinen paine nousee pisteessä, jossa sen ilmavirtauksen nopeus laskee nollaan. Paineen muutos, joka aiheutuu lämmönnoususta, kun ilmavirta pysäytetään. Paine, joka johtuu yläpuolella olevan ilmamassan painosta. 18 Mikä tai mitkä seuraavista väittämistä on oikein? 1. Ilmalla on massaa. 2. Ilmaa ei voi tiivistää. 3. Ilma voi muuttaa virtaustaan tai muotoaan, jos siihen kohdistuu pienikin paineero. 4. Ilman viskositeetti on erittäin suuri. 5. Liikkuvalla ilmalla on kineettistä energiaa. 2, 3 ja 4. 1, 2, 3 ja 5. 1, 3 ja 5. 1 ja 4. 4
19 Minkä pisteen ympäri lentokone kääntyy? Siipien. Sivuperäsimen. Massakeskiön. Laskutelineen. 20 Dynaaminen paine on yhtä suuri kuin: Kokonaispaine + staattinen paine. Staattinen paine - kokonaispaine. Kokonaispaine / staattinen paine. Kokonaispaine - staattinen paine. 21 Mitä tapahtuu jos ilmamassan nopeutta kasvatetaan? Dynaaminen paine pienenee, staattinen paine kasvaa. Massavirtaus pysyy yhtä suurena, dynaaminen paine pienenee, staattinen paine kasvaa. Kineettinen energia kasvaa, dynaaminen paine kasvaa, staattinen paine pienenee. Staattinen paine pysyy samana, kineettinen energia kasvaa. 22 Rajakerroksessa on: Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue. Turbulenttista virtausta. Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla. Laminaarista virtausta. 23 Millainen tulee koneeseen lennon aikana vaikuttavien voimien summan olla, jotta kone pysyy kiihtymättömässä vaakalennossa? Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima ja massan on oltava yhtä suuri kuin vastuksen. Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima + vastus. Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin massan. Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin massan ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen. 24 Tasainen ilmavirtaus, jossa jokainen ilmamolekyyli seuraa edellistä, on: Vapaata virtausta. Laminaarista virtausta. Turbulenttista virtausta. Tuulta. 5
25 Kun alisooninen virtaus kulkee venturiputken läpi, massavirtaus, nopeus ja staattinen paine : Pienenee ja sitten kasvaa / pysyy samana / kasvaa ja sitten pienenee. Pienenee ja sitten kasvaa / kasvaa ja sitten pienenee / kasvaa ja sitten pienenee. Pysyy samana / kasvaa ja sitten pienenee / pienenee ja sitten kasvaa. Pysyy samana / kasvaa ja sitten pienenee / kasvaa ja sitten pienenee. 26 Liikkuvalla ilmamassalla on kineettistä energiaa. Kappaleeseen, joka laitetaan sellaiseen ilmavirtaukseen, kohdistuu? Staattista painetta ja dynaamista painetta. Dynaaminen paine miinus staattinen paine. Dynaamista painetta. Staattista painetta. 27 Dynaaminen paine voidaan ilmaista kaavalla? Q = pv. Q = 1/2pV². Q = 1/3pV². Q = 2pV. 28 Ilmanopeuden kasvaessa dynaaminen paine: Kasvaa. Pienenee. Ei muutu. Riippuu koneen painosta. 29 Mikäli ilmanopeutta pienennetään, mitä lentäjän on tehtävä, jotta korkeus säilyisi? Avata ilmajarrut kasvattaakseen vastusta. Pienentää työntövoimaa. Pienentää kohtauskulmaa pienentääkseen vastusta. Kasvattaa kohtauskulmaa säilyttääkseen tarvittavan nostovoiman. 30 Sitä osuutta kokonaisvastuksesta, joka johtuu nostovoiman syntymisestä, kutsutaan: Loisvastukseksi, joka on riippuvainen ilmanopeudesta. Indusoitua vastusta, joka on riippumaton ilmanopeudesta. Loisvastukseksi, joka on riippuvainen ilmanopeudesta. Indusoiduksi vastukseksi, joka on riippuvainen nostovoimakertoimesta ja ilmanopeudesta. 6
31 Kun lentokoneen ilmanopeutta kasvatetaan 50 solmusta 100 solmuun, mitä tapahtuu loisvastukselle? Se on kaksi kertaa suurempi. Se on neljä kertaa suurempi. Se on kuusi kertaa suurempi. Se on yksi neljäsosa. 32 Kuvitteellinen viiva, joka kulkee siiven johtoreunasta siiven jättöreunaan, on nimeltään: Siiven paksuus. Maksimipaksuus. Keskijänne. Jänne. 33 Epäsymmetrinen siipi alkaa tuottaa nostovoimaa jo noin kohtauskulmalla. -4 asteen. 16 asteen. Neljästä kuuteen asteen. 0 asteen. 34 Nostovoima vaikuttaa suorassa kulmassa ja vastus vaikuttaa samansuuntaisesti: Kantopinnan yläpinnan suhteen. Pituusakselin suhteen. Jänneviivan suhteen. Lentoradan suhteen. 35 Kun ilmanopeus kasvaa, indusoitu vastus, loisvastus ja kokonaisvastus. Kasvaa / kasvaa / kasvaa Kasvaa / pienenee kasvaa ja sitten pienenee Pienenee / pienenee / pienenee Pienenee / kasvaa / pienenee ja sitten kasvaa 36 Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden? Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi. Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi. Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi. Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi. 7
37 Kohtauskulma on: Jänneviivan ja vapaan virtauksen välinen kulma. Jänneviivan ja vaakatason välinen kulma. Keskijänteen ja vapaan virtauksen välinen kulma. Jänneviivan ja koneen pituusakselin välinen kulma. 38 Nostovoimakertoimen suurin arvo syntyy silloin, kun siiven kohtauskulma on noin: 16 astetta. -4 astetta. 0 astetta. Neljästä kuuteen astetta. 39 Mitä tapahtuu, mikäli kohtauskulma on vakio ja ilmanopeus pienenee? Nostovoima ja vastus pienenevät. Nostovoima kasvaa ja vastus pienenee. Vastus kasvaa ja nostovoima pienenee. Molemmat voivat kasvaa tai pienentyä riippuen nopeudesta. 40 Mikäli kohtauskulma ja muut seikat pysyvät vakiona, mitä tapahtuu nostovoimalle, kun nopeus tuplataan? Se pienenee neljännekseen. Se nelinkertaistuu. Se ei muutu. Se tuplaantuu. 41 Nostovoiman määritelmä on: Aerodynaaminen voima, joka johtuu siiven ylä- ja alapinnan paine-eroista. Aerodynaaminen voima, joka vaikuttaa suorassa kulmassa suhteelliseen virtaukseen. Aerodynaaminen voima, joka vaikuttaa kohtisuoraan siiven yläpintaan. Aerodynaaminen voima, joka vaikuttaa kohtisuoraan siiven jänteeseen. 42 Siiven tuottama nostovoima on suoraan verrannollinen: Ilmanlämpöön. Suhteellisen ilmavirtauksen nopeuden neliöjuureen. Dynaamiseen paineeseen - staattiseen paineeseen. Ilmantiheyteen. 43 Suurin nostovoimakertoimen arvo saavutetaan: Silloin, kun nostovoima on yhtä iso vastus. Sakkauskohtauskulmalla. Jyrkkien kaartojen aikana. Negatiivisella kohtauskulmalla. 8
44 Mikäli indikoitu ilmanopeus pysyy vakiona, mitä vaikutusta ilmantiheyden kasvulla on lentokoneeseesi? Nostovoima kasvaa mutta vastus pienenee. Nostovoima ja vastus kasvavat. Nostovoima ja vastus pienenevät. Nostovoima ja vastus pysyvät samana. 45 Laskusiivekkeet tulisi valita kokonaan alas: Kovaan vastatuuleen laskeutuessa. Kun laskeutumispäätös on tehty. Kun aloittaa loppulähestymisen. Ylösvedossa. 46 Mikäli siiven tyvi on korkeammalla kuin kärki, siivessä sanotaan olevan: Anhedraalia. Trapetsisuutta. Nuolikulmaa. Aerodynaamista kiertoa. 47 Mitä tapahtuu, kun massakeskiö on lähellä eturajaansa? Tarvittavat ohjainvoimat ovat hyvin pienet. Tarvittavat ohjainvoimat ovat suuret ja lentokone on hyvin vakaa lentää. Tarvittavat ohjainvoimat eivät muutu. Pitkittäisstabiliteetti heikkenee. 48 Lentokone, joka on luonnostaan stabiili: Vaatii vain pieniä ohjainvoimia. Ei voi joutua syöksykierteeseen. Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiselle lentoradalle. On vaikea ajaa sakkaukseen. 49 Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan: Staattisesti epävakaaksi, mutta dynaamisesti vakaaksi. Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi. Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaaksi. Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaaksi. 9
50 Mikäli siiven aerodynaaminen keskiö on massakeskiön edessä: Nostovoimassa tapahtuva muutos pyrkii aiheuttamaan nokkaylös momenttia, joka pienentämään muutosta. Koneeseen syntyy sivuluisua, massakeskiö pyrkii kääntämään koneen nokkaa sivuluisuun päin vakauttaen koneen lentorataa. Nostovoiman lisääntyminen aiheuttaa siipeen momentin, joka pyrkii lisäämään kohtauskulmaa entisestään. Nostovoimassa tapahtuva muutos ei aiheuta nokka ylös tai alas momenttia. 51 Kone on suunniteltu niin, että massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä ja kone on pituusvakaa. Mikäli koneen lentorataan tulee esim. turbulenssin vuoksi häiriö, joka kääntää koneen nokkaa alas: Kone jää lentämään nokka-alas asentoon. Korkeusvakaimesta ei synny tasapainottavaa voimaa, koska kone on jo tasapainossa. Koneen korkeusvakaimessa syntyy enemmän alaspäin vaikuttavaa voimaa. Koneen korkeusvakaimessa syntyy enemmän ylöspäin vaikuttavaa voimaa. 52 Siiven V-kulma aiheuttaa stabiloivan kallistusmomentin aiheuttamalla nostovoimaa: Alemmassa siivessä, kun kone on sivuluisussa. Nousevassa siivessä, kun kone kallistuu. Nousevassa siivessä, kun kone on sivuluisussa. Alempaan siipeen aina, kun kone on kallistunut. 53 Kun koneen lentorata häiriintyy esimerkiksi turbulenssin vuoksi, sen sanotaan olevan stabiili, mikäli: Jatkaa häiriön kasvattamista, kunnes ohjaaja pysäyttää sen ohjaimillaan. Jatkaa häiriön kasvattamista. Se palaa entiselle lentoradalleen ilman ohjaajan toimenpiteitä. Säilyttää uuden lentoratansa. 54 Mitä voi tapahtua, jos kone kuormataan niin, että painopiste on sallitun rajan takana? Ohjainvoimat kasvavat liiallisiksi. Koneen maksimi kuormituskerroin ylitetään kaarroissa. Korkeusperäsin aiheuttaa liian suuren nostovoiman ja koneen nokka tippuu. Pituusvakavuuden heikkeneminen ja mahdollinen hallinnan menettäminen pienillä nopeuksilla. 55 Mikä seuraavista väittämistä on totta koskien lentoonlähtöä lentokoneen valmistajan suosittelemalla laskusiivekeasetuksella? Tällöin lentoonlähtömatka on lyhyempi verrattuna lentoonlähtöön ilman laskusiivekkeitä. Tällöin lentoonlähtömatka on pidempi verrattuna laipattomaan lentoonlähtöön. Suurempi nousukulma. Helpompi nousta reunaesteiden yli. 10
56 Mitä tapahtuu sakkausnopeudelle, jos laskusiivekkeitä otetaan alas? Sakkausnopeus kasvaa. Sakkausnopeus kasvaa ja sakkaus tapahtuu suuremmalla kohtauskulmalla. Pysyy samana. Sakkausnopeus laskee. 57 Lentokone on stabiliteetiltaan neutraali ja sen lentotilaan tulee häiriö, miten lentokone jatkaa lentoaan? Säilyttää uuden asennon. Heilahtelee hieman, mutta palaa alkuperäiselle lentoradalleen. Kasvattaa häiriöitä, ellei lentäjä korjaa lentorataa. Palaa alkuperäiselle lentoradalle välittömästi. 58 Mikäli koneen massakeskiö on sallittujen rajojen sisällä lentoonlähdössä: Miehistö pystyy siirtämään massakeskiötä lennon aikana ja siirtämään sen kohdalleen laskua varten. Se on varmasti rajojen sisällä myös laskeutuessa. Tulee varmistaa myös, että se on rajojen sisällä koneen laskeutuessa. Massakeskiö ei siirry lennon aikana. 59 Edessä oleva massakeskiö aiheuttaa: Kevyempiä ohjainvoimia. Heikentynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana. Pienentynyttä pitkittäisstabiliteettia. Lyhyempää lentoonlähtö matkaa. 60 Pituusvakavuutta synnyttää: Siivekkeet. Evä. V-kulma. Korkeusvakaaja. 61 Takana oleva massakeskiö aiheuttaa? Lisääntynyttä pitkittäisstabiliteettia. Ohjaimien muuttumista jäykemmiksi. Lisääntynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana. Pidentynyttä lentoonlähtömatkaa. 62 Mikäli koneen lentorataan tulee häiriö, sen tendenssiä palata alkuperäiseen lentotilaan kutsutaan: Ohjattavuudeksi. Liikehtimiskyvyksi. Instabiliteetiksi. Stabiliteetiksi. 11
63 Koneen stabiliteettia pystyakselin suhteen lisää: Jos vakauttavaa sivupinta-alaa lisätään massakeskiön takana. V-kulman lisäys. Nuolikulman pienentäminen. Pituus V-kulma. 64 Pisin liitomatka, jonka lentokone saavuttaa sileänä 6.000 jalan korkeudesta liitosuhteella 8:1 on noin 8 merimailia. Jos laskusiivekkeitä avataan: Pisin saavutettava liitomatka ei muutu. Pisin saavutettava liitomatka kasvaa. Pisin saavutettava liitomatka lyhenee. Liitosuhde ei muutu, mutta se saavutetaan pienemmällä ilmanopeudella. 65 Lentäjä avaa laskusiivekkeitä ja pitää ilmanopeuden samalla muuttumattomana. Säilyttääkseen vaakalennon kohtauskulmaa on: Kasvatettava. Pidettävä muuttumattomana, mutta samalla on lisättävä tehoa. Pienennettävä. Pidettävä muuttumattomana, jolloin tehoa ei tarvitse muuttaa. 66 Lentokoneen siipiin suunnitellaan positiivinen V -kulma, jotta: Parannetaan suuntavakavuutta pystyakselin ympäri. Parannetaan pituuskallistusvakavuutta poikittaisakselin ympäri. Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pituusakselin ympäri. Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pystyakselin ympäri. 67 Tuulenpuuska heilauttaa lentokonetta. Stabiliteetti on neutraali, mikäli lentokone ilman ohjaajan vaikutusta: Jatkaa ajautumista poispäin alkuperäiseltä lentoradalta ja alkuperäisestä lentoasennosta. Palautuu alkuperäiseen asentoonsa ja suuntaansa ilman ylimääräisiä heilahduksia. Palautuu alkuperäiseen asentoonsa ja suuntaansa ylimääräisten heilahdusten jälkeen. Säilyttää uuden lentoradan. 68 Laskusiivekettä avattaessa siiven sakkauskohtauskulma: Kasvaa ja CL MAX kasvaa. Pysyy samana, mutta CL MAX kasvaa. Pienenee, mutta CL MAX kasvaa. Pienenee, mutta CL MAX ei muutu. 69 Ylätaso ilman V -kulmaa verrattuna alatasoon ilman V -kulmaa: Antaa suuremman poikittaiskallistusvakavuuden. Aiheuttaa saman pituuskallistusvakavuuden, kuin mikä tahansa siiven sijainti, koska V- kulma parantaa pituusvakavuutta. Antaa vähemmän poikittaiskallistusvakavuutta. Antaa suuremman pituuskallistusvakavuuden. 12
70 Mikäli puuska heilauttaa lentokoneen pois alkuperäiseltä lentoradaltaan, mutta lentokone palautuu siihen itsestään ilman ohjaajan toimenpiteitä, sen sanotaan olevan: Epästabiili. Negatiivisen dynaamisen stabiliteetin omaava. Neutraalin dynaamisen stabiliteetin omaava. Positiivisen dynaamisen stabiliteetin omaava. 71 Nostovoimaa kasvattavat laitteet siiven johtoreunassa, kuten solakot, suunniteltiin mahdollistamaan lento suuremmilla kohtauskulmilla, siten että: Lisää nostovoimaa tuottavaa pinta-alaa ja siten lisää nostovoimaa. Se tuo lisäenergiaa siiven yläpinnalla olevaan virtaukseen ja siirtää virtauksen irtoamista suuremmalle kohtauskulmalle. Pienennetään nostovoimaa ja siten vaikutetaan indisoituun vastukseen. Muutetaan siipiprofiilin muotoa ja siten vaikutetaan siiven nostovoiman ominaisuuksiin. 72 Pinta, josta lentokoneen suuntavakavuus riippuu, on nimeltään: Korkeusvakaaja ja -peräsin. Sivuperäsimen trimmilaippa. Sivuperäsin. Sivuvakaaja. 73 Laskeuduttaessa ilman laskusiivekettä, istumisnopeutta: Ei muuteta. On kasvatettava. On pienennettävä. Ei muuteta, mutta lentorata pidetään jyrkempänä. 74 Suurimmasta ilmanopeudesta, jolla voidaan lentää laskusiiveke avattuna, käytetään lyhennettä: VNO. VNE. VYSE. VFE. 75 Suuntaliike (viippaus) on lentokoneen liikettä akselin suhteen: Pituus- Pysty- Vaaka- Poikittais- 13
76 Poikittaisakseliksi kutsutaan linjaa, joka: Kulkee painekeskiön kautta, kohtisuorassa ilmavirtaan nähden. Kulkee neljäsosa jänteen kautta siiven tyvessä ja on kohtisuorassa pituusakseliin nähden. On samansuuntainen linjan kanssa, joka kulkee painopisteen ja siipien kärkien kautta. Kulkee siivenkärkien kautta. 77 Laskusiivekkeen avaaminen lähestymisen aikana: Loiventaa liukukulmaa ilman, että tehoa on lisättävä. Jyrkentää liukukulmaa ilman, että ilmanopeus kasvaa. Eliminoi maavaikutuksen synnyttämää pintakantoa. Mahdollistaa lähestymiset suuremmalla indikoidulla ilmanopeudella. 78 Siivekkeitä poikkeutetaan ja ne palautetaan neutraaliin asentoon, kun lentokone on hieman kallistunut. Jos lentokone oikaisee kallistuksen itsestään ilman ohjainliikkeitä, sitä sanotaan: Neutraalisti vakaaksi. Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamiselta vakavuudeltaan neutraaliksi. Staattisesti ja dynaamisesti vakaaksi. Staattisesti vakaaksi. 79 Ohjainvoimia kasvattavan levyn (Anti-Balance Tab) tehtävänä on: Pienentää tarvittavaa ohjainvoimaa vain suurilla nopeuksilla. Varmistaa, että tarvittava ohjainvoima kasvaa ohjainpinnan poikkeutuksen kasvaessa. Trimmata, eli poistaa ohjainvoimat lentokoneesta. Pienentää ohjanvoimia kaikilla nopeuksilla. 80 Ilmiönä aeromekaanista värähtelyä eli flutteria voidaan kuvailla: Nopea värähtelyliike, joka sisältää vain ohjainpintojen liikettä, ja joka johtuu tiivistysaallon syntymisestä ohjanpinnan ympärille. Kaartosiivekkeiden käänteinen vaikutus, joka aiheutuu siiven huonosta kiertojäykkyydestä. Lentokoneen osan tai osien värähtelyä suhteessa muuhun rakenteeseen. Nopea värähtelyliike, joka syntyy moottorin aiheuttamasta värinästä. 81 Kaartosiivekkeiden aerodynaaminen kevitys voidaan tehdä: Asettamalla ohjainpinnan saranalinja ohjainpinnan johtoreunaa taaemmaksi. Asettamalla jousia ohjainjärjestelmään kevittämään liikettä. Asettamalla ylöspäin liikkuvan kaartosiivekkeen kääntymiskulma suuremmaksi, kuin alaspäin kääntyvän kaartosiivekkeen. Asettamalla paino ohjainpinnan saranalinjan etupuolelle. 14
82 Kun ohjainta työnnetään eteenpäin, korkeusperäsimen kevitinlaippa: Liikkuu neutraaliasentoon. Liikkuu vain kun trimmipyörää käytetään. Kääntyy ylöspäin verrattuna korkeusperäsimen pintaan. Liikkuu alaspäin verrattuna korkeusperäsimen pintaan. 83 Liikkuvaan ohjainpintaan kiinnitetty yksinkertainen trimmilevy pysyy paikallaan suhteessa: Rajakerroksen ilmavirtaukseen. Lentokoneen horisonttitasoon. Suhteelliseen ilmavirtaukseen. Ohjainpintaan. 84 Mikä ohjainpinta (-pinnat) vaikuttavat lentokoneen normaaliakselin (pystyakselin) ympäri? Kaartosiivekkeet. Laskusiivekkeet. Sivuperäsin. Korkeusperäsin. 85 Primäärinen ja sekundäärinen vaikutus painamalla ainoastaan vasenta poljinta on: Suuntaliike oikealle ja kallistuminen vasemmalle. Suuntaliike oikealle ja kallistuminen oikealle. Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen vasemmalle. Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen oikealle. 86 Poikkeuttamalla kaartosiivekkeitä neutraaliasennosta: Molemmat kasvattavat indusoitua vastusta. Ylöspäin kääntyvä kaartosiiveke lisää indusoitua vastusta (nostovoimasta aiheutuvaa vastusta). Indisoitu (nostovoimasta riippuva) vastus pysyy samana. Ylöspäin kääntyvä kaartosiiveke aiheuttaa pienemmän profiilivastuksen, kuin alaspäin kääntyvä kaartosiiveke. Alaspäin kääntyvä kaartosiiveke lisää indisoitua vastusta (nostovoimasta aiheutuvaa vastusta). 87 Lentokoneen sivuperäsimeen on asennettu kevityslevy. Oikeanpuoleisen polkimen painaminen aiheuttaa suuntaliikkeen oikealle, jolloin kevityslevy kääntyy: Oikealle ja sivuperäsin kääntyy vasemmalle. Vasemmalle ja sivuperäsin kääntyy oikealle. Vasemmalle ja sivuperäsin kääntyy vasemmalle. Oikealle ja sivuperäsin kääntyy oikealle. 15
88 Lentokoneella on taipumus lentää oikea siipi alhaalla, kun ohjaimiin ei kosketa. Vasemman kaartosiivekkeen trimmilevyä pitää: Liikuttaa alas, jotta vasen kaartosiiveke nousee ylös ja oikea kaartosiiveke liikkuu alas. Liikuttaa alas, jotta vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea kaartosiiveke pysyy neutraalissa. Liikutetaan ylös aiheuttaen vasemman siiven liikkeen alas, kaartosiivekkeet pysyy neutraalissa. Liikuttaa ylös, jotta vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea kaartosiiveke alas. 89 Kaartosiivekkeet aiheuttavat: Poikittaiskallistuksen pituusakselin ympäri. Suuntaohjauksen normaaliakselin ympäri (pystyakseli). Pituuskallistuksen poikittaisakselin ympäri. Poikittaiskallistuksen poikittaisakselin ympäri. 90 Vaakalentoon trimmatun lentokoneen, jonka painopiste on lähellä sallittua etureunaa ja jonka korkeusperäsin on varustettu tavallisella trimmilevyllä: Nokkaylös -vaikutus on heikentynyt. Pituus stabiliteetti heikentyy. Peräsimen alaspäin vaikuttava voima pienenee. Nokka-alas -vaikutus on heikentynyt. 91 Ohjainpinnat ovat massatasapainotettuja, koska: Tarkoituksena on palauttaa ohjainpinnan neutraaliasentoon, kun ohjain vapautetaan. Sillä autetaan aerodynaamisesti lentäjää liikuttamaan ohjainpintoja. Sillä mahdollistetaan samansuuruisilta tuntuvat ohjainvoimat kaikkiin kolmeen ohjaimeen. Sillä siirretään ohjainpintojen aeromekaanisen värähtelyn (flutteri) syntyminen suuremmalle ilmanopeudelle. 92 Jousikevitteisen trimmilevyn tehtävänä on: Ylläpitää vakio jännitystä trimmilaippajärjestelmässä. Kompensoida lämpötilan muutoksista aiheutuvaa vaijereiden kireyden muutosta. Lisätä ohjaintuntumaa ohjainjärjestelmässä. Poistaa lentäjän tarvitsema ohjainvoima ohjaimen liikuttamisen jälkeen. 93 Ohjainpinnalla voi olla massatasapaino siitä syystä, että: Se pitää ohjainpinnan vaakatasossa. Sillä autetaan ehkäisemään aeromekaanisen värähtelyn (flutteri) syntyä. Sillä kevennetään ohjainpinnan liikuttamiseen tarvittavia voimia. Se parantaa ohjaintuntumaa. 16
94 Ohjainpinta voidaan massatasapainottaa: Asentamalla kevityslevy. Asentamalla ohjainvoimia lisäävä levy. Asettamalla painoa saranalinjan etupuolelle. Asettamalla painoa saranalinjan takapuolelle. 95 Kaartosiivekkeiden kiinteät trimmilevyt: Säädetään maassa testilentojen jälkeen kaartamisen helpottamiseksi. Niitä ei tulisi koskaan säätää. Säädetään maassa testilentojen jälkeen vaakalennon helpottamiseksi. Ovat säädettävissä lennon aikana. 96 Mitkä ohjainpinnat mahdollistavat pituuskallistuksen muuttamisen? Laskusiivekkeet. Kaartosiivekkeet. Korkeusperäsimet. Sivuperäsimet. 97 Trimmilevyn tarkoitus on: Poistaa ohjainvoimat, joita tarvitaan lentokoneen asennon säilyttämiseksi. Parantaa ohjaintuntumaa suurilla nopeuksilla. Parantaa ohjainten tehokkuutta. Auttaa lentäjää ohjainpintojen liikuttamisessa. 98 Jos ohjaussauvaa liikutetaan eteen ja vasemmalle, niin: Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu alas. Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu ylös. Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös sekä korkeusperäsin liikkuu ylös. Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas sekä korkeusperäsin liikkuu alas. 99 Jos ohjainta liikutetaan oikealle, vasemman kaartosiivekkeen ohjaimen kevitinlevy: Liikkuu alas suhteessa kaartosiivekkeeseen. Liikkuu neutraali asentoon. Liikkuu ylös suhteessa kaartosiivekkeeseen. Ei liiku ennen kuin kaartosiivekkeen trimmipyörää on pyöritetty. 100 Epäsymmetrisesti kääntyvät (differential) kaartosiivekkeet on suunniteltu kumoamaan: Lentokoneen positiivisen stabiliteetin. Stabiliteetin pituusakselin ympäri. Vastakkaissuuntainen kallistus. Kaarron vastakkainen suuntaheilahdus. 17
101 Jos kohtauskulmaa on kasvatettu suuremmaksi, kuin sakkauskohtauskulma: Nostovoima ja vastus pienenee. Nostovoima ja vastus pienenevät. Nostovoima kasvaa ja vastus kasvaa. Nostovoima pienenee ja vastus kasvaa. 102 Jos kohtauskulmaa kasvatetaan yli kriittisen kohtauskulman, jonka jälkeen siipi sakkaa: Missä tapauksessa ohjain olisi vedettävä välittömästi taakse. Ellei ilmanopeus ole suurempi kuin normaali sakkausnopeus. Ellei pituuskallistus ole horisontissa tai sen alapuolella. Ilmanopeudesta ja pituuskallistuksesta huolimatta. 103 Lentokoneen siipi sakkaa, kun: Indikoitu ilmanopeus on liian pieni. Siihen kohdistuu poikkeuksellisen suuria G-voimia. Laminaarinen ilmavirtaus muuttuu turbulenttiseksi. Kriittinen kohtauskulma ylitetään. 104 Jos sakkausnopeus suorassa vaakalennossa on 60 solmua, IAS. Mikä se on 60 asteen kallistuksella suoritetussa vaakakaarrossa? 120 kt. 60 kt. 43 kt. 85 kt. 105 Kun lentokone nousee vakio ilmanopeudella, aerodynaaminen nostovoima on: Tasapainotettu vain lentokoneen painoon. Yhtä suuri kuin lentokoneen paino. Pienempi kuin lentokoneen paino. Suurempi kuin lentokoneen paino. 106 Tyypillinen lentokoneen siiven sakkauskohtauskulma on: 4. 45. 16. 30. 107 Lentokoneen jyrkimmän nousukulman määrittelee: Lentokoneen paino. Tuulen nopeus. Moottorin työntövoiman ylijäämä. Nopeusylijäämä. 18
108 Kohtauskulma, jolla lentokone sakkaa: On riippuvainen nopeudesta ja tiheyskorkeudesta. On riippuvainen ilmanvirtauksen nopeudesta siiven ympärillä. On pienempi, kun lennetään myötätuuleen kuin lennettäessä vastatuuleen. On vakio ja painosta riippumaton. 109 Kun lentokone on syöksykierteessä, syöksykierteen suunta voidaan luotettavimmin päätellä: Kaartomittarin neulasta (viisarista). Suuntahyrrästä. Luisumittarista. Keinohorisontista. 110 Siiven kierron tarkoituksena on: Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä. Parantaa laskusiivekkeiden tehoa. Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä. Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta. 111 Suurin sallittu nopeus laskusiivekkeet ulkona (VFE) on yleensä pienempi, kuin matkalentonopeus, koska: Laskusiivekkeet on tarkoitettu käytettäväsi vain kun valmistaudutaan laskeutumaan. Laskusiivekkeet sakkaavat, jos ne otetaan ulos liian suurella nopeudella. Vastusta on kertynyt liian paljon. Suuremmat nopeudet kuin VFE ylikuormittavat laskusiivekkeitä ja siiven rakenteita. 112 Lentokäsikirjan mukainen sakkausnopeus on 80 solmua. 45 asteen kallistuksella vaakakaarrossa sakkausnopeus on: 113 solmua. 33 solmua. 95 solmua. 86 solmua. 113 Sakkauksessa painekeskiö (CP) liikkuu taaksepäin ja aiheuttaa nokan ja pienentynyt nostovoima aiheuttaa lentokoneen. Putoamisen / korkeuden menetyksen. Nousun / vajoamisen. Putoamisen / nopeuden pienenemisen. Suunnan muutoksen (nokan heilahduksen) / nopeuden pienenemisen. 19
114 VNE on: Suurin ilmanopeus, jolla lentokonetta saa lentää. Suurin ilmanopeus, jolla voidaan liikehtiä joutumatta sakkaukseen. Suurin nopeus, jolla laskusiivekkeet voi vielä avata. Suurin ilmanopeus, jota ei saa ylittää syöksyä lukuun ottamatta. 115 Vakiintuneessa nousussa vakionopeudella, työntövoima on: Pienempi kuin aerodynaaminen vastus. Suurempi kuin aerodynaaminen vastus. Yhtä suuri kuin painon lentoradan suuntainen komponentti. Yhtä suuri kuin aerodynaaminen vastus. 116 Mikä merkitys on VNO nopeudella? On nopeus, jota ei saa koskaan ylittää. Se on maksiminopeus, joka mahdollistaa ohjainten äkillisen täyden poikkeutuksen ja kone sakkaa ennen kuin sallittu positiivinen kuormituskerroin ylittyy. Se on normaalioperoinnin nopeusalueen maksiminopeus. Sen nopeuden yläpuolella syntyy rakenteellisia vaurioita lentokoneen rakenteisiin. 117 Oletetaan, että lentokoneen massa on vakio, jolloin sakkausnopeus on riippuvainen: Kuormituskertoimen neliöjuuresta. Käänteisesti kuormituskertoimesta. Painon neliöjuuresta. Indikoidusta ilmanopeudesta. 118 Nousukulma on riippuvainen: Painon ylittävästä työntövoimaylijäämästä. Vastuksen ylittävästä työntövoimasta. Siiven kohtauskulmasta. Painon ylittävästä nostovoima ylijäämästä. 119 Jos lentokone lentää suunniteltua liikehtimisnopeutta VA: Ainoa mahdollisuus aikaan saada sallittua suurempi kuormitus, on lisätä äkillisesti siiven kohtauskulmaa, esimerkiksi käyttämällä paljon voimaa ohjaussauvasta vetämiseen syöksystä oikaistaessa. Niin ilmanopeutta on heti vähennettävä kohdattaessa turbulenssia. On mahdollista aikaan saada sallittua suurempi kuormitus suurien kuormitusmonikertojen liikkeissä. Niin maksimi kuormitusta ei ole mahdollista ylittää. 20
120 Jos lentokoneen massaa kasvatetaan painopisteen sijaintia muuttamatta, sakkauskohtauskulma: Pienenee. Kasvaa. Ei muutu. Pysyy samana. Painopisteen asema ei vaikuta sakkausnopeuteen. 121 Paras liitosuhteen kohtauskulma siivelle on merkitty polaarikuvaajaan numerolla (katso PPL(A) 080-02): 5. 6. 2. 4. 122 Kriittinen kohtauskulma on merkitty siiven polaarikuvaajaan numerolla (katso PPL(A) 080-02): 5. 6. 4. 1. 123 Minimivastuksen kohtauskulma on merkitty polaarikuvaajaan numerolla (katso PPL(A) 080-02): 5. 3. 7. 4. 124 Millä siipimuodolla on suurin indusoitu vastus? Trapetsisella. Suorakulmaisella. Elliptisellä. Kaksoistrapetsisella. 125 Jos ilmavirtauksen nopeus kaksinkertaistuu, niin vastuskerroin: Nelinkertaistuu. Kaksinkertaistuu. Kuusinkertaistuu. Pysyy samana. 21
126 Kuinka monta prosenttia sakkausnopeus suunnilleen kasvaa, jos siipikuormitus kasvaa 15%? 15%. 20%. 7%. 0%. 127 Kuinka paljon suunnilleen kasvaa miniminopeus (sakkausnopeus), jos massa lisääntyy 20%? 20%. 120%. 0%. 10%. 128 Jos lentokoneen massa on 3000 naulaa, niin kuinka paljon rakenteiden pitää kantaa kuormaa, jos kallistuskulma vaakalennossa on 20 astetta? (Katso PPL(A) 080-01) 4.000 lbs. 3.350 lbs. 3.180 lbs. 3.000 lbs. 129 Jos lentokoneen massa on 4.600 naulaa, niin kuinka paljon rakenteiden pitää kantaa kuormaa, jos kallistuskulma on 50 astetta? (Katso PPL(A) 080-01) 5.400 lbs. 8.180 lbs. 9.200 lbs. 7.160 lbs. 130 Mikä on suurin sallittu kallistuskulma vaakalennossa, jos lentokoneen maksimikuormituskerroin on 2.5G? (Katso PPL(A) 080-01) 60. 50. 55. 66. 131 Mikä on suurin sallittu kallistuskulma, jos rajoittava kuormitusmonikerta on +3,8 G? (Katso PPL(A) 080-01) 70. 67. 53. 75. 22
132 Mikä on kuormitusmonikerta vaakakaarrossa 60 kallistuksella? (Katso PPL(A) 080-01) 2.0 G. 1.5 G. 0.5 G. 1 G. 133 Suurimmasta ilmanopeudesta, jolla lentäjä voi hetkellisesti vetää ohjaussauvan täysin taakse vaurioittamatta lentokoneen rakenteita, käytetään lyhennettä: VA. VS. VB. VFE. 23
PRINCIPLES OF FLIGHT Appendix PPL(A) 080-01 LAPL(A)/PPL(A) question bank 24
PRINCIPLES OF FLIGHT Appendix PPL(A) 080-02 LAPL(A)/PPL(A) question bank 25