Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3 KARTTULA... 8 3.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 8 3.2 Energiatase... 9 4 HIILINIELUT... 10 5 YHTEENVETO... 10

3 1 JOHDANTO Kuopio on liittynyt vuonna 1997 kuntien ilmastokampanjaan, johon sisältyy muun muassa paikallisten päästötavoitteiden asettaminen sekä ilmastonsuojelua koskevan ohjelman laatiminen ja toteuttaminen. Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi 6.4.2009 Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman vuosille 2009-2020. Se sisältää kuusi päämäärää, joihin sisältyy 26 erillistä tavoitetta. Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma on osa Kuopion kaupungin ympäristöstrategiaa. Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman ensimmäisen päämäärän mukaan kasvihuonekaasupäästöjä Kuopiossa tulee vähentää vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kuopiossa kasvihuonekaasupäästöjä on laskettu vuosille 1990, 1998, 1999, 2001, 2006 ja 2009. Karttulan alueelle tehtiin ensimmäinen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta vuodelle 2009, joten aiempia vertailutuloksia ei sieltä ole. Kaikki tässä raportissa esitettävät tulokset ovat kulutusperusteisia. Hiilidioksidiekvivalentit (CO2-ekv) ilmaistaan massana (tonnia vuodessa) siten, että metaanin ja typpioksiduulin vaikutukset on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta eli globaalia lämmityspotentiaalia 100 vuoden tarkastelujaksona.

4 2 KUOPIO 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasutase Kuopion kasvihuonekaasupäästöjä on laskettu vuosille 1990, 1998, 1999, 2001, 2006 ja 2009. Kuvassa 1 esitetään Kuopion kulutusperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen eritellyt sekä yhteenlasketut määrät CO2-ekvivalentiksi muutettuina. Kuopion kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2009 olivat CO2-ekvivalentiksi muutettuina yhteensä 1 019 800 tonnia, eli noin 11,1 tonnia asukasta kohden. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 7 % ja vuoteen 1990 verrattuna vähenivät noin 1 %. Valtakunnallisella tasolla vuoden 2009 kokonaispäästöt olivat poikkeuksellisen pienet ja päästökauppasektorin päästöt vähenivät 23 % vuodesta 2008. Ilmastopoliittisen ohjelman mukaisen tason saavuttamiseksi tulisi vuonna 2020 Kuopion kasvihuonekaasupäästöjen olla CO2-ekvivalentiksi muutettuina korkeintaan 620,7 tonnia. Tämä tarkoittaa noin 39 % vähennystä vuoden 2009 tasoon nähden. Kuva 1. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt eriteltynä ja yhteensä (1000 t CO2-ekv) Taulukossa 1 ja kuvassa 2 havainnollistetaan yksityiskohtaisesti tarkasteluvuosien välisiä muutoksia ja eri päästölähteiden osuuksia. Taulukossa 1 esitetään lisäksi kunkin päästölähteen prosentuaalinen muutos vuosien 1990 ja 2009 välillä.

5 Taulukko 1. Kuopion kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt (1000 t CO2-ekv) PÄÄSTÖLÄHDE 1990 1998 1999 2001 2006 2009 MUUTOS Kaukolämpö 318,1 386,1 366,2 392,5 361,7 400,3 + 26 % (1990 2009) Sähkölämmitys 30,0 46,1 42,2 31,7 + 6 % (1990 2009) Erillislämmitys 66,8 44,1 44,1 61,4 30,3 27,8-58 % (1990 2009) Muu sähkö (1998 & 1999: Muu sähkö ja Sähkölämmitys yhdistetty) 149,5 213,7 245,4 258,5 236,2 206,5 + 38 % (1990 2009) Muu polttoaine (teollisuus ja työkoneet) 259,3 167,6 146,5 185,7 216,5 181,3-30 % (1990 2009) Liikenne 140,3 144,0 164,3 142,9 172,2 139,8-0 % (1990 2009) Jätehuolto 46,9 55,5 59,0 38,3 17,1 10,7-77 % (1990 2009) Maatalous 23,6 16,4 14,3 17,4 18,1 21,8-8 % (1990 2009) Yhteensä 1034,5 1027,4 1039,9 1142,8 1094,4 1019,8-1 % (1990 2009) Kuva 2. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt eriteltynä (1000 t CO2-ekv) Päästöt kaukolämmöstä Kasvihuonekaasupäästöt kaukolämmöstä olivat hiilidioksidin osalta 395 500 tonnia, metaanin osalta 10,9 tonnia ja typpioksiduulin osalta 14,7 tonnia. CO2-ekvivalentiksi muutettuna kaukolämmön kulutuksesta aiheutui päästöjä 400 300 tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt kasvoivat noin 11 % ja vuoteen 1990 verrattuna kasvoivat noin 26 %.

6 Päästöt sähkölämmityksestä Kasvihuonekaasupäästöt sähkölämmityksestä olivat hiilidioksidin osalta 31 300 tonnia, metaanin osalta 1,0 tonnia ja typpioksiduulin osalta 1,2 tonnia. CO2-ekvivalentiksi muutettuna sähkölämmityksestä aiheutui päästöjä 31,7 tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 25 % ja vuoteen 1990 verrattuna kasvoivat noin 6 %. Erillislämmityksen päästöt Erillislämmityksen energiankäytön ja päästöjen laskenta perustuu rakennuskantatietoihin sekä käytettyjen polttoaineiden lämpöarvoihin. Erillislämmityksen hyötyenergianmääriin ei sisälly teollisuusrakennusten lämmitystä, joka on laskettu erikseen ohjelman teollisuuden energia kohtaan. Lämmitykseen tarvittavan hyötyenergian lähtöarvona käytettiin 55 kwh/m 3 /a ja eri polttoaineiden hyötysuhteina KASVENER ohjeessa ilmoitettuja hyötysuhteita. Polttoaineita kulutettiin yhteensä 175,5 GWh. Erillislämmityksestä aiheutui hiilidioksidipäästöjä 27 100 tonnia, metaanipäästöjä 15,1 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 1,3 tonnia. CO2-ekvivalentiksi muutettuna erillislämmityksestä aiheutui päästöjä 27 800 tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 8 % ja vuoteen 1990 verrattuna vähenivät noin 58 %. Päästöt muussa sähkön käytössä Muu sähkön käyttö tarkoittaa kokonaissähkönkulutusta, lukuun ottamatta erikseen laskettuja lämmityksen ja liikenteen osuuksia. Muusta sähkön käytöstä aiheutui hiilidioksidipäästöjä 203 800 tonnia, metaanipäästöjä 7,0 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 8,1 tonnia. CO2- ekvivalentiksi muutettuna muusta sähkön käytöstä aiheutui päästöjä 206 500 tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 13 % ja vuoteen 1990 verrattuna kasvoivat noin 38 %. Päästöt muussa polttoaineiden käytössä Muuhun polttoaineiden käyttöön kuuluvat teollisuuden ja työkoneiden aiheuttamat päästöt. Näistä aiheutui hiilidioksidipäästöjä 178 400 tonnia, metaanipäästöjä 17,9 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 7,9 tonnia. CO2-ekvivalentiksi muutettuna muusta polttoaineiden käytöstä aiheutui päästöjä 181 300 tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 16 % ja vuoteen 1990 verrattuna vähenivät noin 30 %. Liikenteen päästöt Liikenteen suorite vuonna 2009 oli 683,6 milj. km. Liikenteestä aiheutui hiilidioksidipäästöjä 137 600 tonnia, metaanipäästöjä 11,5 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 6,4 tonnia. CO2- ekvivalentiksi muutettuna liikenteestä aiheutui päästöjä 139 800 tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 19 % ja vuoteen 1990 verrattuna noin ± 0 %. Liikenteen osalta laskennasta puuttuvat vesiliikenteen ja rautatieliikenteen tiedot, joita ei ollut käytettävissä laskennan aikana. Näiden vaikutus on kokonaisuuden kannalta kuitenkin pieni.

7 Jätehuollon päästöt Kuopion jätehuollon kannalta merkittävimmät päästölähteet ovat Kuopion Veden jätevedenpuhdistamot ja Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskus. Jätekeskuksen kokonaisjätemääristä on huomioitu vain tarkasteltavan kunnan osuus. Osuuksien määrityksessä on käytetty Jätekukon antamia arvioita. Jätevesien käsittelyssä on huomioitu kaikki Kuopion jätevedenpuhdistamot. Vuonna 2009 jätevesien käsittelystä aiheutui metaanipäästöjä 97,2 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 12,9 tonnia. Loppusijoitetusta jätteestä aiheutui metaanipäästöjä 169,3 tonnia ja kompostoidusta jätteestä 24,8 tonnia. Kompostoidusta jätteestä aiheutui myös 1,8 tonnia typpioksiduulipäästöjä. CO2-ekvivalentiksi muutettuna jätehuollosta aiheutui päästöjä yhteensä 10 700 tonnia. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät noin 37 % ja vuoteen 1990 verrattuna vähenivät noin 77 %. Loppusijoitettavan jätteen määrää on saatu merkittävästi vähennettyä ja kaatopaikkatoiminta on keskittynyt Heinälamminrinteen jätekeskukseen, mikä vaikuttaa tuloksiin. Jätehuollon raportoinnin muuttuminen ja tulkinta sekä esimerkiksi eri kuntien osuuksien arviointi jätteiden kokonaismääristä voivat aiheuttaa laskentaan virhettä. Aiempiin tuloksiin verrattuna loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä on huomattavasti pienempi. KASVENER ohjelma käyttää yhdyskuntajätteen eloperäisen aineksen osuutena noin 36 %, jolloin erot loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrien laskennassa voivat aiheuttaa virhettä metaanin kokonaispäästöihin. Maatalouden päästöt Vuonna 2009 Kuopiossa oli 7721 RR601-raportin mukaista kotieläintä. Eläinten ruuansulatuksesta aiheutuneet metaanipäästöt olivat 335,2 tonnia ja lannankäsittelystä aiheutuneet 32,9 tonnia. Typpioksiduulia vapautui lannankäsittelystä 4,2 tonnia. RR602-raportin mukaan Kuopiossa oli vuonna 2009 viljelyalaa 8359 ha. Tästä aiheutuneet tyyppioksiduulipäästöt olivat noin 41 tonnia. CO2-ekvivalentiksi muutettuna maataloudesta aiheutui yhteensä 21 800 tonnia päästöjä. Vuoteen 2006 verrattuna päästöt kasvoivat noin 20 % ja vuoteen 1990 verrattuna vähenivät noin 8 %. Metaanipäästöt ovat laskeneet eläinkannan pienentyessä ja typpioksiduulipäästöt lisääntyneet peltoalan kasvaessa. Huomioitavaa on, että kokonaisviljelyalan laskentatapa vaikuttaa merkittävästi maatalouden tulokseen typpioksiduulipäästöjen kautta. Muut päästöt Välillisesti vaikuttavia päästöjä syntyi 4147,9 tonnia hiilimonoksidia, 437,4 tonnia hiukkasia, 1754,5 tonnia rikkidioksidia ja 2 312,1 tonnia typen oksideja. Päästöt ovat vähentyneet kaikkien komponenttien osalta vuosiin 2006 ja 1990 verrattuna.

8 2.2 Energiatase Kuopion primäärienergiankulutus vuonna 2009 oli 3 813,4 GWh. Vuoteen 2006 verrattuna energian kulutus väheni 13 % ja vuoteen 1990 verrattuna lisääntyi 6 %. Taloudellisen taantuman vaikutus osaltaan laski energian kulutusta, mikä näkyy myös valtakunnan tasolla. Vuoden 2009 primäärienergiasta 270,2 GWh oli ostettua ja 3 543,2 GWh Kuopiossa tuotettua. Vuoteen 2006 verrattuna ostetun energian määrä on laskenut melkein 50 %. Merkittävin energiantuotannon polttoaine on turve, jota Kuopion Energia ja Savon Sellu Oy käyttävät. Turvetta käytettiin energiantuotannossa 13 % vähemmän kuin vuonna 2006. Asukasta kohden primäärienergian kulutus oli 41 468 kwh. Primäärienergian kulutus jakautui eri sektoreille lähes samoissa suhteissa kuin vuonna 2006. Teollisuuden kulutuksen osuus primäärienergiasta oli noin 28 % ja rakennusten lämmityksen osuus noin 38 %. Liikenteen osuus oli puolestaan noin 17 %. Sähköä tuotettiin 889,7 GWh, josta 83 % oli omaa tuotantoa. Sähkön tuotanto kasvoi vuoden 2006 tuloksiin verrattuna noin 3 % ja vuoden 1990 tuloksiin noin 7 %. Asukasta kohden sähkön kulutus oli 9 674 kwh. Energiateollisuuden tilastojen mukaan sähkön kulutus on kasvanut verrattuna vuoteen 2008. Sähkön käytön jakautumisessa on huomioitava, että energiateollisuuden käyttämässä jaossa, johon laskenta perustui, julkinen ja palveluiden sähkön käyttö on yhdistetty julkisen sektorin alle eikä palveluiden osuutta ole saatavilla erikseen. 3 KARTTULA 3.1 Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasutase Karttulan kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2009 olivat CO2-ekvivalentiksi muutettuina yhteensä 19 800 tonnia, eli noin 5,6 tonnia asukasta kohden. Kokonaispäästö on noin 2 % Kuopion vastaavasta. Päästöt kaukolämmöstä ja sähkölämmityksestä Karttulan kaukolämpö tuotetaan Savon Voima Lämpö Oy:n lämpökeskuksessa. Lämpökeskuksen aiheuttamat päästöt olivat hiilidioksidin osalta 1 700 tonnia, metaanin osalta 0,1 tonnia ja typpioksiduulin osalta 0,1 tonnia. Näistä aiheutuu CO2-ekvivalenttipäästöjä yhteensä 1 700 tonnia. Karttulassa ei ole omaa sähköntuotantoa. Tietoja kaukolämmön jakautumisesta eri sektoreille ei ollut saatavilla. Erillislämmityksen päästöt Kiinteistökohtainen lämmitys aiheutti hiilidioksidipäästöjä 1 900 tonnia, metaanipäästöjä 2,8 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 0,2 tonnia. CO2-ekvivalenttina tämä vastaa 2000 tonnia.

9 Päästöt muussa sähkön käytössä Sähkölämmityksen aiheuttamat CO2-ekvivalenttinpäästöt olivat 600 tonnia ja muun sähkön käytön 500 tonnia. Päästöt muussa polttoaineiden käytössä Tarkasteluvuotena työkoneiden käytöstä aiheutui hiilidioksidipäästöjä 1 800 tonnia ja metaanipäästöjä 0,4 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 0,1 tonnia. CO2-ekvivalenttina tämä vastaa 1 900 tonnia. Liikenteen päästöt Liikenteen suorite oli 41,3 milj. kilometriä. Liikenteestä aiheutui hiilidioksidipäästöjä 7 400 tonnia, metaanipäästöjä 0,7 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 0,4 tonnia. CO2-ekvivalenttina liikenteen osuus oli 7 500 tonnia. Jätehuollon päästöt Pääosa Karttulan jätteistä käsitellään Kuopion jätekeskuksessa. Jätehuollon lähtötiedot perustuvat Jätekukon arvioihin. Karttulan jätevedet käsitellään kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla. Loppusijoituksesta aiheutui 0,5 tonnia metaanipäästöjä. Kompostoinnista aiheutui 0,7 tonnia metaani- ja 0,1 tonnia typpioksiduulipäästöjä. Jäteveden käsittelystä syntyi 3,0 tonnia metaanipäästöjä. CO2-ekvivalenttina jätehuollon osuus oli yhteensä 100 tonnia. Maatalouden päästöt Karttulassa oli vuoden 2009 RR601-raportin mukaan 1 439 kotieläintä, joiden ruuansulatuksesta aiheutui 102,7 tonnia metaanipäästöjä. Lannan käsittelystä aiheutui metaanipäästöjä 9,2 tonnia ja typpioksiduulipäästöjä 1,2 tonnia. Viljelyalaa oli RR602-raportin mukaan 1 656 ha, josta vapautui typpioksiduulia 8,9 tonnia. CO2-ekvivalenttina maatalouden osuus oli yhteensä 5 500 tonnia. Muut päästöt Välillisesti vaikuttavia päästöjä syntyi 295,5 tonnia hiilimonoksidia, 25,3 tonnia hiukkasia ja 8,5 tonnia rikkidioksidia sekä 51,7 tonnia typen oksideja. 3.2 Energiatase Karttulan primäärienergian kulutus vuonna 2009 oli yhteensä 126,4 GWh. Energian tuotannosta 68,9 GWh eli 55 % oli omaa tuotantoa. Merkittävin polttoaine energiantuotannossa oli Savon Voiman lämpökeskuksen käyttämä raskas polttoöljy. Asukasta kohti primäärienergian kulutus oli 35 929 kwh. Sähkön kulutus oli yhteensä 30,5 GWh. Tästä saadaan asukaskohtaiseksi kulutukseksi 8 669 kwh.

10 4 HIILINIELUT Hiilinielut eivät kuulu KASVENER laskentaa ja tarkkojen lähtötietojen saaminen on vaikeaa. Metsäntutkimuslaitoksen tilastoista voidaan kuitenkin saadaan yleiskäsitystä metsien ja soiden tilanteesta koko Pohjois-Savon alueella. Käytettävissä olevat tilastot ovat vuodelta 2008. Vuonna 2008 Pohjois-Savossa oli metsämaata 1 333 000 ha. Suoaluetta oli puolestaan 327 000 ha, josta ojittamattomien soiden osuus oli 69 000 ha. Puuston kokonaistilavuus oli 166 milj. m 3. Vuotuinen kasvu oli 6,5 milj. m 3 ja poistuma 6,39 milj. m 3. Arvio perustui Etelä-Savon vuoden 2000 kasvihuonekaasutaseen laskennassa käytettyihin kertoimiin. Kertoimet ovat hiilen sitoutuminen puustoon 370 kg /kasvukuutio, metaanin poistuma 2,0 kg /ha ja typpioksiduulin päästö 0,2 kg /ha. Soiden vaikutusta arvioidessa hiilen vuotuiseksi poistumaksi arvioidaan 260 kg/ha ja metaanin päästöksi 250 kg/ha. Ojitettujen soiden kohdalla metaanin vuotuiseksi päästöksi arvioidaan 50 kg/ha ja typpioksiduulin päästöksi 1 kg/ha. Edellä mainittuja kertoimia käyttäen puuston aiheuttamaksi hiilidioksidin poistumaksi saadaan 148 962 t/a, metsämaan aiheuttamaksi metaanin poistumaksi saadaan 2 666 t/a ja typpioksiduulipäästöiksi 266 t/a. CO2-ekvivalenttina nieluvaikutukseksi tulisi yhteensä 122 468 t/a. Soiden osalta hiilidioksidia sitoutuu 65 660 t/a ja metaania syntyy 20 700 t/a. Typpioksiduuli syntyy 69 t/a. Yhteensä soista aiheutuisi siis CO2-ekvivalenttipäästöjä 390 430 t/a. 5 YHTEENVETO Kasvihuonekaasu- ja energiatase Kuopion osalta noudattavat pitkälti valtakunnallista suuntausta. Taloudellinen taantuma on laskenut vuoden 2009 päästömääriä ja energiankulutusta vaikka lämmitysenergiaa tarvittiin enemmän kuin vuonna 2008. Taantumalla voi olla merkitystä myös syntyviin jätemääriin kulutuksen vähenemisen kautta. Merkittävin ero valtakunnalliseen suuntaukseen on Kuopion sähkön tuotannossa ja kulutuksessa, jotka ovat kasvaneet. Kuitenkin näiden kohdalla on merkittävää vuotuista vaihtelua ja energianteollisuuden lähtötietojen perusteella sähkön kulutus on lisääntynyt edellisvuodesta. CO2-ekvivalenttipäästö asukasta kohden on Kuopiossa vaihdellut 11 13 tonnin välillä, mihin myös 2009 tulokset osuvat. Päästöt ja energiankulutus jakautuvat eri sektoreille pitkälti samoissa suhteissa kuin 2006. Polttoaineiden suhteet energiantuotannossa ovat pysyneet lähes samoina kuin vuonna 2006. Turpeen käytön, erillislämmityksen ja ostosähkön väheneminen sekä Sasmox Oy:n tuotannon loppuminen tuovat osaltaan eroa tarkasteluvuosien tuloksiin. Kuopion Energian ja Savon Sellun tuotantojen vuotuiset vaihtelut ohjaavat teollisuuden päästöjä ja vaikuttavat merkittävästi päästö- ja energiataseeseen. Karttulasta ei ole tehty aiempaa laskentaa, johon tuloksia voisi verrata. Karttulan CO2-ekv ja energiatase sekä asukaskohtaiset tulokset ovat realistisia verrattuna Kuopion vastaaviin, kun otetaan huomioon väkiluvut ja erityispiirteet kuten teollisuuden määrä. Hiilinielujen vaikutusta ei oteta huomioon, koska laskennan lähtötiedot koskevat koko Pohjois-Savoa ja edellistä vuotta. Lisäksi laskenta perustuu kirjallisuuden suuntaa antaviin kertoimiin eikä vesistöjen vaikutusta ole mukana.