ELÄMÄN EVÄÄT ELÄVÄLTÄ MAASEUDULTA

ELÄMÄN EVÄÄT ELÄVÄLTÄ MAASEUDULTA VARSINAIS-SUOMEN JOKIVARSIKUMPPANIT RY:N PAIKALLINEN STRATEGIA 2014-2020 13.6.2013 1

SISÄLLYSLUETTELO STRATEGIAN KATTAMA KOHDEALUE JA VÄESTÖMÄÄRÄ... 3 Alueen kuvaus... 3 STRATEGIAN KUVAUS JA TAVOITTEET... 5 1. Voimistuva yhteisöllisyys ja mahdollisuus vaikuttaa omiin elinolosuhteisiin... 6 2. Luonto- ja kulttuuriympäristön ylläpitäminen ja kehittäminen... 11 3. Mikroyritykset maaseudun voimavarana... 16 HANKKEIDEN VALINTAKRITEERIT... 19 JOKIVARSIKUMPPANIEN ALUEEN OPPIMISSUUNNITELMA... 20 AKTIVOINNILLA JA VIESTINNÄLLÄ STRATEGISIIN TAVOITTEISIIN... 21 STRATEGIAN RAHOITUSSUUNNITELMA... 22 STRATEGIAN HALLINTO JA SEURANTA... 22 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry... 22 Työnjako Leader-toimintaryhmien ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen välillä... 23 Strategian seuranta... 23 STRATEGIAPROSESSI... 24 2

STRATEGIAN KATTAMA KOHDEALUE JA VÄESTÖMÄÄRÄ Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n toiminta-alueeseen kuuluu ohjelmakaudella 2014 2020 kahdeksan varsinaissuomalaista kuntaa: Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki ja Somero. Alueen yhteenlaskettu väestömäärä oli vuoden 2013 alussa 46 366 henkilöä. Alueen väestöstä hieman yli 14 000 henkilöä asuu alueen kahdessa maaseudun paikalliskeskuksessa eli Somerolla ja Loimaalla. Hiukan alle 7 000 henkilöä asuu kaupungin läheisellä maaseudulla ja hiukan yli 20 000 henkilöä ydinmaaseudulla. Edellä mainittujen kuntien alueet ovat kuuluneet Jokivarsikumppanien alueeseen jo kahdella aikaisemmalla Leader-kaudella, joten alueelle on kehittynyt tiivis paikallisen kehittämisen kulttuuri. Vaikka erilaiset kuntakentän uudelleenjärjestäytymiseen liittyvät keskustelut vievät alueen eri osia vaihtelevasti eri suuntiin, on alueen ruohonjuuritason toimijoiden keskinäinen yhteistyö vakaalla pohjalla ja entisestään vahvistunut erilaisten paikallisen kehittämisen toimenpiteiden kautta. Alueen toimijoille on syntynyt kolmen aikaisemman Leader-kauden kuluessa paljon osaamista hankkeiden toteuttamiseen. Hankerahoituksen kokoaminen on ollut pääosin helppoa, sillä yksityistä rahoitusta on ollut saatavilla kohtuullisen helposti ja talkootyöhön löytyy innostunutta väkeä. Ohjelmakaudella 2007-2013 yksityistä rahoitusta on kertynyt merkittävästi yli tavoitellun 35 %. Kunnat ovat myös helpottaneet hankkeiden toteutusta auttamalla hankkeiden toteuttajia väliaikaisrahoituksen järjestämisessä. Alueen kuvaus Asukkaat Alueen hieman yli 46 000 asukkaasta alle 15-vuotiaita on noin 16,5 %, 15-64-vuotiaita noin 59,8 % ja yli 64- vuotiaita noin 23,7 %. Väestön ikärakenne vaihtelee alueen eri osissa melko paljon. Kun Aurassa, Oripäässä ja Tarvasjoella alle 15-vuotiaiden osuus ylittää 20 % väestömäärästä, on sama osuus Somerolla, Loimaalla ja Koskella alle 15 %. Alueen yli 64-vuotiaiden osuus on noin viisi prosenttiyksikköä valtakunnallista keskiarvoa korkeampi ja 15-64-vuotiaiden osuus puolestaan saman verran matalampi. Alueen väestöstä noin 1,8 % on ulkomaan kansalaisia. Alueella käy paljon vapaa-ajan asukkaita, sillä alueella on yli 4 500 kesämökkiä. Alueen asukkaiden työssäkäyntialue vaihtelee paljon sen mukaan, kuinka lähellä Turkua tai Saloa alue sijaitsee. Työssäkäyntialueeseen vaikuttaa myös kunnan alueella alkutuotannossa olevien työpaikkojen määrä. Auran ja Tarvasjoen asukkaista noin 35 % työskentelee omassa kunnassa olevassa työpaikassa, kun Loimaalla vastaava osuus on lähes 80 % ja Somerolla lähes 70 %. Edellä mainituista tekijöistä seuraa, että alueella on hyvin erilaisia yhteisöllisiä tarpeita ja niitä varten on syntynyt laaja joukko yhdistyksiä. Alueella toimii noin 60 kyläyhdistystä tai kyläyhdistyksen tehtäviä hoitavaa yhdistystä. Lisäksi alueella toimii ainakin kaksinkertainen määrä muita yhdistyksiä, jotka edistävät ja ylläpitävät yhteisöllistä toimintaa. Leader-hankkeiden toteuttajina alueella onkin ollut melkein yhtä paljon kyläyhdistyksiä kuin tiettyyn teemaan tai toimintaan keskittyviä yhdistyksiä. 3

Alla olevassa taulukossa on alueen väkiluvun lisäksi kuvattu muutamia tekijöitä, jotka tuovat esiin alueen sisäisiä eroavuuksia sekä alueen eroavuutta valtakunnallisiin keskiarvoihin nähden. Kunta Väkiluku Vanhushuoltosuhde (yli 64-vuotiaat sataa 15-64.- vuotiasta kohti) Lapsihuoltosuhde (0-14-vuotiaat/sataa 15-64.- vuotiasta kohti) Työpaikat alkutuotannossa (% kaikista työpaikoista) Aura 3971 22,2 32 5,2 % Koski Tl 2450 46,5 24,8 20,1 % Loimaa 16737 39,7 24 10,5 % Marttila 2017 39 25,5 23,9 % Oripää 1434 37,4 34,7 29,2 % Pöytyä 8569 34,2 29,5 17,8 % Somero 9229 46,1 25,4 15,8 % Tarvasjoki 1959 30,4 33,6 12,0 % Yhteensä 46366 Koko maa 27,7 Koko maa 25,5 Koko maa 3,7 % Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton kuntanavigaattori Elinkeinotoiminta Jokivarsikumppanien alueen elinkeinojen kehitys on vakaalla pohjalla, sillä se pohjautuu paljolti pienten ja keskisuurten yritysten omaan tuotekehitykseen ja erikoistumiseen. Alueella on noin 5 000 yritystoimipaikkaa. Alueelle on keskittynyt paljon kone- ja metalliteollisuutta. Alueella on myös mekaanista puuteollisuutta, rakennusmateriaaliteollisuutta ja elintarviketeollisuutta. Maataloudella on vahva perinne alueella; alue on Varsinais-Suomen maatalousvaltaisinta aluetta. Maatalousyritykset ovat kasvuhakuisia ja tulevaisuuteen suuntautuneita. Palvelusektorilla maaseutumatkailu on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina. Alueen työpaikoista noin puolet on palvelusektorilla, kolmasosa jalostuksessa ja noin viidennes alkutuotannossa. Jalostuksen ja alkutuotannon suhteen alueen eri osien erot ovat melko suuret. Kun Aurassa alkutuotannossa on vain noin 5 % työpaikoista, on Oripäässä vastaava osuus lähes 30 %. Jalostuksessa Tarvasjoen osuus on yli 35 % kun Marttilassa osuus jää alle 19 %. Valtakunnallisesti katsottuna alueella on huomattavasti keskimääräistä enemmän työpaikkoja alkutuotannossa ja vähemmän palvelusektorilla. Luonto- ja kulttuuriympäristö Alueen luonto- ja kulttuuriympäristö ovat hyvin monipuolisia. Maisemaa hallitsevat pelto- ja harjumaisemat, joita Aurajoki, Loimijoki ja Paimionjoki halkovat. Paimionjokilaakso on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi sekä valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Osa jokilaaksosta kuuluu myös Natura-suojelualueeseen. Auran ja Pöytyän kautta kulkeva Aurajokilaakso muodostaa valtakunnallisesti tärkeän maisema-alueen. Pöytyällä 4

sijaitsevat Vaskijärven luonnonpuisto, osa Kurjenrahkan kansallispuistosta ja osa Kuhankuonon retkeilyreitistöä. Loimaan ja Oripään alueella sijaitsee retkeilyreitistö Harjureitti, joka kulkee Lounais- Suomen ainoaa yhtenäistä harjujaksoa myöten. Somerolta löytyvät Häntälän notkot, jotka ovat Rekijoen jääkauden jälkeen uurtamia laaksoja. Notkot muodostavat merkittävän perinnebiotooppialueen ja ne kuuluvat osana Rekijokilaakson Natura-alueeseen. Someron järvet ovat monimuotoisia vaihdellen tummavetisistä metsäjärvistä harjunmaastojen kirkasvetisiin järviin. Alueen historialliset kulkureitit yhdistävät luonto- ja kulttuuriympäristöä alueen eri kohdissa. Hämeen Härkätie ja Paimionjoki kulkevat monin paikoin yhdessä, samoin Aurajoki ja Varkaantie. Alueen läpi kulkee myös Huovintie, joka on yhdessä Hämeen Härkätien kanssa suomen vanhimpia maanteitä. Jokivarsikumppanien alueen kulttuuriympäristöä luonnehtii paikallisuus ja omaleimaisuus. Loimaalta löytyy Alpo Jaakolan patsaspuisto ja Somerolla on Rauli Badding Somerjoen perheen perustama kioski Paratiisi. Oripään kunta on avannut yleisölle Syrjämän ateljeekodin Villa Villen ja Koskella sijaitsee Yrjö Liipolan taidemuseo. Marttilassa toimii Nostalgia-museo ja Tarvasjoella sijaitsee Gustaf Mauritz Armfeltin syntymäkoti. Aurassa Toivo Anttilan töitä esitellään sekä virtuaalimuseossa että kunnan kirjastossa. Pöytyällä Mäkiäisten työväentalo on paitsi kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde, myös vilkas yhteisöllisen toiminnan paikka. Alueella toimii useita yhdistyksiä, jotka vastaavat laajasta kulttuuritarjonnasta. Kylä- ja kotiseutuyhdistykset vastaavat useista yhteisöllisistä tapahtumista ja ylläpitävät paikallisia perinteitä. Eri teemoihin keskittyviä yhdistyksiä löytyy puhallinsoittokunnista aina Suomen kuunnelmayhdistykseen. Somerolla yhdistykset ovat perustaneet Someron Kulttuuri ry:n, joka tuottaa kaupungin kulttuuripalvelut yhdistysten yhteistyönä. Alueella toimii lukuisa määrä teattereita, mm. Loimaan Haara-Onkijoen kyläteatteri, joka on palkittu mm. Valtakunnallisen Harrastajateatterikesän parhaasta esityksestä. Liikunnallisesta kulttuurista vastaavat alueen lukuisat urheiluseurat. Alueen erityispiirteenä voidaan mainita vilkas tanssilavakulttuuri, sillä alueella toimii kymmenkunta tanssilavaa, mm. Yläneen Valasranta ja Someron Esakallio. Tanssilavoja pitävät yllä kyläyhdistykset ja harrasteyhdistykset ja lavakulttuuri onkin vahva yhteisöllisen toiminnan osoitus. STRATEGIAN KUVAUS JA TAVOITTEET Varsinais-Suomen jokivarsikumppanien alueen paikallisen strategian painopisteet säilyvät suhteellisen samoina kuin vuosina 2007-2013 toteutetun Elämää ja elinkeinoja! kehittämisohjelman painopisteet. Painopisteiden sisällöt ovat säilyneet edelleen alueen tärkeimpinä kehittämiskohteina. Painopisteiden sisällä tehdään kuitenkin uusia kohdennuksia ja pyritään löytämään innovatiivisia tapoja edistää painopisteiden tavoitteita. Yhteisöllisyyden osalta uutena painotuksena on kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistyön voimistaminen sekä kylätoiminnan laajentaminen kyläohjelmien ja alueiden välisen kyläyhteistyön suuntaan. Myös luonto- ja kulttuuriympäristön osalta korostetaan aiempaa vahvempaa yhteistyötä kaikkien kolmen sektorin kesken. Elinkeinotoiminnan osalta painotetaan aikaisempaa enemmän tuotekehitystä sekä maaseudulle tärkeiden palveluiden tarjoamista. Kansainvälistä hanketoimintaa tuodaan aikaisempaa vahvemmin kaikille kolmelle painopistealueelle. Tässä kehittämisstrategiassa kolmannella sektorilla tarkoitetaan yhdistyksiä ja muita yleishyödyllisten periaatteiden mukaisesti toimivia tahoja. Julkisella sektorilla tarkoitetaan kaikkia julkisen tehtävän omaavia 5

organisaatiota. Yksityisellä sektorilla tarkoitetaan yrityksiä ja muita organisaatioita, joiden toiminta perustuu liiketaloudellisen voiton tuottamiseen. 1. Voimistuva yhteisöllisyys ja mahdollisuus vaikuttaa omiin elinolosuhteisiin Analyysi alueen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista VAHVUUDET alueella paljon aktiivista kolmannen sektorin toimintaa kolmella kunnalla kylien neuvottelukunta, ja muitakin merkkejä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön tiivistymisestä kylätoiminnan lisäksi paljon muita aktiivisia yhdistyksiä, jotka toteuttavat yhteisöllisiä hankkeita paljon kyläsuunnitelmia tehty toimivat kyläasiamiespalvelut vahva paikallinen identiteetti ja kulttuuriperinne HEIKKOUDET kyliä, joissa ei lainkaan kylätoimintaa lähidemokratian välineitä ei kaikilla alueilla osata käyttää oikein/riittävästi julkisten liikenneyhteyksien puuttuminen estää kylien välistä toimintaa ja vuorovaikutusta palveluiden keskittäminen lisää joskus kustannuksia hankerahoituksen vaikeaselkoinen lainsäädäntö ja monitulkintaisuus sekä pitkät viiveet rahoituksen saamisessa vähentävät kiinnostusta rahoitusta edellyttävään kehittämiseen MAHDOLLISUUDET väestömäärä ei vähene olennaisesti kuntaliitosten uhka lisää kylätoiminta-aktiivisuutta yhteistyön kehittäminen kylien välillä alueelle muuttavat maaseutumyönteiset ihmiset vapaa-ajan asukkaiden ja maahanmuuttajien aktivointi yhteisölliseen toimintaan lasten kiintyminen kotiseutuunsa nuoret oppivat arvostamaan omaa kotiseutuaan kansainvälisten hankkeiden kautta luottamuksen lisääminen toimijoiden ja rahoittajien kesken hyvien esimerkkien levittäminen toimijoille UHAT mahdollisten isojen kuntaliitosten vaikutus lähidemokratiaan ja ihmisten aktiivisuuteen julkisen sektorin resurssien väheneminen mahdollistaa jatkossa vain perustehtävien hoitamisen; kehittäminen ja vähenee eikä mahdollisuutta tukea kolmannen sektorin kehittämistyötä lähipalveluiden nopea heikkeneminen eri palveluihin liittyvät tiukat säädökset estävät palvelujen innovatiivisen yhdistelemisen nuoria henkilöitä ei saada mukaan yhteisölliseen toimintaan alueen ääni ei kuulu maakuntatason tai valtakunnallisille päättäjille osa nuorista kokee, että maaseudulla ei ole tulevaisuutta valtakunnallinen viestintä, joka korostaa maaseudun haittapuolia olemassa olevien rakenteiden (kyläkoulut ja muut kylien yhteiset toiminnot) purkamisen vaikutus yleiseen hyvinvointiin Nykytila Kylätoiminta ja muu yhteisöllinen toiminta on vahvistunut ja monipuolistunut Jokivarsikumppanien alueella kaikkien kolmen Leader-kauden aikana. Halu säilyttää oma identiteetti ja itsenäinen toimintavalmius on 6

hyvin vahvaa alueella. Hallinnollisissa ja taloudellisissa rakenteissa tapahtuvien muutosten vuoksi yhteisöllisyyden voimistamisella ja alueen ruohonjuuritason toimijoiden mahdollisuudella vaikuttaa omiin elinolosuhteisiinsa on entistä suurempi merkitys. Alueen toimijat ovat jatkuvasti lisänneet kykyään ottaa vastuuta oman elinpiirinsä kehittämisestä. Kolmannen sektorin ja julkisen sektorin väliseen yhteistyöhön on rakennettu uusia toimintamalleja, kuten kylätoimikuntia. Strategiset linjaukset ja strategian kuvaus 1. Alueen toimijat rakentavat ja ylläpitävät yhteisöllisyyttä sekä perinteisillä keinolla että kehittävät uusia toimintamalleja. 2. Alueen toimijat kehittävät elinolosuhteitaan sekä perinteisen kylätoiminnan että uusien innovatiivisten toimintamuotojen avulla. Yhteisöllisyyden ylläpitämisen perinteisiin keinoihin lukeutuvat erilaiset investointihankkeet. Niillä on merkitystä erityisesti yhteisöllistä toimintaa aloittelevien alueiden kannalta, sillä yhteisen investoinnin toteuttaminen (erityisesti rakennushanke) on hyvää harjoittelua laajempaan yhteiseen suunnitteluun ja toimintojen toteuttamiseen. Jokivarsikumppanit jatkaa yhteisöllisten investointihankkeiden rahoittamista. Yhteisöllisyyden voimistaminen ja omiin elinolosuhteisiin vaikuttaminen ei rajoitu vain kylätoimintaan vaan Jokivarsikumppaneiden alueen toimijoilla on mahdollisuus määritellä itse ne yhteisöt ja toimintatavat, joilla yhteisöllisyyttä saadaan toteutettua parhaiten juuri heidän alueellaan. Eri ikäryhmille tai harrastusmuotoihin kohdistuvat hankkeet ovat yhtä tärkeitä yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin luomisen kannalta kuin yleinen kylätoimintakin. Jokivarsikumppanit rahoittaa sekä perinteisiä kylien kehittämishankkeita että eri teemoihin ja kohderyhmiin kohdistuvia kehittämishankkeita. Yhteisöllisyys ja omiin elinolosuhteisiin vaikuttaminen edellyttävät yhteistyötä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kesken. Julkisen sektorin voimavarat ovat jatkuvasti vähenemässä, joten yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä olisi paljon annettavaa alueen yhteisöllisyyden ja elinolosuhteiden kehittämiseen. Eri sektoreiden välisellä yhteistyöllä saadaan myös lisää vaikuttavuutta alueelta ulospäin suuntautuvaan viestintään ja alueen etujen ajamiseen. Jokivarsikumppanit haluaakin tulevalla ohjelmakaudella kohdistaa varoja esimerkiksi yksityisen ja kolmannen sektorin yhteisten tilojen luomiseen tai näiden tahojen yhteistyössä järjestämiin aktiviteetteihin. Kylien välistä yhteistyötä edistetään, sillä kylien yhteinen joukkovoima mahdollistaisi laajempia ja vaikuttavampien työkalujen rakentamisen lähidemokratian tueksi. Yksittäisten kylien kylätoiminta alkaa olla vakiintunutta ja seuraava askel olisikin yhdistää kylien voimia laajempiin hankkeisiin. Kyläsuunnitelmien lisäksi edistetään kyläohjelmien syntymistä kuntiin. Jokivarsikumppanien alueella sijaitsee kaksi maaseudun paikalliskeskusta (kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan). Toisaalta lähes puolet Jokivarsikumppanien alueen väestöstä asuu ydinmaaseudulla. Onkin tärkeää huomioida asutustiheydeltään ja palvelurakenteeltaan erilaisten alueiden tarpeet. Kuntien keskustaajamien asukastoiminta on jossain määrin erilaista kuin kyläyhdistysten. Maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi on tärkeää kehittää näiden keskustaajamien asukastoimintaa. Myös yhteyttä keskustaajamien ja kunnan maaseutumaisemmalla alueella asuvan väestön kesken pitäisi vahvistaa. 7

Alueen toimijat tarvitsevat työkaluja yhteisöllisyyden kehittämiseen sekä valmennusta työkalujen käyttämiseen. Esimerkiksi kuntien ja kylien/kolmannen sektorin välisen yhteistyön (tai laajemmin ilmaistuna lähidemokratian) kehittämiseen olisi tarpeen saada laajamittaista koulutusta. Kyläsuunnitelmia on saatu aikaiseksi ja ne toimivat hyvinä teknisinä apuvälineinä kylien tarpeiden viemiseksi kuntapäättäjien tietoon. Rajallisten julkisten resurssien vuoksi olisi kuitenkin löydettävä lisää työkaluja siihen, miten elinolosuhteiden kehittämistä voitaisiin toteuttaa entistä monipuolisemmilla keinoilla ja useampien tahojen toimesta. Tällä osa-alueella olisi tarpeen hyödyntää myös muita EU-osarahoitteisia rahastoja kuin Maaseuturahastoa. Euroopan Sosiaalirahaston rahoituksella olisi mahdollista saada erinomaisia tuloksia kolmannen sektorin ja julkisen sektorin ruohonjuuritason yhteistyöhön kohdistuvissa hankkeissa. Jokivarsikumppanit edistää mm. ESR-varojen käyttöä lähidemokratian toteuttamiseen sekä tiedottamalla rahoitusmahdollisuuksista että toimimalla tarpeen mukaan hakijana hankkeissa. Jokivarsikumppanien alueen kolmannen sektorin toimijat eivät vielä ole merkittävässä määrin aktivoituneet hakemaan Leader-rahoitusta kansainvälisiin hankkeisiin. Alueellamme on kuitenkin paljon valmiuksia kansainväliseen toimintaan (on järjestetty esim. kansainvälisiä nuorten työleirejä). Kansainvälistymisen kynnystä voisi madaltaa eräänlainen ystävyyskylätoiminta, joka voisi sisältää vaikkapa kyläläisten vaihtoopiskelua. Erittäin tärkeää olisi saada toimintaan vetäjiä, jotka huolehtisivat käytännön järjestelyistä ja loisivat malleja, joiden avulla toimintaa voitaisiin järjestää myös ilman julkista rahoitusta. Alueella asuvien ulkomaalaistaustaisten asukkaiden aktivointi kylätoiminnan kansainvälistämiseen olisi tärkeää. Vastaavuus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman prioriteetteihin Tämä painopiste vastaa prioriteettiin 1 (tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maaseudulla). Uusia innovaatioita syntyy yhteisöllisyyteen liittyvien toimintamuotojen sekä alueen elinolosuhteiden kehittämisen kautta. Kehittämisprosessiin liittyy vahvasti tietämyspohjan edistäminen sekä elinikäinen oppiminen, sillä uusien toimintatapojen löytäminen edellyttää aikaisempien kokemusten yhdistämistä uusiin ajattelutapoihin. Painopiste vastaa myös prioriteettiin 6 (sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla), sillä kaikki painopisteessä toteutettavat toimenpiteet edistävät paikallista kehittämistä. Tavoitteet 1. Alueen yhteisöllisyys lisääntyy kolmannen sektorin toimijoiden toteuttamien hankkeiden kautta. 60 yhteisöllistä investointihanketta, joista 20 pohjautuu aikaisemmin tunnistettuihin hyviin käytäntöihin 20 yhteisöllistä kehittämishanketta, joista 10 pohjautuu aikaisemmin tunnistettuihin hyviin käytäntöihin 12 alueiden välistä hanketta, joista kolme kansainvälistä hanketta 700 henkilöä osallistuu talkootyöhön hankkeissa (350 naista, 100 alle 30-vuotiasta) 3 000 henkilöä osallistuu yhteisöllisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin (1 500 naista, 500 alle 30-vuotiasta) 8

200 henkilöä osallistuu alueiden välillä tapahtuvaan kehittämistyöhön (100 naista, 30 alle 30-vuotiasta) 70 henkilöä osallistuu kansainväliseen kehittämistyöhön (35 naista, 25 alle 30-vuotiasta) 2. Alueen kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin toimijat kehittävät yhdessä yhteisöllisyyttä edistäviä toimintamuotoja. Kymmenen hanketta, joissa mukana vähintään kaksi yllämainittua tahoa Viisi hanketta, joissa jatkokehitetään aiemmin tunnistettuja hyviä käytäntöjä Luodaan viisi uuttaa yhteistyömuotoa Kymmenen uutta kyläsuunnitelmaa, kaksi keskustaajamien asukastoimintasuunnitelmaa ja kaksi uutta kyläohjelmaa 3. Alueen toimijat laativat yhdessä uusia toimintamalleja omien elinolosuhteidensa kehittämiseen Kaksi hanketta, joissa valmennetaan eri osapuolia lähidemokratiaan Viisi uutta toimintamallia, joilla elinolosuhteita kehitetään muilla kuin julkisilla voimavaroilla Toimintasuunnitelma 1. Jokivarsikumppanit aktivoi ja rahoittaa kolmannen sektorin investointeja, jotka toteutetaan yhteisöllisesti ja jotka ovat laajasti yleishyödyllisiä. julkisen sektorin investointeja silloin kun ne lähtevät alueen ruohonjuuritason toimijoiden esittämistä tarpeista mutta niitä ei pystytä toteuttamaan kolmannen sektorin toimesta. Alueen toimijoiden esittämiä hankeideoita Lähiliikuntapaikka ja liikuntavälineet Metsästysmajan korjaus Skeittipuisto Kevytsilta Kylätalon korjaaminen Maauimala Uimaranta Harrastevälineitä nuorten käyttöön Monitoimitila yhdistyksille ja yrityksille Venevalkama Leikkikenttä Nuorison harrastetila av-laitteet kylätalolle 9

2. Jokivarsikumppanit aktivoi ja rahoittaa kehittämishankkeita, joilla edistetään perinteistä kylätoimintaa kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin yhteisiä hankkeita, joilla edistetään alueen elinvoimaisuutta yhdistämällä yleishyödyllisiä ja liiketaloudellisia toimintoja yhteisöllisyyttä ja omiin elinolosuhteisiin vaikuttamista edistäviä kehittämishankkeita, joilla on tietty teema ja/tai jotka kohdistuvat tiettyyn teemaan tai kohderyhmään koulutushankkeita, joilla lisätään alueen toimijoiden kykyä kehittää yhteisöllisyyttä ja omaa elinympäristöä Esimerkkejä kehittämistyön kohteista: Kyläaktivaattoreiden palkkaaminen, kyläsuunnitelmien ja -ohjelmien laatiminen Paikalliskulttuuriin ja perinteeseen liittyvät tapahtumat ja työpajat Lasten ja nuorten tapahtumat ja kerhot Ikääntyvän väestön tapahtumat Kuntien, asukkaiden ja yritysten yhteiset hankkeet, joilla luodaan uusia keinoja palveluiden järjestämiseen 3. Jokivarsikumppanit aktivoi ja rahoittaa..alueidenvälisiä ja kansainvälisiä hankkeita, joilla saatetaan ruohonjuuritason toimijat yhteyksiin keskenään yhteisöllisyyteen ja oman elinympäristön kehittämiseen liittyvien teemojen puitteissa Esimerkkejä kehittämistyön kohteista: Kolmannen sektorin toimijoiden välinen tiedon ja toimintatapojen vertailu ja vaihto eri alueiden välillä Suomessa ja Euroopassa Olemassa olevien alueiden välisten yhteyksien vahvistaminen toiminnallisilla hankkeilla (ystävyyskunnat, aikaisemmissa kansainvälisissä hankkeissa syntyneet yhteydet) Kylien vaihto-ohjelmat 10

2. Luonto- ja kulttuuriympäristön ylläpitäminen ja kehittäminen Analyysi alueen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista VAHVUUDET koko alue elinmaaseutua erikoislaatuinen maaseutumaisema; joet ja historialliset maantiet, harjuja ja järviä, perinteistä rakennettua kulttuurimaisemaa alueella on kansallispuisto ja luonnonpuisto sekä NATURA2000-alueita erinomaiset luontopalvelut useita kulttuuriympäristön näkökulmasta arvokkaita kylien yhteisiä kokoontumispaikkoja on remontoitu kyläyhdistysten toimesta alueella useita yhdistyksiä, jotka toimivat luonto- ja kulttuuriympäristön hyväksi HEIKKOUDET alueen omat toimijat eivät osaa arvostaa luonto- ja kulttuuriympäristöä riittävästi yhdistyksillä ei vielä riittävää innostusta tukien käyttöön luontoympäristön hoitamisessa alueen ulkopuoliset tahot vaikuttavat negatiivisesti alueen luonto- ja kulttuuriympäristöön julkisen liikenteen puuttuminen hankaloittaa luontopalveluiden käyttöä MAHDOLLISUUDET jokien ja historiallisten teiden muodostamat kokonaisuudet alueella toimivien matkailuhankkeiden virittämä aktiivisuus matkailun kehittämiseen useita alueita, joille yhdistykset voisivat tehdä erityisympäristötukisopimuksia luontopalvelutarjonnan saattaminen valtakunnalliseen tietoisuuteen kestävän kehityksen esille tuominen lähimatkailupalveluiden markkinoinnissa vapaa-ajan asukkaat UHAT luonto- ja kulttuuriympäristön säilyttämiseen panostetaan vain, kun hankerahoitusta tarjolla kulttuuri- ja luontoympäristöön liittyvät arvot joutuvat väistymään taloudellisten arvojen tieltä elinmaaseutu ei säily palvelurakenteiden muuttumisen ja keskittymiskehityksen vuoksi kyläkoulujen lakkauttaminen hävittää olennaisen osan kyläkulttuuria Nykytila Jokivarsikumppanien alueella on paljon hienoja luonto- ja kulttuurikohteita, joiden ylläpitämisestä ja uusien kohteiden luomisesta ovat kiinnostuneet kaikkien sektoreiden toimijat. Koko alue on elinmaaseutua, joten mahdollisuudet ympäristön ylläpitämiseen ovat hyvät. Luontopalvelujen tarjonta on erittäin hyvällä tasolla. Alueen vetovoimaisuutta pitäisi tehdä entistä tunnetummaksi alueen ulkopuolella. Alueeseen kohdistuu myös ulkopuolelta tulevia uhkia (esim. Virttaankankaan tekopohjavesihanke, Paimionjoen juoksutukset), joiden haittavaikutusten minimoimiseen tarvitaan kaikkien alueen toimijoiden yhteistyötä. Eri yhdistykset ovat olleet hyvin aktiivisia kulttuuriympäristön kehittämisestä sekä toteuttamalla lukuisia paikalliskulttuuriin liittyviä hankkeita että kunnostamalla perinnehistoriallisesti tärkeitä kohteita. Luonto- ja kulttuuriympäristön ylläpitämiseen ja kehittämiseen on kohdistunut ohjelmakaudella 2007-2013 hyvin monipuolisesti hankkeita. Kiinnostus erityisesti luontoympäristön ylläpitämiseen liittyviin hankkeisiin on lisääntynyt kauden loppua kohti. Ohjelmakaudelle 2014-2020 onkin odotettavissa useita hankkeita, joilla edistetään mm. vesistöalueiden hoitoa ja virkistyskäyttöä. 11

Yhdistysten kiinnostus ns. erityisympäristötukien eli kosteikkojen ja perinnebiotooppien perustamiseen sekä luonnon monimuotoisuuden edistämistä koskeviin hankkeisiin on ollut melko vähäistä. Tämä johtunee siitä, että tukityyppi on uusi eikä alueellamme vielä ole riittävästi esimerkkejä toteutetuista tuista. Strategiset linjaukset ja strategian kuvaus 1. Luontoympäristön arvostus alueen toimijoiden keskuudessa lisääntyy. Luontoympäristön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi toteutetaan hankkeita erityisesti kolmannen, julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyönä. 2. Luontoympäristön hyödyntäminen elinkeinotoiminnassa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti lisääntyy. 3. Kulttuuriympäristön arvostus alueen toimijoiden keskuudessa lisääntyy ja kaikki alueen toimijat osallistuvat kulttuuriympäristön ylläpitämiseen. Luonto- ja kulttuuriympäristöllä on ratkaiseva rooli maaseudulla; se toimii paitsi asukkaiden hyvinvoinnin ylläpitäjänä, myös monen elinkeinon perusedellytyksenä. Jokivarsikumppanien paikallisen strategian tavoitteena on aktivoida alueen toimijoita ylläpitämään ja kehittämään sekä luonto- että kulttuuriympäristöä. Luonto- ja kulttuuriarvojen säilyttämisen ja virkistyskäyttömahdollisuuksien lisäksi luonto- ja kulttuuriympäristö avaa uusia työ- ja ansaintamahdollisuuksia. Jotta eri sektoreiden toimijat saataisiin arvostamaan alueen luonto- ja kulttuuriarvoja entistä paremmin, on tarpeen lisätä tietämystä oman alueen ympäristöstä ja kehittää uusia toimintamalleja yhteistyöhön. Eri sektoreiden yhteistyötä esimerkiksi matkailupalvelujen tuottamisessa edistetään. Kaikessa toiminnassa on huomioitava tasapainoisesti sekä virkistys- ja muu hyötykäyttö että luonto- ja perinnearvot. Kyliä aktivoidaan maisemahankkeisiin, sillä hyvin hoidettu kylämaisema hyödyttää sekä asukkaita että matkailuyrittäjiä. Kaikista kylistä löytyy kauniita maisemia, mutta usein vaaditaan maiseman auki raivaamista jotta nämä kauniit kohdat saadaan esiin. Kylämaisemien hoitoon voidaan yhdistää myös esimerkiksi vieraslajien raivaamista. Monissa kylissä on hienoja luontokohteita tai historiallisia kohteita, joiden olemassaolosta eivät aina kaikki kyläläisetkään tiedä. Näiden kohteiden merkitsemistä ja esilletuomista edistetään. Erilaisten yhteisiksi tiloiksi sopivien perinnehistoriallisten rakennusten kunnostushankkeita tuetaan. Jokivarsikumppanien alueella on useita reitistöjä, joiden yhdistäminen toisi hyötyjä sekä yleishyödyllisen käytön että matkailuyritysten näkökulmasta. Edistetään hankkeita, joissa tavoitellaan reitistöjen yhdistämistä. Myös reitistöjen yhteismarkkinointiin tähtäävät hankkeet ovat tärkeitä kaikkien reitistöjen käytön edistämisen kannalta. Alueen entuudestaan vahvaa kulttuuritoimintaa tuetaan rahoittamalla yhdistysten ja muiden yhteisöjen kulttuurihankkeita. Erityisesti kannustetaan lapsille ja nuorille suunnattavan kulttuurin tuottamiseen. 12

Someron Kulttuuri ry toimii hyvänä esimerkkinä kulttuuripalvelujen tuottamisesta yhdistysten voimin ja tällaisten toimintamallien syntymistä myös alueen muihin osiin tuetaan. Vastaavuus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman prioriteetteihin Tämä painopiste vastaa prioriteettiin 1 (tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maaseudulla), sillä hankkeiden kautta alueen toimijoiden ymmärrys ja tietoisuus kulttuuri- ja luontoympäristön merkityksestä ja niiden ylläpitämisen tärkeydestä lisääntyy huomattavasti. Painopiste vastaa prioriteettiin 4 (maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen), sillä sen tavoitteena on edistää maisemien tilan ja luonnon monimuotoisuuden kehittämistä. Painopiste vastaa myös prioriteettiin 6, sillä sen toimenpiteet sisältävät kaikissa tapauksissa paikallista kehittämistä. Tavoitteet 1. Kolmas sektori, julkinen sektorin ja yksityinen sektori ylläpitävät ja kehittävät luontoympäristöä Viisi hanketta kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyön aktivoimiseksi luontoympäristön hoitoon Kaksi hanketta, joissa yhdistetään luontoympäristö ja elinkeinotoiminta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti 2. Yhdistykset toteuttavat maisemahankkeita sekä perustavat ja hoitavat kosteikkoja, perinnebiotooppeja ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä kohteita. Kymmenen hoidettua paikallista maisemaa tai luontokohdetta 500 henkilöä osallistuu tilaisuuksiin, joissa jaetaan tietoa paikallisesta luontoympäristöstä (250 naista, 100 alle 30-vuotiasta) 3. Kulttuuriympäristöä ylläpidetään ja kehitetään monipuolisesti toiminnan kehittämiseen liittyvien hankkeiden kunnostushankkeiden ja kautta. Kymmenen hanketta, joissa kunnostetaan perinnehistoriallisesti tärkeitä kohteita Kaksi hanketta, joissa edistetään perinnehistoriallisten kohteiden ylläpitämisen osaamista 200 henkilöä osallistuu tilaisuuksiin, joissa valmennetaan alueen toimijoita kulttuuriympäristön kehittämiseen ja ylläpitämiseen (100 naista ja 50 alle 30-vuotiasta) 15 hanketta, joissa kehitetään erilaisia kulttuuritoimintoja (1 000 osallistujaa, 500 naista 300 alle 15-vuotiasta) 13