Alueelliset verkostopäivät,satakunta 2.2.2016
Hankkeen tehtävät
Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle Maksimaalinen hyöty minimienergialla (maksimitehon periaate) Kokeneempi ja taitavampi (judoka) on velvollinen jakamaan osaamistaan eli opettamaan kokemattomampaa, mutta oppiminen on molemminpuolista Oma hyöty = yhteisön hyöty, kun tavoite asetetaan ajallisesti riittävän pitkälle Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energia- ja resursssitehokkuuden kehittämiseen
Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja) 30 25 20 15 10 energia snt % 5 0 Keskusten Liitto/Maarit Kari
Kuivaus 2015 ja 2016 vuosi ha tn/ha kwh/tn kuivaus Eur/ha (kpö) kuivaus Eur/ha (hake) Eur yht (kpö) Eur yht (hake) CO2 yht. (kpö) kpö Eur/tn hake Eur/tn Syysvehnä 2015 20 4,2 150 41 13 827 267 3 398 10 3 Ruis 2015 3 3,4 150 33 11 100 32 411 10 3 kevätvehnä 2015 30 4,0 300 79 22 2364 669 9 709 20 6 ohra 2015 30 3,1 290 58 18 1748 546 7 180 19 6 kaura 2015 10 3,3 290 62 19 619 193 2 542 19 6 seosvilja 2015 7 2,7 290 51 16 360 112 1 478 19 hake 6 yhteensä 0 100 54 17 6 018 1 819 24 719 kpö Eur/tn Eur/tn Syysvehnä 2014 20 4,4 150 56 14 1120 277 3 520 13 3 Ruis 2014 3 3,2 150 41 10 122 30 384 13 3 kevätvehnä 2014 30 4,0 150 52 13 1553 384 4 879 13 3 ohra 2014 30 3,7 150 48 12 1441 356 4 527 13 3 kaura 2014 10 3,4 150 44 11 438 108 1 375 13 3 seosvilja 2014 7 3,0 150 38 9 268 66 841 13 3 yhteensä 0 100 46 11 4 942 1 222 15 525
Biotalous on viisasta resurssitaloutta positiivinen ongelma; kaikki on nyt halpaa Maa, Ilma Vesi, säteily Ruoka, lämpö, liike =energiaa + vettä
mm. Tuomas Mattilan esityksestä:
Uusiutuva energia ja energiatehokkuus
Tyypillinen tarina Maatilalla vanha öljykattila tai klapikattila, joka tullut tiensä päähän Hankitaan uusi hakekattila, johon automaattisyöttö Lähes samalla hinnalla lisätehoja ja laajennusvaraa Liitetään lämmitysjärjestelmään myös konehalli ja varastotilaa Vesi lämmitetään ympärivuotisesti omalla hakkeella Kesällä poltetaan märkää haketta Kondenssi syövyttää kattilaa ennenaikaisesti Veden lämmityksen takia lämpökanavan lämpöhäviöt ympärivuotisia esimerkiksi 200 m matkalla > 35 MWh, heikommalla eristyksellä jopa 70 MWh Tästä kesäkäytön osuus 14 28 MWh Ei ole tavatonta, että kokonaisenergiankulutus kaksin, kolmin tai jopa viisinkertaistuu
Edellisen sivun esimerkki, veden lämmitys Veden kulutus 600 l/vrk Aika; 150 vrk Eur Lämmitys sähköllä 597 Lämmitys sähköllä, LTO 199 Lämmitys hakkeella 143 Kanavahäviö hakkeella 370 yhteensä 514 Lämmitys hakkeella 143 kanavahäviö hakkeella, huono eristys 741 yhteensä 884
Miten voimme palvella? Maatilojen energiapalvelut Kilpailukyky, jatkojalostajat, markkinointi, investoinnit, rahoitus Yritysten energiapalvelut Investoinnit, brändi, asiakasvaatimukset, rahoitus (ohjaaminen tietolähteisiin) Tietoa energian tuotannosta, hankkeiden tuloksista, alan kehityksestä, poliittisista ohjelmista Hankkeet, kehittäjät Tavoitettavuus
Hanketreffit Oulu 26.1, Seinäjoki 27.1, Vantaa 9.2, Joensuu 11.2 Yhteistyössä alueellisen toimijan kanssa (OAMK, SeAMK, Karelia) Asiantuntija-alustus järjestäjältä Energia kustannuksena maataloustuotteissa Energiatehokkuuslaki ja sopimukset Hankkeiden esittely Energiatehokkuus-koordinaatiohankkeen esittely, palvelut Työpaja Tulevat/suunnitteilla olevat tilaisuudet, joita voi tehdä yhdessä, tehdä viestinnällistä materiaalia Tulevia lanseerauksia, toiminnan käynnistymisiä Muita ajatuksia Yritysvierailut energiatehokkuussopimuskohteissa/ muissa kohteissa
Kotisivut Avataan lähiaikoina Hanketoiminta Tietolähteet Laskelmia, esimerkkejä Investoinnit, rahoitus Energiapalvelut Energia- ja ilmastopoliittiset ohjelmat, Maaseutuohjelma
Hankkeet ja kehittäjät kartalle esimerkki, kokoaminen meneillään
Uutiskirjeet ja -koosteet Uutiskirjeet ensisijaisesti hankemaailmasta tärkeistä tapahtumista toimialaa koskevista muutoksista, rahoituksesta jne. Uutiskoosteet Energia- ja energiatehokkuusuutisia (Talouselämä, T&T, TEM, MMM, Luke, muut uutiskirjeet)
Biokaasu maaseudun elinkeinorakenteessa Alueella paljon luomutuotantoa ja vähän kotieläimiä Biokaasu ja lannoitevalmisteet Laatuhake, pellettiyrittäjyys (CHP) Peltobiomassat, erilaiset sivuvirrat Energia, kuivikkeet Lannoitevalmisteet Lämmitystarpeita verkostona; siirto & poltto kaasupolttimella kohteessa, kuivuri Suuri lämmön tarve; kuivalaitoksena sesonkikäyttö Tasainen sähkön tarve Suuri laitos hybridiratkaisut/liikennebiokaasu
Case biokaasulaitos, 50 000 tn peltobiomassaa, noin 5 MW 2 korjuusesonkia, säilörehun korjuun ulkopuolella 3 000 ha eritasoisia nurmia Yhden ja kahden korjuun kohteita 2,4 tehokasta korjuuketjua 12 h työpäivinä Lähituotantona >1000 ha, kauempana < 2000 ha 1200 traktorikuormaa ja < 900 rekkakuormaa Mädätettä 50-100 000 m3, levitysala 4500 ha (N 80kg/ha) 1600-3000 säiliöllistä levitettävää materiaalia
Biokaasu maatilan tai laajemman toiminnan näkökulmasta Ainoa alue, missä laitos voi olla kannattava sti pieni
Puukaasu Hyvälaatuista, tasakokoista haketta saatavilla/tuotannossa Mahdollisesti biokaasulaitoksen kyljessä Etu: alas ja ylösajomahdollisuus Odotettavissa oleva sähkön hinnan vaihtelu Erityisesti jos sähkön hinnoittelu tehoperusteisesti ja käytössä selviä piikkejä Sähkön/lämmön suhde 1:3 -> 50:50 Sähkötehon tarve ~30 kva
Avainkysymyksiä Valmistautuminen ruokahuoltoon ennen kuin fossiilisperäiset polttoaineet (väkilannoitteet) kallistuvat tai loppuvat Veden saatavuus Sivuvirtojen tehokas käyttö ja kemikalisaatio Maaseudun tarkoituksenmukainen asutus ja elinkeinot Pellonkäyttö ja tuotantovalmiuden säilyttäminen Kuluttajan valinnat Suomessa ja muualla Energiatehokas logistiikka, polttoaineet ja sähköajoneuvot Biomassojen heikompi energia- ja ravinnetiheys, palvelut Tehokas CHP? Säätövoima? Onko tähtäin tarpeeksi pitkällä? (Jigoro Kano)
Toteuttajat ja yhteystiedot Päätoteuttaja ProAgria Keskusten Liitto Tuensiirtokumppanit: Metsäkeskus julkiset palvelut ProAgria Etelä-Suomi Projektipäällikkö Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi, puh. 040 536 6411 Metsäkeskus; Juhani Pyykkönen, juhani.pyykkonen@metsäkeskus.fi, puh. 044 710 4203 ProAgria Etelä-Suomi; Kaisa Halme, kaisa.halme@proagria.fi, puh. 040 147 6240
Ohjausryhmä Timo Kukkonen, kehittämispäällikkö, ELY Sirpa Kurppa, professori, Luke Hannu Mikkola, yliopistonrehtori, HY, Agroteknologian laitos Markku ALM, toimialapäällikkö, ELY/TEM: Ari Toivonen, toimitusjohtaja ProAgria ESU Lauri Penttinen, projektipäällikkö, Benet Mona Anitta Riihimäki, tutkimusjohtaja, HAMK Kalevi Kyrölä, DI ja viljelijä, Perniö V-P Reskola, ylitarkastaja MMM. Juha Toivanen, yli-insinööri, Energiavirasto Joel Karlsson, Maaseutuverkosto