Ilmasto- ja ympäristöohjelman toimeenpano Turussa Miika Meretoja
Ohjelmatyö Turussa Aalborgin julistuksen allekirjoitus (1996) ja Aalborgin sitoumusten hyväksyminen (2005) Kestävän kehityksen ohjelmat 2001 ja 2005 Turun kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelma 2009-2013 (Kv 26.10.2009 239) Covenant of Mayors (2010) 2
Turun kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelma 2009-2013 Kasvihuonekaasupäästöt: Vähintään 30 % vähenemä/asukas v. 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 20 % vähenemä kokonaispäästöissä Kasvener-mallilla kulutuspohjaisesti laskettuna (t-co 2 -ekv.) Ohjelman toimenpiteillä saavutetaan suurimmat kasvihuonekaasujen päästövähennykset uusiutuvan energian osuuden lisäämisellä kaukolämmön ja sähkön tuotannossa, energiatehokkuuden lisäämisellä kaikessa toiminnassa sekä kestävän liikkumisen edistämisellä. Tavoitteiden saavuttamiseen johtavat toimenpidekokonaisuudet vastuutahoineen on esitetty erillisessä laajemmassa ohjelma-asiakirjassa. 3
Vahva poliittinen tuki Autojen ajonopeuksia alennetaan keskustassa ja asuntoalueilla. vai Business As Usual En ole ollenkaan vakuuttunut, että valtuutetut ovat huomanneet asian taustapaperista Todellisuudessa suunnitelmat on kuitenkin hyväksytettävä lautakunnalla, ja senhän kanta tiedetään. (Ympäristö- ja kaavoituslautakunta oli hylännyt esityksen ilmasto- ja ympäristöohjelman valmisteluvaiheessa.) 4
Koordinaatioryhmä Risto Veivo, pj., apulaiskaupunginjohtajan avustaja, keskushallinto Mikko Jokinen vpj., ympäristötoimenjohtaja, ympäristönsuojelutoimisto Johanna Korpikoski, 1. siht., controller, keskushallinto Miika Meretoja, 2. siht., ilmansuojeluasiantuntija, ympäristönsuojelutoimisto Timo Kollanus, erityisasiantuntija, keskushallinto Jaana Itälä-Laine, projektipäällikkö, Valonia Timo Hintsanen, asemakaavapäällikkö, asemakaavatoimisto Sirpa Korte, joukkoliikennejohtaja, joukkoliikennetoimisto Jaana Mäkinen, liikennesuunnitteluinsinööri, suunnittelutoimisto Anne Ahtiainen johtava energia-asiantuntija, Valonia Minna Niemelä, yhteiskuntavastuuasiantuntija, Turku Energia Oy Juhani Korte, suunnitteluinsinööri, Talotoimiliikelaitos Pauliina Lautiainen, hankinta- ja logistiikkajohtaja, hankinta- ja logistiikkakeskus Timo Jalonen, opetustoimenjohtaja, opetustoimi Juha Kääriä, tutkimus- ja kehityspäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu Päivi Syrjänen, suunnittelija, tutkimus- ja kehitysyksikön palvelut, sosiaali- ja terveysvirasto Martti Kuitunen, liikelaitosjohtaja, Tilaliikelaitos Pekka Salminen, projektipäällikkö, Itämeren kaupunkien liiton ympäristösihteeristö 5
Työryhmän toimeksianto (KJ 12.4.2010) Työryhmän tehtävänä on koordinoida Turun kaupungin Ilmasto- ja ympäristöohjelman 2009-2013 toimeenpanoa ja seurantaa sekä tarvittaessa valmistella toimeenpanon ja seurannan kehittämiseen liittyviä aloitteita. Työryhmän toimikausi on sidottu tähän tehtävään. Työryhmän tulee työssään huomioida kansallisen sekä Euroopan Unionin ilmastopolitiikan kehitys ja niihin liittyvät kuntaliiton suositukset, Turun kaupungin ja valtion välinen energiansäästösopimus, soveltuvin osin Turun kestävän kehityksen alalla tekemä työ ja sitoumukset, kestävän kehityksen seurannan jatkuvuus sekä Helsingin ja Turun välisen Itämerivetoomuksen kehitys. Työryhmä tukee asiantuntijafoorumin roolissa kestävän kehityksen mukaisen budjetoinnin toimeenpanoa. Työryhmän tulee työssään hyödyntää Turun yliopiston ja korkeakoulujen asiantuntemusta. Työryhmällä on mahdollisuus kuulla työssään asiantuntijoita. 6
Toteutuskeinoja Ilmasto- ja ympäristöohjelmassa on todettu, että ohjelman koordinaatio järjestetään ympäristötoimen sektorille, mutta ohjelma toteutetaan koko kaupunkiorganisaatiossa. Seurannan ja toimeenpanon tueksi organisaation yksiköihin nimetään ja koulutetaan ekotukihenkilöitä. Koordinaation tuki järjestetään ympäristönsuojelutoimistoon. Kestävän kehityksen budjetti on keskeinen toteutuksen ohjaus- ja seurantaväline, sen avulla ohjataan kaupunkiorganisaatiota toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti. 7
Koordinaatioryhmän työtavat Yhteinen katsaus ohjelman teemojen etenemiseen valtuuston hyväksymään ohjelmaan pohjautuvan seurantataulukon avulla. (1. kokoontuminen 1.6.2010) Tarkempi seuranta hallituksen hyväksymän toimeenpanoasiakirjan avulla teemakohtaisissa palavereissa. 8
Keskeisiä tuloksia Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen edistyy asetetun tavoitteen mukaisesti Saavutettu vähennys oli viimeisimmässä laskennassa noin 13% v. 1990 tasosta (asukaskohtaiset kulutusperustaiset päästöt kasvener-menetelmällä laskettuna v. 2007). Jatkotoimet pitävät kaupungin tavoitteen mukaisella vähennysuralla ja seurantaa kehitetään ja nopeutetaan v. 2010 aikana. Energiatehokkuuden parantaminen edistyy asetettujen tavoitteiden mukaisesti Saavutettu 5.7 % parannus (1.6.2010) ja suunnitelluin toimin edetään kohti tavoitteita (9% v. 2016 ja 20% v. 2020). Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen etenee asetettujen tavoitteiden mukaisesti Kaukolämmöstä tuotetaan (1.6.2010) 32 % uusiutuvilla ja Turku Energian päättämillä jatkotoimilla osuus nousee vähintään tavoitteen mukaiseen 50% todennäköisesti asetettua aikataulua (v. 2020) nopeammin. Kaupungin hankkiman sähkön kilpailutus on käynnissä. Tarjouskilpailun tuloksena kaikki kaupungin ostama sähkö tulee asetetun tavoitteen mukaisesti olemaan uusiutuvista energialähteistä tuotettua jo vuonna 2012.
Keskeisiä tuloksia (jatkoa) Kestäviä liikkumismuotoja edistetään: Kestävien liikkumismuotojen edistämistä on tehostettu maankäytön johtoryhmän avulla. Joukkoliikenteen suosio oli alkuvuonna kasvussa (tiedot 1.6.2010). Runkolinjaston sekä seudullisen joukkoliikenneorganisaation kehittäminen etenevät. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa valmistellaan ja kehittämistoimia toteutetaan. Kestäviä hankintoja lisätään Kestävän kehityksen kriteereitä sovellettiin 50%:ssa hankinnoista v. 2009 osuus kasvaa 60%:iin v. 2010 ja siitä edelleen asetetun ta-voitteen mukaisesti Kestävän kehityksen budjetointi etenee ja osaaminen vahvistuu Kestävän kehityksen budjetointiohjeet valmisteltiin ja sisällytettiin kaupunginjohtajan talousarvio-ohjeisiin. Keskeisinä toimina ovat tulos-sa v. 2011 alkaen hallintokuntakohtaiset päästövähennyssuunnitelmat ja niitä tukeva ekotukihenkilöverkosto. Opetustoimi on talousarviotavoittein ja budjettimuutoksin (v. 2010) kannustanut kouluja kestävän kehityksen työhön. Jätehuolto, vesiensuojelu ja luonnon monimuotoisuus Asetetut tavoitteet ovat suurimmalta osin toteutumassa.
Kehittämisasia: Päästöseuranta kasvener-mallilla laahaa tietojen saatavuuden vuoksi pari vuotta jäljessä kehitettävä reaaliaikaista seurantaa. CO2-raportin esittely ja keskustelu EHDOTUS: Ryhdytään soveltamaan reaaliaikaista seurantaa yhteistyössä CO2-raportin kanssa kasvener-yhteensopivasti. 11
Kestävän kehityksen budjetointi Vuoden 2011 TA:ssa on lähdetty liikkeelle Ilmasto- ja ympäristöohjelmaan sisältyvistä tavoitteista sekä palvelusektorin sosiaalisen kestävän kehityksen tavoitteista. Tavoitteena on (a) ohjata omaa organisaatiota toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti ja (b) toteuttaa kestävyyttä edistäviä avaintoimia/investointeja Kaikille hallintokunnille ja liikelaitoksille kuuluvat yhteiset toimet: 1. Päästövähennyssuunnitelman laatiminen 2. Ekotukihenkilöiden nimeäminen 3. Energiatehokkuustoimenpiteet 4. Kestävän kehityksen mukaiset hankinnat Yhteiset toimet sisältyvät talousarvio-ohjeisiin sitovina toiminnallisina tavoitteina. Lisäksi talousarvio tulee sisältämään merkittäviä hallintokunta- ja liikelaitoskohtaisia kestävän kehityksen investointeja. Em. tavoitteiden (a) ja (b) vahvistamiseksi toteutetaan v. 2011 2013 kestävän kehityksen budjetoinnin kehittämishanke. 12
Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt per asukas 14 12 t CO2-ekv / asukas 10 8 6 4 Teollisuusprosessit Maatalous Jätehuolto Liikenne Muu polttoaine Muu sähkö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö 2 0 1990 1997 2003 2007 Turku tulee varsin todennäköisesti pääosin saavuttamaan Ilmastoja ympäristöohjelmansa tavoitteet, sillä ohjelman toteuttaminen on edennyt hyvin. (kaupunginvaltuusto 20.9.2010)
Turun väkiluku vuodesta 1975 alkaen
Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt 2500 1000 t CO2-ekv 2000 1500 1000 500 Teollisuusprosessit Maatalous Jätehuolto Liikenne Muu polttoaine Muu sähkö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö 0 1990 1997 2003 2007