Senioriopettaja Nro 2/2015 20.3.2015 Puolueet vaalitentissä Piirtoja OSJ:n edunvalvonnasta Täl puol jokke ja tois puol jokke
VEO1502_01.indd 1 17.2.2015 19:19:43 Senioriopettaja Nro 2/2015 20.3.2015 Päätoimittaja/toimitussihteeri Anneli Rajaniemi Kytöpolku 33, 00740 Helsinki puh 040 768 8436 senioriopettaja@osj.fi Piirtäjä Helmer Räty, puh. 050 363 8255 Ilmestyy kuusi numeroa vuodessa Painos 20 700 kpl ISSN 1798-6885 441 612 Painotuote Kuva: Kalervo U. Kukkula 16 Aurajoessa on kymmenkunta ravintolalaivaa, joista pari-kolme toimii ympärivuotisesti. Tässä numerossa 4 Harri Aartelon ajatuksia edunvalvonnasta 7 Puheenjohtaja: eläkeleikkaukset loputtava 8 Puolueet vaalitentissä 13 Lemmetty mörön ja peikon loukussa 15 Lääkärin lausumia: Tutustu Kanta-järjestelmään! 16 Uusi Turku täynnä tapahtumia 20 80-vuotiaat saavat elinvoimaa sukulaisista 21 Keinutuoli: Voimaa hiljaisuudesta 22 Tunnetko kytyn, kälyn ja naton? 23 Seniorikokin nopeat blinit Julkaisija: Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Undervisningssektorns Seniororganisation rf Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi Bredantie 40 02700 Kauniainen erkki.kangasniemi@gmail.com Toiminnanjohtaja Kirsti Lehtinen 020 748 9736 kirsti.lehtinen@oaj.fi Postiosoite Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki 020 748 9736 Kaikki lehteen tuleva aineisto päätoimittajalle: senioriopettaja@osj.fi Käyntiosoite Maistraatinportti 2, Länsi-Pasila Osoite- ja jäsentietojen muutokset Opetusalan Seniorijärjestön toimisto 020 748 9678 seniorit@oaj.fi www.osj.fi Sivulle pääset joko omalla tai esimerkiksi kirjastosi tietokoneella. Toimitusneuvosto: Lyyli Juntunen (pj), 050 411 8942 ja 044 077 9772 lyyli.juntunen@dnainternet.net Ulla Bäck, 09 505 2452 ja 040 500 4509 ullab@hotmail.com Liisa Fräki, +358 40 701 6107 liisa.fraki@gmail.com Kari-Veli Lehtonen, 050 582 3105 kariveli.lehtonen@gmail.com.fi Sinikka Anneli Rahikainen, 040 824 6048 sinikkaanneli.rahikainen@gmail.com Anneli Rajaniemi (siht.) päätoimittaja Taitto: Päivi Kokkinen ja Anneli Rajaniemi Kirjapaino: Forssa Print, Esko Aaltosen katu 2, 30100 Forssa puh. 03 42351 sähköposti: fkp@forssaprint.fi Ilmoitushinnat, neliväri-ilmoitus Koko 1/1 (199 x 244 mm) 1000 1/2 (97 x 244 tai 199 x 120 mm) 600 1/3 (63 x 244 tai 199 x 78 mm) 400 1/4 (97 x 120 tai 199 x 57 mm) 350 1/6 (97 x 78 mm) 250 1/8 (97 x 57 mm) 200 Takakansi 1200 Alennus: Vuosi-ilmoitus (6 numeroa) 25 % Lehti julkaisee OSJ ry:n jäsenten pikkuilmoituksia maksutta. Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. Toimituksellinen aineisto pyydetään lähettämään päätoimittajalle PC-muodossa kirjoitettuna ilman rivinvaihtoja tai pakkotavutuksia. Naputa kolme tyhjää lyöntiä kpl-jaon merkiksi! Kuvat suositellaan ottamaan mahdollisimman suuressa koossa. Käytä mieluimmin sähköpostia, tekstit esimerkiksi Word tai RTF muodossa. Konekirjoitettu paperikäsikirjoitus käy myös. Tekstit ja kuvat voi lähettää myös CD-levyllä. Aineisto palautetaan vain pyydettäessä. 16. vuosikerta Ilmestymisaikataulu 2015 Numero Aineisto Ilmestyy 3 15.4. 22.5. 4 12.8. 18.9. 5 1.10. 6.11. 6 4.11. 11.12. Kansi Pian päästään virpomaan Kuva: Matton Senioriopettaja Nro 2/2015 20.3.2015 Puolueet vaalitentissä Piirtoja OSJ:n edunvalvonnasta Täl puol jokke ja tois puol jokke 2
Pääkirjoitus Minkä ikäisiä eduskuntaan? Käsitys vanhuudesta ja vanhenemisesta on muuttunut tuntuvasti. Sata vuotta sitten vanhuusajan köyhyys kosketti laajaa joukkoa. Paras vanhuuden turva olivat lapset, joiden tehtävänä oli huolehtia vanhemmistaan. Nykyisin ihmiset sen sijaan vanhenevat täysin eri tahtiin. Vanhuuteen kuuluu monenlaisia vaiheita, ja sen kestoaika on aiempaa pidempi. On varhaisvanhuutta ja myöhäisvanhuutta. On kolmatta ja neljättä ikää. Vanhenemisessa tapahtuu toki monia fysiologisia muutoksia, mutta kyse on pitkälti myös omasta kokemuksesta. Pelkkää kalenteri-ikää katsomalla ei voi päätellä ihmisestä vielä kovinkaan paljon. Parhaimmillaan eläkeläisellä voi olla 20 30 aktiivista ja toimeliasta vuotta. Ikääntyvät ovat aiempaa koulutetumpia ja ajassa monin tavoin mukana. Toimintakykyisten ja virkeiden vuosien määrän lisääntymisen pitäisi siis näkyä laajalti yhteiskunnassa. Lähestyvien eduskuntavaalien aikaan onkin syytä kysyä, minkä ikäisiä ehdokkaita äänestämme Arkadianmäelle. Vaikka pelkkä kalenteri-ikä ei takaa, että edustaja ymmärtää senioreiden asioita, olisi hyvä saada eduskuntaan riittävästi eri-ikäisiä edustajia. Yhteisten asioiden päättäjiksi tarvitaan sopiva sekoitus kokeneita konkareita ja nuoria idealisteja. Myös kokonaisuuksien ymmärtäminen, yhteistyötaidot ja kyky asettua kansalaisen asemaan ovat tärkeitä kansanedustajan ominaisuuksia. Pahitteeksi ei olisi sekään, että kansanedustaja olisi kiinnostunut kansakunnan nykyisyyden lisäksi myös tulevaisuudesta. Siispä korvat avoimena vaalitilaisuuksiin. Jokainen eduskuntaan pyrkivä luultavasti muistaa mainita eläkeläisten asioiden ajamisen tärkeyden; puolitoista miljoonaa potentiaalista äänestäjää painaa vaakakupissa paljon. Tarkkaavainen äänestäjä erottaa kuitenkin katteettomat lupaukset. Seuraava hallitus joutunee tekemään monia ikäviä päätöksiä. Äänestäjän kuluttajansuoja olisi parempi, jos puolueet sanoisivat, mitä nämä ikävät päätökset heidän mielestään ovat. Eduskuntapuolueet kertovat tässä lehdessä näkemyksiään muutamista ajankohtaisista asioista. Kriittisiä lukuhetkiä kaikenikäisille! Kirsti Lehtinen OSJ:n toiminnanjohtaja kirsti.lehtinen@oaj.fi Vid vilken ålder till riksdagen? Uppfattningen om ålderdom och åldrande har märkbart förändrats. För hundra år sedan berörde fattigdomen under tiden för ålderdomen en stor grupp. Den bästa tryggheten för ålderdomen utgjordes av barnen vars uppgift var att ta hand om sina föräldrar. Nuförtiden åldras människorna i en fullständigt olika takt. Till ålderdomen hör olika skeden och den är längre än tidigare. Det rör sig om tidig ålderdom och sen ålderdom. Det rör sig om den tredje och fjärde åldern. Då man åldras sker visserligen många fysiologiska förändringar, men det är till en god del också en fråga om de egna erfarenheterna. Man kan inte utläsa mycket om en människa endast utgående från hennes kalenderålder. I bästa fall kan en pensionär ha 20 30 aktiva och verksamma år framför sig. Den åldrande människan är bättre utbildad än man var tidigare och bättre med i sin tid. Det stigande antalet funktionsdugliga och livaktiga år borde alltså synas ordentligt i samhället. Nu då riksdagsvalet närmar sig är det all orsak att ställa frågan om vilken ålders kandidater vi kommer att rösta på till Arkadiabacken. Fastän enbart kalenderåldern inte garanterar att ledamoten förstår frågor rörande seniorer vore det bra att få ett tillräckligt stort antal ledamöter i olika åldrar. Det behövs en lämplig blandning av erfarna gamla rävar och unga idealister till att besluta om gemensamma angelägenheter. Viktiga egenskaper för en riksdagsledamot är också att kunna förstå helheter, kunna samarbeta och sätta sig in i medborgarnas situation. Det vore dessutom inte illa om riksdagsledamoten inte bara visar sitt intresse för nationens nuläge utan också för framtiden. 3 Håll alltså öronen öppna vid valtillfällena. Varje kandidat kommer säkert ihåg att nämna vikten av att driva pensionärernas frågor; 1,5 miljoner potentiella väljare väger tungt i vågskålen. En lyhörd väljare lägger dock märke till tomma löften. Följande regeringen torde bli tvungen till att fatta många tråkiga beslut. Väljarnas konsumentskydd skulle vara bättre om partierna skulle erkänna hur tråkiga dessa beslut är i deras tycke. Riksdagspartierna berättar i detta nummer av tidningen om sina synpunkter på några aktuella frågor. Kritiska lässtunder för alla åldrar! Kirsti Lehtinen OSJ:s verksamhetsledare Ulla Bäck Översättning
Edunvalvonta keskiöön Suotuisa ajan henki, järjestöllinen kehitys ja edunvalvonnasta innostuneet henkilöt pistivät vauhtia eläkeläisopettajien toimintaan 2000-luvun alkupuolella. Pääluottamusmiehenä ja työpaikkademokratian puolustajana lappeenrantalainen järjestöneuvos Harri Aartelo toi omat vahvuutensa kasvavan järjestön hyväksi. Sirkka-Liisa Tarjamon johdolla ensin Maija-Liisa Thuneberg ja sitten hallitustyöskentelyyn mukaan liittynyt Harri Aartelo alkoivat kehittää järjestöä määrätietoisesti eläkeläisten etuja ajavaksi organisaatioksi, jonka peruskivinä ovat paikalliset yhdistykset. Sen edunvalvontaa haluttiin hoitaa yhdessä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt ry Venkin kautta. Sattumalla on ollut sormensa pelissä monessa asiassa, niin järjestön kehittymisessä kuin Harrin luottamusmiesuran alkamisessakin. Hän kertoo järjestömiehen urastaan ja opettajien edunvalvonnasta kesän viimeisenä lämpimänä päivänä, joka sinnitteli vielä syyskuun alkupuolella. Istuimme Harrin kotona katsellen lasitetulta terassilta edessä avautuvaa kansallismaisemaa, sinisenä siintävää Saimaata, joka antoi perspektiiviä järjestö- ja edunvalvontakatsaukseen. Opettajat kuuluivat vielä 1970-luvun alkupuolella kahteen eri keskusjärjestöön ennen kuin heidän perustamansa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ valitsi keskusjärjestökseen Akavan. Minut valittiin aikoinaan TVK:hon kuuluneen Suomen Opettajain Liiton SOL:n pääluottamusmieheksi, koska olen niin iso, että vastapuolta pelottaa, Harri vitsaili. Vaikka juttu tuli ''puskista'', niin sain hyvät eväät OAJ:n ja sitten Akavan järjestämästä luottamusmieskoulutuksesta. Noista 1970-luvun alkupuolen vuosista on sitten Aartelon luottamusmiesura opettajien edunvalvonnan parissa jatkunut näihin päiviin. Vaikka alun pitäen hänen piti olla vain pääluottamusmies, niin osaamisen mukana tehtävät lisääntyivät: hän on ollut mukana neuvottelutoiminnassa, joissa ovat olleet osapuolina OAJ, Akava ja Lappeenrannan kaupunki. Hän toimi OAJ:n palkkasihteerinä, piirin puheenjohtajana, paikallisyhdistyksen puheenjohtajana, hallituksen jäsenenä, palkkatoimikunnan jäsenenä ja sen puheenjohtajana. Harri Aartelo jäi eläkkeelle pääluottamusmiehen tehtävästä vuonna 2002. Vuoden päivät Aartelo ehti vetää henkeä, kun hänet toimen miehenä houkuteltiin mukaan paikalliseen veteraaniopettajien toimintaan ja valittiin paikallisyhdistyksen puheenjohtajaksi. Kaksi vuotta sen jälkeen kotikaupungissaan pidetyillä veteraaniopettajapäivillä Aartelo valittiin järjestön hallitukseen. Eläkepolitiikkaan vaikuttaminen Kun sitten Veteraaniopettajien hallitus alkoi suuntautua vahvemmin edunvalvontaasioiden hoitamiseen, ruvettiin miettimään kuinka eläkeläisten etuja voidaan ajaa. Todettiin, että eläkeratkaisut tehdään työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteisillä päätöksillä. Niihinhän olisi pitänyt puuttua jo työssäoloaikana. Se oli monelle hallituksen jäsenelle itse asiassa varsin uusi asia, koska useimmilla oli se käsitys, ettei eläkeasioista voi neuvotella. 4 Harri Aartelon mielestä ei pitäisi olla yhtä ikärajaa eläkeiän määrittelyssä. Yksilö pitäisi ottaa huomioon. Eläkeikäkerroin ei saisi olla sellainen, että eläke jäisi liian pieneksi toimeentulon kannalta. Jäsenistölle piti kertoa eläkepolitiikan pääasioista: mihin eläke perustuu, mitkä tekijät vaikuttavat eläkkeisiin, miten eläkkeitä korotetaan, ja miten indeksi vaikuttaa. Tuolloin oli käytössä ns. tasaindeksi. Indeksi tuntui toimivan aluksi ihan hyvin, eikä siihen kiinnitetty suurempaa huomiota. Mutta tarve eläkeläisten edunvalvonnan tehostamiseen syntyi, kun otettiin käyttöön taitettu indeksi ja erityisesti kun 1990-luvulla indeksi jätettiin korottamatta, kansaneläkkeen pohjaosa poistettiin, eikä eläkkeitä lupauksista huolimatta palautettu säästöjä edeltäneelle tasolle. Tuntui, että olemme ajopuuna päättäjien sopimusvirrassa. Me vain seuraamme vierestä, mitä meistä päätetään, Aartelo puhisi. OSJ:n hallitus päätti ottaa edunvalvonnan keskiöön eläkeindeksin. Pidimme tärkeänä, että indeksi pitäisi huolta eläkkeen säilymisenä kilpailukykyisenä. Olimme huolissamme myös ostovoiman kehittymisestä. Suhteessa palkkoihin eläkkeiden ostovoima näytti kehittyvän varsin epäedullisesti. On tärkeää, että OSJ:n hallituksen jäsenet vievät viestiä järjestölle tärkeistä asioista omille tahoilleen ja luovat luottamuksellisia suhteita. Kun sitten eri puolelta Suomea kuuluu samansuuntaista palautetta,
,, Omiin päätöksiin pitäisi aina päästä vaikuttamaan valmisteluvaiheessa. Se on ydinasia edunvalvonnan kannalta. Harri Aartelon mielestä tämän päivän eläkeläisiä koskevat säästöt voivat koitua huomispäivän turmioksi. 5
,, Ammattijärjestöjen päättäjien tulisi tajuta, että eläkeasioista päättäessään he päättävät omista tulevista asioistaan. on vaikutus keskitetysti tehokasta. Hyvinä työkaluina ovat järjestön yhtenäinen vaalimateriaali ja hallituksen jäsenien käyttöön kootut kansiot. Niistä on todella iso hyöty, Aartelo tietää omasta kokemuksestaan. Järjestön koulutuspäivät ja seminaarit ovat olleet erinomaisia vaikuttamispaikkoja, koska niihin on saatu luennoitsijoiksi muun muassa asioita valmistelevia esittelijöitä ministeriöistä, johtohenkilöitä eläkelaitoksista ja Veronmaksajain Keskusliitosta sekä tutkijoita yliopistoista. 2000-luvun lopulla alettiin kehittää OAJ:n senioritoimikunnan työtä ja Akavaan perustettiin senioriverkosto, jossa opettajien panos on ollut ratkaisevan tärkeä. Koska päätökset ovat osittain poliittisia, OSJ halusi luoda yhteyksiä, lähettää kirjelmiä ja pitää palavereja ministeriöiden edustajien ja kansanedustajien kanssa. Muodollisesti tämä tapahtui Venkin nimissä. Harri Aartelo pitää valitettavana, että puoluesidonnaiset eläkeläisjärjestöt irrottautuivat Venkistä ja perustivat oman Eläkeläisliittojen etujärjestö Eetu ry:n. Hänen mielestään kaikkien eläkeläisjärjestöjen kattojärjestö olisi ollut paljon parempi. Voimaa olisi ollut enemmän esimerkiksi eläkeuudistusten ajamiseen. Hän harmittelee, mikseivät eläkeläisjärjestöt mahdu samaan järjestöön keskustasolla. Paikallistasolla yhteistyö kaikkien eläkeläisjärjestöjen kesken sujuu kitkatta vanhusneuvostoissa Lappeenrannan lisäksi monella muullakin isommalla paikkakunnalla. Vanhusneuvosto on tärkeä Aartelo puhuu innostuneesti työskentelystä paikallisessa vanhusneuvostossa, jossa hän on varapuheenjohtajana. Yhteistyötä tehdään ja tietoja vaihdetaan muiden suurien kaupunkien vanhusneuvostojen kanssa. Kukin kunta ratkaisee oman vanhusneuvostonsa organisoitumisen itselleen sopivalla tavalla. Vanhusneuvoston paikallistoiminnassa maanläheisyys on tärkeää: ikäihmisille arki halutaan sujuvaksi, palvelut keskitetyksi yhteen paikkaan, ettei heidän tarvitse juosta monilla luukuilla. Haasteena on vanhuspalvelulain myötä tullut vanhusneuvostojen rooli. Se on lähes lautakunnan tasoinen elin kunnassa. Vanhusneuvosto voi antaa lausuntoja, joita siltä pitää pyytää kaikista niistä asioista, jotka koskevat ikäihmisiä riippumatta siitä minkä kunnallisen sektorin asiasta on kyse. Kyseessä on uusi instrumentti, jota pitäisi oppia käyttämään kunnissa. Vanhusneuvosto on sanana sellainen, jota ei tunneta ja se ehkä antaa väärän kuvan neuvoston jäsenistä ja toiminnasta. Neuvoston toiminta ja tulokset tarvitsevat enemmän julkisuutta. Lappeenranta halusi saada ikäihmiset liikkumaan haastamalla heidät kävelemään Liiku ja liikuta -tapahtumalla viime vuoden loppukesästä. Tapahtumaan osallistuivat kaikki kunnan valtuutetut. Tapahtumasta kirjoitettiin paljon paikallisissa lehdissä. Kirjoittelulla oli tarkoitus vaikuttaa asenteisiin positiivisesti. Vanhuspalvelulain perusteella määritellään vanhusneuvostojen tehtävät. Kuntien pitää antaa resurssit toimintaan. Laki on sinänsä hyvä, mutta sen pitäisi toimia automaattisesti kunnissa, niin että lain piiriin kuuluvat saisivat oikeudenmukaista ja hyvää hoitoa. Arvostuksen kohentaminen Eläkeläisten arvostuksen kohentaminen vaatii jatkuvaa työtä. Arvostuksen puute näkyy eläkeindeksin pienentämisenä tämänkin hallituksen päätöksillä, vaikka eläkkeet eivät rasita budjettia, koska rahat eläkkeisiin tulevat omasta eläkerahastosta. Päätös on itse asiassa ollut valtiolle haitallinen, kun eläkeläisten ostovoima on pienentynyt ja vähentänyt kulutusta. Jos eläkeläisten arvostus olisi parempi, ei tarvitsisi puhua indeksiasioistakaan, sillä tämän päivän säästö voi olla huomispäivän turmio, Harri Aartelo summaa. 6 Ehkä tämä on sitä, ettei suomalaisessa kulttuurissa arvosteta ikäihmisiä. Kuitenkin eläkeläisjärjestöt tekevät hyvää yhteistyötä esimerkiksi vanhusviikon yhteydessä. Järjestöt järjestävät erilaista toimintaa ja tilaisuuksia, esimerkiksi retkiä, jotta eläkeläiset pysyisivät hyvässä kunnossa mahdollisimman pitkään, niin että passiiviset, raihnaat vuodet jäisivät vähäisiksi. Myös henkisen vireyden ylläpitämiseksi on muistikerhoja, kirjallisuuskerhoja, musiikkitapahtumia, kuoroja. Tämä kaikki vaatii jatkuvaa asian esillä pitämistä. Anneli Rajaniemi, Teksti ja kuvat Harri Aartelo luokanopettaja 1966 pääluottamusmies 1973 2002 eläkkeelle 2002 Veteraaniopettajien/OSJ:n hallitus 2004 2013 Järjestöneuvoksen arvonimi 2007 OSJ:n varapuheenjohtaja 2007 2013 Vanhusneuvoston jäsen 2009 Vanhusneuvoston varapuheenjohtajana 2013
Puheenjohtaja Riittääkö eläke? Seniori-ikäisen väestön määrä kasvaa maassamme kovaa vauhtia. Esimerkiksi yli 75-vuotiaita on jo nyt noin puoli miljoonaa. Ennusteiden mukaan määrä kaksinkertaistuu kahdessakymmenessä vuodessa. Eläkeläisiähän on tällä hetkellä jo yhteensä noin 1,5 miljoonaa. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen selvitti 80 vuotta sitten syntyneiden eläkeläisten tämän hetken elämän tilannetta. Noin seitsemästäkymmenestätuhannesta vuonna 1935 syntyneestä on elossa noin kolmekymmentätuhatta. Peräti 87 prosenttia haastatelluista asui edelleen kotona ja puolet heistä yksin. 80-vuotiaan keskimääräinen eläke on n. 1550 euroa kuukaudessa. Puolet haastatelluista piti eläkettään riittävänä. On opittu tulemaan toimeen vaatimattomasti omalla eläkkeellä. Toki puolet oli sitä mieltä, että eläke ei ole riittävä. Oma tai puolison terveys ja tietotekniikan kehittyminen ovat monelle seniorille suuri huolenaihe. Tutkitut eläkeläiset kokivat, että perhe, sukulaiset ja ystävät auttoivat heitä jaksamaan elämässään. Suurin osa vastaajista oli elämäänsä tyytyväinen. Eläkeläisten panos on korvaamattoman tärkeää monenlaisessa vapaaehtoistoiminnassa, omaishoidossa ja lastenlasten hoitamisessa. Tätä toimintaa ei osata arvostaa läheskään riittävästi. Leikkaukset on saatava loppumaan Eniten eläkeläisten toimeentuloa on heikennetty erilaisilla eläkeindekseihin kohdistetuilla leikkauksilla ja jäädytyksillä. Valitettavasti vaikutukset eivät ole kertaluontoisia, vaan ne heijastuvat kaikkiin tuleviin eläkkeisiin. Eläketulon kehitys on jäänyt selvästi jälkeen työansioiden kehityksestä. Esimerkiksi 2000-luvulla ansiot ovat nousseet noin 30 prosenttia ja työeläkkeet vain noin 17 prosenttia. Tämä huono kehitys tulee jatkumaan jo aikaisemmin tehdyillä päätöksillä. Lisää leikkauksia ei todellakaan tarvita. Tuleva eduskunta ratkaisee sen, jatketaanko tätä eläkeläisten sortamista. Siksi onkin todella tärkeää, että eläkeläiset menevät äänestämään. Vähintään yhtä tärkeää on vaatia jo etukäteen ehdokkaaltaan sitä, ettei hän tule hyväksymään enää eläkeindekseihin kohdistettuja leikkauksia ja heikennyksiä. Näin tulee menetellä riippumatta siitä, mihin puolueeseen ehdokkaanne kuuluu. On tärkeää, että eri puolueissa on eläkeläisten ongelmia tuntevia edustajia riittävästi. Missään tapauksessa ei tule hyväksyä sitä, mitä tapahtui tämän vuoden eläkeindeksin käsittelyn yhteydessä. Ensin meille kuuluvaa indeksikorotusta leikattiin 0,7 prosenttia. Sitten kompensaationa kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotettiin osalle eläkeläisistä (1000 2100 euroa kuukaudessa ansaitsevilla). Lisäksi annettiin ymmärtää, että kaikki eläkeläiset saivat kompensaation. Ratkaisun hyötyjinä olivat vain eläkeyhtiöt, joiden yhteenlaskettu varallisuus on noin 170 miljardia. Valtiolla on puolestaan velkaa noin 100 miljardia ja velka kasvaa vielä edelleen. Eläketulovähennyksen korotuksen maksavat käytännössä valtio ja kunnat. Toimenpiteellä vähennettiin verotuloja ja aiheutettiin lisämenoja julkiselle sektorille sekä heikennettiin kotimaista kysyntää. Tämä ratkaisu vaikeutti entisestään maamme kestävyysvajeongelmaa ja taas kerran heikensi eläkeläisten toimeentuloa. Kauniaisissa 8.2.2015 Erkki Kangasniemi puheenjohtaja erkki.kangasniemi@gmail.com 7
Piirros Helmer Räty Puolueiden mielipiteitä eläkeläisistä Senioriopettaja-lehti tenttasi eduskuntaryhmien puheenjohtajia eläkeikäisiä koskevista asioista. Joko puheenjohtajat tai heidän avustajansa vastasivat vieressä oleviin kysymyksiin. Vastaukset olivat hyvin eripituisia. Puolueiden vastaukset ovat nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Eduskuntavaalit 2015 19.4. Vaalipäivä, sunnuntai 8. 14.4.(ke ti) ennakkoäänestys kotimaassa 8. 11.4. (ke la) ennakkoäänestys ulkomailla 22.4. (ke) tulosten vahvistaminen 1) Kuinka monta yli 60-vuotiasta ehdokasta puolueellanne on eduskuntavaaleissa? 2) Seniorikansalaisten asema yhteiskunnassa Mainitkaa kolme tärkeimpänä pitämäänne asiaa seniorikansalaisten aseman parantamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Lyhyet perustelut valitsemillenne asioille. 3) Vuoden 2015 työeläkeindeksi oli vain 0,4 %, koska syksyllä 2014 eläkeindeksiä leikattiin. Oletteko valmis tekemään työtä sen eteen, että työeläkeindekseihin ei kajota. Kyllä vai ei? Lyhyet perustelut. 4) 1.1.2015 tuli voimaan ns. vanhuspalvelulain muutos, jonka mukaan laitoshoitoa saa vain lääketieteellisillä tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä syillä. Mitä ajattelette tästä muutoksesta? 5) Mikä on kuulemissanne vaalilupauksissa sellainen ikäihmisiä koskeva lupaus, joka on katteettomin ja vaikein toteuttaa? Nämä kysymykset lähetettiin tammikuussa ja vastaukset saatiin pääosin helmikuun ensimmäisellä viikolla. 8
1) Tarkka luku ei ole vielä selvillä, mutta kaikissa vaalipiireissä on yli 60-vuotiaita kokeneita ehdokkaita, niin naisia kuin miehiä. 2) a) Kotiin tuotavien palveluiden kehittäminen ikäihmisille ja omaishoitajien aseman parantaminen. Nämä parantavat mahdollisuuksia kotona asumiseen. b) Sote-uudistuksen vieminen maaliin. Se varmistaa hoitoon pääsyn ja toimivat terveyspalvelut kaikille suomalaisille. c) Suomen talouden saaminen kuntoon ja 200 000 uutta työpaikkaa. Vain näin saamme verotuloja palvelujen turvaamiseksi myös seniorikansalaisille. 3) Ensi kaudellakin joudutaan säästämään. Mielestäni työeläkeindekseihin ei kuitenkaan pidä puuttua, koska se ei säästä valtion menoja, vaan ainoastaan leikkaa eläkeläisten ostovoimaa ja jopa pienentää verotuloja. 4) Emme vastustaneet muutosta. Laitoshoitoa pitää vähentää, mutta se edellyttää juuri kotipalveluiden ja omaishoidon vahvistamista. Jossain on kuitenkin raja, kuinka heikkokuntoisia ihmisiä voidaan pitää kotona, sillä myös kotona pitää tuntea olonsa turvalliseksi. Siksi laitoshoitoa tarvitaan jatkossakin, jotta arvokas elämä toteutuu. 5) Vuosikymmenten takaisen taitetun indeksin korjaaminen. Jos joku lupaa sitä, ei kannata uskoa muihinkaan lupauksiin. Kimmo Tiilikainen eduskuntaryhmän puheenjohtaja 1) Kokoomuksella on reilusti yli 60-vuotiaita ehdokkaita ja muutenkin eri-ikäisiä ehdokkaita. Lopullista määrää ei vielä pystytä sanomaan, sillä ehdokkaita asetetaan vielä. 2) a) Sote-palvelut. Palveluissa on muistettava, että parhaiten hyvinvointia lisätään ennaltaehkäisemällä, ei korjaamalla. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustana ovat tasa-arvoiset palvelut jokaiselle. Tasa-arvoisuus toteutuu parhaiten, kun ihminen itse voi jaloillaan äänestää esimerkiksi terveyskeskuksestaan. Ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus valita lääkärinsä, vanhainkotinsa tai kuntoutuspaikkansa. Jos Kokoomus saa päättää, niin julkisesta palvelujärjestelmän jäykkyydestä on siirryttävä valinnanvapauteen. Palvelut järjestetään niin, että ne kannustavat kunkin itsensä ja hänen läheistensä hyvinvoinnista huolehtimiseen. b) Yksinäisyyden torjuminen. Tutkimusten mukaan ikääntyneistä jopa kolmannes kokee jonkinasteista yksinäisyyttä. Tässä järjestöt ovat tärkeässä asemassa. Suomalainen järjestökenttä on vahva ja tekee hyvää työtä monella eri sektorilla yhteistyössä kuntien ja ministeriöiden kanssa. Ratkaisuja on löydettävä monesta paikasta: asuminen ja harrastusmahdollisuudet ovat niistä esimerkkejä. c) Asuminen. Kun kunnat kaavoittavat ja luovat palveluratkaisuja ikääntyville, on olennaista selvittää, vastataanko niillä todella tulevaisuuden tarpeisiin ja onko yhteisöllisyys huomioitu. Ikääntyneille tulisi olla tarjolla monipuolisia asumisvaihtoehtoja, joista on mahdollista valita itselleen paras. 3) Kokoomus tekee töitä sen eteen, että Suomessa on työpaikkoja ja talous saadaan kasvuun. Eläkeläisten ostovoima ja toimeentulo on turvattava oikeudenmukaisella verotuksella ja taloudellisesti kestävällä sekä tasapuolisella tavalla. 4) Esimerkiksi muistisairaudet eivät parane ihmistä makuuttamalla vaan muistisairaille on tarjottava asiantuntevaa hoivaa, tästä näkökulmasta kehitys on oikea. Tarjolla on oltava riittävästi kotiin vietäviä palveluja ja palveluasumista niille, jotka sitä tarvitsevat. Myös henkilöstöä pitää olla riittävästi. 5) Tähän asti puolueet ovat olleet vielä kohtuullisen maltillisia lupauksissaan. Tämä on tärkeää, sillä valtion taloudellinen tilanne on haastava. Arto Satosen eduskuntaryhmän puheenjohtajan puolesta Emma Hannonen Kokoomuksen eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri. Sosiaali- ja terveyspolitiikka 1) Helmikuun alkupuolella Kristillisdemokraateilla on 38 yli 60-vuotiasta ehdokasta. Tähän mennessä ehdokkaita on nimetty 158 ja ehdokkaita asetetaan kaiken kaikkiaan 202. 2) a) Elaäkkeiden ostovoiman taustalla oleva indeksijärjestelmä tulisi saada paremmin vastaamaan toimeentulon kulukehitystä. Inhimilliseen vanhuuteen kuuluu riittävä toimeentulo. Jokaisella tulee olla oikeus riittävään ostovoimaiseen eläkkeeseen. Yrittäjä-, maatalous-, ja muita eläkejärjestelmiä on kehitettävä tasavertaisesti ansioeläkejärjestelmän rinnalla. Eläkeoikeutta tulee syntyä riittävästi omaishoidosta ja oman lapsen hoidosta b) Omaishoidon tuki tulee siirtää Kelan maksettavaksi ja säätää sille koko maahan yhteneväiset kriteerit. Se on myös säädettävä verovapaaksi tuloksi. Omaishoitajille on turvattava sijaisapu lakisääteisten vapaapäivien ja virkistyspäivien ajaksi. Omaishoidon tukemisen tulee olla yksi keskeisimmistä laitoshoidon vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Tällä hetkellä omaishoito säästää vuosittain 2,8 miljardia euroa ikääntyneiden palvelumenoja. c) Potilaan oikeus hyvään saattohoitoon tulee turvata. Kuolevien potilaiden inhimillistä ja tasokasta saattohoitoa tulee kehittää ja tehdä hoitopaikasta riippumatta kaikille mahdolliseksi. Saattohoitokotien kehittämät hoitomallit tulee ottaa osaksi yhteiskunnan muuta sairaanhoitojärjestelmää. Eutanasiaa ei tule laillistaa. 3) Inhimilliseen vanhuuteen kuuluu riittävä toimeentulo. Riittävän ostovoimaiseen eläkkeeseen tulee olla jokaisella oikeus. Päätös vuoden 2015 eläkeindeksin leikkauksesta oli kuitenkin mieles- 9
täni perusteltu, sillä eläkeläisten reaalitulot ovat kasvaneet eniten (29,4 %) vuosien 2006 2014 välillä suhteessa muihin malliperheisiin. Samaan aikaan työntekijöiden reaalitulot ovat kasvaneet vain 2,7 prosenttia. Myös vanhuuseläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke on kasvanut vuosina 2004 2013 reaalisesti 17 prosenttia. 4) Kun laitospaikkoja vähennetään, tulee huolehtia, että ketään ei jätetä heitteille. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutetaan laitoshoitona edelleen, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Päätöksen valmistelussa pidin tärkeänä sitä, että laitoshoitoa voidaan vähentää vain lisäämällä samanaikaisesti hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja, kotipalvelua ja omaishoidon tukea ja perhehoitoa. 5) Tosiasia on, että suuriin veronalennuksiin ei ole varaa, joten suhtaudun epäilevästi verotuksen keventämistä koskeviin lupauksiin. Suvi-Susanna Virta Kansanedustaja Peter Östmanin avustaja ja hoitoa koskevissa päätöksenteoissa sekä palveluseteleiden käyttöönotto tukevat tätä. Myös erimuotoinen ennaltaehkäisevä työ on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. c) Mahdollisimman tasavertainen ja oikeudenmukainen verokohtelu. 3) Ruotsalainen eduskuntaryhmä on kuluvana vaalikautena ajanut rehellistä ja realistista linjaa lisävelkaantuminen on taitettava vaikka se tarkoittaa myös kipeitä päätöksiä. Aiomme jatkaa ensi kaudella samalla linjalla, mikä tarkoittaa, että suuret vaalilupaukset ovat kortilla. Hyvä talouspolitiikka on kokonaisuus, joten yksittäisiin kysymyksiin on vaikea ottaa kantaa. 4) Puolueemme tukee vanhusten laitoshoidon vähentämistä koskevia pyrkimyksiä. Laitoshoidon vähentämisen yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää turvata riittävä kotipalvelujen saatavuus. Vanhustenhoitolailla ja kunnallisilla seniorineuvostoilla on tärkeä asema seniorien hoivapalveluiden kehittämisessä. Haluamme suosia vanhusten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivista toimintakykyä ja terveyttä sekä torjua ennakolta seniorien yksinäisyyttä kolmannen sektorin kanssa tehtävän, aktiivisen yhteistyön kautta. 5) Tähän kysymykseen Mikaela Nylander jättää vastaamatta. Matias Kallio eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylanderin avustaja 1) En tiedä tarkkaa lukua, mutta prosentuaalisesti merkittävä määrä. 2) a) Sosiaali- ja terveyspalvelujen saamisen turvaaminen sekä lähi- ja kotipalveluiden turvaaminen. b) Mahdollisuus kotona asumiseen niin pitkään kuin mahdollista. c) Toimeentulosta huolehtiminen. 3) Vastustimme eläkeindeksin leikkausta, joten KYLLÄ, olemme valmiita tekemään työtä asian eteen. 4) Jätimme laista vastalauseen. Varmaan suurimpana huolena on se, että kotipalveluihin ei ole satsattu riittävästi. Laitoshoitoa ajetaan alas, mutta korvaavia hoitomuotoja ei ole tuettu tarpeeksi. 5) Kaikkien tehtyjen leikkausten poistaminen kertaheitolla. Sitä ei voi kukaan luvata. Jari Lindström eduskuntaryhmän puheenjohtaja 1) 12/79 eli 15 prosenttia tällä hetkellä nimitetyistä ehdokkaista. 2) a) Mahdollisuus asua kotona niin kauan kuin itse voi ja haluaa. Kotona asuminen edellyttää kuitenkin toimivia ja riittäviä tukipalveluita. Rkp:n mielestä kotihoidon voimavaroja on lisättävä ja palvelusetelit on otettava käyttöön niissä kunnissa, joissa niitä ei vielä käytetä. b) Haluamme vahvistaa seniorikansalaisten mahdollisuuksia päättää itse omista asioistaan. Panostukset mm. vanhusten neuvontapalveluihin, tukeen päivittäisissä asioiden hoidossa 1) Yli 60-vuotiaita ehdokkaita on 19 henkilöä. Ehdokkaita on kirjattu yhteensä 208 kappaletta, muutamia on tulossa vielä. 2) a) Vanhuspalvelulain toimeenpanon edistäminen kunnissa ja arvokkaan vanhuuden turvaaminen. Nykyhallitus sääti erittäin hyvän, ikääntyvien osallisuutta ja toimintakykyä turvaavan vanhuslain. Sen yhdenvertainen toimeenpano ja lain ja suositusten mukainen toiminta paitsi vanhuspalveluissa myös laajemmin paikallisessa vanhuspolitiikassa on välttämätöntä. b) Eläkkeensaajien köyhyyden torjuminen. Palveluiden rinnalla myös etuudet ja niiden turvaama ostovoima ovat tärkeitä. Köyhimpien eläkeläisten asemaa tulee helpottaa takuueläkkeen korotuksella, pieni- ja keskituloisten talouden turvaamiseksi voidaan käyttää verotuksen keventämistä. c) Työllisyyden ja talouskehityksen parantaminen Vain hyvä talous ja työllisyys turvaavat palvelut ja etuudet. Siksi koko kansan etujen mukaista iästä riippumatta on työllisyysasteen nostaminen ja maamme taloustilanteen parantaminen. 3) Kyllä. SDP haluaa pienipalkkaisten ja keskituloisten ja eläkeläisten ostovoiman vahvistamista ja siihen ei missään tapauksessa sovi indeksileikkausten jatkaminen. Tämän vuoden työeläkeindeksin osittainen jäädytys tehtiin osana talouden sopeutuspakettia, jossa leikattiin käytännössä kaikkialta. Tämän kompensoimiseksi SDP:n aloitteesta parannettiin eläketulovähennystä, 10
sillä verotuksen avulla voidaan vastaavasti kohdentaa parannuksia juuri pieni- ja keskituloisten eläkeläisten ostovoimaan. 4) Laki on perusteltu, painopisteen tulee olla kotiin tuotavissa ja avopalveluissa ja erilaisten asumismuotojen kehittämisessä. Laitoshoidon vähentämisen vastapainona muita palveluita on lisättävä. Tarkoitus ei ole jättää vanhuksia hoidotta, vaan muuttaa palvelurakennetta. 5) Erittäin vaikealta vaikuttaa yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen ja samanaikainen normien ja tehtävien purkaminen kunnista. Tässä työssä on oltava tarkka, jotteivät kansalaisten saamien palveluiden laatu tai ihmisten oikeusturva heikkene. Jouni Backman eduskuntaryhmän puheenjohtaja 1) 36 yli 60-vuotiasta. 2) a) Julkiset terveys- ja sosiaalipalvelut on pistettävä kuntoon, jotta palvelut toimisivat ja jonotusajat saataisiin inhimillisiksi. b) Pienimpien eläkkeiden leikkaukset ovat epäoikeudenmukaisia, ja ne myös vähentävät taloudelle tärkeää kotimaista kysyntää. c) Toimiva ja kohtuuhintainen julkinen liikenne koko maassa on olennaisen tärkeää siksi, että ikääntyvät ihmiset voivat asua kotona ja liikkua vaivattomasti. 3) Kyllä. Eläkkeiden leikkaukset ovat epäoikeudenmukaisia eikä niitä voi hyväksyä. Eläkkeiden, lapsilisien ja sosiaaliturvan leikkausten vastustaminen oli myös syy siihen, miksi vasemmistoliitto potkaistiin ulos Jyrki Kataisen hallituksesta. Kaikki muut hallituspuolueet hyväksyivät leikkaukset. 4) Ympärivuorokautisen hoivan rajoittaminen on käsittämätöntä. Nyt hoivaan pääsyn perusteista poistettiin oikeus arvokkaaseen elämään, mikä heikentää etenkin muistisairaiden pääsyä hoivaan. Tämän perusteettoman leikkauksen seurauksena yhä suurempi osa työstä kaatuu jo ennestään tukalassa asemassa oleville omaishoitajille. 5) Oikeistopuolueet asettavat valtiontalouden tasapainon ihmisten palvelujen ja toimeentulon edelle. Epäilen, että tästä syystä monet oikeiston lupaukset ikäihmisten palvelujen parantamisesta ovat katteettomia. Me Vasemmistossa ajattelemme päinvastoin. Kestävä talous ja yhteiskunnallinen kehitys ovat mahdollisia vain, jos ihmisten hyvinvoinnista pidetään huolta. Annika Lapintie eduskuntaryhmän puheenjohtaja Perustelu: Superin selvityksen mukaan kotihoidon henkilöstöstä 95 prosenttia kokee, ettei laatu ole riittävä, ja 65 prosenttia henkilöstöstä on harkinnut alan vaihtoa. Laitoshoitoa on purettu liian nopeasti. Vanhuksia ei saa jättää turvattomina heitteille kotiin, vaan kotihoidon henkilöstön määrää on kasvatettava, jotta laatu voidaan turvata. Hoitajamitoitus on myös toteuduttava kaikkialla maassa. b) Omaishoidon tuen kuntoon saattaminen. Tuki on siirrettävä Kelan maksettavaksi ja varmistettava, että yhdenvertaisuus toteutuu kaikissa kunnissa. Omaishoitajien tukipalvelut on yhtenäistettävä ja omaishoitajien pitää saada riittävä tuki jaksamiselleen. Tämä tarkoittaa mm. mahdollisuuksia vapaapäiviin, sijaishoitoon sekä neuvontaa ja vertaistukea. Perustelu: Omaishoito on yhä yleisempää, koska ikääntyneen väestön määrä kasvaa. Usein omaishoitaja on itsekin ikääntynyt ja tarvitsee tukea ja apua jaksamiseensa. Tuki tulisi siirtää Kelan maksettavaksi samansuuruisena kaikkialla maassa. c) Parannetaan ennaltaehkäisevää kuntoutusta sekä tuetaan mahdollisuuksia omatoimiseen ja onnelliseen elämään ja yksinäisyyden ehkäisyyn yhteistoiminnassa esimerkiksi kolmannen sektorin järjestöjen kanssa. Seniorien liikunta- ja kulttuuriharrastuksia on tuettava kunnissa osana ennaltaehkäisevää työtä. Perustelu: Vanhusten yksinäisyyttä ja masennusta pitää kaikin tavoin vähentää. 3) Kyllä. Pyrimme siihen että indeksileikkaus jää kertaluonteiseksi. Perustelu: Indeksi vaikuttaa tuntuvimmin pienituloisten käytettävissä oleviin tuloihin. Leikkaukset vaikuttavat ikääntyneiden toimeentuloon ja maan talouteen. Yksinasuvien asumistukea olisi myös parannettava. 4) Useimmat ihmiset haluavat asua kotonaan niin pitkään kuin mahdollista. Kotipalvelun ja -hoidon avulla kotona asumisen mahdollisuutta on tuettava, mikäli se on henkilön oman tahdon mukaista. Laitos- ja kotihoidon välillä on muitakin vaihtoehtoja kuten tuettu palveluasuminen. Asuminen on järjestettävä henkilön toimintakyvyn, kunnon ja oman tahdon yhteensovittamisella. 5) Tähän mennessä puolueet ovat olleet lupauksissaan varovaisia enkä pysty nimeämään mitään yksittäistä silmiin pistävän katteetonta lupausta. Outi Alanko-Kahiluoto eduskuntaryhmän puheenjohtaja Puolueiden vastaukset kokosi ja toimitti Anneli Rajaniemi 1) Helmikuun alkupuolen tilanteen mukaan lukumäärä on 8 ehdokasta. Määrä saattaa kasvaa vielä. 2) a) Huolehditaan riittävistä resursseista kotihoidossa sekä riittävästä hoitajamitoituksesta ja hoidon laadusta vanhusten palvelulaitoksissa. Senioriopettaja, käytä äänioikeuttasi! Vain siten vaikutat parhaiten. 11
Ajassa Opetusalan Seniorijärjestön eduskuntavaalien tavoitteet 2015 Eläkkeiden ostovoiman turvaaminen; eläkkeiden indeksikorotuksia ei saa jäädyttää. Eläke- ja palkkatuloa pitää kohdella verotuksessa yhdenvertaisesti. Vanhuspalvelulain toteutuminen pitää turvata. Iäkkäille kuuluu arvokas vanhuus. Eduskuntaan tarvitaan kansanedustajia, jotka tuntevat ikääntyvän kansanosan tarpeet. Heidän on syytä tiedostaa, että eläkkeellä olevat opettajat maksavat veroja eläkkeestään ja tukevat työllisyyttä käyttämällä lukuisia palveluja: Olemme siis tuottava kansanosa, emme menoerä. Meitä on yli 19 000 Opetusalan seniorijärjestö OSJ:n jäsenmäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2014. Edellisestä vuodesta jäsenmäärä kasvoi yli 400 henkeä. Tämä tarkoittaa, että järjestöön kuuluu nyt yli 19 000 senioriopettajaa. Lääkehuollolle laajempi vastuu lääkehoidon toteuttamisessa Lääkealan ammattilaisten asiantuntemus on otettava käyttöön tarkoituksenmukaisen lääkehoidon edistäjänä ja sote-uudistuksen toimeenpanossa. Lääkehuolto pitää sisällyttää sote-alueiden järjestämispäätöksiin, esittää apteekkitoiminnan ja muun lääkehuollon kehittämistä pohtinut työryhmä. Työryhmä luovutti ehdotuksensa 20.1.2015. Työryhmä antoi lähes 60 yksittäistä ehdotusta siitä, miten lääkehuoltoa kehittämällä parannetaan asiakkaiden lääkitysturvallisuutta ja tuetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista. Työryhmä korostaa, että kehittämisen keskiössä pitää olla lääkkeiden käyttäjä. Lääkehoitojen jatkuvuus turvataan Työryhmästä on tärkeää, että lääkehoidon jatkuvuus, lääkitystietojen siirtyminen ja ajantasaisuus varmistetaan, kun asiakas siirtyy avohoidosta laitoshoitoon tai päinvastoin. Laitoshuollon yksiköissä tulisi olla vastuuhenkilö varmistamassa potilaiden lääkehoidon jatkuvuuden. Avohoidon hoitoyksiköiden lääkitysturvallisuutta tulee parantaa. Myös palveluasumisyksiköillä voisi olla äkillisiin lääketarpeisiin oma lääkekaappi. Lääkevalmistusyhteistyötä sairaala-apteekkien ja apteekkien välillä pitää kehittää. Kotiutuva potilas voisi saada kahdeksi viikoksi sairaala- apteekin valmistamia lääkkeitä mukaansa, jotta hän ehtii hankkia ja valmistuttaa jatkohoitoon tarvittavat lääkkeet lähiapteekissaan. Apteekkien lääkevalmistusta tulee keskittää myynnissä olevia lääkkeitä täydentäviin valmisteisiin, jotta voidaan varmistaa lääkkeiden saatavuus. Työryhmä ehdottaa, että perustetaan asiantuntijaryhmä, joka määrittelee apteekeissa valmistettavat hoidollisesti ja lääketieteellisesti tarkoituksenmukaiset lääkkeet. Työryhmän mukaan nykyinen apteekkilupajärjestelmä kannattaa säilyttää. Nykyjärjestelmä perustuu vahvasti apteekkarin ammatilliseen vastuuseen ja rooliin lääketurvallisuuden ja lääkkeiden saatavuuden edistäjänä. Lupaharkinnassa on syytä jatkossakin varmistaa apteekkareiden monipuolinen lääkealan osaaminen. Näin tuetaan lääkkeiden jakelujärjestelmän kehittämistä osana lääkehuollon kokonaisuutta. Työryhmä ehdottaa, että sairaaloiden yhteyteen perustetaan myös avohoidon apteekkeja helpottamaan kotiutuvien ja päivystyspotilaiden lääkeasiointia. Jatkossakin apteekin palvelujen tulisi perustua kansanterveydellisiin näkökohtiin. Apteekit voisivat antaa esimerkiksi myös kausi-influenssarokotteita. Lähde STM Eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkkeellesiirtymisikä nousi vuonna 2014 merkittävästi. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana. Edellisenä vuonna eläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,9-vuotiaana. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikutti eniten se, että työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuodesta 2013 kahdeksan prosenttia. Vuodesta 2008 se on laskenut neljänneksen. Vuonna 2014 määrä alitti ensimmäistä kertaa 2000-luvulla 20 000 henkeä. Suomalaisten elinikä pitenee ja yhä useampi saavuttaa terveenä vanhuuseläkeiän. Myös varhennetun vanhuuseläkkeen lakkauttaminen vaikutti eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Varhennettua vanhuuseläkettä ei myönnetä enää vuonna 1952 tai sen jälkeen syntyneille. Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto sanoo, että työkyvyttömyyseläkkeissä tapahtunut kehitys vahvistaa mahdollisuuksia saavuttaa työurien pidentymistä koskevat tavoitteet. Nyt 63 vuotta on edelleen suosituin ikä jäädä vanhuuseläkkeelle. Vuonna 2014 eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle oli 61,2 vuotta ja 50-vuotiaalle 62,8 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla. Työeläkkeelle siirtyi 70 000 henkilöä Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi noin 70 000 henkilöä, yli 3 000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä laski. Työeläkkeelle siirtyneistä yli 70 prosenttia siirtyi suoraan vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Esimerkiksi vuonna 2008 eläkkeelle siirtyneistä alle puolet jäi vanhuuseläkkeelle. Ikääntyneiden työllisyysaste nousi selvästi. Reilussa vuosikymmenessä 55 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on noussut 10 prosenttiyksikköä, 60 prosentin tasolle. Taloustilanteesta huolimatta ikääntyneiden työllisyys on kehittynyt myönteisesti. Viime vuosina erityisesti yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on noussut reippaasti, arvioi kehityspäällikkö Jari Kannisto. Kolme faktaa työeläkkeestä vuonna 2014 eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,2-vuotiaana vuonna 2014 työeläkkeelle siirtyi noin 70000 henkilöä omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa. Lähde: Eläketurvakeskus 12
Lemmetty Mörön ja peikon loukussa Olen mörön ja peikon loukussa. Yritin selvittää, kumpi on eläkeläisen kannalta pahempaa: inflaatio vai deflaatio. Kauppaopiston lyhyen oppimäärän omaksuneena asia ei ihan helposti selvinnyt, vaikka olenkin eri tahoilta saanut kuluneen talven aikana valistusta. Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto kirjoitti deflaatiomöröstä, joka on syrjäyttänyt inflaatiopeikon (Kaleva 19.9.2014). Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen kauhisteli Suomen valtavaa inflaatiota. Hän vertaili sitä euromaihin, missä inflaatio on ollut vajaan puolen prosentin luokkaa, Ruotsissa nollan paikkeilla ja Suomessa ainakin kolminkertainen, jopa viisinkertainen euroalueen keskiarvoon nähden (Ajassa 4/2014). Sorjosen mukaan inflaatio Suomessa oli noin prosentin luokkaa. Eläkeläisinä olemme talven aikana ihmetelleet bensan hinnan laskua huoltoasemilla ja ruokakauppojen hintakilpailua. Hintoja on marketeissa halpuutettu, ei alennettu. Helmikuussa tosin Posti (entinen ITELLA) pisti inflaatioon vauhtia nostamalla 1. luokan postimaksuja 10 prosenttia. Antti Suvanto muistuttaa tunnetuista deflaation aikakausista. Katastrofaalisena esimerkkinä on pidetty 1930-luvun lamaa, jolloin kuluttajat siirtyivät käyttämään entistä halvempia tuotteita. Sen seurauksena kotitalouksien ja yritysten reaalinen velkataakka kasvoi ja johti mm. pankkien kaatumiseen. Toisena esimerkkinä ekonomistit pitävät Japanin deflaatiota. Kuluttajahinnat ovat laskeneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana useana vuonna ja deflaatiosta toipuminen on vienyt vuosia. Pasi Sorjonen, pidettyään ensin Suomen inflaatiota kansainväliesti korkeana, ilahtuu siitä, että inflaatio luultavasti hidastuu. Toivottavasti, koska inflaatiota lisääviä korotuksia on tehty ainakin arvonlisä-, energia-, auto- ja varainsiirtoveroihin. Kansalaisina näkisimme mielellämme, että näitä inflaatiopeikkoja pelättäisiin ja veroja alennettaisiin. Sorjonen luettelee veronkorotuksia, mutta toteaa, että nämä hyödykeverot selittävät vain osan havaitusta hintojen noususta. Mutta joudutaanko ojasta allikkoon, jos inflaatio hidastuu ja deflaatio pukkaa päälle? Ekonomistien joukkoon liitän vielä Akavan entisen pääekonomistin Pekka Immelin. Pekan mielestä Suvannon tapaan deflaatio on kauheaa, koska kuluttajat jäävät odottamaan sitä, että hinnat vielä laskevat ja siirtävät siis ostopäätöstään tulevaisuuteen. Tällä taas on vaikutusta kansantalouteen ja kilpailukykyyn. Pekan mielestä meillä pitäisi olla hieman alle kahden prosentin Varatuomari Markku Lemmetty markku.lemmetty@helsinki.fi tavoiteinflaatio. Sillä selvittäisiin koko ongelmasta. Deflaatio-odotuksia tuskin eläkeläisillä on. Ruokaa ostetaan silloin, kun on nälkä. Lasten ja lastenlasten luo matkustetaan bensan hinnasta riippumatta. Sen sijaan asuntojen hintojen tai arvon muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia. Laitetaan nyt korvan taakse valtiovarainministeriön kaavailut varallisuuden ottamisesta huomioon vanhuspalveluiden asiakasmaksuissa. Euro on euro jokaisen eläkkeessä, mutta samalla euromäärällä ei ostella kaksiota Eirasta ja Kemijärveltä. Lakimiehen johtopäätökset möröstä ja peikosta veti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen entinen johtaja Jouni Ekuri, jolta myös kysyin neuvoa. Jounin mielestä on eläkeläiselle hyvä, että hinnat laskevat. Jounin mielessä ei kuitenkaan ensisijaisesti ollut asuntojen hintojen siis varallisuutemme arvon lasku. Sehän vaikuttaa eläkeläisen tulevaisuuteen, tai oikeastaan hänen perillistensä tulevaisuuteen. Perintövero pienenee, kun perukirjaan merkitäänkin entistä pienempi arvo. No, tämä taas vaikuttaa valtion tuloihin... 13
Näkökulma Istu ja pala Liiallinen istuminen on haitaksi ihmisen terveydelle. Siksi on syytä tarkoin katsoa mitä, missä ja milloin istuu. Joskus on paikallaan tehdä istumalakko. Koulussa annettiin ja saatiin ennen jälki-istuntoa. Kesämökin puuseessä ja eduskunnassa on usein täysistunto. Istuntojen tulos voi olla joskus sama. Muita tärkeitä istumapaikkoja ovat elämässä syli, polvi ja selkä. Varsinkin lapset ja rakastavaiset istuvat mielellään sylikkäin. Sylissä tuntuu turvalliselta ja mukavalta ja siinä voi toivottaa sylintäydeltä onnea. Merirosvon papukaija istuu mielellään olkapäällä. Turhauttavaa on istua tyhjän päällä. Selkä on kautta aikojen ollut tarpeellinen matkustuspaikka. Matkaa on tehty pienenä reppuselässä. Hevosen selässä on istuttu erilaisissa asennoissa ja menty moneen paikkaan. Monissa paikoissa maailmassa istutaan aasin, kamelin tai elefantin selässä. Münchhausenin uskotaan matkanneen istumalla tykinkuulan selässä. Sadun Peukaloinen istui matkoillaan hanhen selässä. Taru vanha kertoo Kreikasta ja pojasta delfiinin selässä. Kiireetön toteaa, ettei tässä nyt aivan jäniksen selässä istuta, edes talven selässä, vaikka lähdettäisiin järven selän yli yönselkään. Tanskassa ja Hollannissa on monella tapana istua polkupyörän selässä. Koululaiset kulkevat reppu selässä. Joku opetus on kuin kaataisi vettä hanhen selkään. Muotivirtausten mukaisia ovat joskus olleet istuvat housut ja tyköistuva takki. Sivistyneet ihmiset istuvat usein tuoleilla. Sivistymätön saattaa sanoa muka kohteliaasti hyvin syöneelle vieraalleen, että ota pari tuolia ja istu alas. Istuvan presidentin ja istuvan puheenjohtajan voi tavata usein muussakin asennossa kuin istuviltaan. Moni presidentti on istunut jopa kiven sisällä ennen tai jälkeen presidenttikautensa. Siellä ehkä istutaan laiskanlinnassa. Päälliköitä kuljetettiin entisaikaan kantotuolissa. Ennen humalassa ajanut autoilija joutui istumaan ratista. Tunnemme käsitteet oppituoli ja rippituoli. Kapakan rippituolissa puhutaan eri asioista kuin saarnastuolista, jossa yleensä ei istuta. Lapsia istutetaan syöttötuoliin. Sähkötuolissa pitää olla toimiva virransyöttö. Kultatuoli saadaan aikaan käsiä yhteen liittämällä. Keinutuoli rauhoittaa elämää. Siinä on olo mukavampaa kuin hammaslääkärin tuolissa. Sohvan jälkeen suosituin istuinpaikka 14 Piirros Helmer Räty lienee penkki. Lahtipenkki, piinapenkki, jäähypenkki ja raastuvanpenkki eivät houkuttele istumaan. Porkkanapenkkiä joutuu kastelemaan ja kitkemään. Toiset haluavat istua etupenkissä ja toisille riittää takapenkki. Puistonpenkillä voi joskus vaikka loikoilla. Asemanpäällikön poika ihmetteli kouluun mennessään, että on ensimmäinen luokka ja puupenkit. Jokaisella istujalla pitäisi olla mielipaikka. Jostain on mukava istua kirkonpenkissä, konsertissa, elokuvissa tai teatterissa. Lintu istuu katolla, langalla tai oksalla ylimmällä. Vihreällä oksalla istuvaa kadehditaan. Jotkut haluavat istua ongella tai pilkillä. Toiset istuvat nuotiolla, auringossa tai kuutamossa ja viisaat istuvat varjossa. Vieressäkin on mukava istua. Mörrimöykky istuu sateessa kärpässienen alla. Luonnossa on mahdollista istua kivellä, kannolla tai mättäällä. Muurahaisperässä istuminen on joidenkin mielestä uroteko. Rauhoittavalta tuntuu istua puutarhassa keinussa omenapuun alla ja kuunnella lintujen laulua. Kevät taitaa kuitenkin houkutella istujia ennen pitkää terassivarjojen alle kahville tai Koffille. Risto Nihtilä
Lääkärin lausumia Sähköinen Kanta-järjestelmä Mikael Rajaniemi Sähköisen tiedonkulun aikakauden vallatessa yhä enemmän alaa, on nyt kehitetty valtakunnallinen Kanta-palvelu. Siihen kuuluvat terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitetut potilastiedostot, Reseptikeskus ja potilaille suunnattu Omakanta. Helsingin terveyskeskus liittyi Kanta-palveluiden käyttäjäksi sähköisen reseptin myötä syksyllä 2012. Valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon liityttiin marraskuussa 2014. Sen jälkeen kaupungin Pegasos-sairaskertomustiedot tallentuvat ko. arkistoon. Sosiaalipuolen Pegasostiedot (Kivelän, Koskelan ja Myllypuron monipuoliset palvelukeskukset ym.) eivät sinne tallennu. Yksityinen terveydenhuolto liittyy potilastiedon arkistoon vuoden 2015 loppuun mennessä. Eli jatkossa kunnallinen ja yksityinen terveydenhuolto voivat olla potilaan luvalla sähköisesti yhteydessä toisiinsa. Potilaat/kansalaiset pääsevät käyttöönoton jälkeen tarkastelemaan itseään koskevia potilaskertomusmerkintöjä Omakantapalvelun kautta: www.kanta.fi. Ennen liittymistä tehdyt potilasasiakirjamerkinnät eivät näy siellä. Sähköpostia ei saa käyttää potilastietojen välittämiseen. Potilastietoja saa käsitellä vain, jos on hoitosuhde tai muu asiallinen yhteys potilaaseen. Potilasasiakirjojen käytöstä muodostuu tiedostoihin aina lokimerkintä. Potilastiedon arkiston (potilastiedon arkisto, sairaanhoitopiirin alueellinen yhteisrekisteri ja sähköinen resepti) tietojen käyttö edellyttää potilaan suostumusta. Potilaalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö sekä potilastiedon arkistossa että yhteisrekisterissä. Tosin sitten potilaan hoitaminen on melko mahdotonta. Potilaskertomustietojen siirto potilastiedon arkistoon perustuu lakiin eikä potilas/asiakas voi sitä kieltää eikä myöskään rajoittaa tietojensa näkymistä siinä organisaatiossa, jossa merkintä on syntynyt. Potilaskertomusmerkinnät, laboratorio- ja röntgentutkimukset ja lääkitystiedot tallennetaan arkistoon. Potilas/asiakas ei voi kieltää tietojen tallentamista, mutta voi rajoittaa potilastietojen luovuttamista viraston ulkopuolisille organisaatioille. Omakannassa katseluun potilas tarvitsee henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. Laura Palanterä Yleislääketieteen erikoislääkäri ja Helsingin kaupungin kotisairaalan lääkäri Sairaanhoitopiirin yhteisrekisteri (Navitas) on HUS:n yhteinen potilastietorekisteri, jossa ovat perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa muodostuvat potilasasiakirjat (tosin ei ihan kaikki). Potilaan hoitoon osallistuva henkilökunta voi käyttää hoidon kannalta tarpeellisia tietoja ilman erillistä suostumusta. Potilas voi kuitenkin kieltää yhteiskäytön. Kiellon voi tehdä Omakannan kautta tai terveydenhuollon toimipisteessä. Kiellot ja suostumukset voi tietenkin perua myöhemmin. Laissa on säädökset potilaan oikeudesta kieltää tietojensa luovuttaminen. Kielto voi olla palvelunantajakohtainen, rekisterikohtainen tai palvelutapahtumakohtainen (käynti/hoitojakso). Kielto estää tietojen luovuttamisen myös HÄTÄtilanteessa, jos potilas ei ole sitä erikseen sallinut. Potilaalla on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Sosiaali- ja terveysvirasto voi kieltäytyä antamasta potilaan pyytämiä tietoja, mistä on annettava kirjallinen päätös. Systeemin käytön myötä todennäköisesti paperiset potilasasiakirjat jäävät kokonaan pois käytöstä. Nyt niitä vielä lähetellään ja jatkossakin täytynee lähettää niille, joilla ei ole pankkitunnuksia. Tosin tulevaisuudessa kai keksitään jokin uusi menetelmä, millä pääsee käsiksi sähköiseen asiointiin. Itseäni edelleenkin kammoksuttaa tämä lisääntyvä riippuvuus sähköisestä tiedonvälityksestä. En jaksa uskoa sen ''aukottomuuteen ja turvallisuuteen. Lisäksi päänsärky ja niska- ja selkävaivat ovat aina vain enemmän ongelmana tämän jo pakonomaisen sähköisen tiedonsiirron käytön myötä. Teidän kannattaa kuitenkin ottaa selvää tuosta www.kanta.fitiedostosta. 15
Aboa Nova Historiaa huokuvasta Turusta löytyy myös modernisti sykkivä tapahtumien ja yltäkylläisen kulttuurin kaupunki, Uusi Turku. Edellisessä lehdessä lukija tutustui tulevan senioriopettajapäivien pitopaikan, Turun historiaan. Turkua on verrattu Roomaan, koska molempien kaupunkien halki virtaa joki ja kumpikin on rakennettu seitsemälle kukkulalle. Aurajoen rantoja myötäilevä kävelyreitti, laiva- ja muut ravintolat, torit sekä erilaiset kulttuuritilat ovat muodostuneet turkulaisten olohuoneeksi. Nuoret ja vanhemmatkin istuskelevat mielellään joen rantanurmikoilla ja nauttivat kesästä, auringosta ja ainutlaatuisesta rantanäkymästä. Turku on aina ollut ja on kiinteä osa eurooppalaista elämää ja kulttuuria. Kaupungissa on voimakas eurooppalainen ilmapiiri vielä tänäänkin. Turun sanotaan olevan Suomen portti länteen. Kaupunki on merkittävä kaupallinen satamakaupunki, Turun satamasta on tiheä matkustajalauttaliikenne Maarianhaminaan ja Tukholmaan. Viking ja Silja ovat Aurajokiranta on turkulaisten olohuone. vieneet tuhansia nuoria jännittäville matkoille Euroopan metropoleihin. Lisäksi on lentoasema, joka on Suomen neljänneksi vilkkain ja rahtimääriltään toiseksi suurin. Turussa ei juuri ole niin sanottua savupiipputeollisuutta. Merkittävä ja viime vuosina paljon huomiota saanut suuri työllistäjä on laivanrakennus. Pitkä epävarmuus töiden jatkumisesta Turun telakalla päättyi onnellisesti, kun saksalainen Meyer Werft osti telakan ja loistoristeilijöiden rakentaminen Turussa saattoi jatkua. Muita suuria työllistäjiä ovat kaupunki, muutamat elintarviketehtaat, liikenne ja erilaiset palvelut. Opiskelijoiden ja kulttuurin kaupunki Turun katuvilinässä näkee huomattavan paljon opiskelijoita. Turun yliopisto, johon Turun kauppakorkeakoulu on yhdistynyt, Åbo Akademi sekä ammattikorkeakoulut ja muut ammattiin valmistavat oppilaitokset takaavat, että nuorisoa Turussa riittää. Perusopetuksen toistuvat suunnitelmat lakkauttaa joitakin pienimpiä kouluja, aiheuttavat huolta vanhempien keskuudessa. Samanlaista huolta tunnetaan kunnissa ympäri Suomen. Paitsi opiskelijoita, myös muualta Suomeen tulleita on runsaasti. Turku on jo vuosia ottanut vastaan maahanmuuttajia. Kaupungin 184 112 asukkaasta kahdeksan prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Perusopetuksen oppilaista 12 prosenttia on maahanmuuttajia ja heidän puhumiaan kieliä yli 70. Tämä on iso haaste opetukselle. Turku on myös huomattava kulttuurikaupunki. Kaupunkikierroksen aikana nähdään Turun vuosisatojen historia, sivistys, kulttuuri ja merellisyys erilaisina kerrostumina vanhemmassa rakennuskannassa, kun taas uudemmissa rakennuksissa on runsaasti esimerkkejä sotien jälkeisestä rationalismista ja konstruktivismista. Vanhan ja uuden arkkitehtuurin yhteensovittaminen herättää tunteita kuten taiteen kuuluukin tehdä. Kuva Turun Sanomat/Riitta Salmi 16
Uusi Turku Museofriikin onnela Nykyinen Turku on monipuolinen museokaupunki. Kaupungissa on kaikkiaan neljätoista museota. Uusin museo on Aboa Vetus & Ars Nova. Se on mielenkiintoinen yhdistelmä uutta ja vanhaa. Aboa Vetus on katettu arkeologinen alue maan alla. Alue kuului historiallisesti Luostarikortteliin, joka oli yksi keskiaikaisen Turun neljästä korttelista. Vanhimmat kellarit ovat 1300-luvulta. Yläpuolella on Ars Nova, uuden taiteen näyttely. Nykytaidetta esittelevät myös monet muut galleriat. Turun Taidemuseo on rakennuksenakin taideteos, jossa on pysyvänä näyttelynä esillä lukuisia Suomen suurten taiteilijoiden teoksia. Aurajoen rannassa sijaitsee merkittävän kansallisen kuvanveistäjämme Wäinö Aaltosen nimeä kantava museo. Samaan aikaan, kun museon perustamisesta vuonna 1964 päätettiin, allekirjoitti Wäinö Aaltonen sopimuksen peruskokoelman lahjoittamiseksi museolle. Museo vihittiin syyskuussa vuonna 1967. Monumentaalisten teostensa ohessa Wäinö Aaltonen oli tuottelias muotokuvien veistäjä. Peruskokoelman lisäksi museossa on merkittäviä vaihtuvia näyttelyitä. Wäinö Aaltosen museon kokoelmissa on noin 5000 teosta. Tapahtumia jokaiselle Vaikka museoita on paljon, eivät kaupunkilaiset sentään käy pelkästään museoissa. Yhä enemmän Turku järjestää suuria tapahtumia, joihin tulee vuosi vuodelta enemmän kävijöitä myös muualta Suomesta. Normaalien teatterien ja konserttien rinnalla on suosiotaan lisänneet erilaiset musiikkitapahtumat kuten Ruisrock, Down By The Laituri, Maata näkyvissä ja Turun Musiikkijuhlat. Muita tapahtumia, jotka myös vetävät kaupungin täyteen vierailijoita, ovat tiedemessut, kansainväliset kirjamessut, joiden yhteydessä myös ruoka- ja viinimessut, levymessut ja silakkamarkkinat, jotka on järjestetty Aurajoessa jo vuodesta 1636 lähtien. Turussa tapahtuu! Jotkut ovat sitä mieltä, että Turku on jotenkin sivussa, jokaisellehan jokin paikka on sivussa. Tärkeää on, että kulkuyhteydet toimivat. Helsinkiin pääsee junalla ja linja-autolla tunnin välein lähes koko vuorokauden. Liikenne toimii hyvin myös Tampereen suuntaan. Valmisteilla on edelleen paremmat yhteydet pääkaupunkiin tunnin juna, siis juna, joka veisi perille tunnissa. Tunnetusti suunnittelusta on pitkä matka toteutukseen. Turkulaisten mielestä tie- ym. liikenneväylärahat päätyvät hiukan muualle kuin Lounais-Suomeen. Turkulaisia on nimitetty nurkkapatriootteina Suomen pariisilaisiksi. Siihen kuuluu turkulaisten oma murre. Nämä kaksi seikkaa yhdistyvät Heli Laaksosen runossa, jonka mukaan Helsingissä todella kaunista on vain Laitur 24 pikavuaro Turkku! Kalervo U. Kukkula Näin meillä Turussa Turun seudun senioriopettajat ry on perustettu 25.5.2010. Yhdistys on nuori, mutta perinteitä riittää. Suomen opettajain liitto kehotti vuonna 1969 syyskuussa lähettämässään yleiskirjeessä piirejään ottamaan paremmin toiminnassaan huomioon eläkkeelle siirtyneet opettajat. Turun veteraaniopettajien perustava kokous pidettiin 6.10.1970 hotelli Hospitsissa. Yhdistyksen (kerhon) nimiluetteloon merkittiinkin tuolloin 70 nimeä. Turun seudun senioriopettajien toiminta alkoi muutamaa kuukautta ennen kuin tuli täyteen 40 vuotta senioritoiminnan alkamisesta Turussa. Samana vuonna, kun Turun seudun senioriopettajat perustettiin, oli Turun veteraaniopettajien 40-vuotisjuhla. Juhlaan oli kutsuttu myös uuden yhdistyksen, Turun seudun senioriopettajat ry:n edustajat. Veteraaniopettajat lopetti toimintansa vuonna 2013. Yhdistyksemme on suuri sekä alueellisesti 12 kuntaa että jäsenmäärältään. Vuodenvaihteen jäsenrekisterin mukaan jäseniä oli 1049. Suuruudessa on niin hyvät kuin vähän huonommatkin puolensa. Hyvänä on pidettävä sitä, että tapahtumiin riittää väkeä, mutta ongelmana on sopivien kokoontumistilojen puute. Tapahtumakalenterimme tarjoamasta ohjelmasta suosituimpia ovat retket, teatterit, esitelmätilaisuudet ja ulkoilutapahtumat. Saamme nykyisin käyttää Turun opettajien ammattiyhdistyksen tiloja pienimuotoisiin kokoontumisiin. Sen myötä on voitu lisätä toimintaan erilaisia kerhoja. Kalenterivuoden aikana tapahtumia on keskimäärin 20 ja niiden lisäksi kokoontuu erilaisia kerhoja. Näin voimme varmistaa osallistumisen mahdollisimman monelle jäsenelle. Yhdistyksemme seilaa reippaassa myötätuulessa purjeet pullollaan, täynnä energiaa! Tavataan Turussa lokakuussa! Mirjam Sandell Achim Kühnin suunnittelema Harmonia-veistos sijaitsee Aurajoessa. Se tunnetaan myös nimellä Valaan pyrstö. 17
Muut lehdet Kotimaista lastenkirjallisuutta pitää vaalia Pakkanen paukkuu nurkissa. Välillä pyryttää. Talvi-iltojen tarinoiden kanssa viihtyy. Villasukatkin ovat sopivasti makkaralla. Talvi-iltaan mahtuu monenlaista tarinaa. Joulukirjat on luettu. Jonkun kirjan lukeminen jäi kesken, mutta toisen luki evää räpäyttämättä. Ostin lastenlapsilleni, pikkupojille joululahjaksi kotimaisen lastenkirjailijan, kuvittajan ja kertojan Kristiina Louhen teoksen Tompan juhlakirja. Kristiina Louhi on saanut pitkästä ja ansiokkaasta työstään lastenkirjojen kuvittajana ja kertojana useita palkintoja. Hän on saanut Junior -palkinnon vuonna 2004 ja äskettäin Pro Finlandia -mitalin. Hän on kirjoittanut mm. Aino ja Pakkanen ja useita kirjoja Tomppa-sarjaan. Niitä on nautinto lukea ja katsella. Ruotsalaiset ovat juuri valinneet huomattavammaksi kulttuuri-ilmiökseen Pippi Långstrumpan eli Peppi Pitkätossun. Suomessa tämä kulttuuriasema kuuluu oikeutetusti Tove Janssonille. Saman marginaalin sisälle mahtuu myös Mauri Kunnaksen Koiramäen tarinat. Mutta ovatko kotimaiset lastenkirjailijat ylipäätään, kautta aikojen, saaneet riittävästi huomiota. Kotimaisten lastenkirjailijoiden esikoisteoksia on kuitenkin harvemmin esillä tiedotusvälineissä. Televisiossa on sarja Kymmenen kirjaa lapsuudesta. Kiitos siitä. Hankin jouluksi itselleni toisen kirjan, joka liittyy myös lastenkirjallisuuteen. Ensimmäisestä kirjakaupasta kirja oli myyty loppuun. Toisesta kirjakaupasta onnistuin saamaan viimeisen kappaleen menekkiä on. Kirja on juuri äskettäin ilmestynyt, akateemikko Kirsi Kunnaksen elämäkerta Sateessa ja tuulessa, jonka on kirjoittanut Leena Kirstinä. Halusin tutustua akateemikon, runoilijan, kulttuuripersoonan ja vaikuttajan elämänlankojen taakse. Se oli valloittava matka. Ennen muuta, akateemikko Kirsi Kunnas on kotimaisen lastenrunouden ja kirjallisuuden esitaistelija. Löytyypä hänen teoksistaan sellainenkin kirja kuin Aikamme Aapinen. Hänellä on ollut suuri vaikutus, myös lapsia lukemaan opettavien opettajien ajatusmalleihin ja filosofiaan. Häpeäkseni täytyy tunnustaa, että en ole omille lapsilleni lukenut aikoinaan esimerkiksi Kunnaksen kahta ihanaa kirjaa, runokirjaa Tiitiäisen satupuu enkä Hanhiemon iloista lipasta. Luin sen sijaan Pikku Pegasosta, josta löytyi Kunnaksen runoja. Tunnen syvää kunnioitusta kotimaisia lastenkirjailijoita, kertojia ja kuvittajia kohtaan. Vanhat ja uudet kirjailijat ja kuvittajat tarvitsevat enemmän huomiota tiedotusvälineissä. Suomessa ilmestyy vuosittain suuria määriä kotimaisia lastenkirjoja. Näistä uusista ja myös vanhoista lastenkirjoista kantautuu luovuuden kukkien tuoksu. Näistä kukista kasvaa aikanaan kultaisia luovuuden hedelmiä. Katriina Risku-Vartiainen Vantaa Kirjoitus on julkaistu Ilkassa 23.1.2015 Mielipide Olemmeko unohtamassa perinteitämme? En tiedä oliko se sattumaa vai johdatusta, kun olin jälleen aiemmin tapahtuneiden tosiasioiden johdosta menossa puolisolleni hoitoja antavaan palvelukohteeseen pääsiäisviikon aattopäivänä. Mieleeni tuli ajatus. Huomaammeko sen, että keskuudessamme on iäkkäitä ihmisiä, jotka mm. pääsiäisviikolla unohtuvat hoitopaikkoihinsa arkipäiväisiin tapahtumiin ja olosuhteisiin yhteisöstämme ulkopuolisena. En malttanut vierailuni jälkeen olla kysymättä palvelukohteen hoitajilta, oliko heidän hoitoyksikössään vieraillut esimerkiksi lapsia virpomassa tai nuoria tervehtimässä ja ilahduttamassa vanhuksia vaikkapa lauluillaan. Olihan aivan näköyhteyden päässä päiväkoti, eikä koulukaan kovin kaukana sijainnut. Vastaukseksi sain, ettei kukaan edellä mainituista ollut käynyt. Vastustamattomasti mieleeni tuli ajatus: Olemmeko sittenkin unohtamassa sen, että onneksi keskuudessamme on vielä isoäitejä ja isoisiä, jotka ovat olleet aikanaan raskaiden sotavuosien jälkeen rakentamassa lapsillemme sitä yhteiskuntaa, jonka tulevasta suunnasta juuri he tekevät päätökset. 18 Historian ja perinteiden merkitystä ei saisi unohtaa, vaan se tulee siirtää tuleville sukupolville. Kodin ja koulun tulisi yhteistyössä aina ylempiin päättäjiin asti huolehtia siitä, että nämä kunniakansalaiset saisivat kunnioituksen ja arvostuksen vielä eläessään, ei vain juhlapuheissa vaan myös käytännössä. Onnellista ja iloista pääsiäisviikkoa kaikille! Osmo Naakka senioriopettaja Iisalmi
Kolumni Oppimisen juuret ovat katkerat, mutta hedelmä makea! ''Länsimaiset vanhemmat sanovat, että he haluavat lastensa olevan mieluummin onnellisia kuin opiskelun stressaamia. Mutta onnellinen mikä? Onnellinen luuseriko?'' Näin sanaili Filippiineillä asuva toimittaja Kirsi Crowley kolumnissaan. Sanat panivat ajattelemaan; ''onnellinen luuseri''! Onko juuri meillä sellaisia oppilaita? Heitä, jotka istuvat luokassa lippis päässä, vähät välittävät opettajasta. Älypuhelimesta kyllä, se on kiinni kasvanut kätösiin. Crowley puhui itse asiassa Pisa-tutkimuksesta. Hän kertoi, että Aasian maat ovat kirimässä Suomen ja Euroopan ohi tutkimusten tuloksissa. Jopa ohi menestyneen Suomen! Tosin usein siksi, että lapset laitetaan koulun jälkeen väkisin yksityistunneille oppimaan lisää. Crowley muistaa Aristoteleen kuolemattoman mielipiteen tiivistettynä: ''Oppimisen juuret ovat katkerat, mutta hedelmä makea!'' Aasiassa koulutusta pidetään sijoituksena, joka useimmiten on vanhempien päätös. Uskotaan, että korkea koulutus takaa hyvän uran, elämän ja vaurauden. Perheet ovat valmiit uhraamaan oman mukavuutensa tulevaisuuden hyväksi. Jotakin sentään Suomessakin: muistan ikäni kuinka äitini piti oppikouluun päästyäni huolen siitä, että olohuoneessa oli aina tarjolla hedelmiä. Nehän olivat voimia antavia, vitamiinipitoisia ja terveellisiä. Pienestä maitotilistä appelsiinien ostaminen ei vuosikymmeniä sitten ollut ihan halpaa. Vieläkin kärsin huonoa omaatuntoa siitä, että Jacobsson- Fröbergin ruotsin kirjan välissä luin usein Pecos Billiä, eikä äiti huomannut mitään! Koko maailman ikoni Nelson Mandela sanoi, että koulutus on voimakkain ase, jolla voidaan muuttaa maailmaa! Hän oli varmasti siinäkin oikeassa. Me elämme nyt Aasian talouden voimakasta kasvun aikaa. Crowley kertoo, että Etelä-Koreassa parhaista tutoreista on tullut suorastaan tähtiä. Heistä, jotka valmistavat opiskelijoita yliopistojen pääsykokeisiin. Jossakin mennään kuuleman mukaan niin pitkälle, että pääsykoeaikana lentokoneet eivät saa nousta eivätkä laskeutua! Melu ei saa häiritä kansakunnan tulevaisuutta. Toisaalta: itsemurhaluvut ovat suuria. Siitä huolimatta on totta, että Aasia on jo nyt verkko-opetuksen suurin tuottaja. OECD: n mukaan Aasiassa asuu vuonna 2020 yli puolet maailman noin kolmekymppisistä, joilla on korkeakoulututkinto! Mitä opimme tästä? Tai niin kuin Luther sanoo Vähä katekismuksessaan: mitä se on? Se on varmaan sitä, että meidän on oltava varuillamme. Meidän yhteiskuntamme yleinen mielipide, media ja asenteet ovat nykyisin räjähdysalttiin rajalla. Ei ole kovinkaan raakaa, jos oppilaat ottavat tunnilla lippiksen pois, ja tervehtivät aamuisin koulunsa väkeä, lakkaavat syljeskelemästä seinille ja käyttäytyvät suunnilleen kuten pitäisi. Useimmat vanhemmat kuitenkin opettajista puhumattakaan haluavat juuri sitä. Mikä Suomessa, entisessä maailmanmestarissa koulutuksen alalla, on vikana? Onko yhteiskuntamme muuttunut kaikilta osin liian sallivaksi, liian lepsuksi? Vähän samaan tapaan kuin Windsorin herttua kirjoitti Englannin hoviin oleskellessaan Amerikassa: ''Täällä minuun on tehnyt erityisen vaikutuksen 19 se, millä herkkyydellä vanhemmat tottelevat lapsiaan!'' Jos olemme, kuten näyttää, menossa tuohon samaan suuntaan, kurssia olisi nopeasti käännettävä. Suuri laiva kääntyy hitaasti, joten meidän pitäisi toimia nyt. Heti. Ehkä me, ''vanhan liiton'' opettajat osaamme suhtautua tähän ajatukseen oikein. Toivottavasti uudet opettajat hyvine koulutuksineen osaavat priorisoida oikein. Ja kasvattaa kuten pitäisi. Vaikka koti on kaiken kivijalka, opettajat nostavat rakennuksen niihin mittoihin, että se voidaan hyväksyä kiitoksin. Siis: voimia, kollegat! JuhanI Vahtokari juhani.vahtokari@kolumbus.fi Kirjoittaja on rehtori emeritus ja hän on toiminut koulumaailmassa monissa tehtävissä.
Elinvoimaa sukulaisista ja harrastuksista Iso osa 80-vuotiaista toimeliaita ja tyytyväisiä Suurin osa 80-vuotiaista on elämäänsä tyytyväisiä ja toimintakykyisiä, ilmenee Ilmarisen tekemästä kartoituksesta. Enemmistö asuu edelleen omassa kodissaan eikä tarvitse palveluita selvitäkseen arjesta. Ilmarinen selvitti vuonna 1935 syntyneiden eläkeläisten elämänlaatua, toimeentuloa ja heidän käyttämiään hoivapalveluita. Vuonna 1935 syntyneistä noin 70 000 suomalaisesta elossa on noin 30 000. Näistä miehiä on 12 000 ja naisia 18 000. Valtaosalla tämän päivän 80-vuotiailla menee selvityksen mukaan mukavasti: vastanneista elämäänsä tyytyväisiä oli 70 prosenttia. Moni pitää itseään myös säästäväisenä ja sosiaalisena. Vain harva (11 %) tuntee itsensä yksinäiseksi. Tosin puhelinhaastatteluina tehdyssä selvityksessä voi olla vinoumaa tältä osin: ihmiset eivät ole kehdanneet kertoa yksinäisyydestään puhelimessa. Valtaosa (87 %) 80-vuotiasta asuu edelleen kotonaan ja joka toinen (45 %) asuu yksin. Päivät kuluvat tavallisesti kotona ar- Elinvoimaa 80-vuotiaat saavat erityisesti perheestä, sukulaisista ja ystävistä. Sosiaalisista suhteista voimaa saavat erityisesti naiset. Myös liikunta ja muut harrastukset ovat tärkeitä. Monia ikääntyviä huolestuttaa etenkin oma terveys ja jaksaminen sekä yhteiskunnan teknistyminen. Sen sijaan esimerkiksi asumisjärjestelyt eivät huoleta 80-vuotiaita. Huolenaiheeksi sen on nimennyt vain 12 prosenttia ikäryhmästä. Tämän päivän 80-vuotiaat pärjäävät oman arvionsa mukaan arjessa vielä hyvin. Palveluja arjesta selviämiseen on käyttänyt kolmannes (35 %). Suurin osa (65 %) odotkisissa askareissa (58 %) tai harrastusten parissa (22 %). Vain harvalla (4 %) päivät sujuivat lähinnä toipuen ja voimia keräten. Eläkeläiset saavat eläkkeensä riittämään, koska ovat säästäväisiä ja toimintakykyisiä. He ovat myös sopeutuneet tulotasoonsa. Eläke riittää kuitenkin vain joka toiselle 80-vuotiaista lähes yhtä hyvin nyt kuin eläkkeelle jäädessä 20 vuotta sitten. Lisäksi eläkkeen riittävyys seuraavan viiden vuoden aikana huolettaa kasvavaa joukkoa eläkeläisiä. Suurimmalla osalla (74 %) 80-vuotiasta on säästöjä, mutta vain harva on joutunut turvautumaan niihin. Joka kuudes oli tehnyt jossain vaiheessa eläkkeelle jäätyäänkin töitä. Vapaaehtoistyötä on tehnyt reilu kolmannes ja lastenlapsia hoitanut yli puolet. Yhteiskunnan teknistyminen huolestuttaa SOSIAALISET SUHTEET JA LIIKUNTA ANTAVAT ELINVOIMAA Seuraavista saan elinvoimaa paljon tai erittäin paljon, % % 75 50 25 68 61 57 47 32 26 39 % on tehnyt vapaaehtoistyötä eläkkeellä 13 TERVEYS JA TEKNISTYMINEN HUOLETTAA, ASUMINEN EI Seuraavat huolettavat minua paljon tai erittäin paljon, % % 75 50 25 44 36 32 32 32 24 17 12 16 0 Perheen ja suvun seura Liikunta Suuri osa (59 %) on hoitanut lapsenlapsiaan eläkkeellä. Ystävien seura Kulttuuri Matkailu ja retket Muut harrastukset Vapaaehtoistyö 18 0 Oma terveys Teknistyminen Sotepalveluiden riittävyys Pk-seudulla yhteiskunnan teknistyminen huolettaa joka neljättä (26 %). Puolison terveys Rahan riittävyys Jälkipolvien pärjääminen Yksinäisyys Asumisjärjestelyt 80-vuotiaat arvostavat perheen, suvun ja ystävien seuraa sekä liikuntaa. Lähde: Ilmarinen. Oma terveys ja maailman teknistyminen huolettavat eniten 80-vuotiaita. Huoli oli pääkaupunkiseudulla pienempi kuin muualla Suomessa. Lähde: Ilmarinen. 20