SYYTTÄJÄLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

SYYTTÄJÄLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2 0 1 5

Toimitus Tanja Lahti, Maria Turkia Valtakunnansyyttäjänvirasto Helsinki 2016 Taitto Taina Ståhl Mainostoimisto Visuviestintä Oy

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDON KATSAUS 4 2 MUUTOKSET TYÖYMPÄRISTÖSSÄ 6 2.1 Työtilanteen kehitys 6 2.2 Muut tuloksentekoon vaikuttaneet muutokset 13 3 TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 14 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 14 3.2 Rikosprosessin joutuisuus 18 3.3 Toiminnallinen tehokkuus 20 3.4 Tuotokset ja laadunhallinta 21 3.5 Prosessien- ja laadunhallinta 22 3.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 27 4 SYYTTÄJÄLAITOKSEN VOIMAVARAT 29 4.1 Toimintamääräraha 29 4.2 Henkilöstö 32 5 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA 39 5.1 Muutosharkinta-asiat 43 5.2 Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen 43 5.3 Poliisirikosasiat 44 6 SISÄISEN VALVONNAN LAUSUMA 47

1 JOHDON KATSAUS SYYTTÄJÄLAITOKSEN VUOTTA 2015 LEIMASI alkuvuoden yt-neuvottelujen uhka. Tiedossa ollut määrärahakehys olisi edellyttänyt merkittävää henkilökunnan vähentämistä. Valtioneuvoston kehysriihessä uhka kuitenkin poistui, kun syyttäjälaitokselle osoitettiin yhteensä 3,3 miljoonan euron lisärahoitus. Syyttäjälaitos varautui yt-neuvotteluihin laatimalla lähivuosien suunnitelman toiminnan ja organisaation kehittämiseksi. Vähenevä määrärahakehys lisäsi tarvetta tehostaa toimintaa siten, että syyttäjälaitokselle laissa määrätyt tehtävät voidaan jatkossakin hoitaa määrällisesti ja laadullisesti siten kuin siltä edellytetään. YT-NEUVOTTELUJEN UHKA JA SEN JÄLKEISET hallitusneuvottelut sekä uusi hallitusohjelma säästötarpeineen aiheuttivat suurta varovaisuutta syyttäjänvirastojen rekrytoinneissa. Tämän vuoksi henkilötyövuodet vähenivät noin 16:lla talousarviovalmisteluun verrattuna. Kokeneita syyttäjiä hakeutui muihin tehtäviin, erityisesti tuomioistuinlaitokseen. Poistuman korvaaminen kestää vuosia. Toimintavuonna jatkettiin hanketta, joka tähtää syyttäjien perusosaamistason yleiseen ja yhtenäiseen nostamiseen entisestään. Sen yhteydessä syyttäjien erikoistumisjärjestelmän sisältö ja rakenteet uudistetaan tarvittavilta osin. Uutta syyteneuvottelulainsäädäntöä ryhdyttiin soveltamaan. Matti Nissinen valtakunnansyyttäjä 4

Kuva: Tanja Lahti 5

2 MUUTOKSET TYÖYMPÄRISTÖSSÄ 2.1 Työtilanteen kehitys SYYTTÄJÄLLE SAAPUI NOIN TUHAT ASIAA vähemmän kuin vuonna 2014. Saapuneiden asioiden vaatima työpanos sitä vastoin nousi niin sanotulla painotetulla työmäärällä mitattuna (nousua noin 2 %). Rikollisuuden kuva ei muuttunut merkittävästi. Uudenlaista epävarmuutta ja koulutustarvetta syyttäjäntyöhön on tuonut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sekä korkeimman oikeuden ihmis- ja perusoikeusmyönteinen tulkintakäytäntö, joka usein syrjäyttää kansallisen lain nimenomaiset säännökset. Juttujen määrään ja laatuun vaikutti myös resurssien kohdentaminen sidosryhmissä, kuten poliisissa ja verohallinnossa. Kun kaikilta viranomaisilta vähennetään resursseja, vaikutukset voivat olla arvaamattomat esitutkinnan ja tuomioistuinlaitoksen välissä toimivalle syyttäjälaitokselle. Esimerkiksi poliisille voi kertyä juttu- 6

varantoa, joka vapauttaa syyttäjän voimavaroja vanhempien juttujen ratkaisemiseen mutta vähentää kokonaistyömäärää tuomioistuimissa. VAIKKA SYYTTÄJÄLLE SAAPUVIEN asioiden määrä pysyi lähes samana kuin edellisvuonna, asiat olivat laadultaan yhä kansainvälisempiä. Kun samaan aikaan esitutkintalaki on edellyttänyt syyttäjältä entistä tiiviimpää yhteistyötä esitutkintaviranomaisten kanssa, ja kun keskusrikospoliisi on luopumassa oikeusapuasioiden koordinoinnista, syyttäjien osaamiselle on asetettu uusia, ajankäyttöön vaikuttavia vaatimuksia. Valtakunnansyyttäjänviraston näkemyksen mukaan kansainväliseen oikeusapuun liittyvät tehtävät kuuluvat olennaisesti nimenomaan syyttäjälle. Resursoinnissa sitä ei kuitenkaan ole tähän asti huomioitu riittävästi. 7

Saapuneiden asioiden lukumäärä vaativuusluokittain 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vaativat Erittelemättömät perus Liikennejuopumukset Erittelemättömät muut Muut tavanomaiset Saapuneiden asioiden työmäärä* vaativuusluokittain 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 * Painotetussa työmäärässä huomioidaan se, että tietyt juttutyypit ovat toisia työläämpiä ja enemmän resursseja sitovia. Painotettu työmäärä lasketaan ratkaistuista jutuista, joiden aiheuttama työmäärä arvioidaan rikosnimikkeiden perusteella keskimääräisen työmäärän mukaan.painotettuun työmäärään vaikuttavat myös vähintään viisi istuntopäivää kestäneet käräjäoikeuskäsittelyt. (1 = se työpanos, jota liikennejuopumuksen käsittely edellytti vuonna 2003.) 8

Ratkaistujen asioiden lukumäärä vaativuusluokittain 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vaativat Erittelemättömät perus Liikennejuopumukset Erittelemättömät muut Muut tavanomaiset Erityisen työllistävät Ratkaistujen asioiden työmäärä* vaativuusluokittain 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 * Painotetussa työmäärässä huomioidaan se, että tietyt juttutyypit ovat toisia työläämpiä ja enemmän resursseja sitovia. Painotettu työmäärä lasketaan ratkaistuista jutuista, joiden aiheuttama työmäärä arvioidaan rikosnimikkeiden perusteella keskimääräisen työmäärän mukaan.painotettuun työmäärään vaikuttavat myös vähintään viisi istuntopäivää kestäneet käräjäoikeuskäsittelyt. (1 = se työpanos, jota liikennejuopumuksen käsittely edellytti vuonna 2003.) 9

SYYTTÄJÄLAITOS SAAVUTTI ratkaistujen asioiden tavoitteensa. Asioita ratkaistiin kuitenkin noin 900 (1 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Painotetulla työmäärällä mitattuna ratkaistujen asioiden työmäärä väheni noin 3 %. Hylättyjen syytteiden suhteellinen osuus tuomioistuinratkaisuista kääntyi laskuun muutaman nousuvuoden jälkeen. Ritu-tietojärjestelmän käyttöönotto vaikuttaa vanhempien vuosien lukujen vertailukelpoisuuteen. SYYTTÄJÄNVIRASTOJA VERTAILTAESSA voi havaita, että Itä-Suomen ja Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastoihin saapui suhteellisesti eniten tavanomaisia asioita (yli 63 %). Vaativia rikosasioita saapui suhteellisesti eniten Helsingin ja Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoihin (yli 6,3 %). Suhteellisesti vähiten vaativia rikosasioita saapui Itä-Suomen syyttäjänvirastoon (4,5 %). Suhteellisesti eniten vaativia rikosasioita (6,3 %) ratkaistiin Länsi- Uudenmaan syyttäjänvirastossa, kun taas Itä-Suomessa ratkaistiin suhteellisesti vähiten vaativia rikosasioita (4,2 %) ja eniten tavanomaisia rikosasioita (64,2 %). 10

Syyttäjälaitoksen suoritemäärät 2013 2015 2013 2014 2015 Muutos 2014 2015 Muutos, % Tavoite 2015 Poikkeama tavoitteesta Poikkeama, % Avoinna kauden alussa 13 336 14 259 13 857-402 -2,8 % Saapuneet asiat 83 720 84 409 83 370-1 039-1,2 % 83 000 370 0,4 % Tavanomaiset 49 848 59,54 % 50 550 59,89 % 49 007 58,78 % -1 543-3,1 % Erittelemättömät 29 673 35,44 % 29 709 35,20 % 29 892 35,85 % 183 0,6 % Vaativat 4 199 5,02 % 4 150 4,92 % 4 471 5,36 % 321 7,7 % Ratkaistut asiat 82 829 84 846 83 948-898 -1,1 % 83 000 948 1,1 % Käsittelyratkaisut 4 536 5 970 5 598-372 -6,2 % Asiaratkaisut 78 293 78 876 78 350-526 -0,7 % Tavanomaiset 47 200 60,29 % 47 409 60,11 % 46 359 59,17 % -1 050-2,2 % Erittelemättömät 27 231 34,78 % 27 533 34,91 % 28 047 35,80 % 514 1,9 % Vaativat 3 862 4,93 % 3 934 4,99 % 3 944 5,03 % 10 0,3 % Avoinna kauden lopussa 14 227 13 821 13 279-542 -3,9 % Keskimääräinen syyteharkinta-aika kk 1,94 1,97 2,00 0,03 1,4 % 2,00 0,00-0,1 % Tavanomaiset 1,57 1,60 1,64 0,04 2,8 % 2,00-0,36-17,8 % Erittelemättömät 2,29 2,33 2,33 0,00 0,1 % 2,50-0,17-6,7 % Vaativat 3,82 3,82 3,76-0,06-1,6 % 3,50 0,26 7,4 % Vireillä 6 12 kk 1 791 2 173 2 566 393 18,1 % 2 200 366 16,6 % Vireillä yli 12 kk 169 209 264 55 26,3 % 200 64 32,0 % Tavanomaiset 14 8,28 % 86 41,15 % 73 27,65 % -13-15,1 % Erittelemättömät 83 49,11 % 66 31,58 % 122 46,21 % 56 84,8 % Vaativat 72 42,60 % 57 27,27 % 69 26,14 % 12 21,1 % Asiaratkaisujen profiili 78 293 78 876 78 350-526 -0,7 % Syyte 55 058 70,32 % 54 444 69,02 % 53 008 67,66 % -1 436-2,6 % Rangaistusmääräys 648 0,83 % 589 0,75 % 464 0,59 % -125-21,2 % Syyttämättäjättämispäätös tpluop 4 102 5,24 % 4 129 5,23 % 4 024 5,14 % -105-2,5 % Syyttämättäjättämispäätös pros 5 796 7,40 % 6 086 7,72 % 5 661 7,23 % -425-7,0 % Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.1 5 864 7,49 % 6 488 8,23 % 6 799 8,68 % 311 4,8 % Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.2 pros 2 495 3,19 % 2 956 3,75 % 3 623 4,62 % 667 22,6 % Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.2 kust 2 615 3,34 % 2 570 3,26 % 3 195 4,08 % 625 24,3 % Syyttäjän päätös 1 604 2,05 % 1 504 1,91 % 1 496 1,91 % -8-0,5 % Syyttäjän ilmoitus 111 0,14 % 110 0,14 % 80 0,10 % -30-27,3 % Toimenpideratkaisujen profiili 100 719 101 848 99 135-2 713-2,7 % Syyte 55 166 54,77 % 54 511 53,52 % 53 066 53,53 % -1 445-2,7 % Rangaistusmääräys 912 0,91 % 766 0,75 % 657 0,66 % -109-14,2 % Syyttämättäjättämispäätös tpluop 6 541 6,49 % 6 522 6,40 % 6 478 6,53 % -44-0,7 % Syyttämättäjättämispäätös pros 18 343 18,21 % 19 409 19,06 % 17 408 17,56 % -2 001-10,3 % Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.1 7 105 7,05 % 7 859 7,72 % 8 192 8,26 % 333 4,2 % Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.2 pros 3 339 3,32 % 3 858 3,79 % 4 673 4,71 % 815 21,1 % Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.2 kust 2 959 2,94 % 2 856 2,80 % 3 455 3,49 % 599 21,0 % Syyttäjän päätös 4 956 4,92 % 4 974 4,88 % 4 292 4,33 % -682-13,7 % Syyttäjän ilmoitus 1 398 1,39 % 1 093 1,07 % 914 0,92 % -179-16,4 % Esitykset kirjalliseen menettelyyn 22 051 39,97 % 22 380 41,06 % 22 554 42,50 % 174 0,8 % Hylätyt KO:ssa 3 324 6,74 % 7 834 14,52 % 7 253 13,75 % -581-7,4 % Syyttäjän valitukset KO:n ratkaisuista HO:een 1 368 2,77 % 1 146 2,12 % 1 123 2,13 % -23-2,0 % PAINOTETTU TYÖMÄÄRÄ (RATKAISTUT ASIAT) 449 799 483 097 468 698-14 400-3,0 %

Syyttäjänvirastojen suoritemäärät 2015 Länsi- Itä- Salpausselkä Helsinki Uusimaa Uusimaa Länsi- Suomi Sisä- Suomi Pohjanmaa Itä- Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Koko maa Avoinna aikavälin alussa Saapuneet asiat Tavanomaiset Erittelemättömät Vaativat Ratkaistut asiat Käsittelyratkaisut Asiaratkaisut Tavanomaiset Erittelemättömät Vaativat Avoinna kauden lopussa Syyteharkinta-aika (kk) (keskiarvo & mediaani) Tavanomaiset Erittelemättömät Vaativat Vireillä 6 12 kk Vireillä yli 12 kk Tavanomaiset Erittelemättömät Vaativat Asiaratkaisujen profiili Syyte Rangaistusmääräys Syyttämättäjättämispäätös tpluop Syyttämättäjättämispäätös pros Esitutkinnan rajoittaminen ETL 3:10.1 Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.2 pros Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.2 kust Syyttäjän päätös Syyttäjän ilmoitus Toimenpideratkaisujen profiili Syyte Rangaistusmääräys Syyttämättäjättämispäätös tpluop Syyttämättäjättämispäätös pros Esitutkinnan rajoittaminen ETL 3:10.1 Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.2 pros Esitutkinnan rajoitt. ETL 3:10.2 kust Syyttäjän päätös Syyttäjän ilmoitus Esitykset kirjalliseen menettelyyn Hylätyt KO:ssa Syyttäjän valitukset KO:n ratkaistuista HO:een 3 318 1 353 1 449 964 1 488 1 256 973 909 1 643 393 56 55 13 857 11 822 6 271 7 896 9 604 10 406 12 603 5 187 7 999 7 156 3 081 440 905 83 370 6 631 3 968 4 029 5 438 6 385 7 591 2 981 5 112 4 115 1 707 238 812 49 007 4 439 1 982 3 369 3 680 3 433 4 408 1 937 2 529 2 683 1 185 179 68 29 892 752 321 498 486 588 604 269 358 358 189 23 25 4 471 12 096 6 531 8 141 9 735 10 587 12 630 4 857 7 966 7 099 2 994 426 886 83 948 1 030 684 595 274 1 183 404 104 380 400 105 5 434 5 598 11 066 5 847 7 546 9 461 9 404 12 226 4 753 7 586 6 699 2 889 421 452 78 350 6 280 3 678 3 934 5 366 5 772 7 448 2 846 4 870 3 952 1 581 227 405 46 359 4 206 1 799 3 205 3 621 3 119 4 235 1 670 2 394 2 448 1 142 176 32 28 047 580 370 407 474 513 543 237 322 299 166 18 15 3944 3 044 1 093 1 204 833 1 307 1 229 1 303 942 1 700 480 70 74 13 279 3,48 2,45 2,09 1,12 1,65 1,21 2,37 1,30 2,88 1,78 1,49 0,71 2,00 3,05 1,90 1,82 0,83 1,33 1,05 1,85 1,06 2,42 1,57 0,98 0,63 1,64 3,99 3,06 2,24 1,32 2,02 1,24 2,77 1,50 3,42 1,98 2,04 1,38 2,33 4,35 5,21 3,45 2,85 3,13 3,15 5,70 3,28 4,67 2,44 2,62 2,50 3,76 906 118 127 100 202 154 305 82 484 71 11 6 2 566 82 1 24 6 11 18 37 11 48 7 16 3 264 25 0 10 0 4 5 7 1 14 2 5 0 73 37 0 5 3 7 5 16 5 30 4 7 3 122 20 1 9 3 0 8 14 5 4 1 4 0 69 11 066 5 847 7 546 9 461 9 404 12 226 4 753 7 586 6 699 2 889 421 452 78 350 7 069 3 616 4 798 6 567 7 084 8 883 3 290 5 404 4 248 1 805 231 13 53 008 20 11 115 55 80 35 32 62 21 31 2 464 501 395 489 415 536 436 256 402 419 151 17 7 4 024 675 423 703 593 841 792 309 588 480 228 23 6 5 661 1 275 668 814 1 089 352 417 337 530 1 064 170 83 6 799 708 395 253 472 230 485 228 365 255 201 23 8 3 623 633 200 156 168 146 1045 264 129 148 262 39 5 3 195 176 136 215 94 128 119 29 81 61 41 3 413 1 496 9 3 3 8 7 14 8 25 3 80 13 705 7 308 9 528 12 152 11 905 15 279 6 027 9 550 8 705 3631 524 821 99 135 7 076 3 623 4 805 6 574 7 087 8 892 3 291 5 410 4 252 1 805 233 18 53 066 42 14 139 83 110 54 37 107 29 40 2 657 759 644 719 741 798 731 426 608 762 259 24 7 6478 1 880 1 206 1 895 2 074 2 382 2 701 1 122 1 752 1 579 720 79 18 17 408 1 579 780 966 1 300 439 525 385 631 1 290 195 102 8 192 865 511 338 653 299 606 319 439 342 249 30 22 4 673 703 246 190 183 177 1 059 272 142 166 269 41 7 3 455 717 269 446 472 437 534 132 222 213 90 11 749 4 292 84 15 30 72 176 177 43 239 72 4 2 914 1 607 1 576 1 876 2 996 3 343 3 915 1 497 2 545 2 361 738 99 1 22 554 1 541 522 446 638 910 1 391 366 551 560 293 35 7 253 248 57 110 98 114 206 89 108 55 36 2 1 123

2.2 Muut tuloksentekoon vaikuttaneet muutokset SYYTTÄJÄLAITOKSEN ORGANISAATIO pysyi muuttumattomana. Valtakunnansyyttäjänviraston organisaatiouudistusta valmisteltiin. Organisaatiouudistus tuli voimaan vuoden 2016 alusta, jolloin toimintansa aloittivat neljän yksikön sijaan kolme yksikköä: johdon tuen, syyttäjäntoiminnan ja toiminnan tuen yksiköt. Toimintavuotta leimasi uhka resurssien merkittävästä vähenemisestä. Syyttäjälaitokselle on aiheuttanut suuren haasteen se, että epävarman työllisyystilanteen ja lisääntyvien työpaineiden takia kokeneita syyttäjiä on hakeutunut toisiin tehtäviin. 13

3 TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus TULOSTAVOITE Syyttäjälaitos huolehtii tehokkaasti, joutuisasti ja yhdenmukaisesti rikosvastuun toteuttamisesta osana rikosasioiden käsittelyketjua oikeusturva huomioon ottaen. Priorisointi SYYTTÄJÄT ASETTAVAT RATKAISUTOIMINNASSAAN etusijalle yleensä pisimpään esitutkinnassa olleet asiat, jotta kokonaiskäsittelyaika ei pitkittyisi (ohje VKS:2013:1 syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä). Tulostavoite koskee korostuneesti sellaisia asioita, jotka ovat saapuneet syyteharkintaan ennen esitutkintalain (805/2011) voimaantuloa 1.1.2014. Resurssivajauksesta huolimatta vaativat asiat pyrittiin ratkaisemaan mahdollisimman joutuisasti. Tulostavoitetta ei kuitenkaan saavutettu 6 12 kuukautta vireillä olleissa jutuissa sen paremmin kuin yli 12 kuukautta vanhoissa asioissa. 14

Sekä 6 12 kuukautta vireillä olleet jutut (vajaat 400 asiaa) että yli 12 kuukautta vanhat jutut (55 asiaa) lisääntyivät. Tämä on huolestuttavaa. Ainoastaan Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto ratkaisi enemmän vaativia asioita kuin virastoon vastaavana aikana saapui. Syytteitä nostettiin vuonna 2015 vähemmän kuin aiemmin ( 1 436 kpl). Niiden suhteellinen osuus ratkaistuista asioista väheni edelleen, nyt 67,7 %:iin. Vaihtelu virastojen välillä oli suuri (Länsi-Suomi 75,3 % ja Ahvenanmaa 54,9 %). Tämä on huolestuttava kehitys. RANGAISTUSMÄÄRÄYKSIÄ ANNETTIIN entistä vähemmän (enää 0,6 % ratkaistuista asioista). Syyttämättäjättämispäätösten määrä ja osuus vähenivät edelleen. Esitutkinnan rajoittamispäätökset vastaavasti lisääntyivät. Esitutkinnan rajoittamiset (ETR +1 603 kpl) lisääntyivät enemmän kuin syyttämättä jättämiset (SJP:t 530 kpl) vähenivät. Laajat ja vaikeat rikosasiat LAAJOISSA JA/TAI VAIKEISSA RIKOSASIOISSA SYYTTÄJÄT arvioivat ennen esitutkinnan valmistumista yhdessä tutkinnanjohtajien kanssa, onko esitutkinta sisällöltään riittävä syyteharkintaa ja keskitettyä pääkäsittelyä varten, sekä perehtyvät tällöin saatavissa olevaan selvitykseen riittävän perusteellisesti teettävät tarvittavat tutkintatoimet niin, ettei myöhempään lisätutkintaan ole tarvetta mistään sellaisesta syystä, joka on tuolloin havaittavissa. LAAJOISSA JA/TAI VAIKEISSA RIKOSASIOISSA syyttäjän kuuluu tehdä esitutkintayhteistyötä tutkinnan alkutaipaleelta lähtien. Siinä tulisi arvioida muun muassa tutkinnan laajuuden tarvetta. Jos asiassa on tehty oikea-aikaista esitutkintayhteistyötä, lisätutkinnan tarvetta ei pitäisi olla. Yli vuoden syyteharkinnassa olleet asiat ovat pääsääntöisesti laajoja ja/tai vaikeita rikosasioita. 15

Rikosylikomisario Jari Aarnion laaja juttukokonaisuus työllisti syyttäjiä myös vuonna 2015. Vasemmalta kihlakunnansyyttäjät Mikko Männikkö ja Pihla Keto-Huovinen sekä valtionsyyttäjä Jarmo Hirvonen Helsingin käräjäoikeudessa. Kuva: Lehtikuva KESKEYTYKSESSÄ OLEVIEN, YLI VUODEN syyteharkinnassa olleiden asioiden määrä on pysynyt tiukasti 50 70 asiassa. Luvun pysyminen muuttumattomana viittaa siihen, ettei toivottua tasoa esitutkintayhteistyössä vielä ole saavutettu laajoissa ja/tai vaikeissa rikosasioissa. Syyteneuvottelujärjestelmä TULOSTAVOITE Syyttäjät ottavat täysimääräisesti käyttöönsä uuden, 1.1.2015 voimaan tulevan syyteneuvottelujärjestelmän. SYYTENEUVOTTELUSTA ON TOISTAISEKSI SAATU pääasiassa myönteisiä kokemuksia. Tunnustamisoikeudenkäyntiin johtaneita syyteneuvotteluja järjestettiin vuonna 2015 noin 50 asiassa. Pääosa tunnustamisoikeudenkäyntiin johtaneista syyteneuvotteluista järjestettiin jutun jo tultua vireille käräjä- tai hovioikeudessa. Ajankohdan valintaan vaikuttivat kaikille asianosaisille selkeästi tunnistettavat ja konkretisoituvat säästöt prosessin kestossa. 16

Aloitteentekijänä syyteneuvotteluissa oli pääsääntöisesti syyttäjä. Esitutkinnan aikana järjestetyistä kuudesta syyteneuvottelusta vain kahdessa tutkinnanjohtaja esitti menettelyyn ryhtymistä. Asianosaisten aloitteet syyteneuvottelun järjestämisestä eivät yleensä johtaneet tunnustamisoikeudenkäyntiin. Syynä olivat lähinnä väärät mielikuvat menettelyn luonteesta. SYYTENEUVOTTELUJA JÄRJESTIVÄT yleensä erikoissyyttäjät. Talousrikossyyttäjien lisäksi aktiivisia olivat työrikoksiin erikoistuneet syyttäjät. Syyteneuvotteluja järjestettiin kuitenkin tuloksellisesti myös törkeissä varkaus-, kavallus- ja petosrikoksissa. Syyteneuvottelut kohdistuivat pääosin rangaistuksen määrään. Menettelyn edistämiseksi ei juuri tehty päätöksiä luopua toimenpiteistä. Asianomistajan suostumuksen saaminen ei ollut menettelyn este edes laajaa varkaussarjaa koskevassa asiassa. Epäillyt ja vastaajat eivät myöskään toistaiseksi peruuttaneet tunnustustaan. Tunnustamisoikeudenkäynnistä annetusta tuomiosta valitettiin muutaman kerran. Valitukset koskivat lähinnä avustajien palkkioita. Tuomioistuimet hyväksyivät yleensä rangaistusesityksen, joka sisältyy syyttäjän tekemään tuomioesitykseen. Tämä on menettelyn toimivuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Niissä tapauksissa, joissa tuomioistuimet poikkesivat esityksestä, rangaistus määrättiin joissakin tapauksissa lievemmäksi, joissakin ankarammaksi. ON HUOMATTAVA, ETTÄ tunnustamismenettelystä toistaiseksi saadut hyödyt ovat keskittyneet tuomioistuinmenettelyyn, ja menettelystä on eniten hyötynyt tuomioistuinlaitos. Pääkäsittelyn voi lähes aina toimittaa tunneissa, myös sellaisissa laajoissa jutuissa, joissa muutoin olisi käytetty viikkoja tai kuukausia näytön vastaanottamiseen. 17

Yhdessä asiassa esitutkinta suoritettiin 30 viikkoa nopeammin kuin ilman syyteneuvottelua. Useissa laajoissa talousrikosasioissa syyteneuvottelu käytiin vain yhden tai muutaman epäillyn tai vastaajan kanssa, ja pääjutussa järjestettiin normaali pääkäsittely. Syyteneuvottelun lopputulos edesauttoi kuitenkin myös pääjutun myöhempää ajamista. 3.2 Rikosprosessin joutuisuus TULOSTAVOITE KAIKKIEN ASIOIDEN SYYTEHARKINNAN joutuisuudessa saavutettiin. Vaativissa asioissa syyteharkinta-aika jäi tavoitteesta. Edelliseen vuoteen verrattuna syyteharkinta-aikaa onnistuttiin kuitenkin lyhentämään tässä asiaryhmässä. OIKEUDENKÄYNNIN VIIVÄSTYMISEN VAARA on tyypillisin laajoissa ja vaativissa jutuissa. Siksi tämän asiaryhmän syyteharkinta-aikaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tämän osalta oikeusministeriö on vuosien varrella perustellusti tiukentanut tulostavoitetta. Tehokas esitutkintayhteistyö on omiaan nopeuttamaan syyteharkintaa erityisesti vaativissa asioissa. EROT SYYTTÄJÄNVIRASTOJEN SYYTEHARKINTA-AJOISSA johtuvat usein alueellisista ja rakenteellisista syistä. Virastojen juttukannat eroavat toisistaan sekä laadultaan että määrältään. Keskimääräisissä syyteharkinta-ajoissa tämä näkyy esimerkiksi niin, että Helsingin syyttäjänvirastossa oli kaikissa asioissa pisin keskimääräinen syyteharkinta-aika ja Salpausselässä lyhin. Vaativissa rikosasioissa puolestaan Pohjanmaan ja Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastojen keskimääräinen syyteharkinta-aika ylitti viisi kuukautta, joka on selvästi liikaa. 18

Keskimääräiset käsittelyajat virastoittain, kk virastoittain, kk Syyttäjänvirasto Luokittelemattomat Tavanomaiset Erittelemättömät Vaativat Kaikki Koko maa 2,63 1,61 2,33 3,76 2,00 Helsinki 2,58 3,06 3,99 4,35 3,48 Länsi-Uusimaa 5,22 1,82 3,07 5,19 2,45 Itä-Uusimaa 9,28 1,51 2,24 3,45 2,10 Salpausselkä 2,39 0,81 1,32 2,85 1,12 Länsi-Suomi 4,06 1,30 2,02 3,12 1,65 Sisä-Suomi 4,24 1,01 1,24 3,15 1,21 Pohjanmaa 2,63 1,85 2,77 5,70 2,37 Itä-Suomi 2,00 1,04 1,50 3,28 1,30 Oulu 2,94 2,42 3,42 4,67 2,88 Lappi 5,80 1,48 1,98 2,44 1,78 Ahvenanmaa 0,98 2,02 2,62 1,49 VKSV 0,63 0,09 1,38 2,50 0,71 Vireillä olevien asioiden ikärakenne virastoittain Syyttäjänvirasto Vireillä alle 1 kk Vireillä 1 3 kk Vireillä 3 6 kk Vireillä 6 9 kk Vireillä 9 12 kk Vireillä yli 1 v. Yhteensä Koko maa 3 835 3 737 2 890 1 699 869 268 13 298 Helsinki 641 733 683 499 407 85 3 048 Länsi-Uusimaa 384 350 241 70 48 2 1 095 Itä-Uusimaa 410 427 217 97 31 24 1 206 Salpausselkä 318 258 154 85 15 6 836 Länsi-Suomi 490 390 215 142 60 11 1 308 Sisä-Suomi 431 383 246 127 28 18 1 233 Pohjanmaa 242 351 368 209 96 37 1 303 Itä-Suomi 391 286 172 66 16 11 942 Oulu 289 409 474 332 152 48 1 704 Lappi 164 126 112 62 9 7 480 Ahvenanmaa 25 12 5 5 6 16 69 VKSV 50 12 3 5 1 3 74 19

3.3 Toiminnallinen tehokkuus TULOSTAVOITE Rikosvastuu toteutetaan tuottavasti ja taloudellisesti. KOKO HENKILÖSTÖN TUOTTAVUUS PARANI sekä vanhalla että uudella mittarilla mitattuna. Syyttäjien tuottavuus laski uudella mittarilla mitattuna. Tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet saavutettiin. Toiminnallinen tehokkuus 2013 2014 2015 Muutos Muutos, 2014 2015 % Tavoite 2015 Poikkeama tavoit- Poikkeama, % teesta Tuottavuus, ratkaistut asiat/htv (koko henkilöstö) Tuottavuus, ratkaistut asiat/htv (syyttäjät) Taloudellisuus, euroa (toimintamenot/ratkaisu) Tuottavuus uusi mittari, painotettu työmäärä/ htv (koko henkilökunta) 164,6 170,7 175,3 4,62 2,7 171 4,3 2,5 237,1 245,3 249,1 3,79 1,5 248 1,1 0,4 472,8 464,5 455,0-9,48-2,0 458-3,0-0,7 828 899 910 11 1,2 827 83 10,0 Tuottavuus uusi mittari, painotettu työmäärä/ htv (syyttäjät) Taloudellisuus uusi mittari, euroa (toimintamenot/ painotettu työmäärä) 1 215 1 316 1 315-1 -0,1 1 223 92 7,5 101,02 95,00 93,77-1,22-1,3 102,12-8,35-8,2 20

3.4 Tuotokset ja laadunhallinta TULOSTAVOITE Syyteharkinta on tehokasta. VUONNA 2015 RATKAISTIIN NOIN 900 asiaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähennys kohdistui erityisesti tavanomaisiin rikosasioihin ja käsittelyratkaisuihin. Erittelemättömiä ja vaativia asioita ratkaistiin edellisvuotta enemmän. Erityisen mielenkiintoista on se, että asiaratkaisujen profi ilissa painopiste on siirtynyt syyteratkaisuista esitutkinnan rajoittamiseen. Syyteratkaisujen osuus on kahdessa vuodessa laskenut lähes 3 %. Syytteiden osuus ratkaistuista asioista alittaa jo 68 %. Syyttäjien työmäärän ja osaamisvaatimusten lisääntyessä vähäisiä asioita pyritään entistä useammin lopettamaan jo esitutkintavaiheessa. Osassa tällaisista jutuista tehtiin aiemmin ehkä työläskin esitutkinta. ESITUTKINTAYHTEISTYÖN ANSIOSTA teot, jotka eivät täytä rikoksen tunnusmerkistöä, voidaan nyt rajata pois rikosprosessista jo aikaisessa vaiheessa. Kun yhä suurempi osa syyttäjän työstä painottuu vaativiin juttuihin, voisi olla perusteltua entisestään laajentaa mahdollisuuksia luopua toimenpiteistä. 21

Ratkaisut syyttäjänvirastoittain Syyteratkaisut (syyte ja rangaistusmääräys) Käsittelyratkaisut (siirretyt ja yhdistetyt) Muut ratkaisut Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Salpausselkä Länsi-Suomi Sisä-Suomi Pohjanmaa Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 3.5 Prosessien- ja laadunhallinta TULOSTAVOITE Käytetään tarkoituksenmukaisia prosessilajeja ja ratkaistaan samanlaiset asiat yhdenmukaisesti. Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että syytteen nostamisen ja syyttämättä jättämisen lakisääteisiä edellytyksiä sovelletaan yhdenmukaisesti. Kirjallista menettelyä tulisi käyttää mahdollisimman yhtenäisesti koko valtakunnassa. SYYTTÄJÄNTOIMINTA ON LAADUKASTA, KUN ratkaisutoiminnassa toteutuvat joutuisuuden ja tehokkuuden lisäksi yhdenvertaisuus ja kustannustehokkuus. Toiminnan kustannustehokkuuteen ja laatuun vaikuttavat muun muassa mahdollisuus luopua toimenpiteistä sekä käyttää kirjallista menettelyä ja yhdyskuntaseu- 22

raamusta. Laadukas syyttäjäntoiminta edellyttää, että näitä keinoja käytetään yhdenmukaisesti kaikkialla maassa. Virastojen vertailua vaikeuttaa se, että juttukanta ja muiden paikallisten viranomaisten omaksumat toimintatavat voivat olla erilaiset eri toimialueilla. SYYTTÄJÄT KÄYTTIVÄT YHÄ TEHOKKAAMMIN mahdollisuuksiaan rajoittaa esitutkintaa. Asiaratkaisuista jo yli 17 % oli esitutkinnan rajoittamisia. Syyttämättäjättämispäätösten osuus pysyi lähes muuttumattomana. Jos syyttäjän ratkaisutoiminta tulevaisuudessa siirtyy vielä enemmän toimenpiteistä luopumisen suuntaan, kehityksen syitä voi olla tarpeen arvioida tarkemmin. Esitutkinnan rajoittamispäätösten lisääntyminen on kuitenkin hyvä esimerkki esitutkintayhteistyön tehostumisesta. Kriminaalipoliittisesta näkökulmasta on tärkeää tulevaisuudessa seurata, miten toimenpiteistä luopumisen määrä kehittyy, tehdäänkö näitä ratkaisuja kaikkialla maassa samoin perustein ja ovatko perusteet kestäviä. KIRJALLISEEN MENETTELYYN JUTTUJA ohjattiin edelleen epätasaisesti. Helsingissä menettelyä käytettiin huomattavasti vähemmän (22 %) kuin Oulussa, jossa yli 55 % jutuista ohjatiin kirjalliseen menettelyyn. Tämä johtunee pääosin juttukantojen eroista. 23

Syyttäjän päätökset ja ilmoitukset Syyttämättäjättämispäätökset Syyttäjän muut päätökset ja ilmoitukset Esitutkinnan rajoittamispäätökset Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Salpausselkä Länsi-Suomi Sisä-Suomi Pohjanmaa Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Syyttämättäjättämispäätökset Toimenpideluontoiset Prosessuaaliset Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Salpausselkä Länsi-Suomi Sisä-Suomi Pohjanmaa Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 24

Esitutkinnan rajoittamispäätökset ETL 3:10.1 (seuraamusluontoinen) ETL 3:10.2 (kustannusperusteinen) ETL 3:10.2 (prosessuaalinen) Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Salpausselkä Länsi-Suomi Sisä-Suomi Pohjanmaa Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 25

Syyttämättäjättämispäätökset toimenpidekohtaisesti 01 Ei rangaistava 1,84 % 02 Ei todennäköisiä syitä 63,98 % 03 Vanhentunut 2,99 % 04 Ei syyteoikeutta 4,07 % 10 Vähäisyysperuste 8,64 % 11 Nuoruusperuste 1,28 % 12 Kohtuusperuste 10,73 % 13 Konkurrenssiperuste 5,41 % 14 Tieliikennelaki 104 1 momentti 0,05 % 23 Rikoslaki 35 luku 7 (vahingonkorvaus riittävä seuraamus) 0,02 % 24 Rikoslaki 50 luku 7 (huumausainerikoksen vähäisyys) 0,35 % 30 Muu peruste 0,03 % Ei todennäköisiä syitä Vanhentunut Ei syyteoikeutta Vähäisyysperuste Nuoruusperuste Kohtuusperuste Konkurrenssiperuste Tieliikennelaki 104 1 momentti Rikoslaki 35 luku 7 (vahingonkorvaus riittävä seuraamus) Rikoslaki 50 luku 7 (huumausainerikoksen vähäisyys) Muu peruste 26

3.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TULOSTAVOITE Työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä parannetaan henkilöstöstrategian mukaisesti. VMBARON TYÖTYYTYVÄISYYSKYSELYN luvuilla mitattuna syyttäjälaitoksen työtyytyväisyys parani hieman edellisestä vuodesta. Tulokseen on saattanut vaikuttaa väistynyt yt-neuvottelujen uhka. Tältä osin tulostavoite jäi kuitenkin saavuttamatta. Sairauspoissaolopäivien määrä henkilötyövuotta kohden nousi jonkin verran edellisestä vuodesta. Sairauspoissaolot liittyivät erityisesti henkisiin sairauksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. KOKO OIKEUSHALLINNOLLA ON YHTEINEN työterveyssuunnitelma. Niin sanottua suurasiakaslääkäritoimintaa kehitettiin, ja tällä tuettiin tilanteita, joissa työkykyriski oli erityisen suuri. Koulutuspäivien määrä henkilötyövuotta kohden väheni hiukan edellisvuodesta. Työtyytyväisyysindeksi 2009 2015 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 27

Sairauspoissaolot 2009 2015 (päivää/htv) Tavoite Toteutunut 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 8 8 8,1 8 7,1 7 7,2 7 7 7 6,3 6,3 6,2 6 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Syyttäjänvirastojen koulutuspäivät 2009 2015 3 000 2 726 2 500 2 357 2 349 2 000 2 082 1 948 1 895 1 500 1 615 1 000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 28

4 SYYTTÄJÄLAITOKSEN VOIMAVARAT 4.1 Toimintamääräraha VUONNA 2015 SYYTTÄJÄLAITOKSEN KOKONAISMENOT vähenivät runsaat 1,6 miljoonaa euroa (noin 4,3 %). Palkkausmenot laskivat noin 1,2 miljoonaa euroa (3,3 %), ja niiden osuus kokonaismenoista oli noin 80 %. Tämä kustannuskehitys johtuu siitä, että henkilöstömäärä pieneni 22 henkilötyövuodella. Lisäksi kokeneita syyttäjiä siirtyi eläkkeelle tai muihin tehtäviin. Heitä on korvattu nuoremmilla, joiden palkkakustannukset ovat tässä vaiheessa alhaisemmat. Työnantajan eläkemaksut vähenivät noin 350 000 euroa, mikä johtuu osin myös eläkemaksuprosentin pienenemisestä. Toimintavuoden määrätietoinen työterveyspalvelujen kehittäminen johti eläkevakuutusmaksun vähenemiseen vuonna 2015, mikä on myönteinen asia. Myös toimitilamenot pienenivät (3,3 %). Syyttäjälaitoksen toimitilamenojen osuus on oikeushallinnon vertailussa pieni (9,4 % kokonaismenoista). Esimerkiksi tuomioistuimissa niiden osuus on noin 15 %. Siksi syyttäjälaitoksen mahdollisuus säästää toimitilamenoista on rajallinen. 29

TIETOHALLINTOMENOT LASKIVAT noin 230 000 euroa (12,7 %). Tulevien vuosien tietohallintomenoihin vaikuttaa aineistopankki AIPA. Toimintavuonna AIPAhanke rahoitettiin talousarvion tuomioistuinmomentilta erillisrahoituksella. Syyttäjälaitoksessa noudatettava kehysajattelu, jossa virastoille annetaan määrärahakehykset, on ilmeisesti kannustanut syyttäjänvirastoja säästäväisyyteen. Muut kulut laskivat 7,9 % vuodesta 2014. Syyttäjälaitoksen menot 2009 2015 menolajeittain, 1 000 Palkat Toimitilat ICT Muut menot 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 30

Syyttäjälaitoksen määräraha ja sen käyttö 2013 2015 2013 2014 2015 Muutos 2014 2015 Muutos, % Talousarvio 2015 Poikkeama talousarviosta Poikkeama, % Palkat 3 454 852 3 527 641 3 226 860-300 781-8,5 % 3 501 397-274 537-7,8 % Toimitilat 455 325 463 382 462 280-1 102-0,2 % 463 371-1 091-0,2 % Investoinnit 20 117 7 712 493-7 219-93,6 % 20 000-19 507-97,5 % Muut menot 505 811 438 083 353 110-84 973-19,4 % 490 000-136 890-27,9 % Nettoutettavat tulot -62 940-11 910-13 628-1 718 14,4 % -13 628 Valtakunnansyyttäjänvirasto 4 373 165 4 424 908 4 029 115-395 793-8,9 % 4 474 768-445 653-10,0 % Palkat 33 518 026 33 472 849 32 557 205-915 644-2,7 % 33 449 755-892 550-2,7 % Toimitilat 3 803 658 3 808 644 3 681 222-127 422-3,3 % 3 956 576-275 354-7,0 % Investoinnit 53 187 132 213 144 542 12 329 9,3 % 120 000 24 542 20,5 % Muut menot 1 822 819 2 021 647 1 862 734-158 913-7,9 % 1 800 000 62 734 3,5 % Nettoutettavat tulot -39 208-25 799-49 081-23 282 90,2 % -49 081 Syyttäjänvirastot 39 158 480 39 409 555 38 196 623-1 212 932-3,1 % 39 326 331-1 129 708-2,9 % Yhteensä 43 531 644 43 834 463 42 225 738-1 608 725-3,7 % 43 801 099-1 575 361-3,6 % Tietohallintomenot 1 515 011 1 787 194 1 560 517-226 677-12,7 % 1 850 000-289 483-15,6 % - vakiopalvelu 723 017 0 0 - Valtorin palvelut 464 232 1 400 191 1 150 352-249 839-17,8 % - ylläpitopalvelut/ jatkuvat palvelut 213 358 220 625 7 267 3,4 % - kehittäminen 52 636 51 285 73 702 22 417 43,7 % - projektipalvelu 26 286 0 - erityispalvelut 24 303 6 912 6 816-96 -1,4 % - OTTK/ORK palkkausmenot 301 600 115 447 107 834-7 613-6,6 % Palvelukeskusmenot (Palkeet) 392 838 272 006 165 506-120 833-30,8 % 384 000-218 494-56,9 % Kaikki yhteensä 45 439 494 45 893 662 43 951 761-1 941 901-4,3 % 46 035 099-2 083 338-4,5 % Määräraha Talousarvio 45 947 000 45 923 000 46 223 000 300 000 0,7 % 46 223 000 0 0,0 % Lisätalousarvio -118 000 0 Yhteensä 45 829 000 45 923 000 46 223 000 300 000 0,7 % 46 223 000 0 0,0 % Aikaisemmilta vuosilta siirtyneet 5 707 649 6 097 155 6 126 493 29 338 0,6 % 5 581 300 545 193 9,8 % Käytettävissä 51 536 649 52 020 155 52 349 493 329 338 0,7 % 51 804 300 545 193 1,1 % Seuraavalle vuodelle siirtyvät 6 097 155 6 126 493 8 397 732 2 271 239 39,8 % 5 769 201 2 628 531 45,6 % 31

Paikallisten syyttäjänvirastojen tilinpäätökset 2013 2015 Virasto 2013 2014 2015 Määräraha 2015 Siirtyvät vuodelta 2014 Käytettävissä Yhteensä 39 158 480 39 409 555 38 196 623 39 171 500 3 380 368 42 551 868 Helsinki 6 922 963 6 766 751 6 206 389 6 491 000 460 574 6 951 574 Länsi-Uusimaa 2 932 621 2 877 468 3 002 589 2 768 000 402 597 3 170 597 Itä-Uusimaa 2 960 702 4 364 335 4 407 448 4 668 500 272 423 4 940 923 Salpausselkä 3 311 963 4 403 725 4 381 175 4 547 000 911 991 5 458 991 Kanta-Häme* 2 225 488 Länsi-Suomi 4 324 564 4 416 738 4 400 185 4 489 000 24 963 4 513 963 Sisä-Suomi 4 947 815 4 882 998 5 088 000 561 648 5 649 648 Pirkanmaa * 3 291 684 Keski-Suomi * 1 596 196 Pohjanmaa 2 515 038 2 664 424 2 403 637 2 496 000 2 496 000 Itä-Suomi 3 847 308 3 790 768 3 522 380 3 644 000 195 154 3 839 154 Oulu 3 198 410 3 215 932 3 093 341 3 032 000 126 772 3 158 772 Lappi 1 737 511 1 651 964 1 587 138 1 672 000 339 925 2 011 925 Ahvenanmaa 294 032 309 635 309 343 276 000 84 322 360 322 * Vuoden 2014 alusta Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto on yhdistetty Itä-Uudenmaan ja Salpausselän syyttäjänvirastoihin. Pirkanmaan ja Keski-Suomen syyttäjänvirastot on yhdistetty Sisä-Suomen syyttäjänvirastoksi. 4.2 Henkilöstö SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖ VÄHENI noin 22 henkilötyövuodella (4,1 %). Syyttäjähenkilötyövuosia oli 10,7 henkilötyövuotta vähemmän ja toimistohenkilötyövuosia 11 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakinaisten syyttäjien henkilötyövuodet pienenivät noin yhdeksän henkilötyövuotta ja määräaikaisten noin yhden henkilötyövuoden. Kehitys johtunee vaikeasta rahoitustilanteesta. Olisi suotavaa, että pysyvät työt kyettäisiin hoitamaan vakituisella henkilöstöllä. Toimistohenkilöstön vakinaiset henkilötyövuodet vähenivät noin yhdeksällä ja määräaikaiset henkilötyövuodet noin kahdella. 32

Syyttäjälaitoksen henkilöstön kehitys 2013 2015 (henkilötyövuosina) 2013 2014 2015 Muutos 2014 2015 Muutos, % Talousarvio 2015 Poikkeama talousarviosta Poikkeama, % Syyttäjälaitos 543,3 537,4 515,3-22,1-4,1 531,0-15,7-3,0 Syyttäjät 370,3 367,2 356,5-10,7-2,9 362,0-5,5-1,5 Asiantuntijat 10,4 10,5 9,1-1,4-13,3 9,2-0,1-0,9 Toimistohenkilökunta 153,1 153,5 142,4-11,0-7,2 149,0-6,6-4,4 Harjoittelijat 6,9 5,4 6,2 0,8 14,8 10,8-4,6 Työllistetyt 2,6 0,8 1,0 0,2 19,0 1,0 Valtakunnansyyttäjänvirasto 40,2 40,4 36,5-3,9-9,7 38,0-1,5-4,1 Syyttäjät 21,0 21,4 19,5-1,8-8,4 20,0-0,5-2,3 Asiantuntijat 10,4 10,5 9,1-1,4-13,3 9,2-0,1-0,9 Toimistohenkilökunta 8,0 7,7 7,0-0,7-9,2 8,0-1,0-12,1 Harjoittelijat 0,8 0,8 0,8 0,0 0,0 0,8 0,0-5,0 Työllistetyt Syyttäjänvirastot 503,1 497,1 478,8-18,2-3,7 493,0-14,2-2,9 Syyttäjät 349,3 345,9 337,0-8,9-2,6 342,0-5,0-1,5 Toimistohenkilökunta 145,1 145,7 135,4-10,3-7,1 141,0-5,6-4,0 Harjoittelijat 6,1 4,7 5,5 0,8 17,2 10,0-4,6-45,5 Työllistetyt 2,6 0,8 1,0 0,2 19,0 Syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet 2013 2015 2013 2014 2015 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Helsinki Länsi- Uusimaa Itä- Uusimaa Salpausselkä Länsi- Suomi Sisä- Pohjanmaa Suomi Itä- Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa Lakkautetut syyttäjänvirastot puuttuvat erittelyistä vuonna 2013, mutta ne sisältyvät kokonaissummaan. Syyttäjänvirastojen henkilötyövuosien kokonaismääriin sisältyy myös harjoittelijoita ja työllisyysvaroin palkattuja. 33

Syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet 2013 2015 SYYTTÄJÄNVIRASTOT 2013 2014 2015 Htverotus 2013 2015 Muutos, % HELSINGIN SYYTTÄJÄNVIRASTO 87,74 81,95 73,07-14,67-16,72 Syyttäjät 64,64 59,27 53,13-11,51-17,81 Toimistohenkilöstö 20,11 22,32 19,44-0,67-3,33 LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO 38,8 38,92 38,8 0,00 0,00 Syyttäjät 27,37 26,69 27,76 0,39 1,42 Toimistohenkilöstö 10,67 11,97 10,8 0,13 1,22 ITÄ-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO 38,38 56,38 54,48 16,10 41,95 Syyttäjät 27,45 40,2 39,11 11,66 42,48 Toimistohenkilöstö 10,09 15,68 15,12 5,03 49,85 SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTO 42,37 56,23 56,48 14,11 33,30 Syyttäjät 29,37 38,59 39,83 10,46 35,61 Toimistohenkilöstö 13 17,13 16,15 3,15 24,23 LÄNSI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO 53,02 54,91 55,72 2,70 5,09 Syyttäjät 38,01 39,53 39,37 1,36 3,58 Toimistohenkilöstö 15,01 15,04 15,19 0,18 1,20 SISÄ-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO 38,57 60,84 60,47 21,90 56,78 Syyttäjät 27,82 43,03 43,31 15,49 55,68 Toimistohenkilöstö 10 16,56 15,82 5,82 58,20 POHJANMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO 32,59 33,5 31,04-1,55-4,76 Syyttäjät 20,93 21,03 20,36-0,57-2,72 Toimistohenkilöstö 11,16 11,96 10,17-0,99-8,87 ITÄ-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO 49,04 46,67 43,22-5,82-11,87 Syyttäjät 32,09 31,29 29,36-2,73-8,51 Toimistohenkilöstö 16,69 14,62 13,11-3,58-21,45 OULUN SYYTTÄJÄNVIRASTO 42,56 41,68 39,81-2,75-6,46 Syyttäjät 29,16 28,65 27,68-1,48-5,08 Toimistohenkilöstö 12,08 12,28 11,46-0,62-5,13 LAPIN SYYTTÄJÄNVIRASTO 23,45 21,82 21,8-1,65-7,04 Syyttäjät 16,15 14,57 14,33-1,82-11,27 Toimistohenkilöstö 7,3 7 6,97-0,33-4,52 AHVENANMAAN MAAKUNNAN- SYYTTÄJÄNVIRASTO 4,16 4,17 3,95-0,21-5,05 Syyttäjät 3 2,99 2,77-0,23-7,67 Toimistohenkilöstö 1,16 1,17 1,17 0,01 0,86 YHTEENSÄ 503,07 497,05 478,82-24,25-4,82 Lakkautetut syyttäjänvirastot puuttuvat erittelyistä vuonna 2013, mutta ne sisältyvät kokonaissummaan. Syyttäjänvirastojen henkilötyövuosien kokonaismääriin sisältyy myös harjoittelijoita ja työllisyysvaroin palkattuja. 34

Syyttäjien lukumäärän kehitys, naiset ja miehet Nainen Mies 210 200 190 180 170 160 198 196 160 190 172 196 183 191 193 184 183 183 180 150 140 141 130 120 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Paikallisten syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet nimikkeittäin 2009 2015 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Apulaissyyttäjä 16,4 7,4 5,1 13,3 7,8 8,7 8,7 Johtava kihlakunnansyyttäjä 14,3 14,2 12,0 12,5 12,0 10,0 10,0 Johtava maakunnansyyttäjä 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Kihlakunnansyyttäjä 291,3 307,2 311,8 317,4 326,5 324,8 316,5 Maakunnansyyttäjä 1,1 1,5 1,5 2,3 2,0 2,0 1,8 SYYTTÄJÄT YHTEENSÄ 324,3 331,3 331,5 346,5 349,3 346,4 338,0 Hallintosihteeri 13,6 13,0 11,4 11,2 11,0 9,0 9,0 Henkilöstösihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Osastosihteeri 13,0 11,4 11,5 10,0 9,5 Toimistosihteeri 133,5 134,1 126,9 126,2 125,3 Syyttäjänsihteeri 0,9 136,0 125,4 Virastomestari 1,5 1,3 1,0 0,8 0,0 Harjoittelija 1,7 3,0 2,8 7,0 4,3 1,1 0,7 Korkeakouluharjoittelija 3,7 3,8 3,1 2,4 1,8 3,5 4,8 MUU HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 168,1 167,7 157,7 158,5 153,7 150,6 140,8 YHTEENSÄ 492,4 499,0 489,2 505,0 503,1 497,1 478,8 35

Keski-ikä paikallisissa syyttäjänvirastoissa 2009 2015 55 Keski-ikä syyttäjänvirastoissa Vakinaisten keski-ikä Määräaikaisten keski-ikä 50 49,1 49,2 49,0 48,6 49,8 49,2 49,6 45 47,2 46,5 46,3 45,6 46,4 46,8 46,4 40 35 35,8 33,7 34,4 32,9 32,4 32,2 32,1 30 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilökunnan ikäjakauma paikallisissa syyttäjänvirastoissa Nainen Mies 120 100 80 60 yht. 88 hlöä yht. 125 hlöä yht. 160 hlöä yht. 138 hlöä 40 20 0 25 63 41 84 57 103 60 78 alle 35-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55-vuotiaat ja vanhemmat 36

Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttavat 2015 2025 hlöä 12 Syyttäjät Toimistohenkilökunta 10 8 6 4 2 0 ikä 31.12.2015 vuotta 5 2 5 3 6 4 4 7 12 8 8 9 7 5 7 7 10 3 7 6 9 4 65 64 63 62 61 60 59 58 57 56 55 saavuttaa eläkeiän (65 v.) vuonna 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 37

Syyttäjälaitoksen koulutus SYYTTÄJÄLAITOKSEN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN aloitettiin uuden syyttäjän osaamisen perustan muodostavista Syyttäjän startti -perehdyttämisohjelmasta ja Syyttäjäntyön ytimessä -koulutusohjelmasta. Suunnittelussa otettiin entistä vahvemmin huomioon esitutkintayhteistyön tavoitteet, toimintaympäristön muutokset sekä eurooppalaistuva rikosoikeus ja sen vaikutukset. Koulutuksen suunnittelun painopiste siirtyi verkon ja verkko-oppimisalustan hyödyntämiseen sekä materiaalin, tehtävien ja verkkokurssien lisäämiseen. Tällaisena uudentyyppisenä koulutuksena avattiin loppuvuodesta kaikille syyttäjille verkkokoulutus oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudistuksista. Tämä itseopiskelukurssi sisältää kirjallisen aineiston lisäksi oppimistehtäviä ja videoluentoja. MONIOSAAJIEN TIETOPOHJAA VAHVISTETTIIN kursseilla, joista uusia olivat Henkilörekisteririkos- ja -rikkomuskurssi sekä Joint Investigation Team -koulutus. Sihteerien täydennyskoulutus Päivitä ja täydennä taitosi pidettiin viimeisen kerran. Näin lähes kaikki sihteerit ovat saanet täydennyskoulutusta ajankohtaisista aiheista. Syyttäjälaitoksesta nimettiin 22 syyttäjää ja 12 sihteeriä AIPA-virastokouluttajiksi. Heille järjestettiin kouluttajapäivät, joilla aloitettiin sekä sisällön että järjestelmän koulutuksen suunnittelu. Koulutusta järjestettiin yhteensä 55 päivää, ja siihen osallistui 477 kurssilaista. Alueellisia koulutustilaisuuksia oli 11: Maahantulorikokset, Vainoaminen ja kunniaväkivalta, Syyteneuvottelu syyttäjille ja sihteereille, Kansainväliset asiat syyttäjille sekä sihteereille ja Rikosprosessin eteneminen käytännössä sihteereille. Osallistujia alueellisissa koulutustilaisuuksissa oli 147. 38

5 VALTAKUNNAN- SYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA VUODEN AIKANA JATKETTIIN Taito-hankkeen valmistelua. Sen avulla kehitetään syyttäjälaitoksen osaamista ja erikoistumista. Syyttäjien osaamistasoa pyritään nostamaan, ja erikoissyyttäjäosaamisen rinnalla kehitetään moniosaamista. Uuteen järjestelmään on tarkoitus siirtyä vuonna 2018. Vuoden 2016 alusta tuli voimaan Valtakunnansyyttäjänviraston uusi organisaatio. Virasto jakautui johdon tukeen, syyttäjäntoiminnan yksikköön ja toiminnan tuen yksikköön. Uudistusta valmisteltiin vuonna 2015. Myös selvitystyö syyttäjälaitoksen toiminnan ja organisaation kehittämiseksi käynnistettiin. Valtakunnansyyttäjänviraston rikosasiat sisältyvät aiemmin kertomuksessa käsiteltyihin tietoihin. Valtakunnansyyttäjänviraston järjestämä koulutus on käsitelty luvussa Henkilöstö. 39

Valtakunnansyyttäjänvirastossa ratkaistut ja vireillä olevat asiat 2013 2014 2015 Valtakunnansyyttäjän hallintoasiat yhteensä 45 yhteensä 50 yhteensä 52 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Nimitysasiat 4 1 4 1 4 2 Henkilöstöhallinto 22 4 22 3 16 3 Muut viraston hallintoasiat 9 5 13 7 21 6 Syyttäjälaitoksen hallintoasiat yhteensä 103 yhteensä 90 yhteensä 103 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Nimitysasiat 30 1 16 0 27 13 Henkilöstöhallinto 33 10 35 12 24 18 Taloushallinto 2 3 2 3 0 4 Muut hallintoasiat 16 8 14 8 10 7 Syyteasiat yhteensä 670 yhteensä 647 yhteensä 647 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Muutosharkinta-asiat 251 129 283 123 300 120 EK:n, OM:n, OKA:n tai EOA:n syytemääräykset 1 1 2 0 0 0 RL 1 luvun muut syytemääräysasiat 13 1 15 0 9 4 Varsinainen muutoksenhaku KKO:ssa 137 6 111 6 88 8 Ylimääräinen muutoksenhaku KKO:ssa 19 1 19 1 8 3 Syyttäjänmääräysasiat 14 1 15 2 16 1 Sananvapausrikosasiat 73 17 45 17 49 37 Muut syyteasiat 3 3 3 1 1 0 Kehittäminen, ohjaus ja koulutus yhteensä 53 yhteensä 49 yhteensä 54 Valtakunnansyyttäjän yleiset ohjeet ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä 4 1 1 6 6 3 Muut ohjeet ja määräykset 6 1 3 2 3 1 Syyttäjälaitoksen koulutus 9 6 14 6 9 16 Kehittämis- ja tutkimushankkeet, työryhmät yms. 12 14 3 14 7 9 40

2013 2014 2015 Valvonta yhteensä 254 yhteensä 194 yhteensä 175 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Kantelut 39 19 31 13 20 26 Muut kantelut 139 30 128 12 84 31 Syyttäjätarkastukset 0 1 0 1 0 1 Rangaistusmääräysasioiden valvonta 1 1 0 1 0 0 Vahingonkorvausasiat 11 3 2 4 2 7 Muu valvonta 9 1 2 0 0 3 Kansainväliset asiat yhteensä 68 yhteensä 68 yhteensä 53 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Kansainvälinen oikeusapu 27 4 27 4 23 7 Pohjoismainen ja muu lähialuetoiminta 1 1 2 1 0 1 EU- ja EN-asiat 10 4 4 4 7 4 Muu oikeudellinen yhteistyö 1 0 1 0 0 1 Muut kansainväliset asiat 10 0 13 1 6 2 Ihmisoikeustuomioistuinasiat 7 3 8 3 0 2 Asiantuntijatehtävät yhteensä 129 yhteensä 142 yhteensä 113 Lainvalmisteluun liittyvät lausunnot ja esitykset ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä 52 3 60 8 45 6 Muut lausunnot ja asiantuntijatehtävät 61 13 68 6 53 9 Muut asiat yhteensä 4 yhteensä 4 yhteensä 3 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Tiedoksi tulleet 2 0 3 0 1 0 Muut asiat 2 0 1 0 1 1 Kaikki asiat yhteensä 1 326 yhteensä 1 244 yhteensä 1 200 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä 1 029 297 971 273 841 359 41

Valtakunnansyyttäjänvirastossa ratkaistut hallintoasiat toimenpiteittäin 2013 2015 2013 2014 2015 Ad-acta 20 21 30 Ei toimenpidettä 337 358 344 Esitys 4 1 3 Huomautus 1 1 1 Jätetty tutkimatta 24 17 3 Kurssi tai seminaari 13 13 10 Käsitys tai ohje 13 11 8 Lausunto 123 133 87 Mietintö 3 1 4 Muistio 3 1 1 Muu hallinnollinen päätös 83 94 79 Muu määräys 5 6 2 Muu päätös 28 30 30 Nimittämiskirja 34 19 30 Palautettu 7 5 5 Siirretty 67 61 44 Syytemääräys 71 40 36 Syyttäjänmääräys 13 18 18 Syyttämättäjättämispäätös 3 4 3 Tiedoksi 2 1 1 Varsinainen muutoksenhaku 57 45 37 Vastaus 92 80 58 Virkavapauspäätös 5 5 1 Yleinen ohje tai määräys 5 1 6 Ylimääräinen muutoksenhaku 4 3 0 Yhteensä 1 017 969 841 42

5.1 Muutosharkinta-asiat VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTOSSA RATKAISTIIN toimintavuonna 300 muutosharkinta-asiaa. Niissä pyydettiin esitutkinnan jatkamista asiassa, jossa syyttäjä oli rajoittanut esitutkinnan tai tehnyt päätöksen syyttämättä jättämisestä, ja kantelija pyysi syytteen nostamista. Kertomusvuonna saapuneiden muutoshakemusten johdosta syyttämättäjättämispäätös kumottiin 36 asiassa, ja niissä annettiin syytemääräys. 5.2 Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen SYYTTÄJÄT HAKIVAT KORKEIMMALTA OIKEUDELTA vuonna 2015 yhteensä 38 valituslupaa. Korkein oikeus myönsi vuoden aikana 7 valituslupaa syyttäjien hakemiin asioihin ja teki 14 kielteistä päätöstä syyttäjien valituslupahakemuksiin. Vuoden lopussa oli edelleen vireillä 17 valituslupahakemusta. Syyttäjien valitusluvat 2010 2015 Hakemuksia Lupia myönnetty Lupia ei myönnetty Ratkaisematta toimintakertomusta tehtäessä 60 50 40 30 20 10 0 47 10 37 47 19 28 45 10 35 5419 35 45 13 28 4 38 7 14 17 2010 2011* 2012 2013 2014 2015 * Vuonna 2011 saapui yhteensä 52 valituslupa-asiaa, joista viittä ei ole toimitettu korkeimpaan oikeuteen. 43

5.3 Poliisirikosasiat SYYTTÄJÄ TOIMII TUTKINNANJOHTAJANA ainoastaan niissä tapauksissa, joissa rikoksentekijäksi epäillään poliisimiestä. Syyttäjä voi johtaa esitutkintaa myös siltä osin kuin asiassa on poliisimiehen lisäksi muu epäilty, jos se on asian selvittämiseksi tarkoituksenmukaista. Valtakunnansyyttäjänviraston syyteasiainyksikössä toimii poliisirikosasioiden esikäsittelytiimi (vuodesta 2016 lähtien poliisirikosten käsittely-yksikkö). Siihen kuuluu kaksi tutkinnanjohtajana toimivaa kihlakunnansyyttäjää, kaksi poliisia ja sihteeri. 44

Aarnion tapaus on poliisirikosasioista tähänastisista laajin. Kuvassa jutun syyttäjistä kihlakunnansyyttäjä Mikko Männikkö (selin), kihlakunnansyyttäjä Jukka Haavisto, valtionsyyttäjä Jarmo Hirvonen ja kihlakunnansyyttäjä Pihla Keto-Huovinen Helsingin oikeustalolla. Kuva: Lehtikuva TIIMIN TEHTÄVÄNÄ ON ESIKÄSITELLÄ kaikki poliisimiehen tekemiksi epäiltyjä rikoksia koskevat tutkintailmoitukset, jotka on kirjattu poliisin PATJA-tietojärjestelmään. Jos suppean esiselvityksen perusteella ei ole syytä epäillä poliisimiestä rikoksesta, tiimin tutkinnanjohtaja tekee päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä ja lähettää sen tiedoksi kaikille asianosaisille. Mikäli asia vaatii tarkempaa selvittelyä, tiimi siirtää asian alueellisen syyttäjätutkinnanjohtajan käsiteltäväksi. Vuonna 2015 alueellisia syyttäjätutkinnanjohtajia oli 15. Poliisirikosasioiden esikäsittelytiimin tutkinnanjohtajat voivat joissakin tapauksissa toimia tutkinnanjohtajina myös asioissa, joissa toimitetaan esitutkinta. Lisäksi tiimi 45

huolehtii yhteistyössä Poliisihallituksen ja poliisilaitosten poliisirikosyhdyshenkilöiden kanssa siitä, että poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajatoiminta sujuu kentällä. Tiimi myös valmistelee ja toteuttaa poliisirikosasioiden tutkinnanjohtoon liittyvää koulutusta ja ohjeistusta. POLIISIRIKOSILMOITUKSIA KIRJATTIIN yhteensä 836. Samana aikana tiimin tutkinnanjohtajat tekivät päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä 404 tapauksessa. Alueellisten tutkinnanjohtajien käsiteltäviksi siirrettiin 442 asiaa. Viimeksi mainitut luvut sisältävät myös aiempina vuosina saapuneita asioita. Poliisirikosasiat herättivät edelleen suurta julkista mielenkiintoa. Poliisirikosasiat 2013 2015 Saapuneet 2013 2014 2015 Ratkaistut 2013 2014 2015 Kentälle siirretyt 2013 2014 2015 Vireillä 31.12.2015 VKSV:ssa 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 46

6 SISÄISEN VALVONNAN LAUSUMA ARVIOINNISSA KESKITYTTIIN TÄNÄ VUONNA erityisesti alenevien määrärahakehysten aiheuttamaan riskiin. Tulosten perusteella on arvioitavissa, että alenevat määrärahakehykset aiheuttavat henkilökunnassa levottomuutta. Osa henkilökunnasta on hakeutunut aktiivisesti muihin tehtäviin. Tämä kohdistuu erityisesti henkilöstöön, jonka osaamistaso on korkea. Osaavan henkilöstön siirtyminen pois laitoksesta aiheuttaa selvän riskin tehtävistä suoriutumiselle. Näköpiirissä olevat epävarmuudet määrärahoissa edellyttävät korostuneen pitkäjänteistä suunnittelua. Siksi myös syyttäjänvirastoissa on otettu käyttöön toimintaja taloussuunnitelmaprosessi. Vuodesta 2014 alkaen syyttäjänvirastojen tulossopimukset laaditaan koko kehyskaudeksi. Tulostavoitteet on asetettu lähtökohtaisesti realistisiksi. Syyttäjälaitoksen toimintalinjat 2020 on vahvistettu, ja moni tähän liittyvä hanke on päätöksentekovaiheessa. SYYTTÄJÄLAITOKSEN TOIMINTAKULTTUURI on lähtökohtaisesti hyvällä pohjalla, ja organisaatiorakennetta ollaan kehittämässä niin, että se tukee toimintaa entistä paremmin. Päätöksenteon tukena olevaa tilastotietoa on merkittävästi parannettu, ja sitä kehitetään edelleen. Tilastoista saadaan luotettavaa ja kattavaa tietoa laitoksen toiminnoista. Saatua informaatiota on tarkoitus jatkossa analysoida nykyistä tarkemmin, jotta siitä saadaan paras mahdollinen tuki päätöksentekoon. Syyttäjälaitoksessa on käynnistynyt hanke, joka tähtää laatujärjestelmän käyttöönottoon. 47