Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014
Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen ihmisen avustamista kotona ja kodin ulkopuolella Se on apua niissä toimissa jotka ihminen itse tekisi, mutta ei selviä niistä vamman tai sairauden vuoksi Vaikeavammaisuus tarkoittaa, että vammainen tai sairas henkilö tarvitsee toisen henkilön apua välttämättä ja toistuvasti Palvelu on maksuton
Kuka voi saada henkilökohtaista apua? Henkilökohtaisen avun saaminen ei riipu diagnoosista tai siitä missä kunnassa asuu Myös kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus henkilökohtaiseen apuun Henkilökohtaista apua voi saada vaikka hakijalla olisi kuljetuspalveluihin liittyvä saattajapalvelu vaikka hakijan vanhempi toimii omaishoitajana Jos hakija asuu palvelukodissa, hän voi saada henkilökohtaista apua esimerkiksi harrastuksiin. Asumiseen liittyvän avun hän saa palvelukodin henkilökunnalta
Mihin henkilökohtaista apua voi saada? 1/2 Päivittäiset toimet omassa kodissa Päivittäiset toimet tarkoittavat muun muassa pukeutumista, siivousta, omasta puhtaudesta huolehtimista, vaatteiden pesua, ruoanlaittoa ja astioiden pesua. Päivittäiset toimet kodin ulkopuolella Päivittäiset toimet kodin ulkopuolelle tarkoittavat muun muassa liikkumista, ostoksilla käymistä ja päivittäisten asioiden hoitamista. Harrastukset Harrastukset tarkoittavat avunsaajan nykyisiä harrastuksia ja harrastuksia, joita hän haluaisi kokeilla.
Mihin henkilökohtaista apua voi saada? 2/2 Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen tarkoittaa muun muassa ystävien ja sukulaisten tapaamista tai muuta yhteydenpitoa heidän kanssaan. Yhteiskunnallinen osallistuminen Yhteiskunnallinen osallistuminen tarkoittaa muun muassa erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa käymistä ja jonkin ryhmän tai yhdistyksen toimintaan osallistumista. Työ ja opiskelu Työ tarkoittaa työsuhteeseen perustuvan työtä ja opiskelu tutkintoon tai ammattiin tähtäävää opiskelua. Opiskeluksi katsotaan myös vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus.
Henkilökohtaisen avun tuntirajat Ei tuntirajaa: Päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun on järjestettävä henkilökohtaista apua niin paljon kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee Vähintään 30 tuntia kuukaudessa: Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta.
Hakijalla tulee olla voimavaroja Vammaispalvelulaki edellyttää, että hakijalla tulee olla voimavaroja määritellä sekä avun sisältö että toteutustavat, jotta hän voi saada henkilökohtaista apua. Laki siis edellyttää, että henkilö pystyy ottamaan kantaa siihen, mihin asioihin, milloin ja miten hän apua tarvitsee. Henkilökohtaisen avun hakijalla on oltava mielipide omasta avuntarpeestaan.
Mielipiteen voi esittää eri tavoin Jos henkilöllä on vaikeuksia puhumisessa, hän voi käyttää mitä tahansa kommunikaation muotoa kertoessaan, mitä asioita haluaisit tehdä ja mihin tarvitsee henkilökohtaista apua Henkilö voi esimerkiksi Käyttää viittomia Käyttää kuvasymboleita Käyttää valokuvia tai Pyytää läheistä ihmistä tulkitsemaan sen, mitä tarkoitat Henkilökohtaisen avun saaminen ei edellytä täydellisiä kommunikaatiokykyjä vaan kysymys on henkilön oman tahdon tulkinnasta ja selvittämisestä. Avuntarpeen määrittelyn ei kuitenkaan tule täysin perustua esimerkiksi läheisen esittämiin näkemyksiin.
Miten haen henkilökohtaista apua? 1/2 1. Mieti, missä asioissa tarvitset henkilökohtaista apua ja laita näitä asioita ylös. 2. Ota yhteyttä sosiaalityöntekijääsi ja kerro, että tarvitset henkilökohtaista apua. 3. Sosiaalityöntekijä järjestää kokouksen palvelusuunnitelman tekemiseen tai päivittämiseen. Kokouksessa keskustellaan niistä asioista, joihin tarvitset henkilökohtaista apua.
Miten haen henkilökohtaista apua? 2/2 4. Sosiaalityöntekijä päättää, myönnetäänkö sinulle henkilökohtaista apua. Hän päättää myös, montako tuntia apua myönnetään ja mihin sitä voit käyttää. 5. Keskustele sosiaalityöntekijäsi kanssa siitä, millä tavoin henkilökohtainen apu voidaan järjestää.
Päätös henkilökohtaisesta avusta Sosiaalityöntekijän tulee tehdä päätös henkilökohtaisesta avusta kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen tekemisestä Asiakas saa päätöksen kirjallisena postitse Mukana ovat toimintaohjeet sekä myönteistä että kielteistä päätöstä varten
Entä jos päätös on kielteinen? Jos päätös on kielteinen, siitä voi tehdä oikaisupyynnön oman kunnan sosiaalilautakunnalle Valmis oikaisupyyntölomake löytyy esimerkiksi Kehitysvammaisten Tukiliiton sivuilta http://www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/hakemus--ja-valitusmallit/ Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista Mikäli tämäkin päätös pysyy kielteisenä, haetaan muutosta hallinto-oikeudesta. Valitusaikaa on 30 päivää. Viimeinen valitusaste on korkein hallinto-oikeus (KHO) Valitusten teossa voivat auttaa esimerkiksi järjestöjen aluetyöntekijät ja oikeusaputoimistot.
Henkilökohtaisen avun järjestämistavat TYÖNANTAJAMALLI PALVELUSETELIMALLI OSTOPALVELUMALLI Vaikeavammainen henkilö toimii itse henkilökohtaisen avustajan työnantajana. Kunta korvaa hänelle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Vaatimuksena on vaikeavammaisen henkilön halu ja kyky toimia työnantajana. Avustettavan rooli: TYÖNANTAJA Avustettavan rooli vaikuttaa siihen, mitkä vastuut, lait ja asetukset häntä koskevat. Kunta antaa palvelusetelin avustajapalveluiden hankkimista varten. Vaikeavammainen henkilö ei toimi työnantajana. Hän on kuitenkin avustajan työnjohtaja. Avustettavan rooli: KULUTTAJA Kunta hankkii vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta tai järjestää palvelun itse. Vaikeavammainen henkilö ei toimi työnantajana. Hän on kuitenkin avustajan työnjohtaja. Avustettavan rooli: SOSIAALIPALVELUJEN ASIAKAS
Avustajan työnjohtajana toimiminen, päämiehisyys Kehitysvammainen henkilö toimii päämiehenä eli työnjohtajana vaikka avustajan työnantaja olisi joku muu Kehitysvammaisen ihmisen avustajan tarve on usein erilainen kuin muilla vammaisilla henkilöillä -> tarvitaan tukea myös ymmärtämiseen Toiminta on avustamista, yhdessä tekemistä, opettelemista, olemista päämiehen arkipäivässä kodissa ja kodin ulkopuolella Ei puolesta tekemistä, vaan itsenäistä suoriutumista tukevaa Perustuu aina päämiehen tarpeisiin, toiveisiin ja tehtyyn avustussuunnitelmaan, joka elää toiminnan mukaan
Miksi kannattaa hakea henkilökohtaista apua? Vammaispalvelulain tavoitteena on, että vammaiset ihmiset ovat yhdenvertaisia muiden kanssa Jokainen voi päättää omasta elämästään ja tehdä samoja asioita kuin muutkin Henkilökohtainen avustaja voi auttaa elämään omannäköistä elämää
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Omaisjärjestötaustainen Valtakunnallinen Palveluiden kehittäjä ja tuottaja Visiona on kehitysvammaisen tai muuten erityistä tukea tarvitsevan ihmisen osallisuus, hyvä elämä ja läheisten luottamus.
4 päälinjaa toiminnassa Vaikuttamistoiminta Kiinteistötoimi Kehittämistoiminta Lyhytaikaishoito KVPS Tukena Oy on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön perustama omaisjärjestötaustainen kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville ihmisille suunnattujen palveluiden valtakunnallinen tuottaja.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö henkilökohtaisen avun kehittäjänä Kehitysvammaisten Palvelusäätiö tekee valtakunnallista vaikuttamistyötä henkilökohtaisen avun edistämiseksi käynnistää ja kehittää alueellisia henkilökohtaisen avun toimintamalleja tuottaa kehitysvammaisille ihmisille suunnattua materiaalia henkilökohtaisesta avusta kouluttaa kehitysvammaisia ihmisiä, heidän läheisiään ja ammattihenkilöstöä mahdollistaa vertaistuen toiminnassa mukana oleville toimii yhteistyössä kuntien ja muiden järjestöjen kanssa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on kehittänyt henkilökohtaista apua vuodesta 1998 lähtien. Toiminta tukee Raha-automaattiyhdistys. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen puh. 0207 713 528 petra.tiihonen@kvps.fi
Kiitos! Lähteet: Assistentti.info http://www.assistentti.info/fi/etusivu/henkilokohtainen-apu Kehitysvammaisten Palvelusäätiö http://www.kvps.fi/minulle/henkilokohtainen-apu Kehitysvammaisten Tukiliitto http://www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/aihealueet-aakkosittain/palvelut-ja-tukitoimet/henkilokohtainen-apu/ Sosiaali- ja terveysministeriö http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/sosiaalipalvelut/vammaispalvelut Suomen Kuurosokeat ry Perustietoa henkilökohtaisesta avusta (2013) Vammaispalvelujen käsikirja http://www.thl.fi/en/web/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elaman-tuki/henkilokohtainen-apu Kuvat: Papunet, Clipart (ei valokuvat) Tämän materiaalin omistaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS). Materiaalia saa hyödyntää vain ei-kaupalliseen käyttöön. Materiaaleja ei saa muuttaa tai muunnella. Alkuperäisenä lähteenä on mainittava Kehitysvammaisten Palvelusäätiö.