TÄYTTÄ ELÄMÄÄ Hattutemppu -hanke s. 8 KELA:n taksimatkoihin muutoksia s. 10 Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n jäsenlehti 4 / 2014
HELSINGIN INVALIDIEN YHDISTYS RY Perustettu vuonna 1938 Toimisto: Voudintie 6, 00600 Helsinki Yhteystiedot Toimisto auki ma pe klo 09 16.00 puh. 09 7206 240 sähköposti toimisto@hiy.fi Yhdistyksen puheenjohtaja Leena Simola-Nikkanen puh. 050 4635 732 Toiminnanjohtaja Ilse Uoti puh. 09 7206 2415 tai 045 6578943 Talouspäällikkö Anne Vieri puh. 09 7206 2411 Vuokratalot As. Oy Helsingin Juhana Herttuantie 17, 00600 Helsinki Talonmies Seija Salenius puh. 040 5849 204 Tuulimyllyntie 5, 00920 Helsinki Huoltoyhtiö R. Asikainen Oy puh. 09 3421 006 Voudintie 6, 00600 Helsinki Huoltoyhtiö Piha- ja Talohuolto Oy puh. 020 7433 400 tai asiakaspalvelu@pth-huolto.fi Helsingin Invalidien Yhdistys ry edistää fyysisesti vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja valvoo heidän etujaan yhteiskunnassa. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen virkistystä, liikuntaa ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia erilaisissa kerhoissa ja liikuntaryhmissä sekä järjestää neuvontaa ja koulutusta. Yhdistyksen varsinaisia jäseniä oli vuoden 2013 lopussa 1881, kannatusjäseniä 43 ja 3 yhteisökannatusjäsentä. Yhdistykseen liittyi uusia jäseniä vuoden 2013 aikana 96 henkilöä. Jäseneksi voi liittyä henkilö, jolla on pysyvä fyysinen vamma, joka aiheuttaa toimintarajoitteen. Jäsenmaksu on varsinaisilta jäseniltä 22 euroa vuonna 2014. Vammaisen lapsen lisäksi hänen huoltajansa voidaan hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi. Huoltaja voi olla jäsenenä sen vuoden loppuun kun lapsi täyttää 15 vuotta. Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö ja rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea ja edistää yhdistyksen toimintaa. Vuonna 2014 kannattajajäsenmaksu yksityishenkilöltä on 45 euroa ja yhteisöltä 150 euroa. Lisätietoja jäseneksi liittymisestä saa yhdistyksen toimistosta ja internet-sivuilta www.hiy.fi KUTSU SYYSKOKOUKSEEN Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina 29.11.2014 klo 13.00 yhdistyksen toimintakeskuksessa, Voudintie 6. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 6 :n mukaiset syyskokous asiat. Kokouksessa valitaan yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallitukseen jäsenet erovuoroisten tilalle. AVUSTAJAKESKUS SENTTERI Puhelinpäivystysajat ovat: ma, ti, to ja pe klo 10 13 ja ke 13 16. Puh. 045 7732 4381 tai marjut.ounila@sentteri.fi tai anna-maija.huhtikangas@sentteri.fi Käyntiosoite Siltasaarenkatu 4 (5.krs), 00530 Helsinki.
4/2014 Asiantuntijalehti vammaisille sekä sosiaalija terveydenhuoltoalan ammattilaisille Sisällysluettelo Lukijalle... 4 Henkilökohtaisen avun kehittämisverkosto Assistentti.info 10 vuotta... 7 Hattutemppu-hanke ja hankkeen liikuntakoordinaattori Marjo Vainikka... 8 Uutta HIY:ssä... 9 KELA:n taksimatkojen suorakorvausmenettely ja vakiotaksiasiakkuus 10.12.2014 alkaen... 10 HIY liikutti... 13 Rakasta itseäsi... 14 Turvallista ja toimivaa työnantajuutta...16 Taekwondoa... 18 Miesten Juttu -palsta... 18 Miesten juttu päätetään tyylillä... 20 Kesäkuvakilpailun satoa... 22 Teki koivuhun peipponen pesän ja mustarastas parvekkeelleni... 24 Vammaispalvelujen yhteystietoja... 25 Tuoksuyliherkkyyden oireet ovat todelliset huomioi läheisesi... 28 Pieniä paloja... 29 Kerhot talvikausi 2014... 30 HIY:n liikuntaryhmät... 31 Tapahtuu syksyllä 2014... Takakansi Julkaisija: Päätoimittaja: Ilse Uoti Helsingin Invalidien Yhdistys ry Toimitus: Voudintie 6 00600 Helsinki puh. 09 720 6240 s-posti ilse.uoti@hiy.fi Lehti ilmestyy: 4 kertaa vuodessa Ilmoitusmyynti: toimisto@hiy.fi puh. (09) 720 6240 Paino: Oriveden Kirjapaino
LUKIJALLE Matti Laitisen ja Heini Sarasteen kirjan Elämän kynnyksellä - Vammaisliikkeen synty historiikkiosassa Kynnys ry:n perustaja ja nykyinen toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä muistelee nykyisen Kynnys-lehden edeltäjän Tiedotuskynnyksen alkuvaiheita: Seitsemänkymmentäluvulla vammaisjärjestöjen lehdet olivat kammottavia. Jonninjoutavaa höpötystä, muun muassa virkkuuohjeita ja reseptejä. Vammaisten ääni ei kuulunut. Kirjan mukaan Tiedotuskynnys otti alusta lähtien reippaasti kantaa. Lehdessä käsiteltiin toistuvasti ihmisoikeuksia, seksuaalisuutta ja ihmissuhteita sekä kritisoitiin kuntoutusta. 4 Täyttä Elämää -lehti on tärkeä tiedotuskanava jäsenistöllemme ajankohtaisista vammaispoliittisista asioista ja meneillään olevista hankkeista sekä yhdistyksen järjestämästä koulutuksesta, liikunta- ja toimintaryhmistä sekä kulttuuri- ja muista tapahtumista. Päätoimittaja, HIY:n toiminnanjohtaja Ilse Uoti tekee lehteä ammattitaidolla ja on uudistanut lehteä jatkuvasti. Lehti on monipuolinen ja toivottavasti miellyttää myös teitä. Lehden painos on 3 000 kappaletta ja se on luettavissa myös yhdistyksen kotisivuilta. Helsingin kirjastot, sosiaali- ja terveysvirasto ja KELA:n toimipisteet, kuntoutusyksiköt sekä kaupunginvaltuutetut ja Helsingin vaalipiirin kansanedustajat saavat lehden. Uuden lehden ilmestyttyä minä, kuten moni muukin, nappaan nipun lehtiä kainalooni ja jaan niitä sopivan tilaisuuden tullen. Esimerkiksi Helsingin vammaisneuvoston jäsenet saavat lehden kauttani. Lehtemme levikki on siis huomattavasti suurempi kuin jäsenistömme määrä. Pitäisikö yhdistyksemme Kynnys ry:n tapaan käyttää jäsenlehteämme viestintäkanavaa reippaasti ajaessamme jäsenistömme oikeuksia? Pystyisimmekö lehden kautta entistä paremmin vaikuttamaan eritoten Helsingin päättäjiin kertomalla, miten vammaisiin ihmisiin kohdistuvat säästöt ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä. Vammaisten kuljetuspalveluun liittyvät leikkaukset, erityisesti Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelumatkojen määrien puolittuminen kahdeksasta neljään, olivat rajuja päätöksiä. Leikkausten seurauksena kuljetuspalvelun suorat kustannukset kaupungille varmaankin pienenevät. Mitä muuta tapahtui? Matkaoikeuksien supistaminen on jo johtanut siihen, että yhdistyksen järjestämien viikoittaisten liikunta- ja vertaistukiryhmien ja kerhojen kävijämäärät ovat vähentyneet. Jäsenistö ei pysty osallistumaan niihin entiseen tapaan, ellei satu omistamaan omaa autoa tai asu kävelymatkan päässä. Aiemmin muun muassa yhdistyksen vuokrataloissa tai samalla suunnalla asuvat henkilöt tilasivat kimppakyydin, matkustusoikeutta meni vain puoli matkaa ja matkat riittivät pidempään. Vammaisten helsinkiläisten liikkumista rajoittaa myös se, että Helsingin ulkopuolelle Espooseen tai Vantaalle suuntautuvan matkan hinta on nyt peräti 5. Esimerkiksi kauppakeskus Jumbo Vantaalla ja Sello Espoossa ovat olleet suosittuja ostospaikkoja pyörätuolinkäyttäjille. Helsingin puolella sijaitseva kauppakeskus Itis on kasvattanut suosiotaan Jumbon ja Sellon kustannuksella, koska matkat sinne maksa-
vat puolet siitä mitä Jumboon tai Selloon. Kuljetuspalvelujen käyttäjät jäävät siis entistä varmemmin neljän seinän sisälle omaan kotiinsa. Mitkä ovat tämän vaikutukset näiden ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Mitä menetetty terveys tulee maksamaan yhteiskunnalle. Yhdistyksemme teki valtavasti työtä, ettei Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta olisi leikannut vammaisten kuljetuspalveluja edellä mainitusti eikä olisi ottanut pois maksutonta HSL:n matkakorttia kuljetuspalvelujen saajilta. Kirjelmöimme yhdistyksenä sekä vammaisneuvoston ja Helsingissä toimivien vammaisjärjestöjen yhteistyöverkoston kautta sosiaali- ja terveyslautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Vaadimme oikaisua lautakunnan matkakorttipäätökseen ja kävimme tapaamassa valtuustoryhmien puheenjohtajia Kaupungintalolla. Lisäksi puheenjohtaja otti sähköpostitse yhteyttä lautakunnan jäseniin. Seuraamme tilannetta! Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 29.11.2014. Kokouksessa valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Varsinkin yhdistyksemme syyskokouksiin on osallistunut runsaasti väkeä ja toivottavasti näin myös tällä kertaa. Luottamustehtäviin on aina riittänyt halukkaita enemmän kuin paikkoja on ollut vapaana. Yhdistyksemme on yhä elinvoimainen. Syyskokouksessa päätetään myös muun muassa hallituksen esittämän toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymisestä vuodelle 2015. Tule äänestämään luottamustehtäviin parhaat henkilöt ja arvioimaan, ovatko hallituksen suunnitelmat tulevalle vuodelle oikeaan osuvia. Lopuksi haluan kannustaa yhdistyksemme jäseniä osallistumaan myös toimikuntien, kuten vaikuttamis-, esteettömyys-, kiinteistö-, Hevossalmi- ja kulttuuritoimikunnan (Kultura) toimintaan tai Täyttä Elämää -lehden tekoon. Haluaisitko tulla kerhon tai ryhmän vetäjäksi? Ole rohkea ja ilmoita kiinnostuksesi kohteesta toimistolle (09) 7206 240 tai toimisto@hiy.fi. Tarjolla on mielenkiintoista vapaaehtoistoimintaa laidasta laitaan. Kaikkien ei silti tarvitse olla aktiivisia puuhanaisia tai -miehiä. En toki väheksy niin kutsuttuja passiivijäseniä, jotka tukevat yhdistyksen toimintaa maksamalla jäsenmaksunsa sekä lukevat jäsenyyteen kuuluvaa Täyttä Elämää ja Invalidiliiton IT-lehteä. Tällaisia jäseniä lienee suurin osa jäsenistöstämme. Jokaisen tilaisuuden vastuuhenkilöt ovat kuitenkin iloisia, jos saavut paikalle. Tuttavapiirissäsi on toivottavasti myös ihmisiä, jotka haluaisivat osallistua yhdistyksen toimintaan vapaaehtoisena avustajana tai tarjoilujen järjestäjänä tai jossain muussa tehtävässä. Hekin ovat tervetulleita saamaan iloa yhdessä toimimisesta! Hyvää alkutalvea! Riitta Jolanki 5
Henkilökohtaisen avun kehittämisverkosto Assistentti.info 10 vuotta Henkilökohtainen apu mahdollistaa vaikeavammaiselle ihmiselle itsenäisen ja omaehtoisen elämän. Toteutuessaan se tukee ihmisoikeuksien toteutumista. Assistentti. info kehittää henkilökohtaisen avun työnantajamallia ja siihen liittyviä tukijärjestelmiä. On myös tilanteita, joissa vaikeavammainen henkilö ei pysty tai halua toimia työnantajana, siksi Assistentti.info on myös mukana kehittämässä tukijärjestelmiä ja malleja, joiden avulla palvelusetelimalli ja avustajapalvelumalli saataisiin entistä paremmin vastaamaan henkilökohtaisen avun kriteerejä. Vaikeavammaisen henkilön oman määräysvalan tulee säilyä myös palvelumuotoisessa henkilökohtaisessa avussa. Assistentti.infon verkostoon voivat liittyä kaikki yhteisöt ja toimijat, jotka haluavat kehittää henkilökohtaista apua ja noudattaa omassa toiminnassaan henkilökohtaisen avun ja itsenäisen elämän ideologiaa. Verkostotoiminnan foorumeina ovat neuvottelukunta, työvaliokunta ja jaostot. Neuvottelukuntaan kutsutaan kaikkien verkoston jäsenten edustaja. Työvaliokuntaan kuuluvat kaikkien jaostojen puheenjohtajat, arviointiryhmän edustajat sekä Assistentti. infon työntekijät. Keskeisimpiä jaostoja ovat eettinen jaosto, koulutusjaosto ja henkilökohtaisen avun keskusten jaosto sekä kehittämis- ja tutkimusjaosto. Lisäksi toimivat lakijaosto, työnohjausjaosto ja tiedotusjaosto. Kaikki jaostot keskittyvät nimensä mukaisiin henkilökohtaisen avun erityiskysymyksiin. Assistentti.infon tavoitteena on verkostossa toimien varmistaa eri tahoille henkilökohtaisen avun käytännön toteutuksen tarvitseman tiedon saanti, osaamisen kehittyminen ja sekä henkilökohtaisen avun kehittyminen henkilökohtaista apua tarvitsevia vammaisia ihmisiä hyödyttävästi. Assistentti.info antaa avointa neuvontaa, konsultaatiota, koulutusta, tuottaa julkaisuja ja jakaa tietoa sekä kehittää henkilökohtaisen avun järjestelmää ja sen osia verkostoyhteistyössä. Toimijaverkosto on laajentunut, jäsenmäärä on nyt 91. Tähän verkostoon on sitoutunut runsaasti osaamista, tietämystä ja kehittämishalua. Valtakunnallinen koulutustapahtuma Henkilökohtaisen avun päivät on Assistentti. infon laajin koulutustapahtuma. Henkilökohtaisen avun päivät järjestettiin 24.-25.9.2014 kymmenettä kertaa. Assistentti.infon toiminan tavoite on, että henkilökohtainen apu toteutuu Suomessa yhdenvertaisesti, yhdenmukaisesti ja asiakaskeskeisesti, käyttäjän itsemääräämisoikeuden mahdollistaen. Assistentti.info ajankohtaista: Uusi eettisten periaatteiden seksuaaliterveys esite ilmestynyt Uusi palvelusuunnittelu esite Opas henkilökohtaisen avun hakemisesta on ilmestynyt Hanki elämä tiedotuskampanjan tuottamana tulossa henkilökohtaista apua tarvitsevien lasten ja perheiden esite sekä esite henkilökohtaisille avustajille tai avustajaksi aikoville. 7
UUTTA HIY:ssä 8 Hattutemppu-hanke ja hankkeen liikuntakoordinaattori Marjo Vainikka Helsingin Invalidien Yhdistys ry on mukana 1.9.2014 alkaneessa Hattutemppu-hankkeessa. Hankkeen tarkoitus on lisätä liikuntamahdollisuuksia jäsenille. Hattutemppu on kolmen vammaisjärjestön yhteinen kaksivuotinen liikuntahanke, joka on saanut seuratukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Mukana ovat myös Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry. sekä Helsingin ja Uudenmaan MS-yhdistys ry. Liikuntaa pyritään lisäämään perheliikunnan, lajikokeilujen ja muiden järjestöjen liikuntatarjonnan kautta. Syksyllä 22.11.2014 hanke järjestää Perhesirkus-tapahtuman yhdessä Sirkus Magentan kanssa HIY:n tiloissa. Tapahtumaan ovat tervetulleita perheet, joissa vanhemmalla tai lapsella on liikunta- ja/tai näkövamma tai toimintakyky on muuten rajoittunut. Tervetulleita ovat myös isovanhemmat lastenlastensa kanssa. Alkuvuodesta 2015 on tulossa lajikokeiluina tanssi ja kuntonyrkkeily. Hattutemppu-hankkeen liikuntakoordinaattorina toimii Marjo Vainikka. Marjon työaika on 30 tuntia viikossa, pääasiallisesti hän toimii HIY:n tiloissa, keskiviikkoisin Iiriksessä HUN:n tiloissa. Marjo ohjaa perjantaisin tuolijumppaa HIY:ssä. Työhuone on toimistolla Ingen huoneen vieressä; voit tulla kertomaan toiveita liikunnan suhteen. Erityisliikunta on ollut lähellä sydäntä heti alan koulutuksen jälkeen, syynä ehkäpä silloisen SIU:n Tiina Sihvosen kahden päivän koulutus, johon kuului pyörätuolilla kelaaminen urheiluopiston alueella ja selviytyminen mm. lounaan saamisesta tarjottimelle. Omakohtaista kokemusta liikuntavammasta arjessa on kertynyt Marjon 5-vuotiaan tyttären myötä, joka liikkuu pyörätuolilla pidemmät matkat. Tervetuloa HIY:n liikuntasaliin kokeilemaan Nintendo Wii-tasapainolautaa ja tasapainotuolia, Marjo ohjaa mielellään laitteen käytössä aina salin ollessa vapaana. Kaikki Hattutemppu-hankkeen ryhmät ja tapahtumat ovat kaikille avoimia! Ideoidaan yhdessä liikunnallisempaa arkea meille kaikille Marjo Vainikka 0504623334 marjo.vainikka@hiy.fi
Maksutonta tuolijumppaa torstaisin klo 5. helmikuuta 2015 alkaen klo 12-12.45 10 Voudintiellä. Tervetuloa! Pukinmäen Fysiopalvelun ja Marian Sairaskoti-Säätiön yhteisessä projektissa Virkeyttä ikääntymiseen tarjotaan Pukinmäessä ja lähialuilla asuville ryhmä- ja yksilökuntoutusta hyvinvoinnin edistämiseksi. Jumppa on nivelystävällistä ja tapahtuu iloisen musiikin tahdissa. Lopuksi venytykset ja rentoutus. Jumppa parantaa tasapainoa, liikkuvuutta, lihaskuntoa ja kestävyyttä. Jumppaa ohjaa Pukinmäen Fysiopalvelun fysioterapeutti, joka antaa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Ei ennakkoilmoittautumista! TERVETULOA Uutta avustajapalvelua Helsingin kaupungin sosiaalija terveysvirasto on hyväksynyt Helsingin Invalidien Yhdistyksen henkilökohtaisen avun palvelusetelintuottajaksi. Palveluseteli on pääsääntöisesti tarkoitettu tilapäisiin ja äkillisiin avustajatarpeisiin esimerkiksi oman avustajan sairastuessa tai viettäessä lomaa. Palveluseteli on myös tarkoituksenmukainen silloin, kun henkilökohtaisen avun tuntimäärä on niin pieni, että vakinaisen avustajan palkkaus on hankalaa. Toiminnan alkamisesta tiedotetaan HIY:n kotisivuilla www.hiy.fi. Lisätietoja laura.filppu@hiy.fi UUTTA HIY:ssä HEVOSSALMITOIMIKUNTA JÄRJESTÄÄ: LADYS LÖYLY INVALIDILIITON SAUNATILOISSA! La 15.11 ja 20.12.2014 klo 14-18 EMÄNTÄNÄ TOIMII MARJA PIHNALA. SAUNAN OHESSA ON BUFFETTI, JONKA TUOTTO MENEE HEVOSSALMEN HYVÄKSI. SITOVAT ILMOITTAUTUMISET PUHELIMITSE TAI TEKSTIVIESTILLÄ 045-1396068 TAI SÄHKÖPOSTILLA: PARTANEN@SAUNALAHTI.FI OSOITE: MANNERHEIMINTIE 107 (SISÄÄNKÄYNTI: NAUVONTIE 8) LÄMPIMÄSTI TERVETULOA HEVOSSALMI-TOIMIKUNTA 9
KELA:n taksimatkojen suorakorvausmenettely ja vakiotaksiasiakkuus 10.12.2014 alkaen 10 Kela on vuodesta 2010 siirtynyt alue alueelta korvaamaan Kelakyydit nk. suorakorvausmenettelyllä. Käytännössä se tarkoittaa, että: asiakas tilaa terveydenhuollon matkat Kelan kanssa sopimuksen tehneestä välityskeskuksesta näyttää autoon noustessaan Kela-kortin pitää matkalla mukana terveydenhuollon kirjoittaman SV 67 todistuksen siltä varalta, että sitä kysytään asiakkaalle toimitetaan vamman vaatima autotyyppi. Inva-autoa käyttävät pääsääntöisesti he, jotka istuvat pyörätuolissa matkan ajan asiakas maksaa kuljettajalle vain matkan omavastuuosuuden, kunnes matkakatto kalenterivuodelle on täynnä ja asiakkaalla on esittää kortti (SV191) katon täyttymisestä asiakkaiden matkakatto kertyy suorakorvausjärjestelmässä reaaliaikaisesti tilitysten käsittelyn yhteydessä. Järjestelmä huomioi automaattisesti myös ne matkat, jotka jäävät alle omavastuun ja nekin kerryttävät kattoa. Katon täyttymistä osoittavan kortin saaminen nopeutuu. Vuoden 2014 loppuun on Kela-matkan omavastuu14,25 euroa/suunta. Katto täyttyy kun on maksanut 242,25 euroa. Hallitus on esittänyt, että matkan omavastuu nousisi vuoden 2015 alusta 16 euroon/ suunta ja matkakatto 272 euroon. Kela- kyydit ja suorakorvausmenettely Helsingin alueella Helsinki-Uusimaa alue siirtyy suorakorvausmenettelyyn 10.12.2014. Taksi tilataan numerosta 0100-84 000 (suomeksi) ja 0100-84 001 (ruotsiksi). Puhelun hinta on 1,74euroa/ kerta sekä oman puhelinliittymän perimä minuuttitaksa. Jonotus on maksutonta. Yhdellä soitolla voi tilata kahden viikon matkat. Numerossa vastataan vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Huom! Tilauskeskus vastaa puheluihin 10.12.2014 alkaen. Tilauksen yhteydessä kerrotaan: nimi ja henkilötunnus osoite, josta auto noutaa matkan kohde ja vastaanottoaika terveydenhuollon yksikössä apuvälineet ja mahdollinen saattaja puhelinnumero mistä asiakkaan tavoittaa Kela-kyyti keskukset eivät tee automaattisesti pysyvää asiakasprofiilia kenestäkään, koska suurin osa käyttää matkoja vain satunnaisesti. Paljon ja usein matkoja tekevien osalta on mahdollista tehdä asiakasprofiili jos asiakas antaa siihen luvan. Jos asiakas on antanut tietonsa tilausvälitysyhtiölle, hänen tulee ilmoittaa se tilauspuhelun yhteydessä. Tällöin matkan tilaaminen helpottuu. Vakiotaksioikeus Oikeus käyttää vakiotaksia säilyy vaikeavammaisilla asiakkailla, jotka kuuluvat Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin eli Kela maksaa terapiat ja kuntoutuksen ovat ennen 65 ikävuotta olleet edellä mainitun kuntoutuksen ovat verrattavissa edellä mainittuun asiakasryhmään, mutta saavat kuntoutuksen liikennetapaturman tai työtapaturman vuoksi vakuutusyhtiöstä ovat alle 16 -vuotiaita ja matkustavat yksin tai ovat muutoin vaikeasti sairaita lapsia, joiden hoito on keskitetty
keskus- tai yliopistosairaaloihin Lisäksi Kela voi harkinnanvaraisesti myöntää vakiotaksioikeuden terveydentilaan liittyen, jos on kyse esim. vaikeasta kehitysvammasta tai sairaudesta, jossa tuttu kuljettaja on ehdottoman välttämätön esim. sen vuoksi, että asiakkaan sairaus edellyttää sen, että kuljettaja tuntee asiakkaan avun tarpeen esim. autoon siirtymisen yhteydessä. Mikäli asiakas on saanut Helsingissä irrotuksen VPL-matkoista, se ei suoraan oikeuta Kela-keskuksesta irrottamiseen. Harkinnanvaraisesta vakiotaksiasiakkuudesta voi tiedustella Kelan puhelinpalvelusta puhelinnumero 020 692 204. Valmista kaavaketta ei ole. Vakiotaksioikeuden saanut vaikeavammainen henkilö saa käyttää vakiotaksia niin kuntoutuksen kuin terveydenhuollonkin matkoilla. Kela lähettää kirjeen toimintaohjeineen 8.10.2012 Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen saajille. Kela- keskusten ulkopuolelta tilatut matkat Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla lakiesitys, jonka mukaan vuoden 2015 alusta kaikkien Kelan korvaamien matkojen omavastuu nousee 16,00 euroon. Samassa yhteydessä vuotuinen omavastuuosuus eli matkakatto nousee 272,00 euroon. Lisäksi esitetään, että taksimatkoissa olisi kaksi eri omavastuuta vuoden 2015 alusta. Jos asiakas tilaa matkan sopimuksen tehneestä Kela-keskuksesta, olisi matkan omavastuu 16 euroa. Jos taksimatkaa ei tilata edellä mainitusta keskuksesta, olisi taksimatkan omavastuu 32,00 euroa, joka ei kerryttäisi vuotuista omavastuuta. Kyytien yhdistely Kela pyrkii yhdistämään kyytejä silloin kun se on järkevää. Lähtökohtaisesti asiakkaan kuljetukseen kuluva aika voi pidentyä yhdistelyn takia enintään kaksinkertaiseksi verrattuna asiakkaan yksin tekemään suoran matkaan. Pitkilläkään matkoilla yhdistelystä koituva lisäaika ei saa kestää enemmän kuin 2 tuntia. Asiakas voi joutua menemään terveydenhuollon yksikköön tuntia ennen vastaanottoa ja odottaa vastaanoton jälkeen toisen tunnin. Kelan mukaan lyhyillä matkoilla yhdistelystä ei koidu merkittäviä säästöjä, vaan yhdistelyä käytetään pääsääntöisesti pidemmillä matkoilla. Mikä Helsingin seudulla on pitkää ja mikä lyhyttä, selviää vasta käytännön kautta. Terveydenhuolto voi kuitenkin myöntää asiakkaalle terveydentilasta johtuvan yksinmatkustusoikeuden, se tehdään SV67 lomakkeeseen. Palautejärjestelmä ja usein kysytyt kysymykset Suorakorvausmenettelyssä palautetta voi antaa sekä Kelalle, että palveluntuottajalle. Molempien nettisivuilta löytyy palautteenanto kanava. Tämän artikkelin ilmestymisen aikoihin, ei Helsingin alueen palvelun tuottajan eli Helsingin ja Uudenmaan Taksit ry:n (HUT) kotisivuja ole vielä avattu, mutta ne avataan tulevan kuukauden aikana. Kaikki palautteet käsitellään sekä lisäksi palveluntuottajan tulee kuukausittain kertoa kuukausiraporttien yhteydessä Kelalle minkälaista palautetta ja kuinka paljon palautetta on ko. kalenterikuukauden aikana tullut. Annettavat palautteet tulee yksilöidä, jotta Kela pääse konkreettisesti palautteeseen kiinni ja käymään läpi se, mitä matkassa tai tilaustapahtumassa on todellisuudessa tapahtunut. Lisäksi HUT:n kotisivuille avataan syksyn aina palautekanava. Kelasta kerrottiin, että palautteet ovat erittäin tervetulleita toiminnan kehittämisen kannalta. Osoitteesta http://www.kela.fi/taksimatkat_usein-kysyttya löytyy jo nyt kaikkia alueita käsitteleviä yleisiä kysymyksiä suorakorvausjärjestelmästä. Muuta Kelan sekä HUT:in edustajia oli Invalidiliitossa vierailemassa 29.8.2014. Kävi il- 11
mi, että Kela ja palveluntuottaja ovat hyvin tietoisia kuinka juuri Helsingissä on ollut vanhuksilla ja vaikeavammaisilla hankaluuksia sosiaalitoimen myöntämien matkojen yhdistelyissä. Siksi Helsingin Invalidien Yhdistyksessä (HIY) järjestettiin 16.9.2014 helsinkiläisille vammais- ja potilasyhdistyksille oma infotilaisuus. Tämä neuvonta - artikkelikin perustuu em. tapaamisiin. HIY:ssä paikalla olivat pääsuunnittelija Anne Giss Kelan Terveysosastolta ja Helsingin vakuutuspiiristä toimiston johtaja Irma Valtanen ja sekä projektipäällikkö Ilkka Kivisilta Helsingin - Uudenmaan Taksit Oy:stä. Tilaisuus oli avartava ja hyvä. Meille luvattiin, että lääkäriin pääsee oikeaan aikaan, eikä laboratoriosta tms. myöhästytä. Sosiaalineuvojana olen ollut yli 10 vuotta aitiopaikalta seuraamassa erilaisia kyytikeskuksia ja niiden toimivuutta koko maassa. Kela-keskuksista on koko aikana tullut hyvin vähän negatiivista palautetta. Olen vuosien saatossa saanut paljonkin palautetta nimenomaan helsinkiläisiltä vammaisilta henkilöiltä, että vain harvat pikkutaksi-yrittäjät ovat solmineen (nyt käytöstä poistuvan) valtakirjasopimuksen. Siksi pikkutaksia käyttävät vammaiset ja vanhukset ovat joutuneet ensin maksamaan kaiken itse ja odottamaan, että Kela palauttaa omavastuun ylittäneet summat. Nämä epäkohdat poistuvat kyytikeskusten myötä. Arvostan myös sitä, että on jo luotu kriteerit vakiotaksin käyttöoikeudelle ennen kuin keskus Helsinkiin edes tulee. Siitäkin olen iloinen, ettei kenenkään tarvitse vastoin tahtoaan inva - autoon kompuroida. Edellä mainitsemistani syistä, olen tämän keskuksen suhteen varovaisen myönteinen. Siitä voin tietenkin olla suhteellisen varma, että alussa kaikki on hyvin sekavaa ja luultavasti mikään ei oikein toimi. Yhdistyksille kuitenkin luvattiin, että kaaos saataisiin peratuksi ja toiminta vakiintuneeksi kolmen kuukauden sisällä. Lupasimme yhdistyksinä kuin yhdestä suusta tämän aselevon. Toivon hartaasti myös omalta osaltani, että kaikki menee hyvin ja meillä kaikilla olisi voimia ja kärsivällisyyttä mennä alkukankeuksien läpi mahdollisimman pienin kolhuin ja kolmen kuukauden päästä todeta, että tämähän toimii! Pirkko Justander sosiaalineuvoja Invalidiliitto ry pirkko.justander@invalidiliitto.fi 09-613191/nimeltä kysytään HIY- NEUVONTAPALVELU Yhdistyksen toimintakeskuksessa, Voudintie 6 8.9.2014 ALKAEN JOKA TOINEN MAANANTAI KELLO 10.00-14.30 ( 17.11,1.12 ja 15.12) NEUVONTAA SAA MM. VAMMAIS- JA SOSIAALIPALVELUIHIN LIITTYVISSÄ ASIOISSA JA HAKEMUSTEN TÄYTTÄMISESSÄ. Varaa henkilökohtainen aika etukäteen TEKSTIVIESTILLÄ PUH. 050 365 2620!!! 12
HIY liikutti HIY:n liikuntapäivä 30.8. Hevossalmessa oli toimintaa täynnä. Aktiviteetteja oli laidasta laitaan. Kuka kilpaili puhallustikassa, kuka hevosenkengän heitossa, oli ohjattua jumppaa ja hierojan penkillekin pääsi halutessaan rentoutumaan. Jokaiselle löytyi jotain tekemistä. Rohkeimmat hyppäsivät Suomen Melonta- ja soutuliiton ohjaajan opastamana kanootteihin ja meloivat hiljalleen tyynessä meressä. Boccia turnauksessa käytiin tiukka kisa pääkaupunkiseudun invalidiyhdistysten välillä. Tuloksena oli voitto HIY:n naisjoukkueelle ja hieno kiertopalkinto. Tietorasteilla mietittiin vastauksia visaisiin kysymyksiin. Vammaisratsastusta pääsivät innokkaat kokeilemaan kahden komean hevosen selässä Mervi Veromaan johdolla. Arvat ja muurinpohjaletut tekivät kauppansa ja HIY tarjosi helpotusta kahvihampaan kolotukseen. Tilaisuudessa esiteltiin Volkswagen invaautoja. VW-auto Herttoniemi tarjosi grillimakkarat. Olosuhteet tälle tapahtumalle olivat loistavat ja liikuntapäivästä jäikin liikuttavan hyvät muistot. Eija Mäntynen 13
RAKASTA ITSEÄSI 14 Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijat järjestivät jälleen virkistävän ja vauhdikkaan päivän jäsenistöllemme Voudintien toimintakeskuksessa 8.10.2014 teemalla Rakasta Itseäsi. Toimintapisteissä käsiteltiin hellyyttä ja läheisyyttä, mielihyvää ja elämän eväitä. Kotoisia kuntoniksejä kokeiltiin ja neuvottiin yksilöllisesti ja ryhmissä. Hierontapisteeseen jonotettiin innokkaina ja kampaajan palvelut olivat käytössä koko päivän ajan. Tilaisuudessa oli Mielenterveyden edistämisen piste Mielihyvää, jossa oli mahdollista saada päänhierontaa sekä pallo- ja sivellinhierontaa. Mitä on rakkaus kuvakollaasipisteessä geronomi-opiskelija Kirsi Anthoni toimi ohjaavana osapuolena osallistujille, jotka saivat leikata lehdistä mieleisiään kuvia tms. yhteiseen kollaasiin. Syntyipä rakkaudesta runokin! Rakkaus ja hellyys- pisteessä oli tietoa erilaisista hellyysharjoituksista, seksuaalisuudesta ja toisen huomioimisesta. Ravitsemuspiste tarjosi nuuhkittavaksi erilaisia muistoja tuovia tuoksuja ja maistiaisiksi proteiinipatukoita sekä - puuropussukoita kotiinviemisiksi. Geronomi-opiskelijoiden lisäksi paikalla oli Metropolian fysioterapeuttiopiskelijoita antamassa kotijumppaniksejä arkisia, kotoa löytyviä tarvikkeita hyödyntäen. Yhdessäolon ja eri pisteisiin tutustumisen lomassa Pia tarjoili kahvia ja teetä. Maittava keittolounas lämmitti myös opiskelijoita. Ohjelmassa oli myös yhteisjumppaa, pallohierontaa sekä lopuksi tanssit haitarin säestyksellä.
15
Turvallista ja toimivaa työnantajuutta 16 Heta Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto on nimensä mukaisesti henkilökohtaisten avustajien työnantajien oma etujärjestö. Tehtävänämme on tukea henkilökohtaisten avustajien työnantajia, avustajia ja muita henkilökohtaisen avun toimijoita. Jäsenemme saavat henkilökohtaisen avun työehtosopimuksesta täyden hyödyn ja lisäksi he saavat muita paremman turvan työnantajuuteen. Henkilökohtaisilla avustajilla on voimassa jo kolmas työehtosopimus. Heta ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL solmivat ensimmäisen henkilökohtaisten avustajien työehtosopimuksen 1.12.2010. Tämänhetkinen työehtosopimus on voimassa 31.3.2016 saakka. Työehtosopimuksen valmistelun ja neuvottelun lisäksi Heta tukee henkilökohtaisten avustajien turvallista ja toimivaa työnantajuutta monipuolisilla palveluilla ja tehokkaalla vaikuttamistyöllä. Työehtosopimuksesta hyötyy sekä työnantaja että työntekijä Työnantajayhdistykseen liittyminen on vapaaehtoista mutta se kannattaa! Ainoastaan Hetan jäsenet saavat kaikki työehtosopimuksen edut käyttöönsä. Työntekijät tietysti valitsevat työpaikkansa osittain luotettavuuden ja turvallisuuden perusteella, ja työnantajaliittoon kuuluva työnantaja, joka noudattaa alan valtakunnallista työehtosopimusta, on työntekijän silmissä luotettavampi kuin liittoon kuulumaton työnantaja. Työehtosopimus antaa sekä työnantajalle että työntekijälle etuja. Samalla työehtosopimus antaa velvoittavan perusraamin työsuhteeseen: 1. Työajat voidaan sopia paremmin avun tarvetta vastaaviksi, kun työehtosopimus mahdollistaa tavallista pidemmät työajat sekä työajan tasoittumisen useamman viikon jaksoihin. 2. Hetan jäsenten avustajille maksetaan kaikki työehtosopimuksen mukaiset työaikalisät (ilta, la, yö) sekä ylimääräiset vapaapäivät ja kokemuslisät, vaikka työnantajan kunnassa muutoin ohjeistettaisiin miten tahansa. 3. Hetan jäsenten avustajat saavat vuodessa kuusi arkipyhävapaata tai vaihtoehtoisesti 300 % korvauksen näiltä päiviltä. 4. Työehtosopimus antaa järjestäytyneelle työnantajalle ja työntekijälle liittojen tuen ja selvittelyn mahdollisissa ristiriitatilanteissa. Huomioitavaa on myös, että ei ole väliä, kuuluuko työntekijä omaan liittoonsa. Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimuksessa ratkaisevaa on ainoastaan, kuuluuko työnantaja omaan työnantajaliittoonsa eli Heta-Liittoon. Neuvontapalveluita kaikille jäsenille parempaa turvaa Heta tarjoaa henkilökohtaisen avustajan työantajuuteen liittyvissä kysymyksissä neuvontaa kaikille apua tarvitseville. Hetan Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa HetaHelp!-neuvontapuhelimessa työoikeuteen perehtyneet lakimiehet neuvovat henkilökohtaisen avustajan työnantajamalliin liittyvissä asioissa. Palvelu on käyttäjille maksuton. HetaHelp!-neuvontapalveluun tulevat kysymykset koskevat hyvin monipuolisesti eri osa-alueita henkilökohtaisen avustajan työnantajuudessa. Esimerkiksi vuosilomista ja yleisesti työajasta kysytään usein. Yksi kärki kysymyksissä ovat erilaiset palkanmaksun määräytymiseen liittyvät seikat. Toistuvia ja toisinaan haastaviakin tilanteita ovat myös
työsuhteen päättämiseen liittyvät tilanteet, joihin halutaan selvyyttä, sekä oman kunnan toimintaan liittyvät ongelmat, kertoo HetaHelp!-neuvontapuhelimeen vastaava lakimies Jukka Kumpuvuori. Jokainen HetaHelp!-asiakas saa vastauksen kysymykseensä kirjallisesti puhelun jälkeen. Kirjallisen vastauksen avulla omia asioita on helpompi ja selkeämpi hoitaa ja kirjallinen vastaus voidaan antaa tarvittaessa myös vaikka avustajalle tai sosiaalityöntekijälle. HetaHelp!-puhelinneuvonta päivystää arkisin klo 9 11 numerossa 02 4809 2401. Neuvontapuhelimen lisäksi Hetalla on jäsenille tarkoitettu palvelu, jossa annetaan oikeudellista selvittely- ja neuvottelutukea henkilökohtaisen avustajan työnantajuuteen liittyvissä kysymyksissä. Kyse voi olla esimerkiksi työsuhteen päättämistilanteesta tai epäselvästä tilanteesta kunnan kanssa vaikkapa palkanmaksuun liittyen. Näissä tilanteissa Hetan lakimiehet tarjoavat jäsenille syvemmälle menevää oikeudellista apua. Tästä on ollut monelle jäsenellemme selkeää hyötyä. Tukea, apua ja vaikuttamistyötä Neuvontapalveluiden ja työehtosopimuksen lisäksi Heta tekee myös muunlaista vaikuttamistyötä, jolla halutaan parantaa vammaisten elämänlaatua ja asemaa yhteiskunnassa. Tänä vuonna olemme julkaisseet oikeustieteellisen tutkimuksen henkilökohtaisen avun työnantajamallin häiriötilanteista ja perus- ja ihmisoikeuskytköksistä. Se toimi myös tärkeänä pohjana säännösehdotuksillemme, jotka yhteistyössä Invalidiliiton kanssa luovutimme sosiaali- ja terveysministeriölle. Vammaislainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa, ja mekin haluamme kantaa kortemme kekoon, jotta saamme toimivan ja turvallisen lainsäädännön, kertoo Hetan lakimies Tanja Alatainio. Hetan neuvontapalvelut keskittyvät haastavien tilanteiden ratkaisuun, mutta Heta haluaa omalta osaltaan myös tukea työnantajia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ongelmatilanteita ei muodostuisi. Hetalla on kuluneena vuonna alkanut Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama videohanke, jossa tuotetaan opetusvideoita henkilökohtaisen avun työnantajuudesta. Videot ovat tarkoitettu eritoten työnantajille, mutta niistä hyötyvät myös avustajana työskentelevät ja muut kentän toimijat. Opetusvideoilla käsitellään erilaisia työnantajuuteen liittyviä velvoitteita ja vastuita sekä annetaan vinkkejä moniin käytännön tilanteisiin, kuten rekrytointiin ja perehdytykseen. Videot tulevat kaikkien vapaasti katsottavaksi internetiin. Ensimmäinen video julkaistaan vielä tämän vuoden puolella ja ensi vuonna sitten useampikin. Videoiden tavoitteena on parantaa valmiuksia toimivien, turvallisten ja pitkäaikaisten työsuhteiden luomiseksi. Oikein toimiessaan henkilökohtaisen avustajan työnantajuus on mahtava tapa mahdollistaa oman itsensä näköinen elämä, Hetan tiedottaja-tuottaja Katja Keto kertoo. Meitä on jo 3000 tule mukaan! Hetaan kuuluu jo lähes 3000 henkilökohtaisen avustajan työnantajaa, ja jäsenmäärä kasvaa koko ajan. Vammaisten työnantajien onkin syytä pitää itse huoli siitä, että kehitys henkilökohtaisen avun toimialalla pysyy omissa käsissä ja että henkilökohtaisen avun työ säilyy kilpailukykyisenä työmarkkinoilla. Hetan varsinaiseksi jäseneksi voivat liittyä täysi-ikäiset oman henkilökohtaisen avustajansa työnantajat tai sellaiset henkilöt, jotka toimivat vammaisen henkilön puolesta tämän henkilökohtaisen avustajan työnantajana. Lisää jäseneksi liittymisestä voi lukea Hetan internetsivustolta, josta voi myös ladata jäsenhakemuslomakkeen: www.heta-liitto.fi > Liity Hetan jäseneksi. Lomakkeita voi tilata myös puhelimitse arkisin klo 9 11 numerosta 02 4809 2400 tai sähköpostilla heta@heta-liitto.fi. 17
TAEKWONDOA 18 Taekwondo (myös taekwon-do tai tae kwon do) on koraelainen itsepuolustuslaji. Taekwondoharrastajasta käytetään nimitystä taekwondoin tai taekwondoka. Laji on kehittynyt nykyiseen muotoonsa 50-luvulla Nykyään taekwondo on maailman harrastetuin kamppailu-urheilulaji. Sitä harrastaa noin 70 miljoonaa ihmistä lähes 200 maassa.taekwondon arvokisat ovat kansainvälisimpiä urheilukilpailuita kaikki urheilulajit huomioon ottaen. MM-kisoissa on parhaimmillaan ollut yli 120 maata. Taekwondon toi Suomeen korealainen mestari Dae Jin Hwang vuonna 1979. Siis aivan oikein, sama mies, suurmestari Hwang, joka opettaa meitä HIY:n liikuntasalissa Voudintiellä! Suomen Taekwondoliitto perustettiin 1980 ja se liittyi 1982 Maailman Taekwondoliittoon (WTF) ja Euroopan Taekwondounioniin (ETU). WTF:n säännöin käytävä taekwondoottelu saavutti olympiastatuksen Sydneyssä 2000 oltuaan ensin näytöslajina Soulissa 1988 ja Barcelonassa 1992. Suomalaisista taekwondourheilijoista on olympialaisiin osallistunut Sydneyssä Kirsimarja Kuutschin ja Veera Liukkonen, Ateenassa 2004 Teemu Heino, sekä Lontoossa 2012 Suvi Mikkonen. Taekwondo ei aluksi noussut yhtä tunnetuksi, kuin karate joka levisi länsimaissa elokuvien kautta 1970-luvulta lähtien. Yhdysvaltalainen näyttelijä Chuck Norris harjoitteli todellisuudessa alun perin taekwondoa, mutta oteltuaan karateturnauksissa hänet liitettiin usein karatenäyttelijäksi. Vöiden värit alkavat valkoisesta päättyen mustaan. Seuraavat värit valkoisen vyön tason jälkeen: Keltainen, vihreä, sininen, punainen, ruskea ja musta, sekä näiden välimuodot kuten esim. keltavihreä. Taekwondon soveltaminen liikuntavammaisille on ollut ainutlaatuista työtä Suomessa ja koko maailmassa. Suurmestari Hwang on kehittänyt taekwondosta varta vasten liikuntavammaisille räätälöidyn version, joten se sopii hyvin niin pyörätuolissa istuville kuin seisaaltaan harjoitteleville harrastajille. Yhdistyksellä on ollut onni saada olla mukana tässä kehitystyössä.
Taekwondossa käytetään vyöarvojärjestelmää, jonka tarkoitus on kuvata taekwondon filosofista merkitystä sekä ilmoittaa oppilaan taso. Oppilasarvot eli kup- tai gup-arvot alkavat kymmenennestä ja päättyvät ensimmäiseen kupiin. Mustien vöiden dan-arvot alkavat ensimmäisestä ja päättyvät joko yhdeksänteen (ITF) tai kymmenenteen (Kukkiwon) daniin. Suurmestari (saseongnim) omaa 9-10 dan mustan vyön. Ryhmän ohjaajana suurmestari Hwang on kunkin oppilaan resurssit huomioon ottava taitava ohjaaja, toista ihmistä kunnioittava elämän filosofian opettaja. Suurmestari Hwang on myös kansainvälinen taekwondon opettaja ja tuomari. Hän on toiminut tuomarina kansainvälisissä arvokilpailuissa ja on erittäin arvostettu henkilö Koreassa, jossa hänellä on ollut menestyksekäs kilpailu- ja opettajaura. Suurmestari Hwang on voittanut kaksi kertaa Korean mestaruuden ottelussa. Tasavallan Presidentti myönsi 6.12.2012 Suurmestari Dae Jin Hwangille Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin ansiokkaasta työstä liikuntavammaisten parissa. Taekwondoryhmä Taekwondoharrastus aloitettiin HIY:ssä suurmestari Hwangin aloitteesta kokeiluluonteisesti vuonna 2005. Taekwondon harrastaminen on jatkunut siitä lähtien yhtäjaksoisesti jo yhdeksän vuoden ajan. Harrastajia ryhmässä on ollut vuosien mittaan suuri joukko. Tällä hetkellä ryhmäkoko on keskimäärin 7 henkilöä, eli mukaan mah- tuu hyvin vielä uusia harrastajia. Helsingin Seudun Invalidien Taekwondo ryhmä teki suurmestari Dae Jin Hwangin johdolla kahdeksan päivää kestävän Etelä- Korean matkan huhtikuussa 2013. Ryhmään kuului mestarin lisäksi viisi osallistujaa. Ensimmäisinä matkapäivinä tutustuimme Seouliin. Kävimme Taekwondon maailman pääkonttorissa Kukkiwonissa, jossa tapasimme mm. Kukkiwonin presidentin Kang Won-Sik ja kansainvälisen toiminnan johtajan Na Jong Zi. Olimme ensimmäinen vammaisten taekwondo ryhmä, joka on vieraillut Etelä-Koreassa. Matkasta voi lukea enemmän Täyttä Elämää lehdestä 3/2013. Taekwondoa harrastetaan HIY:n toimintakeskuksessa, Voudintie 6, maanantaisin klo 18-19. Olet tervetullut harrastamaan mukavaa liikuntalajia, jota kukin tekee kuntonsa mukaan, ja samalla oppimaan myös itsepuolustusta. Uudet harrastajat, ikään ja kuntoon katsomatta: Tervetuloa mukaan! Arto Peltoniemi, sininen vyö 19
MIESTEN JUTTU 20 Miesten juttu päätetään tyylillä Kynttilät ja kuumana hohkaava kiuas lämmittivät koleana syyskuun keskiviikkona Hevossalmeen kokoontunutta miesporukkaa. Niin, ja uunilenkki. Kolmatta kertaa järjestettävään saunailtaan saapui tusina löylyjä pelkäämätöntä saunojaa. Ennen löylyihin siirtymistä saimme kuulla pukeutumisneuvoja Kikka Sepän vinkkejä. Häneltä opimme, mitä jokaisen miehen vaatekaapista tulisi löytyä ja millaisia tyylejä ja värejä voisi valita. Yhdessä tulimme siihen johtopäätökseen, että vaatekaappia olisi hyvä karsia, sillä monia vaatekappaleita tulee käytettyä harvoin, joitain ei koskaan. Siispä, heitä kaapissa tilaa vievät vaatteet kierrätykseen taikka kirpputorille ja keskity yhdistelemään jäljelle jääviä. Valinnoissa kannattaa myös panostaa laatuun ja kotimaisuuteen tällöin vaatteet kestävät pidempään. Lopulta saimme tehtäväksi solmia kravatit ranskalaiseen tyyliin. Osalla solmion solmiminen sujui näppärästi ja osalla.noh, vähemmän ranskalaiseen tyyliin. Tyylitaitoja treenattuamme siirryimme löylyhuoneen puolelle. Ehdottomasti hulluin oli se, joka uskaltautui hyytävään meriveteen. Miesten jutuista ei tunnetusti lähdetä kotiin tyhjin vatsoin, ei myöskään tällä kertaa saunan jälkeen tarjolla oli perisuomalaista juustolla höystettyä uunilenkkiä. Kolmen vuoden rupeama Miesten jutussa lähenee loppuaan. Vuoden vaihtuessa jätän Miesten jutun teidän käsiinne miestoiminnan jatko riippuu teidän aktiivisuudestanne! Olkaa yhteydessä muihin Miesten jutussa mukana olleisiin tovereihin ja kokoontukaa pohtimaan, millaisia juttuja voisitte yhdessä kehittää ja toteuttaa. Apua ja neuvoja saatte HIY:n toimistolta. Voitte lähettää ideoita sähköpostilla Risto Korhoselle (ripa.korhonen@hotmail.com), joka on yhdistysaktiivi, ja luvannut osaltaan tehdä parhaansa pitääkseen miestoimintaa yllä. On tärkeää, että miestoiminta jatkuu yhdistyksessä ja tarjoaa miehille heidän näköistään toimintaa! Uhraathan muutaman minuutin aikaasi vastaamalla Miesten juttua koskevaan palautekyselyyn osoitteessa www.miestenjuttu.com. Kyselyyn voit vastata myös HIY:n toimintakeskuksessa. Vastata voit vaikka et olisikaan osallistunut aikaisemmin Miesten juttuun. Vastata voit marraskuun loppuun asti. Nähdään vielä pikkujoulusaunassa! Tommi Huhtaniemi