UNELMANA TYÖ Keinoja masennuksen takia kuntoutustuella olleiden ja töihin palaavien nuorten työllistymisen edistämiseen Kehittämistehtävä Irma Keränen Työkykykoordinaattorikoulutus Kuntoutussäätiö Helsinki 2016 sp irkerane@ulapland.fi
Sisällys 1. JOHDANTO... 1 2. MASENNUS VIE USEIN NUORET KUNTOTUTUSTUELLE ELI MÄÄRÄAIKAISELLE TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE... 2 2.1 Masennustila eli depressio on oireyhtymä... 2 2.2 Nuoret työkyvyttömyyseläkkeellä... 3 3. KUNTOUTUSTUELTA TÖIHIN... 6 3.1 Varhainen työhön paluun suunnittelu tukee työhön paluuta... 6 3.2 Vastuut työllistymisprosessien hoitamisessa... 6 4. POHDINTA... 11 LÄHTEET... 13
1 1. JOHDANTO Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä työkyvyttömyyden syitä nuorilla aikuisilla. Joidenkin arvioiden mukaan jopa neljännes nuorista ja nuorista aikuisista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja mielialahäiriöt ovat niistä yleisimpiä. Nuoruusikään tultaessa mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys lisääntyy jyrkästi verrattuna lapsuuteen ja ensimmäinen masennusjakso puhkeaa yleensä nuoruusiän keskivaiheilla. Depression esiintyvyys nuorilla on varovasti arvioiden noin 10% nuorista. ( Marttunen 2013, Joensuu 2015) Mielenterveydenhäiriöt ovat haitallisia nuoren kehityksen kannalta, koska ne vaikeuttavat työelämässä tarvittavien taitojen hankkimista ja työelämään kiinnittymistä. Työttömyyteen liittyvä toimettomuus heikentää nuoren työ- ja toimintakykyä ja samalla ennenaikainen eläköityminen ja sairaudesta johtuva syrjäytyminen työelämästä heikentävät elämänlaatua. Nuorten joutuminen työelämän ulkopuolelle aiheuttaa kustannuksia sekä yhteiskunnalle että eläkejärjestelmälle. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan työkyvyttömyyteen ajautuneen nuoren työpanoksen menetys on 1,5 miljoonaa euroa, jos hän ei palaa enää töihin. Jokaisen nuoren aikuisen syrjäytyminen työelämästä on suuri menetys ja sen takia on tärkeää löytää keinoja kuntoutustuelta töihin palaavien nuorten työllistymiseen. (Mattila-Aalto 2015, Joensuu, Ahola, Mattila-Holappa & Virtanen 2015.) Joensuu ym. (2015) mukaan mielenterveyshäiriöiden vuoksi myönnetyt nuorten aikuisten kuntoutustuet ovat lisääntyneet viime vuosina. Kuntoutustuelle mielenterveyssyiden takia siirtyi vuonna 2013 noin 2233nuorta. Suurin syy työelämän ulkopuolelle siirtymiseen oli depressio. Vuonna 2013 depression takia kuntoutustukea Kelalta sai 700 nuorta aikuista. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, jonka aikana yritetään vielä selvittää, onnistuuko nuoren töihin paluu kuntoutuksen jälkeen. Sairauden vakavuudella, saadulla hoidolla ja kuntoutuksella sekä koulutuksella ja työkokemuksella on suuri merkitys töihin paluun kannalta. Eläketurvakeskuksen tutkimusten mukaan noin kolmannes palaa kuntoutustuen jälkeen työhön. (TyEl 44, Gould R, Lampi J & Nyman H. 2015.)
2 Tämän kehittämistyön tarkoituksena on luoda itselle kokonaiskuva kuntoutustuelta työhön palaavien nuorten työllistymistä tukevista toimista ja selvittää millaisia työhön paluun polkuja kuntoutustuen jälkeen palaaville nuorille on olemassa. Nuorten, jotka ovat palaamassa kuntoutustuelta työelämään, joukko on hyvin heterogeeninen. Heillä on muun muassa erilaiset koulutus ja työhistoriat sekä erilainen sairaushistoria, joten avun- ja tuen tarvekin on vaihteleva. Yritän selvittää, mille viralliselle taholle eri tilanteissa olevien nuorten työhön paluun tukeminen kulloinkin kuuluu esimerkkinä ne, joilla on työpaikka ja ne, joilla ei sitä ole. Joensuu ym.(2015) mukaan työelämään suuntaavissa palveluissa nämä nuoret aikuiset tarvitsevat pitkäkestoista, hyvin koordinoitua, intensiivistä ja yksilöllistä tukea. Tässä tehtävässä puhun työhön palaamisesta enkä koulutukseen tai työhön palaamisesta, sillä aiheena on unelmana työ ja koulutus on yksi keino työelämään pääsemiseksi. Käsitettä masennus ja depressio käytän tässä työssä synonyymeinä. 2. MASENNUS VIE USEIN NUORET KUNTOTUTUSTUELLE ELI MÄÄRÄAIKAISELLE TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE 2.1 Masennustila eli depressio on oireyhtymä Lääketieteellisen määritelmän mukaan masennus on monimuotoinen ja moniasteinen psyykkinen häiriö, joka syntyy tavallisesti pitkän ajan kuluessa useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Masennusdiagnoosia tehtäessä on arvioitava, ovatko masennuksen oireet ja niiden kesto sellaisia, että kyseessä on hoitoa vaativa masennus. Masennus on lyhytkestoista masentunutta mielialaa vakavampi ja se koetaan hyvinvointia ja toimintakykyä haittaavaksi.(luhtasaari 2010.) Depressiot jaetaan masennustiloihin (F32) ja toistuvaan masennukseen (F33). Toistuvassa masennuksessa potilaalla on esiintynyt masennustila vähintään kerran aiemminkin. Mielialahäiriöt luokitellaan oireiden laadun, vaikeusasteen ja keston mukaan. Masennusoireyhtymät jaotellaan oireiden vaikeusasteen perusteella lieviin ja vakaviin. (Pakkala 2008, Aho, Isometsä, Mattila, Jousilahti, Tala 2009.)
3 Masennuksen luokittelussa ensimmäinen kriteeri on, että masennus oireet ovat kestäneet ainakin kaksi viikkoa. Toiseksi masennusdiagnoosi edellyttää, että kymmenestä kriteerioireesta potilaalla esiintyy ainakin neljä oiretta. Näitä oireita ovat: masentunut mieliala, mielihyvän puute, uupumus, itseluottamuksen tai itsearvostuksen menetys, itsetuhoinen käytös, päättämättömyyden ja keskittymiskyvyttömyyden tunne, psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys, unihäiriöt, ruokahalun ja painon muutos. Masennuksen vaikeusastetta voidaan arvioida kriteerioireiden lukumäärän mukaan tai erillisten oireasteikkojen avulla. Psykoottisessa masennustilassa esiintyy lisäksi harhaluuloja tai hallusinaatioita. (Pakkala 2008.) Lasten ja nuorten masennuksen ja mielialahäiriöiden yleiset piirteet ovat samat kuin aikuisilla. Mielialahäiriöiden oireilu voi kuitenkin jossain määrin poiketa aikuisten oireista ikäkausille tyypillisten kehitysvaiheiden vuoksi. Nuoruusiän masennukseen kuuluu usein aikuisiän masennuksesta poiketen ärtyneisyys ja vihaisuus. Yhteistä kuitenkin kaikenikäisten masennuksessa on, että mielihyvää tuottaneet asiat lakkaavat kiinnostamasta. (Huttunen 2015.) Masennustilojen syyt ja ilmenemismuodot ovat hyvin moninaisia. Osa masennustiloista liittyy psykososiaalisiin ristiriitoihin ja ongelmiin, osa on keskushermoston mielialaa ja biologisia rytmejä säätelevien hermoverkostojen toiminnan häiriöitä. Syynä voi olla erilaiset ihmisen ympäristössä tapahtuneet lapsuudenaikaiset tai myöhemmät traumaattiset tapahtumat ja osa on seurausta uuvuttavista yhteisöllisistä tai yhteiskunnallisista olosuhteista. Monesti taustalla on useampi näistä laukaisevista tekijöistä. Noin puolella depressioon sairastuneista sairaus toistuu, osalla useitakin kertoja elämän aikana. Toistuvat masennusjaksot ja pitkittyvä masennus ovat syy nuorten ennenaikaiselle eläkkeelle jäämiselle. (Huttunen2015.) Kun masennuksesta toipuva nuori on palaamassa kuntoutustuelta takaisin työelämään, on erittäin tärkeää, että hoito ja kuntoutus ovat suunnitelmallisia ja tukevat nuoren paluuta työelämään monella elämän alueella sekä hänellä on mahdollisuus saada monialaista tukea vielä työssä ollessaankin. (Joensuu ym. 2015) 2.2 Nuoret työkyvyttömyyseläkkeellä Työkyvyttömyyseläkkeiden tarkoituksena on korvata 18 62-vuotiaille pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä johtuvaa ansionmenetystä ja näin taata kohtuullinen toimeentulo
4 työkyvyttömyyden sattuessa. Työkyvyttömyyseläkkeen ehtona on vähintään vuoden kestänyt työkyvyttömyys. Työkyvyttömyyseläke myönnetään määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana sekä osittaisena tai täytenä eläkkeenä. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää, että henkilön työkyky on heikentynyt vähintään kolmella viidesosalla, Määräaikaisena myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden eli kuntoutustukien korvaustaso on sama kuin toistaiseksi voimassa olevien. Työkyvyttömyyseläke myönnetään kuntoutustukena silloin, kun eläkkeenhakijan työkyvyn voidaan olettaa palautuvan hoidon ja kuntoutuksen jälkeen. ( TyEL 35 ). Arvioitaessa työkyvyn heikentymistä otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella työllä, jota hänen kohtuudella voidaan edellyttää tekevän. Tällöin huomioidaan myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat tekijät. (TyEL 35 ) Kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää henkilölle, jonka työkyky on heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään kolme viidesosaa vuoden aikana. Eläke myönnetään määräaikaisena silloin, kun arvioidaan, että henkilö pystyy palamaan työhön hoidon ja kuntoutuksen jälkeen. Kuntoutustuki myönnetään niin pitkäksi ajaksi, kun henkilön arvioidaan olevan työkyvytön työeläkelakien tarkoittamalla tavalla. Lisäksi kuntoutustuen myöntäminen edellyttää, että henkilölle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma (TyEL 44 ). Nykypäivän hoito- ja kuntoutusmenetelmien ansiosta entistä useampi toipuu vaikeistakin sairauksista ja toimintakyky palautuu ainakin osittain. Koska näin ollen työkyvyttömyyden pysyvyyttä on vaikea arvioida, niin työeläkealan soveltamisohjeiden mukaan hakijalle myönnetään työkyvyttömyyseläke määräaikaisena. Jos henkilön työkyky ei palaudu määräajassa, voidaan hänelle myöntää jatkoa kuntoutukseen, jos kuitenkin näyttää siltä, että henkilön työkyky on kohentumassa hoidon ja kuntoutuksen avulla. Kuntoutustuen jatkumiselle ei ole säädetty laissa määräaikaa, mutta soveltamiskäytännössä eläkeoikeuden tullessa arvioitavaksi uudelleen kuntoutustuen jatkuttua noin kaksi vuotta, jatketaan kuntoutustukea enää vain perustellusta syystä. Useita vuosia jatkuva kuntoutustuki on perusteltua silloin, kun ammatillinen kuntoutus tai sairauden hoito on vielä kesken. Kuntoutustuen jatkamisessa kahden vuoden jälkeen huomioidaan myös hakijan ikä. Mikäli kuntoutuksella ja hoidolla ei pystytä saavuttamaan odotettuja tuloksia eikä työkyvyn palautuminen enää näytä todennäköiseltä, voidaan kuntoutustuki muuttaa toistaiseksi voimassa olevaksi eli pysyväksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. (Etk)Työkyvyn arviointi ja eläkeasian ratkaiseminen.s.11 12)
5 Vaikka usein kuulee sanottavan, että nuorille tarjotaan eläkettä liian kevyin perustein Joensuun ym. (2015) mukaan nuoret eivät ole työkyvyttömyyseläkkeellä kevyin perustein. Ongelmien taustalla ovat usein vaikeat lapsuuden elinolosuhteet sekä pitkä sairaushistoria. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan mielenterveyden häiriön vuoksi kuntoutustukipäätöksen saaneilla nuorilla aikuisilla18 34- vuotiailla ei ollut vain yhtä tekijää, jonka perusteella päätös tehtiin. Kuntoutustukipäätöksen saaneilla nuorilla oli useimmiten taustalla pitkä ja vakava sairaushistoria: kaksi kolmasosaa oli ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa ja viidesosalla oli taustalla itsemurhayritys. Tutkituista 31 % :lla ei ollut ammatillista koulutusta, kun koko ikäryhmässä vastaava luku oli 16 %. Tutkittujen työhön ja opiskeluun kiinnittyminen oli saman ikäisiin verrattuna keskimääräistä heikompaa, ja mielenterveyden häiriö oli todennäköisesti vaikeuttanut opintoja. Noin kolmanneksella oli alkoholija päihdeongelmia. Puolet tutkituista oli oireillut jo kouluiässä ja joka toisella oli ollut vaikeat lapsuuden elinolosuhteet. Lapsuudenaikaisina kuormittavina tekijöinä mainittiin esimerkiksi koulukiusaaminen, vanhempien avioero, vanhempien ongelmallinen alkoholinkäyttö, vakava kaltoin kohtelu ja seksuaalinen hyväksikäyttö.( Joensuu ym. 2015.) Joensuu ym.(2015) tekemän selvityksen perusteella lähes kaikki nuoret olivat saaneet jotain hoitoa. Hoito oli painottunut terveydenhuoltokäynteihin ja lääkehoitoon. Psykoterapeuttista hoitoa oli saanut 34 %. Lopuista osa oli saanut muuta keskusteluapua. Nuorista vain 23 % oli saanut työelämässä pysymistä tai sinne pääsyä edistävää kuntoutusta ennen kuntoutustuen hakemista. Luvun alhaisuutta selittää osittain se, että vain vähän yli kolmasosalla oli ehtinyt kertyä ansiotuloja siinä määrin, että ne oikeuttivat työeläkelaitosten järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen. Useiden kuntoutustukipäätöksen saaneiden nuorten kohdalla työhön paluuta vaikeuttaa se, jos heillä ei ole työtä, johon palata. Työpaikan etsiminen kuntoutumisen jälkeen vaatii voimavaroja. (Joensuu ym.2015.)
6 3. KUNTOUTUSTUELTA TÖIHIN 3.1 Varhainen työhön paluun suunnittelu tukee työhön paluuta Joensuu ym.(2015) toteavat, että nuoret mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat suunnitelmallista, intensiivistä ja pitkäjänteistä tukea työelämään pääsemiseksi. Heidän raporttinsa mukaan työelämään palaamisen valmiuksia kuntoutujien kohdalla on kuitenkin tuettu vähän. Vain 23 % tutkimukseen osallistuneista oli osallistunut työelämään suuntaaviin toimiin joko ammatillisen kuntoutuksen, sosiaalisen kuntoutuksen tai työvoimahallinnon toimesta ennen kuntoutustuen myöntämistä. Työhön tai opiskeluun paluun suunnitelma oli tehty vain kolmannekselle tutkimukseen osallistuneista. Yleensä toimet, joihin tutkittavat olivat osallistuneet, olivat yksittäisiä työkokeiluja tai työharjoittelujaksoja, koulutusta tms. Kuitenkin ajatusta työelämään palaamisesta on tärkeää pitää yllä hoidon alusta alkaen. Erilaissa työelämään suuntaavissa kuntoutusmuodoissa on elementtejä, jotka tukevat hoitoa sekä toiminta- ja työkykyä. Niissä voidaan harjoitella arkirutiineja, sosiaalista vuorovaikutusta ja ne voivat mahdollistaa onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa osallisuutta ympäröivään yhteiskuntaan. Ahola ja Mattila-Holappa (2015) ja Gold ym.(2011) mukaan kuntoutustuelta työhön paluun suunnittelu tulee aloittaa hoidon rinnalla mahdollisimman varhain. Työhön paluu voi tapahtua asteittain, esimerkiksi työkokeilun tai osa-päivätyön avulla. Työhön paluu on onnistunut parhaiten silloin, kun kuntoutustuelle siirtynyt on voinut säilyttää työsuhteensa koko kuntoutustukijakson ajan. Kuntoutujalla on ollut työ mihin palata. Haasteellisemmaksi työhön paluu muodostuu, jos työsuhdetta ei enää ole. Erityisesti silloin tarvitaan prosesseja, joissa hoito, kuntoutus ja työhön paluun tuki jatkuvat työelämän kynnyksen yli. Kuntoutustuen kohdalla pitää varmistaa, että hoito ja kuntoutus ovat suunnitelmallisia ja tukevat nuoren paluuta työelämään tai opintojen pariin. 3.2 Vastuut työllistymisprosessien hoitamisessa Työnantajat ja TE-toimistot vastaavat kuntoutustuelta töihin palaavien nuorten työllistämisestä. Niiden työhön palaavien kohdalla, jotka ovat työssä, työnantaja on vastuussa työssä jatkamisen onnistumisesta. Työnantaja huolehtii työpaikan keinoja ja tarjolla olevaa asiantuntija-apua käyttäen
7 siitä, että työssä selviytymisen sekä työkyvyn säilymisen edistämiseksi tehdään tarpeelliset toimenpiteet. Työkyvyn tukemisen kannalta paras tulos saavutetaan silloin, jos työkyky ongelmat uhkaavat työssä pysymistä, kun työnantaja toimii saumattomasti yhteistyössä työsuojelun, työterveyshuollon, vakuutusyhtiöiden sekä Kelan kanssa, sillä ne toimivat saman tavoitteen eli työkyvyn ylläpitämisen puolesta. Yhteistyö näiden eri toimijoiden välillä on lakisääteistä. (ks. Työterveyshuoltolaki 1383/2001.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ 2001/20011383, Työturvallisuuslaki 738/2002. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/ 20020738 ja Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060044.)(tötterman 2014) On tärkeää, että työpaikalla on luotu selvät toimintatavat niitä tilanteita varten, jolloin huomataan jonkun työntekijän kohdalla työkyvyn alenemisen uhka tai, kun työntekijä palaa töihin pitkältä sairauslomalta. Yksittäisten työntekijöiden työkykyä tukevat toimintaprosessit työpaikalla kuuluvat työkyvyn tuen ydinprosesseihin ja niitä ovat esimerkiksi työpaikan kontrolleritoiminta (työpaikan sisäinen valvonta), työkyvyn varhainen tuki, työkokeilu, työhön paluun tuki, case management (työkyvyn ohjaus edellyttää tehokasta työterveyden kokonaisuuden toteuttamista, koordinoitua kuntoutusta ja siihen kuuluu myös työterveysneuvottelut). (Liira, Redemann, Juvonen-Posti, Elo Joensuu & Parviainen 2011, Ahtela 2011.) Esimies on työnantajan edustaja ja vastuussa työntekijän päivittäisen työskentelyn johtamisesta, ohjauksesta sekä valvonnasta ja esimiehen tehtävä on myös huolehtia, että kaikki työpaikalla tietävät, minkälaisia työkyvyn tuen prosessit kullakin työpaikalla ovat. (Juvonen-Posti, Joensuu, Reiman, Heusala, Takala & Ahonen 2014; Liira ym. 2011) Silloin, kun työntekijä tarvitsee ammatillista kuntoutusta, sitä voi hakea Kelalta, tapaturma- ja liikennevakuutukselta, työeläkevakuutukselta sekä työ- ja elinkeinotoimistolta. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Tavoitteena on auttaa kuntoutujaa saamaan itselleen sairauden tai vamman kannalta sopiva työ. Ammatillista kuntoutusta ovat mm. perus- jatko- ja uudelleenkoulutus, kuntoutustutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhön valmennus, työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus.
8 Työeläkekuntoutus on työeläkeyhtiöiden toteuttamaa ja kustantamaa ammatillista kuntoutusta. Työeläkekuntoutuksen saamisen edellytyksenä on, että: työntekijä on ollut Suomessa vakuutettu ja työansioita viiden kalenterivuoden ajalta ennen kuntoutushakemuksen vireille tuloa vähintään 34 508,16 euroa (vuonna 2016) kuntoutus ei kuulu jonkun muun tahon, esim. tapaturma- tai liikennevakuutuslain piiriin työntekijä on työskennellyt vakiintuneesti ammatissasi jo useita vuosia kuntoutustarve on lääketieteellisesti todettu eläkelaitos on todennut työkyvyn oleellisesti heikentyneen kuntoutussuunnitelma edistää työhön paluuta tai työssä jatkamista. Kela järjestää työikäisille erilaisia kuntoutuskursseja, joiden tavoitteena on toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen tai parantaminen. Kurssien tarkoitus on auttaa työntekijää pysymään työelämässä. Tällaista Kelan kuntoutustoimintaa on KIILA-kuntoutus. Kuntoutus ottaa huomioon toimintakyvyn eri osa-alueet ja tukee kuntoutujan aktiivista roolia ja vaikutusmahdollisuuksia.(kela) Harkinnanvarainen kuntoutus täydentää Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, sen tärkeimpänä tavoitteena on tukea kuntoutujien työ-, opiskelu- ja toimintakykyä. Kela järjestää myös sairausryhmäkohtaisia kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja sekä vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena että harkinnanvaraisena kuntoutuksena eri sairausryhmille.(kela.) Kuntoutuspsykoterapia voi turvata ja parantaa opiskelu- tai työkykyä, kun kuntoutustarpeen aiheuttaa mielenterveydenhäiriö. Kuntoutus perustuu kokonaisvaltaiseen arviointiin ja erityisasiantuntemuksella tehtyyn yksilölliseen suunnitelmaan.(kela.) Lisäksi Kela kustantaa vaikeavammaisille työhön ja opiskeluun liittyvät sellaiset kalliit ja vaativat apuvälineet, jotka ovat tarpeen työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi tai säilyttämiseksi. Yrittäjille Kela voi myöntää elinkeinotukea.(kela.) Tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmien kuntoutusmuodot ovat melko saman sisältöisiä kuin Kelan järjestämät kuntoutuspalvelut. Työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien työllistymisestä vastaa TE-toimisto. TE-toimisto vastaa toimista, joilla tuetaan ja edistetään työhön palaavan työllistymistä. Se vastaa niistä
9 osatyökykyisen työhön sijoittumispalveluista, joilla tuetaan työllistymistä ja työssä selviytymistä sekä opastetaan tarvittaessa toimenpiteisiin työn ja työolojen mukauttamiseksi. Työvoimahallinnon järjestämä ammatillinen kuntoutus sisältää mm. työhön sijoittumiseen liittyvää neuvontaa ja koulutukseen ohjaamista, ammatinvalinnanohjausta, työvoimakoulutusta, työkokeiluja ja työhönvalmennusta. Nuorisolaki velvoittaa kuntia toimimaan yhteistyössä kunnan eri toimialojen kanssa tavoitteena tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista osallisuutta sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. (Nuorisolaki luku 1 1) Nuoriso lain mukainen etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jota tarjotaan alle 29-vuotiaille nuorille, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Sen tavoitteena on olla läsnä nuortenelämässä ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa (Nuorisolaissa 1.1.2011, säädetään etsivästä nuorisotyöstä). Vuonna 2013 maassamme käynnistynyt nuorisotakuu on ollut ratkaisevassa asemassa kehitettäessä nuorten palveluja. Nuorisotakuu on tarkoitettu nuorille, jotka eivät ole vielä löytäneet paikkaansa elämässään. Olipa kyse työpaikasta, koulutuksesta tai muusta elämässä tarvittavasta tuesta, sen tarkoitus on auttaa nuorta eteenpäin. Nuorisotakuun tarkoituksena on, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle löydetään työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta (koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelmat). Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittaudutaan TE-toimistoon.( http://www.nuorisotakuu.fi/tietoa_takuusta) Nuorisotakuun toteutumisen edistämiseksi Suomeen on luotu Ohjaamo malli. Ohjaamo on nuorten alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palvelupiste, jossa tarjotaan monialaisesti ohjausta ja tukea sekä tietoa ja neuvontaa eri hallinnonalojen peruspalveluista ja yhteistyöverkostosta. Nuoria voi ohjata ottamaan yhteyttä ohjaamoon oman tilanteensa selvittelemiseksi myös ilman lähettävää yhteistyötahoa. Ohjaamo tukee erityisesti erilaisissa siirtymävaiheissa olevia nuoria ja edistää koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä. ( http://www.nuorisotakuu.fi/tietoa_takuusta)
10 Toimintamallin tavoitteena on, että Ohjaamo toimii nuoren tukena, kunnes tilanteeseen löydetään ratkaisu esimerkiksi yhteistyöverkoston tarjoamien palveluiden kautta tai nuoren siirtyessä opintoihin tai työelämään. Nuorten työpajat ovat alle 29-vuotiaille, työttömille nuorille tarkoitettuja työharjoittelupaikkoja. Nuorisotyön kannalta työpajat ovat nuorille hyviä paikkoja elämäntaitojen kehittämiseen, aikuistumiseen, yhteisölliseen kasvuun ja työssäoppimiseen. Nuoret ohjautuvat työpaja toimintaan TE-keskusten kautta ja he voivat työskennellä siellä työmarkkina tuella. (https://www.avi.fi/web/avi/avustukset-nuorten-tyopajatoimintaan#.v9khnovojaq) Mielenterveyskuntoutujat eivät välttämättä heti ole valmiita avoimille työmarkkinoille, vaan he tarvitsevat apua elämänhallinnan ja työelämätaitojen opettelussa. Kunnan järjestämä sosiaalihuoltolakiin perustuva kuntouttava työtoiminta parantaa elämänhallintaa ja lisää mahdollisuuksia työllistyä. Toiminta on tarkoitettu niille, jotka ovat olleet työttöminä pidempään. Kuntotuttavaan työtoimintaan osallistuva voi rakentaa työtoiminnassa polkua kohti avoimia työmarkkinoita tai harjoitella taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Kyseessä ei ole työsuhde, vaan tavoitteena on esimerkiksi totuttautua työelämän pelisääntöihin ja jämäköittää omaa elämänhallintaa.
11 4. POHDINTA Kunnilla, Kelalla että TE-toimistolla on laaja keinovalikoima kuntoutustuelta töihin pyrkivien nuorten työllistymisen edistämiseksi. Tiedetään, että mielenterveyssyistä kuntoutustuella olleiden nuorten joukko on moninainen sekä koulutukseltaan että työkokemukseltaan. Jokaisella on omat haasteensa työllistymiselle ja tuen tarpeensa, jolla he saavat työelämästä kiinni. Vain harvoilla on työpaikka, ammatillinen koulutus tai edes työkokemusta, jotka auttavat työhön sijoittumisessa. Ne nuoret, joilla on ammatti tai työkokemusta ja myös työpaikka, mihin palata, ovat siitä hyvässä asemassa, että työantaja vastaa heidän työhön paluustaan ja toimenpiteet ovat selvät, miten edetään, jos työpaikan työkykyä tukevat keinot todetaan toimimattomiksi. Työeläkevakuutus jatkaa työelämään vakiintuneen työntekijän työhön sijoittamista ammatillisena kuntoutuksena, johon toimenpiteinä voi kuulua perus- jatko- ja uudelleenkoulutus, kuntoutustutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhön valmennus, työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus. Ne nuoret työhön pyrkijät, joiden ammatillinen koulutus on jäänyt kesken ja joilla ei ole työkokemusta eikä paljon elämänkokemustakaan ja sairaus on vaikuttanut haitallisesti elämäntaitojen hankintaan, ovat suurempien haasteiden edessä päästäkseen kiinni työelämään. Heidän työelämään pääsemiseksi pitäisi olla monialaisesti tehty hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, jotta kaikki heidän tarpeensa tulisi huomioitua. Suunnitelmassa pitäisi nimetä henkilö, joka koordinoi ja seuraa, että suunnitelma toteutuu tavoitteiden mukaisesti. Nyt lukemistani tutkimuksista kävi ilmi, että nuoret eivät olleet saaneet mistään tietoa, mitä heidän pitäisi kuntoutustuen päättymisen jälkeen tehdä, eikä minkäänlaista suunnitelmaa heidän työhön paluunsa onnistumiseksi ollut tehty. Luukulta luukulle juoksemista tällainen nuori ei jaksa, ei osaa eikä pysty tekemään. Tarvitaan työkykykoordinaattoreita, työvalmentajia, työnetsijöitä ja moniammatillisia palvelukonsepteja, sillä ajatuksella, että joku taho ottaa nuoren asian koordinoidakseen ja kulkee nuoren rinnalla palveluprosessin loppuun asti tai siihen asti, kun palvelulle asetetut tavoitteet on saavutettu. Yksi hyvä palvelumali on TYP eli työllistymistä edistävä monialainen palvelu. TYP: uun kuuluu Kelan, TE-toimiston ja kunnan eri toimialojen työntekijöitä. Kun asiakas tule TYP: in palvelujen
12 piiriin siellä tehdään ensin työttömän kanssa yhdessä kartoitus palvelujen tarpeesta (kartoitusjakso). Sen jälkeen suunnitellaan työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet (monialainen työllistymissuunnitelma). TYP vastaa myös työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta (työttömän palvelutarpeen mukaiset työllistymistä edistävät palvelut). TYP:in palvelu tuntuvat juuri oikealta kuntoutustuelta töihin palaavia nuoria ajatellen. Sen toiminnassa on vain harmillista se, että alle 25-vuotiian nuoren täytyy olla yhtäjaksoisesti työtön 6kk ja yli 25- vuotiaan 12 kk ennen kuin hän pääsee TYP:n asiakkaaksi. Tässä ajassa hän ehtii ajelehtia ja väsähtää monta kertaa palvelujen monimutkaisuuden edessä paitsi, jos hän onnistuu saamaan TEtoimistosta virkailijan, joka ohjaa ja neuvoo häntä oikeiden palvelujen piiriin ja hän saa siten tarvitsemaansa tukea. Kävin itse tutustumassa Pohjanmaan TYP:n toimintaan. Siellä keskusteluissa nousi esille, kuinka tärkeää on pitää yllä toivoa pitkäaikaistyöttömien keskuudessa ja löytää unelmia joita kohti ihmisiä luotsataan tavoite kerrallaan. Tästä keskustelusta löysin sisäisen motivaation eli draivin idean TYP:n työssä. TYP:n johtaja oli tehnyt toivosta ja unelmista väitöskirjan. Kerroin hänelle, että olen lukenut aiheesta vasta kirjan ja kerroin myös 24.8 Jyrki Rinta-Joupin luennosta, jossa hän kertoi, että unelmat tai ajatukset täytyy saada nopeasti käytäntöön. Toteutumattomat unelmat kuolevat ja sitä kautta toimivat päinvastoin kuin pitäisi, ihmistä lamaavana tekijänä. Eli ihmisten pieniinkin unelmiin pitää tarttua ja auttaa heitä menemään pienin askelin eteenpäin, siten voidaan synnyttää jotain suurta.
13 LÄHTEET Ahola K, Mattila-Holappa P. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeen syynä yhä useammin mielenterveysongelmat. http://www.uutistamo.fi/nuorten-tyokyvyttomyyselakkeen-syyna-yhauseammin-mielenterveysongelmat/138/166385 Ahtela J. 2011: Johda työkykyä, pidennä työuria EK:n työkykyjohtamisen malli. Helsinki. Elinkeinoelämän keskusliitto. Luhtasaari S. 2010. Masennus. [Luettu 8.9.2016]. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ama00002&p_teos=ama&p_osio= 103&p_selaus=4362 Aho T, Isometsä E, Mattila M, Jousilahti P, Tala T. 2009. Masennus (depressio). [Luettu8.9.2016]. Saatavissa: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/khp00044. Gould R, Lampi J & Nyman H. 2015. Työhönpaluu kuntoutustuen jälkeen. Työeläkejärjestelmän rekisteritietoihin perustuva selvitys. Huttunen M. 2015. Masennustilat ja depressiot http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_artikkeli=dlk00538&p_haku= Huttunen M. 2015. Lasten ja nuorten masennus ja mielialahäiriöt. [Luettu 8.9.2016] http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00383 Joensuu M. 2016. Nuori, mielenterveyshäiriö ja työkyvyttömyyseläke. [Luettu 8.9.2016] http://www.koordinaatti.fi/fi/puheenvuoro/nuori-mielenterveyshairio-tyokyvyttomyyselake Joensuu M, Ahola K, Mattila-Holappa P, Virtanen M. Nuoret mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat pitkäkestoista ja intensiivistä tukea työelämään kiinnittymiseksi. Kuntoutus. 2015;1:71-73 Juvonen-Posti P., Joensuu M., Reiman A., Heusala T., Takala E-P., Ahonen G. 2014: Työkykyjohtaminen johdettua yhdessä tekemistä. Tapaustutkimus käytännön johtamismenettelyistä ja taloudellisesta vaikuttavuudesta kunnallisessa liikelaitoksessa. Helsinki. Työterveyslaitos. Koskenvuo, K. 2015. Masennuksesta mittaa. Kela. [Luettu 8.9.2016] http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/2510 https://www.thl.fi/fi/web//kuntouttavan-tyotoiminnan-kasikirja
14 hhttp://www.etk.fi/wpcontent/uploads/2015/10/keskustelualoite%202011%203.pdfttps://helda.helsi nki.fi/handle/10 [Luettu 8.9.2016] Liira J, Redemann B, Juvonen-Posti P, Elo, A-L, Joensuu M & Parviainen A 2011: Dynaamisen työkykyjohtamisen haaste yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyölle. Työterveyslääkäri 2011;29(1):47-53 Tötterman p. 2014. Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä. Kuntotutuksen haasteena osallisuus ja työelämä. Asiantuntija seminaari, Lapin yliopisto. https://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=817c55df-f0b4-4729-80ad-a0ed60fe2d52 Pakkala, I. 2004. Mielialahäiriöt. Toimintakyvyn arviointi. Facultas. [Luettu 8.9.2016]. Saatavissa: http://www.terveysportti.fi/kotisivut/docs/f452306492/mielialahairiot.pdf Soveltamisohje (2011) Työkyvyn arviointi ja eläkeasian ratkaiseminen. [Luettu 8.9.2016] http://tyoelakelakipalvelu.etk.fi Lait: TyEL. Työntekijän eläkelaki [Luettu 8.9.2016] Työterveyshuoltolaki1383/2001.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383 [Luettu 8.9.2016] Työturvallisuuslaki 738/2002. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/ 20020738 [Luettu 8.9.2016] Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006). [Luettu 8.9.2016] http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060044 Nuorisolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060072 [Luettu 8.9.2016]