Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen alueellinen toimenpideohjelma

Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen alueellinen toimenpideohjelma 2016-2021 www.vannportalen.no/norsk-finsk Pykeijä, Näätämön vesialue. Kuva: Frank Martin Ingilæ

Finnmarkin vesienhoitoalueen ja suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen Norjan puoleisen osan vesienhoitoviranomainen Finnmarkin maakuntahallituksesta tuli 1.1.2010 läänin vesienhoitoviranomainen, jolla on vesienhoitoasetuksen mukaan vastuu laatia alueellinen vesienhoitosuunnitelma ja siihen kuuluva toimenpideohjelma suunnittelukaudelle 2016 2021. Luonnos vesienhoitosuunnitelmasta oli vesienhoitoasetuksen 28 :n mukaisella lausuntokierroksella 1.7. 31.12. 2014. Lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa tarkasteltiin lyhyesti Finnmarkin vesiympäristön ominaisuuksia ja kullekin yksittäiselle vesimuodostumalle määriteltiin ympäristötavoitteet. Suunnitelmaa täydentää toimenpideohjelma, jossa kuvaillaan keinot asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitteluasiakirjat ovat ohjeistuksiin tulleista olennaisista muutoksista johtuen olleet uudella lausuntokierroksella 27.2. 10.4.2015 välisenä aikana. Muutokset liittyvät muun muassa ympäristötavoitteiden saavuttamisen määräaikojen myöhentämiseen ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien nimeämiseen. Alueellinen toimenpideohjelma on laadittu yhteistyössä sektoriviranomaisten kanssa. Toimenpideohjelman laatimista ja sen sisältöä ovat ohjanneet vesialueille laaditut toimenpideanalyysit. Asiakirjan liitteenä on myös toimenpidetaulukko, josta nähdään yksityiskohtaisemmin eri vesimuodostumille esitetyt toimenpiteet. Kaikki toimenpiteet on kirjattava tietokantaan www.vann-nett.no. Liite on saatavilla ainoastaan sähköisesti osoitteessa www.vannportalen.no. Finnmarkin maakuntahallitus on myös valtakuntien rajat ylittävistä Tenon, Paatsjoen ja Näätämön vesialueista muodostuvan suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen Norjan puoleisista vesistä vastaava vesienhoitoviranomainen. Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen suomalaiselle ja norjalaiselle puolelle on laadittu omat suunnitteluasiakirjat. Kansalliseen vesienhoitosuunnitelmaan laaditaan oma osio (Roof Report) yhdessä suomalaisten viranomaisten kanssa. Yhteistyöosiossa esitellään lyhyesti kansalliset suunnitelmat ja vertaillaan työn organisointia sekä toteutuksessa käytettäviä menetelmiä rajan molemmin puolin. Lisätietoja löytyy suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta. Vesienhoitoviranomainen on yhdessä Finnmarkin ja suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen vesienhoidon yhteistyöryhmän kanssa päivittänyt asiakirjan lausuntokierroksella saatujen palautteiden pohjalta. Päivitetty asiakirja on hyväksytty vesienhoidon yhteistyöryhmässä ja siitä on päätetty maakuntakäräjillä 9.12.2015. Tämä asiakirja, vesienhoitoviranomaisen ja vesialueiden yhteystiedot ja muuta Finnmarkin vesienhoitoalueen vesienhoitoon liittyvää tietoa löytyy osoitteesta www.vannportalen.no Asiakirjan lopussa on luettelo keskeisistä käsitteistä ja lyhenteistä. 2

Esipuhe Hyvä vesi on enemmän kuin vain juomavettä. Vesi vaikuttaa myös meidän vapaa-aikaamme ja harrastuksiin, kuten kalastukseen ja rantaelämään, elinkeinojen kehittämiseen vaikka vesivoiman tai kalanviljelyn muodossa ja elämänlaatuumme luoden mahdollisuuksia nauttia vaelluksista jokien ja vuonojen rannoilla. Vettä on voitava käyttää, mutta samalla on myös huolehdittava siitä, että vedenlaatua ja elämää vedessä ylläpidetään. Tulevien sukupolvienkin on voitava saada nauttia luonnosta vesistöjen äärellä ja rannikolla, jotka kuhisevat kaloja, eläimiä, hyönteisiä ja jossa kasvit kukoistavat. Vesienhoitolain päätavoitteena on huolehtia siitä, että vesiympäristöstä ja ekosysteemeistä pidetään huolta ja niitä hyödynnetään kestävällä tavalla. Tätä kutsumme kokonaisvaltaiseksi ja ekosysteemeihin perustuvaksi hallinnoksi. Vettä on hoidettava yhtenä kokonaisuutena vuorilta ja tuntureilta vuonoihin. Kaikkien sektorien veden käyttöä ja vaikutusta vesiin on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena. Kaikkien asiasta kiinnostuneiden ja koko väestön on voitava olla mukana vaikuttamassa. Tässä asiakirjassa, alueellisessa toimenpideohjelmassa, kuvaillaan vesiympäristön tilaa, vesiimme kohdistuvia vaikutuksia ja vesiympäristön parantamiseksi selvitettyjä toimenpiteitä. Toimenpideohjelma toimii osaltaan yksittäisen sektoriviranomaisen omalla vastuualueellaan tekemien suunnitelmien perustana. Asiakirjan pohjana on toiminut Finnmarkin vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä laadittu julkaisu Vesentlige vannforvaltningsspørsmål for vannregion Finnmark, josta kuuleminen aloitettiin 1.7.2012 ja jossa kuvailtiin tärkeimpiä Finnmarkin vesienhoitoalueella esiintyviä vesiympäristön haasteita. Alueellinen toimenpideohjelma kuuluu Finnmarkin vesienhoitoalueen ja suomalaisnorjalaisen vesienhoitoalueen alueelliseen vesienhoitosuunnitelmaan vuosille 2016 2021. Asiakirja on laadittu yhteistyössä sektoriviranomaisten, paikallisten järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Vesienhoitoviranomaisen vastuulla on ollut suunnitelman toteuttaminen prosessien ja niiden koordinoinnin kautta, kun taas sektoriviranomaiset ovat omalta osaltaan osallistuneet omien vastuualueidensa ammatillisten seikkojen esiintuomisessa. Vesialueiden hankejohtajat ovat vastanneet paikallisesta koordinoinnista ja paikallisten prosessien edistämisessä. Paikallisen osaamisen ja tiedon keräämiseksi on tehty hyvin tärkeää työtä. Kuulemiskierroksen päätyttyä tullaan alueellinen vesienhoitosuunnitelma siihen kuuluvine toimenpideohjelmineen hyväksymään lopullisesti. Näin voimme kaikki yhdessä olla mukana parantamassa yhteisen vesiympäristömme tilaa. Terveisin Ragnhild Vassvik Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja 3

Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 TIIVISTELMÄ... 5 1 JOHDANTO... 8 1.1 TOIMENPIDEOHJELMAN PUITTEET JA PÄÄASIALLISET TAVOITTEET... 8 1.2 VESIENHOITOALUE JA VESIALUEET... 9 2 TOIMENPITEIDEN PRIORISOINTIEN PERUSTELU... 11 2.1 VESIENHOIDON KESKEISET KYSYMYKSET... 11 2.2 PAIKALLISET TOIMENPIDEANALYYSIT... 13 2.3 TOTEUTETUT TOIMENPITEET JA TOIMENPIDESEURANTA... 15 2.4 YLEISET LINJAUKSET... 16 2.5 ILMASTOON SOPEUTUMINEN... 18 3 TOIMENPITEET YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI... 20 3.1 VESIENHOITOALUEESEEN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET... 21 3.2 SAASTUMISEN VASTAISET TOIMET... 26 3.3 BIOLOGISTEN VAIKUTUSTEN VASTAISET TOIMET... 33 3.4 TOIMET VESIRAKENTAMISTA VASTAAN... 35 3.5 MUIHIN VAIKUTUKSIIN KOHDISTUVAT TOIMENPITEET... 39 3.6 VALMIUS- JA ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET... 41 4 KUSTANNUKSET JA HYÖDYT... 46 4.1 KUSTANNUKSET... 46 4.2 HYÖTY... 48 4.3 KANSANTALOUS JA VAIKUTUSTEN JAKAUTUMINEN ERI SEKTOREILLE... 50 5 UUSIEN KEINOJEN TARVE... 54 6 TUTKINNALLISEN SEURANNAN TARVE... 56 7 VIITATUT ASIAKIRJAT... 57 8 LIITTEET... 62 9 SANASTO... 63 4

Tiivistelmä Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa kuvataan, kuinka vesimuodostumat saavuttavat niille alueellisessa vesienhoitosuunnitelmassa vahvistetut ympäristötavoitteet. Toimenpiteet ovat sekä ympäristöä parantavia että ennaltaehkäiseviä niiden vesimuodostumien kohdalta, joiden ympäristötavoitteet ovat vaarassa jäädä saavuttamatta vuoteen 2021 mennessä. Toimenpideohjelma on laadittu yhteistyössä vesienhoitoalueen sektoriviranomaisten kanssa ja perustuu vesialueilla laadittuihin paikallisiin toimenpideanalyyseihin. Toimenpideselvityksen lähtökohtana toimivat Finnmarkin vesienhoidon keskeisiä kysymyksiä käsitelleessä asiakirjassa tuodut pääasialliset haasteet sekä tietokantaan Vann-Nett kirjatut ja ympäristöntilan heikkenemisen vaaraa aiheuttavat vaikutukset. Toimenpiteet tulee käynnistää viimeistään kolmen vuoden kuluttua asiakirjan hyväksymisestä ja ympäristötavoitteet on saavutettava viimeistään kuuden vuoden kuluttua em. ajankohdasta. Finnmarkin läänillä on rajaa sekä Suomen että Venäjän kanssa. Venäjän ja Norjan välillä ei ole käynnistetty vesienhoidon yhteistyötä. Suomen ja Norjan välille on solmittu yhteistyösopimus Tenon, Paatsjoen ja Näätämön rajat ylittävistä vesialueista. Yhdessä on päätetty koordinoida yhteisiä toimia jätevesien suhteen ja Gyrodactylus salariksen leviämisen estämiseksi. Työtä ei ole vielä saatettu loppuun johtuen maiden erilaisista määräajoista. Suomalais-norjalaiselle vesienhoitoalueelle on laadittu omat suunnitteluasiakirjat. Lisätietoja yhteistyöstä samoin kuin itse suunnitteluasiakirjat löytyvät suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta sekä vesiportaalista osoitteesta vannportalen.no. Monet suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen keskeisiksi nimetyistä vaikutustyypeistä liittyvät saastumiseen. Vaikkakin monet Finnmarkin vesimuodostumista ovat jonkinasteisesta saastumisesta johtuen vaarassa, on osaamisen taso vaikutusten ja niiden tehon välillä yleisesti ottaen liian alhainen. Tämä koskee myös teollisuuden, kaivosten, lakkautettujen kaivosten ja teollisuusalueiden, saastuneen merenpohjan ja saastuneen maaperän aiheuttamia vaikutuksia. Tutkinnallinen seuranta on useimmiten ajankohtainen toimenpide tulevalla suunnittelukaudella seurauksena puutteellisista tiedoista koskien ympäristön tilaa ja se koskee myös muita vaikutusten aiheuttajia, kuten roskaamista ja vieraslajeja. Kuningasrapua sen sijaan selvitetään ministeriötasolla. Laajamittaisen tutkinnallisen seurannan tavoitteena on selvittää oletettu ekologinen tila. Näin saadaan paremmat lähtökohdat tilaa kohentavien toimenpiteiden arvioimiseksi. Yksi vesienhoitoalueen suurimmista haasteista ovat huuhtoumat kunnallisista ja hajaasutusalueiden jätevesistä, vaikka vaikutusaste ei olekaan korkea suhteessa muihin vaikutuksiin. Monet päästöistä ajautuvat hyviin vastaanottajiin meressä, minkä vuoksi vesienhoitoasetuksen vaatimukset hyvästä ympäristöntilasta edellyttävät puhdistustoimenpiteitä vain harvoin. Jotkut Finnmarkin kunnista ovat käynnistäneet merkittäviä toimia jätevesitilanteen parantamiseksi, mutta useissa kunnissa jätevesien käsittelyn yleissuunnitelmat ovat päivittämättä yhä vieläkin. Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen vesimuodostumista 27 on nimetty voimakkaasti muutetuiksi. Voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi nimeämisessä on erittäin haasteellista se, että monien Finnmarkin vesimuodostumien ekologista tilaa ei tunneta. 5

Finnmarkin lääninhallitus on yhdessä vesistö- ja energiakeskusviraston kanssa käynyt läpi kaikki voimakkaasti muutetuiksi esitetyt vesimuodostumat vahvistaakseen niiden ekologisen tilan, päättääkseen lopullisen luokittelun ja määritelläkseen tilatavoitteet. Monista vesimuodostumista ei ole riittävästi tietoa niiden luokittelemiseen suorien kriteerien perusteella, minkä vuoksi oletettu tila ja luokitus tehtiin harkinnanvaraisesti. Useimmille näistä vesimuodostumista on toimenpiteeksi esitetty tutkinnallista seurantaa, joillekin lisäksi vähimmäisvirtamaa ja biotooppitoimenpiteitä. Kaukosaasteen lasketaan olennaisesti vaikuttaneen 20 vesimuodostumaan vesienhoitoalueella. Kyseessä on alue Paatsjoesta itään, mihin Venäjän metalliteollisuuden ilmassa kulkeutuvat kaukosaasteet vaikuttavat. Vesimuodostumia esitetään seurattavaksi alueellisessa seurantaohjelmassa. Tämän vaikutuksen työstäminen vaatii kahdenvälistä yhteydenpitoa rajan yli. Useita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä on kuvailtu yleisluontoisesti. Tämä koskee toimenpiteitä, jotka eivät kohdistu yksittäisiin vesimuodostumiin ja vaikutuksiin. Toimenpideohjelmassa mainitut ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat toimet Gyrodactylus salariksen leviämisen ehkäisemiseksi, ennaltaehkäisevät ja valmiuteen liittyvät toimet yhtäkkisen saastumisen varalta sekä ennaltaehkäisevät toimet painolastivesien mukana kulkeutuvien vieraslajien leviämisen estämiseksi. Joidenkin rannikkovesien vaikutuksista seuraavia toimenpide-esityksiä ei ole laadittu erimielisyyksistä ja puuttuvista selvityksistä johtuen. Kuningasravusta syntyville vaikutuksille ei ole esitetty toimenpiteitä. Laji on asetettu lajitietokannan (Artsdatabanken) mustalle listalle samanaikaisesti, kun sitä kalastusteollisuudessa hyödynnetään kaupallisesti, vrt. hallituksen selonteko suurkäräjille 40 (2006 2007). Kuningasravusta syntyvien vaikutusten käsittely on tämän ristiriidan takia nostettu selvitettäväksi ministeriötasolla. Tämän lisäksi tarkastellaan yhä edelleen vesimuodostumia, joihin lohitäi (Lepeophtheirus salmonis) ja kalanviljelylaitoksista peräisin olevat karkulaiset vaikuttavat. Suomalais-norjalaisella vesienhoitoalueella ei ole kirjattu lohitäin vaikutuksia vesimuodostumiin. Näihin aiheisiin liittyviä toimenpideselvityksiä lykätään. Satamien, aallonmurtajien ja ruoppauksen aiheuttamista vaikutuksista seuraavia toimenpiteitä ei myöskään ole selvitetty, koska näiden vaikutusten arvioimiselle ei ole olemassa kattavia linjauksia. Tämä koskee myös rannikkovesimuodostumien luokittelua voimakkaasti muuttuneiksi. Taulukossa 1 nähdään ne suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen vesimuodostumat, jotka ovat vaarassa jäädä tilatavoitteistaan ennen määräaikaa, mitkä tilatavoitteet niille on asetettu sekä vesialueilla esitettyjen toimenpiteiden määrä. 6

Taulukko 1 Niiden suomalais-norjalaisella vesienhoitoalueen sijaitsevien vesialueiden tilatavoitteet, joilla on vaarana olla saavuttamatta tavoitettaan. Jaoteltu vesialueisiin. GES: Hyvä ekologinen tila. GEP: Hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila. Vesialue Vaarassa olla saavuttamatta tilatavoitetta (kpl)* Esitettyjen toimenpiteiden määrä** GES 2021 GES 2027 Ympäristötavoite** GEP 2021 GEP 2027 Lievemmät tilatavoitteet Teno (Tana) 33 60 37 3 1 - - Paatsjoki (Pasvik) 74 98 21 29 19 1 - Näätämö (Neiden) 17 21 15 1 3 - - Summa 124 179 73 33 23 1 0 *Lähde: Vann-Nett 13.10.2015. Taulukossa eivät ole mukana vesimuodostumat, jotka ovat mahdollisesti vaarassa olla saavuttamatta tilatavoitteitaan tai joiden tilatavoitteiden saavuttamisen mahdollisuutta ei ole arvioitu. ** Noudettu toimenpidetaulukosta Taulukon 1 lukujen lisäksi kolmen vesimuodostuman tilatavoitteeksi on kirjattu GEP 2015. Suomalais-norjalaiselle vesienhoitoalueelle on esitetty kaikkiaan 179 toimenpidettä. Joillekin vaarassa oleville vesimuodostumille on esitetty useampaa kuin yhtä toimenpidettä, koska niihin kohdistuu erilaisia vaikutuksia. Alueellinen toimenpideohjelma sisältää eri vaikutustyypeille esitettyjen toimien määrän. Vähäisistä vesimuodostumia koskevista tiedoista johtuen ovat useat toimenpiteistä tietojen keräämistä ja tutkinnallista seurantaa. Esitetyistä toimista noin 83 on tutkinnallista seurantaa, mikä korostaa alueella olevaa suurta tarvetta lisätietojen hankkimiseen. Tärkeimmät vesienhoitolauneen toimenpiteet ovat saastumiseen ja vesivoimaan liittyvää tutkinnallista seurantaa (28 kpl ja 25 kpl). Finnmarkin lääninhallitus ja vesistö- ja energiakeskusvirasto ovat useimmista vesienhoitoalueen toimenpiteistä vastaavat sektoriviranomaiset. Toimenpideohjelmassa ei ole myöskään ilmoitettu kustannuksia suurimmalle osalle toimenpiteistä. Tämä johtuu siitä, että toimenpiteitä ei tähän mennessä ole hankkeistettu yksityiskohtaisesti tai koska toimien aiheuttamien kustannusten erottaminen vesimuodostumatasolla on haasteellista. Tämän vuoksi toimenpiteiden asettaminen tärkeysjärjestykseen aiheutuvien kustannusten ja syntyvien hyötyjen perusteella on ollut vaikeaa. On ollut vaikeaa arvioida, mitkä toimenpiteistä ovat kustannustehokkaimpia ja jotka näin ollen tulisi asettaa muiden toimenpiteiden edelle. Suomalais-norjalaisella vesienhoitoalueella on tämän vuoksi luonnollista panostaa tutkimuksiin, joilla saadaan enemmän tietoa vesimuodostumien tämänhetkisestä tilanteesta. Kustannukset on ilmoitettu ainoastaan 25 % toimenpiteistä (44:lle 179 toimenpiteestä). Vesienhoidon yhteistyöryhmä on jättänyt priorisoimatta yksittäisiä toimenpiteitä käytettävissä olevien tietojen vähyyden ja kustannus/teho-arvion puutteellisuuden vuoksi. Työryhmä kuitenkin edellyttää, että tarvittavat toimet ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan. Lisäksi on toivottavaa, että osaamisen lisääminen ja tilan kartoittaminen asetetaan etusijalle tulevalla suunnittelukaudella. 7

1 Johdanto 1.1 Toimenpideohjelman puitteet ja pääasialliset tavoitteet Toimenpideohjelman laajuudesta ja sisällöstä säädetään vesienhoitoasetuksessa (25 ). Toimenpideohjelman pääasiallinen tavoite on kuvattu vesienhoitoasetuksessa (25 ) ja sen liitteessä VI: Sektorien rajat ylittävän toimenpideohjelman tulee perustua toteutettuihin analyyseihin ja arvioihin. Ohjelman tulee myös olla sopusoinnussa maankäyttö- ja rakennuslain 6-2 mukaisten kansallisten linjausten ja valtakunnallisten suunnittelulinjojen kanssa. Vesienhoitoviranomainen laatii toimenpideohjelman yhdessä vesienhoidon yhteistyöryhmän (VRU) kanssa. Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen hoitosuunnitelmassa asetetaan ympäristötavoitteet kaikille vesienhoitoalueen vesimuodostumille. Toimenpideohjelmassa kuvataan, kuinka vesimuodostumille asetetut ympäristötavoitteet voidaan saavuttaa ennen vuoden 2021 loppua tai sen jälkeen niissä tapauksissa, jolloin määräaikaa on lykätty, vrt. vesienhoitoasetuksen 9 1. Vesimuodostumille voidaan myös asettaa lievempiä ympäristötavoitteita siinä tapauksessa, että vesienhoitoasetuksen 10 ehdot täyttyvät. Lisätietoja ympäristötavoitteista löytyy vesienhoitosuunnitelmasta. Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen alueellinen toimenpideohjelma kuvaa sitä, kuinka vesimuodostumille asetetut ympäristötavoitteet voidaan saavuttaa. Toimenpiteet ovat sekä ympäristöä parantavia että ennaltaehkäiseviä niiden vesimuodostumien kohdalla, joiden tilatavoitteet ovat vaarassa jäädä saavuttamatta vuoteen 2021 mennessä. Toimenpideohjelma perustuu vesialueilla laadittuihin paikallisiin toimenpideanalyyseihin. Sektoriviranomaiset ja kunnat ovat selvittäneet esityksiä toimiksi omilla vastuualueillaan ja ovat osaltaan tuoneet osaamisperustaa ympäristötavoitteiden asettamiselle. Toimenpideanalyyseja voidaan näin ollen pitää ammatillisena palautteena vesienhoitoviranomaiselle ja alueelliseen toimenpideohjelmaan. Toimenpideohjelmassa kuvailtujen toimien toteuttaminen on aloitettava kolmen vuoden sisällä toimenpideohjelman hyväksymisestä ja vesimuodostuman ympäristötavoitteet on saavutettava kuuden vuoden sisällä hoitosuunnitelman voimaanastumisesta, vrt. vesienhoitoasetuksen 8. Vastuu vesienhoitoasetuksen seurannasta kuuluu sektoriviranomaisille. Tämän seurauksena hoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteuttamista on seurattava sektoreittain ja sektorien käytössä olevin keinoin. Toimenpiteitä etusijaistetaan sekä vesialuetasolla että vesienhoidon yhteistyöryhmässä käsiteltävässä alueellisessa toimenpideohjelmassa. Toimenpideohjelmassa priorisoidaan yleisellä tasolla ja se voi luoda perustan yksittäisten toimenpiteistä vastaavien tahojen toteuttamalle suunnittelutyölle. Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen hoitosuunnitelmasta vuosille 2016 2021 löytyy tarkempi kuvaus tässä esitetyistä prosesseista. Toimenpidetaulukossa puolestaan esitellään vesimuodostumille esitetyt toimenpiteet yksityiskohtaisemmin. 1 Ympäristötavoitteiden saavuttamista voidaan myöhentää seuraavalle suunnittelukaudelle siinä tapauksessa, että aiheutuvat suhteettoman suuret kustannukset tai muut painavat syyt vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista ennen asetettua määräaikaa. Ratkaisua on arvioitava uudelleen joka kuudes vuosi suhteessa tekniikan ja taloudelliseen kehitykseen. 8

1.2 Vesienhoitoalue ja vesialueet Suomalais-norjalainen vesienhoitoalue koostuu Finnmarkin läänin osista, joihin kuuluu rannikkovesiä merimailin päähän aluevesirajasta. Vesienhoitoalueen kokonaispinta-ala on 19 886,77 km 2. Taulukosta 2 nähdään suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen vesimuodostumien määrä. Finnmarkin alueella asuu 74 534 2 asukasta huolimatta läänin suuresta pinta-alasta (1,5 % koko maan väestöstä). Tämäkin vaikuttaa osaltaan vesiympäristöön. Ihmistoiminta on vaikuttanut vain vähäisesti suureen osaan alueen vesivaroista. Taulukko 2 Vesimuodostumien lukumäärä ja niiden pinta-alat suomalais-norjalaisella vesienhoitoalueella jaoteltuina vesityyppeihin joet, järvet, rannikkovedet ja pohjavedet (12.10.2015). Tiedot löytyvät tietokannasta vann-nett.no. Vesien luokittelu (suomalais-norjalainen) Määrä Pinta-ala Joet ja puroalueet 707 18 581,39 km Järvet 300 507,08 km 2 Rannikkovedet 37 3 062,99 km 2 Pohjavedet 40 256,63 km 2 Vesimuodostumien määrä yhteensä 1 084 Vesienhoitoalue on jaettu vesialueisiin, joista jotkut ylittävät kuntien ja valtioiden väliset rajat. Alueet, jotka aikaisemmin muodostivat Finnmarkin vesienhoitoalueen ja rajavesistöt on nyt jaettu kansainvälisen vesienhoitoalueen perustamisen seurauksena. Kansainvälinen vesienhoitoalue kattaa Norjan puoleisten osien lisäksi myös Suomen puolella sijaitsevat osat Tenon, Näätämön ja Paatsjoen vesistöjen valuma-alueista (Tenon, Näätämön ja Paatsjoen vesienhoitoalue Suomessa). Paatsjoen vesialue kattaa lisäksi osan Venäjän puolella sijaitsevista Paatsjoen vesistöstä ja Vuoremijoesta (Grense Jakobselv). Pieni osa Finnmarkin läänin alueesta sisältyy lisäksi Kemijoen vesienhoitoalueeseen Suomen puolella. Kemijoen vesienhoitoalueen vesimuodostumiin ei ole kirjattu vaikutuksia, minkä vuoksi alueelle ei ole laadittu toimenpiteitä. Suomi ja Norja ovat solmineet kansainvälisen yhteistyösopimuksen Tenon, Paatsjoen ja Näätämön vesialueiden muodostamasta kansainvälisestä vesienhoitoalueesta. Yhteistyösopimus ja siihen liittyvä yhteisymmärryspöytäkirja säätelevät näiden vesialueiden vesienhoidon koordinoimiseen vaadittavaa menettelyä. Yhteistyötä Venäjän kanssa ei ole asetettu etusijalle tällä suunnittelukaudella. Kattavat tiedot kansainvälisiin vesialueisiin liittyvistä prosesseista löytyvät suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta ja siihen sisältyvästä yleisluontoisesta luvusta Roof Report" 3. Tromsin ja Finnmarkin vesienhoitoalueiden raja seuraa karkeasti ottaen läänien välistä rajaa. Kuvassa 1 nähdään maantieteellinen yleiskatsaus vesienhoitoalueista ja vesialueista. Yksityiskohtaisempi kuvaus maantieteellisestä rajauksesta löytyy osoitteista www.vannnett.no ja www.vann-nett.no/saksbehandler. 2 1.1.2013. Tiedot haettu osoitteesta www.ssb.no 3 «Roof Report» sisällytetään yleisluontoisena lukuna Suomen ja Norjan alueellisiin vesienhoitosuunnitelmiin ja siinä kuvaillaan tarkemmin yhteistyötä ja prosesseja maiden välillä. Luku viimeistellään vasta lokakuun 2015 jälkeen johtuen Suomen ja Norjan erilaisista kuulemisen määräajoista. Roof Report on sen valmistuttua saatavilla sekä suomeksi että norjaksi verkkosivuilla vannportalen. 9

Kuva 1. Finnmarkin vesienhoitoalueen ja suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen kartta, josta käy esille vesialueisiin jakautuminen sekä se, mitkä vesialueista kuuluvat Tenon, Paatsjoen ja Näätämön kansainväliseen vesienhoitoalueeseen Suomen ja Norjan puolella rajaa. Lähde: Norjan vesistö- ja energiakeskusvirasto NVE/ Lars Stalsberg 10

2 Toimenpiteiden priorisointien perustelu Toimenpiteiden priorisoinnilla määritellään, mitkä toimenpiteistä on välttämätöntä käynnistää mahdollisimman pian, jotta ympäristötavoitteet voidaan saavuttaa ennen vuotta 2021. Samalla se myös osoittaa, mitä toimenpiteistä pidetään erityisen tärkeinä sekä alueellisesti vesienhoitoalueella että paikallisesti vesialueilla. Samanaikaisesti on muistettava, että sektoriviranomaiset päättävät omien vastuualueidensa toimeenpanemisesta ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Vesienhoitoalueella ja joidenkin vesialueiden toimikunnissa on saavutettu yksimielisyys etusijalle asettamisesta. Mahdolliset erimielisyydet esitellään asiakirjan luvussa 3 sekä alueellisen vesienhoitosuunnitelman luvussa 3.1. Yksittäisten toimenpiteiden mahdollinen priorisointi esitellään toimenpidetaulukossa (liite 1: Finnmarkin ja rajavesistöjen vesienhoitoalueen toimenpidetaulukko (2016 2021)). Alueellisen vesienhoitosuunnitelman luvussa 3.5. kuvataan etusijalle asettamista kokonaisvaltaisemmin. Vesienhoidon yhteistyöryhmä toivoo, että vesivoimaan kohdistuvat toimet, osaamisperustan vahvistaminen sekä vesien tilan kartoitus ja kuvaus vaikutuksista asetetaan alueellisesti etusijalle. Yleisesti ottaen vaikutuksista on liian vähän tietoa, jotta toimenpiteiden tärkeyttä voitaisiin verrata toisiinsa. Joitakin toimia on esitetty paikallisten toimenpideanalyysien viimeistelyn jälkeen. Näin ollen vesialueilla ei ole ollut mahdollisuutta toteuttaa kokonaisvaltaista arviota kunnassaan esitetyistä toimista. Toimenpiteiden priorisointeja on suoritettu niillä yksittäisillä vesialueilla, joille on perustettu vesialuetoimikunta (Teno, Paatsjoki ja Näätämö). Tässä yhteydessä painotetaan sitä, että toimenpiteiden priorisointi ei ole tarkoituksenmukaista, koska vesienhoitoalueen vesimuodostumista suurin osa on sellaisia, joiden ekologista tilaa ei ole selvitetty. Osaamisperustan vesienhoitoalueeseen kohdistuvista vaikutuksista odotetaan olevan korkeammalla tasolla seuraavaan suunnittelukauteen mennessä. Näin ollen vesimuodostumille voidaan esittää konkreettisempia toimenpiteitä, mikä helpottaa vesienhoidossa toteutettavia priorisointeja. Finnmarkin vesimuodostumien kemiallisesta tilasta ei siitäkään ole kattavaa tietoa. Pohjavesiin kohdistuvia toimia ei ole tällä suunnittelukaudella asetettu etusijalle, koska Finnmarkin pohjavesien ominaisuuksia on tarkasteltu ja vesiä luokiteltu vain vähäisessä määrässä. Tämä johtuu siitä, että ohjeistus työlle saatiin myöhäisessä vaiheessa ja koska alueella käytetään pohjavettä suhteellisen vähän. Vann-Nettistä löytyy lisätietoja. 2.1 Vesienhoidon keskeiset kysymykset Finnmarkin alueen suunnittelutyön keskeiset haasteet suunnittelukaudelle 2016 2021 löytyvät taulukosta 3. Tiivistelmä on laadittu Finnmarkin vesienhoidon keskeisiä kysymyksiä käsitelleen raportin perusteella 4. Raportti löytyy osoitteesta vannportalen.no. Kyseinen asiakirja on toiminut perustana toimenpideanalyysien laatimiselle, koska pääasiallisten haasteiden ja toimenpiteiden priorisoimisen välillä on kiinteä yhteys. 4 Suomalais-norjalainen vesienhoitoalue kuului aiemmin Finnmarkin vesienhoitoalueeseen. Finnmarkin vesienhoitoalueen suunnitteluasiakirjat ennen vuotta 2013 koskevat myös niitä vesialueita, jotka tällä hetkellä kuuluvat suomalais-norjalaiseen vesienhoitoalueeseen. 11

Taulukko 3. Finnmarkin ja suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen suurimmat haasteet suunnittelukaudella 2015 2021. Vesityyppi Ongelma Rannikkovedet, järvet ja joet Järvet ja joet Rannikkovedet Joet Kaivostoiminnan vaikutukset Jätevesien vaikutukset* Huuhtouma hajalähteistä (muun muassa kaatopaikoilta)* Valmius akuutin saastumisen varalta Venäjän metallurgiateollisuuden saasteet Vesivoimansäännöstely Vieraslajit (kyttyrälohi, mutu ja muikku) Päästöt kalanviljelylaitoksilta* Kuningasrapu (vaikutus pohjaeläimistöön)* Satamien saastuminen (saastunut merenpohja) Kalan vaellusesteet Kalastamisen aiheuttamat vaikutukset: Anadromisten lohikalojen liikakalastaminen Ennaltaehkäisevät toimet Gyrodactylus salariksen ja muiden kalasairauksien leviämisen ehkäisemiseksi Kalanviljelylaitosten vaikutukset vaelluskaloihin* *Tiedot ovat puutteellisia, mutta on syytä olettaa vaikutuksella olevan merkitystä vesiympäristöön. Vesialueilla on useita yhteisiä käyttäjäintressejä. Nautinta liittyy pääasiallisesti elinkeinoihin, joihin kuuluvat vesiviljely, vesivoima, kalastus, kaivostoiminta, maanviljely, poronhoito, öljy- ja kaasuteollisuus sekä vapaa-ajantoimintaan ja matkailuun, jotka käsittävät lohenkalastuksen, muun kalastuksen, sienestyksen, marjastuksen, metsästyksen ja virkistäytymisen. Lisäksi vesien käyttöön liittyy vaatimuksia vesihuollon, liikenteen, jätevesihuollon, tulvasuojauksen jne. suhteen. Lähempi kuvaus eri intresseistä ja niihin liittyvistä keskeisistä ristiriidoista löytyy Finnmarkin vesienhoitoalueen keskeisiä kysymyksiä käsittelevästä asiakirjasta ja paikallisista toimenpideanalyyseista osoitteessa vannportalen.no. Vesienhoidon keskeisissä kysymyksissä nostettiin myös esille juomavesihuolto ja elintarvikevarmuus. Suhteellisen suuri osuus Finnmarkin luvanvaraisista kunnallisista ja yksityisistä vesilaitoksista toimii ilman virallista hyväksyntää. Kalateollisuus ja muu elinkeinotoiminta asettaa vedenlaadulle ja huoltovarmuudelle korkeat vaatimukset. Tarkastus- ja seurantajärjestelmät eivät aina ole tarpeeksi laajamittaisesti toimivia ja ainoastaan harvoilla juomavedenottamoista on vesivaralain mukainen toimilupa. Juomavedenottamoiden vaikutus ei ole tiedossa. Elintarvikevarmuus on myös keskeinen käyttäjäintressi Finnmarkissa, koska yksittäisillä alueilla on annettu saastumisesta johtuen ravintoneuvontaa. Tämä koskee Hammerfestin ja Honningsvågin satama-alueita ja Kirkkoniemen (Kirkenes) kaupunkia ympäröiviä makeanvedenaltaita. Tiedot löytyvät ruokaportaalista Matportalen, joka on julkishallinnon ylläpitämä ruokaa ja terveyttä käsittelevä verkkoportaali. Toimenpiteiden laatimista näiden alueiden suhteen ei ole asetettu etusijalle, koska kyseisiä intressejä ei ole nostettu pääasiallisiksi haasteiksi vesienhoitoalueella. Tärkeimpiä haasteita Tenon, Paatsjoen ja Näätämön suomalais-norjalaisella vesienhoitoalueella on vertailtu rajan molemmin puolin. Pääasialliset haasteet ovat molemmissa maissa samankaltaisia. Poikkeuksena ovat tulvasuojaus ja vesihuolto, joita 12

painotetaan Suomen puolella ja Norjan puolella etusijalle asetetut Venäjältä tulevat saasteet ja kalastuksen vaikutus. Lähemmät kuvaukset näistä löytyvät yleisluontoisesta luvusta Roof Report, joka on tämän asiakirjan liitteenä. Vertailun perusteella on toivottavaa tehdä yhteistyötä jätevesiin kohdistuvissa toimenpiteissä ja Gyrodactylus salariksen leviämisen ehkäisemisessä. 2.2 Paikalliset toimenpideanalyysit Vesienhoitoasetuksen 15 edellyttää vesienhoitoalueen vesimuodostumien tunnistamista ja niiden ominaispiirteiden tarkastelemista sekä ihmistoiminnan aiheuttamien vaikutusten arvioimista. Edellä mainitun pohjalta on selvitettävä, millä toimenpiteillä vesienhoitoa pystytään toteuttamaan tehokkaasti ja kestävästi, vrt. vesienhoitoasetuksen 26, kohta b. Suomalais-norjalaiselle vesienhoitoalueelle on laadittu toimenpideanalyysit sen kaikille vesialueille (Teno, Paatsjoki ja Näätämö). Toimenpideanalyyseja on laadittu sekä alueellisesti että paikallisesti. Vesienhoidon yhteistyöryhmälle ja sektoriviranomaisille ilmoitettiin toimenpideohjelmien laatimisen aloittamisesta vesien hoidon yhteistyöryhmän kokouksessa syksyllä 2012. Lisäksi järjestettiin kokouksia yksittäisten sektoriviranomaisten kanssa. Kokouksissa selvitettiin vastuualueet ja keskusteltiin toimenpideselvityksiin perustuvista suosituksista. Vesienhoidon yhteistyöryhmä on päättänyt koordinoida työtä alueellisesti yksinkertaistaakseen sektoriviranomaisten työtä, koska monet toimenpiteistä ovat yhteisiä koko vesienhoitoalueelle. Vesialueiden palautteet toimenpideselvitykseen toimitettiin vesienhoitoviranomaiselle, joka kokosi palautteet ja toimitti ne kullekin asianosaiselle sektoriviranomaiselle. Sektoriviranomaisten vastattua toimenpidesuosituksiin vesienhoitoviranomainen koordinoi suositukset ja ne toimitettiin takaisin vesialueille. Vesialueiden hankejohtajat myös tapasivat yksittäisiä sektoriviranomaisia työkokouksissa, katselmuksissa ja seurannan yhteydessä. Paikalliset toimenpideanalyysit toimivat osaltaan vesienhoitosuunnitelman ja alueellisen toimenpideohjelman perustana. Ne löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta vannportalen.no. Seuraavassa käsitellään lyhyesti eri vesialueita. Vesialueita koskevat tiedot on noudettu osoitteesta vann-nett.no. Tenon vesialue Tenon vesialue kattaa suuren osan Finnmarkin tunturiylängöistä ja muodostaa Paatsjoen ja Näätämön kanssa kansainvälisen vesienhoitoalueen. Ihmisen toiminta on vain vähäisessä määrin vaikuttanut vesialueeseen. Ekologinen tila on erinomainen/oletetusti erinomainen noin 80 %:ssa vesimuodostumista, joista 12 % ei ole vielä luokiteltu. Vesimuodostumista noin 97 %:n kemiallista tilaa ei ole vielä määritelty. Ympäristön tilalle asetetun tavoitteen saavuttaminen oli 12.10.2015 saakka toteutettujen arvioiden mukaan vaarassa jäädä saavuttamatta 713 vesimuodostuman kohdalla. Näistä 27 oli jokia, kolme järviä ja kolme rannikkovesimuodostumaa. Näistä vesimuodostumista oletettavasti 25 saavuttaa vakiotasoiset tilatavoitteet tämän suunnittelukauden aikana. Kahden vesimuodostuman tilatavoitteen saavuttamista esitetään myöhennettäväksi. Kolmea vesimuodostumaa esitetään voimakkaasti muutetuiksi ja niille asetetut ympäristötavoitteet ovat sen mukaiset (luku 5.3. vesienhoitosuunnitelmassa). Tenon vesialueella on useita vesivoiman rakentamiselta suojeltuja vesistöjä sekä useita kansallisia lohivesistöjä ja -vuonoja. Tenojoen suisto on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista vielä koskemattomista jokisuistoista ja sillä on suuri merkitys kosteikkolinnuille. Vesiin liittyvät tärkeät arvot vaikuttavat käyttäjäintresseihin ja vesialueen toimenpiteiden priorisointeihin. 13

Vesialueen haasteet liittyvät pääasiallisesti kalastoon, kuten liikakalastukseen, vaellusesteisiin sekä Gyrodactylus salariksen mahdolliseen leviämiseen. Lausuntokauden aikana on tullut uutta tietoa Tenojoen vesistön lohen tilasta. Uudet tiedot tullaan päivittämään Vann-Nett-vesitietokantaan vuoden 2015 aikana, mikä luultavasti aiheuttaa muutoksia joidenkin vesimuodostumien ekologiseen tilaan. Muutoksesta seuraavia toimenpiteitä ei ole ehditty selvittää, koska tieto saatiin niin myöhäisessä suunnitteluprosessin vaiheessa, mutta kyseeseen tulevat kalaa säästävät toimenpiteet. Tenon vesialue oli mukana vesienhoitoasetuksen mukaisessa pilottihankkeessa ja sille on laadittu toimenpideohjelma kaudelle 2010 2015. Luvussa 2.3 esitellään kyseisen suunnittelukauden aikaiset toimenpiteet. Paatsjoen vesialue Vesialueella on rajaa Suomen ja Venäjän kanssa ja se muodostaa kansainvälisen vesienhoitoalueen yhdessä Tenon ja Näätämön kanssa. Ekologinen tila on hyvä/erinomainen tai oletetusti hyvä/erinomainen noin 50 %:ssa vesimuodostumista. Tilaa ei ole luokiteltu 31 %:ssa vesimuodostumia. Vesimuodostumista noin 84 %:n kemiallista tilaa ei ole vielä määritelty. Vaarassa olla saavuttamatta vakiotason tilatavoitetta on noin 34 % vesimuodostumista. Näin ollen Paatsjoki on suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen vesialueista suurimmassa vaarassa olla saavuttamatta se ympäristön tilalle asetettuja tavoitteita. Ympäristön tilalle asetetun tavoitteen saavuttaminen oli 12.10.2015 saakka toteutettujen arvioiden mukaan vaarassa jäädä saavuttamatta 222 vesimuodostuman kohdalla. Näistä 43 oli jokia, 27 järviä ja neljä rannikkovesimuodostumaa. Voimakkaasti muutetuiksi nimettyjä vesimuodostumia alueella on 20. Vesialuetta leimaavat voimakkaasti rakentaminen, vieraslajit, jätevesien aiheuttama saastuminen, ilmasaasteet sekä teollisuuden ja kaivostoiminnan synnyttämät saasteet. Samanaikaisesti vesialueeseen kuuluu Suomeen ja Venäjään rajatutuvia suuria suojelualueita. Venäjältä kulkeutuvia kaukosaasteita on dokumentoitu ainoastaan vähäisessä määrin ja ne vaativat tarkempia tutkimuksia. Lisäksi alueella on kirjattu vieraslajien aiheuttamia vaikutuksia (muikku, kyttyrälohi ja Venäjän lohi). Alueella on myös potentiaalia teollisuuden investointeihin ja öljyn uudelleenlastaukseen. Siellä on lisäksi kaivostoimintaa, jonka aiheuttamat päästöt voivat kasvaa. Kaikki tämä saattaa vaikuttaa vesiympäristöön kielteisesti. Vesivoimasäännöstely vaikuttaa sekin Paatsjoen vesistöön. Siitä on jo aiheutunut seurauksia eläimistöön ja linnustoon. Etelä-Varangin (Sør-Varanger) kunta parantaa jätevesien käsittelyään. Konkreettisia toimenpiteitä löytyy luvusta 3 ja Paatsjoen paikallisesta toimenpideanalyysista. Paatsjoen vesialue oli mukana vesienhoitoasetuksen mukaisessa pilottihankkeessa ja sille on laadittu toimenpideohjelma kaudelle 2010 2015. Luvussa 2.3 esitellään kyseisen suunnittelukauden aikaiset toimenpiteet. Näätämön vesialue Vesialueella on rajaa Suomen kanssa ja se muodostaa kansainvälisen vesienhoitoalueen yhdessä Paatsjoen ja Näätämön kanssa. Ekologinen tila on hyvä/erinomainen tai oletetusti hyvä/erinomainen noin 75 %:ssa vesimuodostumista. Tilaa ei ole luokiteltu 20 %:ssa vesimuodostumia. Vesimuodostumista noin 97 %:n kemiallista tilaa ei ole vielä määritelty. Vaarassa olla saavuttamatta vakiotason tilatavoitetta on noin 12 % vesimuodostumista. 14

Ympäristön tilalle asetetun tavoitteen saavuttaminen oli 12.10.2015 saakka toteutettujen arvioiden mukaan vaarassa jäädä saavuttamatta 149 vesimuodostuman kohdalla. Näistä seitsemän oli jokia, yhdeksän järviä ja yksi rannikkovesimuodostuma. Yhden vesimuodostuman tilatavoitteen määräaikaa esitetään myöhennettäväksi, neljä vesimuodostumaa on nimetty voimakkaasti muutetuiksi ja niiden ympäristötavoitteet ovat sen mukaiset. Vesialueen vesistöihin vaikuttavat pääasiallisesti rakentaminen (vesivoimantuotanto ja kalan vaellusesteet), jätevesien ja teollisuuden aiheuttama saastuminen, kaukosaasteet ja vieraslajit. Venäjän puolella sijaitseva sulattamo vaikuttaa vesialueeseen suuressa määrin ja vaikka rikkidioksidin ja raskasmetallien määrät ovatkin vähentyneet, aiheuttavat ne yhä vielä korkeita pitoisuuksia. Alueella toivotaan myös toteutettavan toimenpiteitä lohikalastuksen suojelemiseksi kyttyrälohen, mudun ja muikun aiheuttamilta jo todetuilta vaikutuksilta. Etelä- Varangin kunta parantaa parhaillaan jätevesienhoitoaan, mistä seuraa huomattavia parannuksia yksittäisten vesimuodostumien kohdalla. Näätämön vesialue oli mukana vesienhoitoasetuksen mukaisessa pilottihankkeessa ja sille on laadittu toimenpideohjelma kaudelle 2010 2015. Luvussa 2.3 esitellään kyseisen suunnittelukauden aikaiset toimenpiteet. 2.3 Toteutetut toimenpiteet ja toimenpideseuranta Pilottikaudella (2010 2015) vesialueista mukana olivat ainoastaan Teno, Paatsjoki ja Näätämö, jotka nyt kuuluvat suomalais-norjalaiseen vesienhoitoalueeseen. Edelliselle suunnittelukaudelle (2010 2015) esitettiin 68 toimenpidettä. Näistä 22 on saatettu loppuun ja 15 toteutetaan yhä edelleen. Toimenpiteistä 18 on todettu olevan turhia, koska vesimuodostuman tila on katselmuksen perusteella arvioitu hyväksi. Joitakin maatalouteen liittyviä toimenpiteitä ei ole aloitettu, koska suunnittelukierroksen aikana on käynyt esille, että maatalouden vaikutusta ei arvioida keskisuureksi tai suureksi. Kyseisiä toimenpiteitä ei näin ollen tulla toteuttamaan. Sen sijaan toteutetaan se, mitä voimassa olevan lainsäädännön perusteella on mahdollista tehdä kaiken mahdollisen maataloudesta syntyvän saastumisen estämiseksi. Toimenpiteistä kolmetoista on vielä toteuttamatta johtuen pääasiallisesti puutteellisista selvityksistä. Taulukosta 4 nähdään edellisellä suunnittelukaudella suunniteltujen toimenpiteiden tämänhetkinen tilanne jaoteltuna kullekin vesialueelle. Edellisen suunnittelukauden toimenpiteet on kirjattava Vann-Nett-tietokantaan 31.12.2015 mennessä. Taulukko 4. Suunnittelukaudelle 2010 2015 suunniteltujen toimenpiteiden tila. Vesialue Toimenpiteiden määrä Esitetyt Toteutetut Käynnissä Ei aloitettu Ei ajankohtainen Teno 39 19 7 4 9 Paatsjoki 16 1 8 3 4 Näätämö 13 2 0 6 5 Edellisellä suunnittelukaudella ei ollut vesienhoitoasetuksen mukaista seurantaohjelmaa, minkä vuoksi ei ole käytettävissä tuloksia, joiden perusteella voitaisiin arvioida, ovatko toimenpiteet vaikuttaneet suunnitellulla tavalla. Tarkempi katsaus ensimmäisellä suunnittelukaudella toteutettuihin ja käynnistettyihin toimenpiteisiin löytyy vesiportaalista tämän asiakirjan liitteenä 2. 15

2.4 Yleiset linjaukset Alueelliset ja kansalliset linjaukset Finnmarkin maakunnalla on monia erilaisia alueellisia linjauksia, strategioita ja suunnitelmia, joihin kuuluvat muun muassa tuulivoimastrategia, mineraalistrategia, kalastus- ja meriviljelystrategiat, liikennesuunnitelma ja maankäytön kehittämisen alueellinen suunnitelma. Kaikilla näillä suunnitelmilla voi olla vaikutusta vesienhoitoasetuksen alaisuudessa tehtävään työhön ja toimenpiteiden laatimiseen/toteuttamiseen, mutta yksikään niistä ei ole ohjannut vesienhoitosuunnitelman parissa tehtyä työtä. Katsaus alueellisiin suunnitelmiin löytyy osoitteesta www.ffk.no. Tähän saakka toimenpide-esitysten ja edellä mainittujen kansallisten ohjeistusten välillä ei ole ollut ristiriitoja, mutta tilanne voi muuttua tulevaisuudessa. Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen hoitosuunnitelmat vaikuttavat poronhoidossa eri vuodenaikoina hyödynnettäviin laidunalueisiin Finnmarkissa. Mahdolliset suunniteltavat toimenpiteet on tämän vuoksi laadittava ja toteutettava siten, että ne eivät aiheuta vaaraa, vahinkoa tai haittaa poronhoidolle. Alueellisen vesienhoitosuunnitelman suunnitelmakuvauksessa esitellään ne kansalliset linjaukset, joilla on vaikutusta suunnittelutyöhön. Seuraavilla kansallisilla linjauksilla voi olla vaikutusta toimenpiteiden etusijalle asettamiseen toimenpideohjelmassa: Kuninkaan 10.6.2010 allekirjoittama hallituksen päätös Finnmarkin vesienhoitoalueen hoitosuunnitelman hyväksymisestä kaudelle 2010 2015. Kansalliset linjaukset säännösteltyihin vesistöihin: Öljy- ja energiaministeriön ja ilmasto- ja ympäristöministeriön 24.1.2014 päivätty kirje vesienhoitoviranomaisille, vesistö- ja energiakeskusviraston raportti 49:2013 - Vuoden 2022 jälkeen uudelleentarkasteltavissa olevat vesivoimatoimiluvat - Kansallinen yhteenveto ja esitys priorisoinneiksi. Ilmasto- ja ympäristöministeriön 23.1.2014 päivätty kirje ominaisuuksien tarkastelusta niissä vesistöissä, joihin lohitäi ja kalakarkulaiset vaikuttavat. Kansallinen toimintasuunnitelma saastuneiden merenpohjien puhdistamiseksi. Hallituksen selonteko 14 (2006 2007). Yhdessä myrkyttömän ympäristön puolesta - turvallisen tulevaisuuden edellytykset. Hammerfestin satama on toimintasuunnitelmassa asetettu etusijalle merenpohjan kunnostuksessa. Honningsvågin ja Bätsfjordin satamia on myös erityisesti seurattava. Tulvasuojauksen kansalliset linjaukset löytyvät hallituksen selonteosta 15 (2011 2012) Vaarojen kanssa eläminen - tulvat ja vyöryt. Selonteossa todetaan, että "toimenpiteiden yhteiskuntataloudellisen hyödyn optimoinnin tulee olla kantava periaate priorisoitaessa tulva- ja vyöryvaarojen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä". Luvussa 8.3 vertaillaan tulva- ja vyörysuojausten vaikutusta toisiinsa luontoon kohdistuvina toimina. Luvussa 9 käsitellään puolestaan vesistönsäännöstelyä tulvia ehkäisevinä toimenpiteinä. Vieraslajeja koskee "Kansallinen monisektorinen strategia ja toimenpiteet haitallisten vieraslajien varalta" sekä Sopimuksen biologisesta monimuotoisuudesta artikla 8h (päätös VI/23), jota toimeenpannaan kansallisella biologisen monimuotoisuuden toimintasuunnitelmalla. Ympäristökeskusvirastossa työstetään myös toimintasuunnitelmaa vieraslajien varalta. 16

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä koskeva direktiivi - Euroopan yhteisön direktiivi 2009/28/EY on osa EU:n energia- ja ilmastopakettia vuodelta 2008. Direktiiviä toimeenpannaan Norjassa ETAsopimuksen kautta. Valtakuntapoliittiset suuntaviivat suojelluille vesistöille (10.11.1994) Uusien kansallisten lohivesistöjen ja lohivuonojen perustaminen. Lehdistötiedote 15.12.2006. Finnmarkin alueella on kuusi luetteloon kuuluvaa vuonoa ja 11 vesistöä. Ympäristökeskusvirasto 2006: Toimintasuunnitelma jokisimpukan varalta. Ilmastoon liittyen: Hallituksen selonteko suurkäräjille nro 34 (2006 2007), Norjan ilmastopolitiikka ja hallituksen selonteko suurkäräjille nro 33 (2012 2013), Ilmastoon sopeutuminen Norjassa. Muillakin kansallisilla linjauksilla, strategioilla ja suunnitelmilla voi olla vaikutuksia vesienhoitotyöhön ja toimenpiteiden laatimiseen/toteuttamiseen. Tällaisia ovat muun muassa kansallinen liikennesuunnitelma, hallituksen selonteko suurkäräjille 26 (2012 2013). Lisätietoja kansallisista suunnitelmista, asetuksista ja linjauksista löytyy osoitteista www.regjeringen.no ja www.miljokommune.no. Vesienhoitoviranomaisen toimenpiteiden priorisoinnin ja kansallisten linjausten välillä ei ole havaittu ristiriitoja. Linjaukset rajat ylittävissä vesistöissä Vesienhoitolain 31 :ssä määrätään, että vesienhoitoviranomaisen tulee tehdä yhteistyötä vastuullisen viranomaisen kanssa ETA-naapurimaassa tavoitteenaan päätyminen ratkaisuihin, joilla toivottu ympäristöntila voidaan saavuttaa koko valuma-alueelle. Suomen ja Norjan välille on solmittu yhteistyösopimus työn yhteensovittamiseksi ja alueelle on perustettu suomalais-norjalainen vesienhoitoalue. Osapuolet, joita edustivat Finnmarkin maakunta, Finnmarkin lääninhallitus ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELYkeskus), ovat vuoden 2013 järjestäneet asiassa neljä kokousta. Kokouksissa on käsitelty vesimuodostumien jakautumisen yhteensovittamista, yhteisiä toimia rajat ylittävissä vesistöissä ja yhteisen, yleisluontoisen luvun laatimista kansallisiin vesienhoitosuunnitelmiin. Kansainvälinen vesienhoitoalue tulee mitä varmimmin toteutumaan enemmän yhteen sovitetuilla prosesseilla seuraavalla suunnittelukaudella. Kansainvälisen vesienhoitoalueen ajankohtaisia ongelmia on nimetty yhdessä Lapin ELYkeskuksen kanssa ja työ on perustunut molemmissa maissa laadittuun asiakirjaan vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Tulevan yhteistyön keskeisiksi alueiksi on nostettu toimet jätevesien vaikutusten suhteen ja Gyrodactylus salariksen leviämisen ehkäisemiseksi. On myös pyritty laatimaan saastumislaskelmia rajat ylittävistä vesistöistä. Laskelmilla kuvataan vesistöihin päätyvien ravinteiden kokonaismääriä ja mitkä toimenpiteet ovat välttämättömiä jätevesien käsittelyssä. Työtä ei ole saatettu loppuun ennen Norjan puolen paikallisten toimenpideanalyysien laatimisen määräaikaa. Lisätietoa toimista Gyrodactylus salariksen leviämisen ehkäisemiseksi Norjassa löytyy luvusta 3.6. Ylikalastus lohivesistöissä nimettiin Finnmarkissa toiseksi pääasiallisista haasteista, jota säädellään Suomen ja Norjan välisellä sopimuksella lohenkalastuksesta Tenojoen 17

vesistössä 5. Sopimuksen uudelleenkäsittely on aloitettu (kuninkaan allekirjoittama hallituksen päätös 20.4.2012: Uudelleenneuvottelu Suomen ja Norjan välisestä sopimuksesta koskien Tenojoen kalastuspiirin yhteistä kalastussääntöä - neuvotteluvaltuuskunnan nimeäminen.). Uusi sopimus astuu voimaan aikaisintaan 2016. Sopimuksella on merkitystä vesienhoitoon kansainvälisillä vesienhoitoalueilla, mutta se vaatii yhteisymmärrystä kutukantoja olennaisesti lisäävistä toimista. Jää myös nähtäväksi, onko mahdollisilla kalaa säästävillä toimenpiteillä vaikutusta ennen vuotta 2021. koska suurten lohien kantojen sukupolvikierto on noin kahdeksan vuotta. Venäjän Petsamon alueen sulattamon päästöt vaikuttuvat ympäristön tilaan Norjan, Venäjän ja Suomen raja-alueilla. Paatsjoen ohjelma Pasvikprogrammet perustettiin norjalaisvenäläisessä ympäristökomissiossa tilan seurantaa varten, mutta sivuston miljostatus.no mukaan ilman, maan ja vesien tilasta on ollut vaikeaa saada laadittua kokonaisvaltaista kuvausta. Norjan ja Venäjän välillä ei ole perustettu vesienhoidon yhteistyötä, minkä vuoksi näitä vaikutuksia ei ole työstetty pitemmälle, vaan työ vaatisi kansallisen tason toimintaa. Perustettu kansainvälinen vesienhoitoalue voisi osaltaan parantaa vesienhoidon yhteensovittamista valtioiden rajojen yli, koska Finnmark on ainoa Norjan lääneistä, jolla on rajaa niin Suomen kuin Venäjänkin kanssa. Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio on neuvoa-antava elin yhteistyössä Suomen kanssa ja sille tiedotetaan työn edistymisestä. Lisätietoja löytyy osoitteista www.fylkesmannen.no/finnmark ja www.miljostatus.no. Kattavat tiedot kansainvälisiin vesialueisiin liittyvistä prosesseista löytyvät suomalaisnorjalaisen vesienhoitoalueen alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta ja siihen sisältyvästä yleisluontoisesta luvusta "Roof Report". Suomen vesienhoidon suunnitteluasiakirjat on myös käännetty norjaksi ja ne löytyvät vesiportaalista (www.vannportalen.no). 2.5 Ilmastoon sopeutuminen Ilmaston muuttuminen vaikuttaa myös vesiympäristöön. Finnmarkin sademäärien odotetaan kasvavan 8-9 % ja lämpötilan nousevan 2,3 astetta Celsiusta (keskivertoennuste) vuoteen 2050 mennessä (Hanssen Bauer et al. 2009). 2009). Muutokset voivat puolestaan lisätä tulvien ja vyöryjen todennäköisyyttä tulevaisuudessa. Norjan vesistö- ja energiakeskusviraston raportti 5-2011 ja hallituksen selonteko suurkäräjille 15 (2011 2012) kuvaavat tulevaisuuden epävarmoja haasteita. Finnmarkin rannikolla tullaan luultavasti tiiviimmin kokemaan talvi- ja syystulvia ja mahdollisesti jääongelmia. Taajama-asutukset voivat joutua kärsimään pintatulviin liittyvistä haasteista. Sisämaassa ongelmat voivat olla pienempiä suurine kevättulvineen, jotka ovat seurausta lämpenevistä talvista. Lämmenneet talvet voivat vaikuttaa vesistöjen ekologiaan ja anadromisten kalojen selviytymiseen. Tämän vuoksi on tärkeää asettaa etusijalle anadromisia kalakantoja turvaavia toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon mahdolliset tulevat muutokset. Muuttuva ilmasto vaikuttaa myös meressä eläviin kalakantoihin. Uusia lajeja siirtyy uusille alueille, kannat muuttuvat ja pienenevät. Vesienhoidon alueellisessa suunnitelmassa selvitetään ilmastonmuutosten vaikutuksia vesistöihin ja rannikkovesiin. Tiivistetysti voidaan sanoa, että lisääntyvät sateet ja tulvat johtavat eroosion kasvamiseen ja uusien ravinteiden joutumiseen vesiin. Uusia, ongelmallisia 5 Lohenkalastusta Tenon vesistössä on säännöstelty Suomen ja Norjan kahdenvälisillä sopimuksilla vuodesta 1873. Nykyinen sopimus astui voimaan 1990 (Kuninkaan 24.2.1989 allekirjoittama hallituksen päätös) ja sen tavoitteena on suojella ja ylläpitää anadromisten lohikalojen luontaisia kantoja, siten että luonnon monimuotoisuus ja tuottavuus varmistetaan. Sopimuksessa määrätään kalastusajoista, sallituista pyydyksistä jne. (Tenon vesistön paikallishallintoelin Tanavassdragets Fiskeforvaltning). 18

lajeja siirtyy uusille alueille. Lisääntyvät sademäärät ja tulvat kuormittavat infrastruktuuria, minkä vuoksi Finnmarkin jätevesiverkostoja joudutaan laajentamaan ja päivittämään. Tulevaisuudessa voidaan joutua priorisoimaan myös ylivuotovesien käsittelyä. Toimenpiteistä vaikutuksia aiheuttavat esimerkiksi kasvukauden aikaisen luonnonlannoitteen levittämiselle, reunavyöhykkeille ja syyskynnöille asetettavien vaatimusten tiukkeneminen. Norjan vesistö- ja energiakeskusvirasto joutuu ilmaston muuttumisen seurauksena lisäämään toimiaan tulvilta suojelemiseksi, mistä seuraa vesistöjen tulvasuojausrakentamista. Yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja investoinneissa, jotka ulottuvat 30 vuoden päähän, on ilmaston muutokset otettava huomioon. Norjan julkisen lehden (NOU) 2010:2 Sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon ) mukaan lyhyemmän ajan investoinneissa riittää, että suunnittelu perustuu ilmaston tämänhetkiseen tilaan 6. Toimenpiteiden kestävyyttä muuttuvan ilmaston suhteen tai niiden vaikutusta ilmastoon ei ole tämän suunnittelukauden puitteissa arvioitu. Myöskään ei ole arvioitu yksittäisten toimenpiteiden ilmastopäästöjä, koska niistä ei ole tällä hetkellä saatavilla kattavaa tietoa. Tätä tulee priorisoida tulevalla suunnittelukaudella, jotta esitettyjen toimenpiteiden vaikutus ei jää toteutumatta tai ettei hyvän ekologisen tilan saavuttaminen esty. Mahdolliset ilmastonmuutokset voidaan pitemmällä aikavälillä pyrkiä ottamaan huomioon alueellisella seurantaohjelmalla. Tutkinnallisella ja toiminnallisella seurannalla muutoksia ei havaita, mutta perusseurantaverkosto voi antaa asiaan lisäselvyyttä. Alueellista seurantaohjelmaa on tällä hetkellä ainoastaan ehdotettu ja siitä päättäminen riippuu ohjelman rahoituksesta. Alueellinen seurantaohjelma löytyy osoitteesta www.vannportalen.no. 6 NOU 2010: 10 Tilpassing til eit klima i endring. 19