3/2014KEMIA Kemi LUOLA- HÄRÄN kova kohtalo TITAANIEN taistelu biodieselistä KULLAN kallista jätevettä KELTTIEN keksinnöt kestävät Milestone ETHOS One Paras mikroaaltouuni näytteenhajotukseen Helppokäyttöinen Suorituskykyinen Turvallinen Tehokas Joustava Milestone-näytteenhajotuslaitteistot, Hg-analysaattorit, tarvikkeet ja tukipalvelut nyt GWB:ltä! - RATKAISUJEN TEKIJÄ - Oy G.W. Berg & Co Ab gwb@gwb.fi www.gwb.fi
KEMIA Kemi Potkua myyntiin Suorapostituksella alan ammattilaisille Sähköinen suorapostitus on tehokas tapa tavoittaa alan ammattilaiset. Kemia-lehden tai Uusiouutisten asiakkaana Teillä on tilaisuus kertoa tuotteistanne ja palveluistanne suorapostituksella molempien lehtien uutiskirjeiden lukijoille. Kemia-lehti ja Uusiouutiset eivät luovuta tilaajarekistereitään ulkopuolisille. Sen sijaan valmistamme viestinne ja lähetämme sen haluamananne päivänä uutiskirjeidemme tilaajille. Otsikko, teksti, linkit, logot ja ulkoasu ovat toiveidenne mukaiset. Suorapostitus on tehokas vaihtoehto, kun haluatte kertoa tuotteistanne ja palveluistanne markkinoida koulutuksia, kursseja ja tulevia tapahtumia tehdä täsmä- ja erikoistarjouksia asiantuntijoille tavoittaa juuri oikean kohderyhmän ja alan avainhenkilöt saada uusia kontakteja ja asiakkaita rekrytoida parhaat osaajat riveihinne houkutella ammattilaiset kotisivuillenne. Kampanja maksoi itsensä nopeasti takaisin. Sain parissa päivässä ensimmäisen tarjouspyynnön, joka johti merkittävään toimeksiantoon. FT Ilkka Helander, Transland Oy Suorapostitus tavoitti oikean kohderyhmän ja antoi tapahtumallemme hyvän näkyvyyden. Tulokset olivat niin hyvät, että käytämme jatkossakin tätä kanavaa. toimitusjohtaja Harri Köymäri, Hosmed Oy HINNASTO Hintoihin lisätään alv 24 %. Suorapostitus Kemian uutiskirjeen lukijoille Suorapostitus Verkkoviestin lukijoille Suorapostitus molempien uutiskirjeiden lukijoille pakettihintaan 1 000 euroa 900 euroa 1 600 euroa Kemian uutiskirjeen yli 4200 tilaajaa ovat kemian ja lähialojen päättäjiä ja ammattilaisia. Verkkoviestin yli 2500 tilaajaa ovat jätehuollon ja ympäristönsuojelun ammattilaisia ja asiantuntijoita. Arvoisa lukija, joko sinulle tulee Kemian uutiskirje ja Uusiouutisten Verkkoviesti? Tutustu ja tilaa: www.kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi Uutiskirjeiden ilmoitukset ja suorapostitukset mahdollistavat sen, että voimme tuottaa uutiskirjeet Teille veloituksetta! LISÄTIETOJA ja VARAUKSET irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908
Celebrate PI s 100th anniversary an extraordinary event! Experience a truly unique pulp and paper event. Welcome to Helsinki and PulPaper 2014 the most important and influential event of the year. Celebrate PI s 100th anniversary with an unforgettable gala evening in the Helsinki Music Centre, June 4, 2014 Biofuture for Mankind Inspiring presentations on burning issues at the PulPaper 2014 Conference. Running alongside is the International Mechanical Pulping Conference (IMPC). Exhibition Trends, innovations and the latest industry know-how at the PulPaper exhibition, this time involving the Bioforest Industry. Helsinki Exhibition & Convention Centre, June 3 5, 2014. Organisers: www.pulpaperevent.com
SISÄLLYS 6 Biosidit eivät pelastaneet luolataidetta Kuinka käy esihistoriallisen härän? Katja Pulkkinen 12 TÄTÄ MIELTÄ Biotalous tarjoaa Suomelle kasvun eväitä Sirpa Pietikäinen 14 Titaanien taistelu biodieselmarkkinoilla Juha Granath Tämä härkä on katsellut maailmaa kivikautisen luolan seinältä jo 20 000 vuotta. Paljonko sillä on aikaa jäljellä? (s. 6) 40 Uudet hoitomenetelmät auttavat lapsettomia Arja-Leena Paavola UPM haastaa Neste Oilin uusiutuvien polttoaineiden markkinoilla. Lappeenrannan laboratorio on valmiina uuden biojalostamon starttiin. (s. 14) 20 AJANKOHTAISTA Reach koskee joka alaa Biopolttoaineen valmistaja ei pääse helpolla Joonas Alaranta 22 UUTISIA 27 REACH RAKENTUU Uudet määräajat lähestyvät Jan Nylund 28 VIHREÄT SIVUT 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 38 NÄKÖKULMA Cityhirvet tulevat Anja Nystén 38 KEMIA SILLOIN ENNEN 39 NAISET JA KEMIA Yvette Cauchois oli röntgentutkimuksen pioneeri Sisko Loikkanen Jari Leino/UPM Scanstockphoto 43 ULJAS UUSI BIOTALOUS Viruksilla syövän kimppuun Maija Pohjakallio 44 Genomitiedon kilpajuoksu Kerkiääkö Suomi kärkeen? Riikka Paasikivi 46 Jätevesi voi pian olla kullan kallista Katja Pulkkinen 48 Metallien analytiikassa puhaltavat uudet tuulet ICP-MS valtaa alaa Jussi Laiho 50 LAL:n Jari Lehto: Kemistejä koulutetaan suoraan kortistoon Anna Melkas Genomitiedon hyödyntäjät etenevät vauhdikkaasti kohti terveempää tulevaisuutta. (s. 44) Geneetikko Noora Sirkkasen työ tuottaa uutta elämää. (s. 40) 52 Kelttien keksinnöt kantavat nykyaikaan asti Pekka T. Heikura ja Päivi Ikonen 56 ULKOMAILTA 58 KEEMIKKO Pelimiehen pankkilaina 59 TUOTEUUTISIA 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Lontoo tarjoaa tiedettä kaikille Sisko Loikkanen Anna Kaskimies 4 KEMIA 3/2014
KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 5. toukokuuta 2014 Vol. 41 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia.lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 7333 485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset Annonser Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myyntipäälliköt Forsäljningschefer Sales Managers Kalevi Sinisalmi 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Viestintäpäällikkö Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300 3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2014 ISO 9002 Markku Joutsen Fiksua ja ei niin fiksua kemiaa Tässä lehdessä on ilahduttavan monta tarinaa suomalaisen kemian uusista aluevaltauksista ja elämänlaatua parantavista oivalluksista. Kemian ja bioteknologian avulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla (s. 14) ja ottaa arvoaineet talteen kännyköistä ja jätevesistä (s. 36 ja 46). Virukset voidaan valjastaa tuhoamaan syöpäsoluja (s. 37) ja uudet kromosomitutkimukset auttamaan lapsettomia (s. 40). Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinnosta kisasi tänä vuonna ennätysmäärä tasokkaita ehdokkaita, joiden keksinnöillä parannetaan ihmisen ja ympäristön hyvinvointia. Voittajatiimit ovat kehittäneet ihmishenkiä pelastavan diagnosointijärjestelmän ja uudentyyppisen Alzheimer-lääkekandidaatin (s. 22). Kemisteillä on täysi syy olla ylpeitä alan osaamisesta ja innovaatioista. Samalla on pysyttävä valppaana, sillä aina löytyy niitä, jotka eivät osaa tai halua käyttää kemiaa ja kemikaaleja vastuullisesti. Kun käytettävissä on tehokkaat aineet ja näköpiirissä hyvä bisnes, varovaisuusperiaate voi unohtua. Suomalaisittain vakava esimerkki on uutinen padasjokelaisesta kierrätysyrityksestä, joka mainosti prosessinsa vihreyttä ja säilöi vuosikaudet edesvastuuttomasti vaarallisia aineita (s. 24). Aiheellista keskustelua on virinnyt myös muun muassa antibakteeristen aineiden ja eliöitä tuhoavien biosidien järkevästä käytöstä. Avausjuttu kymmeniätuhansia vuosia vanhojen taideaarteiden kovasta kohtalosta on surullista luettavaa. Oma lukunsa ovat muodin oikut ja kilvoittelu nuoruuden illuusiosta. On helppoa kauhistella menneiden aikojen erikoisia kauneudenhoitokikkoja, kuten ihon vaalentamista lyijyllä, huulten punaamista elohopeasulfidilla tai painonhallintaa amfetamiinilla. Jonain päivänä meidän jälkeläisemme eivät ota uskoakseen 2000- luvun hullutuksia, kuten kasvolihasten halvauttamista hermomyrkyllä, intiimialueiden valkaisua hapolla, lihasten kasvattamista hormoneilla tai kehonosien muhkeuttamista polysiloksaaneilla. 3/2014 KEMIA 5
Biosidit eivät pelastaneet luolataidetta Kuinka käy esihistoriallisen härän? Euroopan esihistoriallisia luolamaalauksia uhkaavat modernin maailman mukanaan tuomat mikroskooppiset viholliset, joita biosiditkaan eivät karkottaneet. Luolien suojelemisesta vastaavat tahot ovat vaikean päätöksen edessä. Katja Pulkkinen Ranskalainen Lascaux ja espanjalainen Altamira ovat komeimpia esimerkkejä Euroopan esihistoriallisista luolista ja kivikautisesta taiteesta. Ainutlaatuisten kulttuurikohteiden kohtalo on kuitenkin nyt vaakalaudalla. Maanosan esihistorialliset luolat ja niiden maalaukset olivat tuhansia vuosia vain paikallisen väestön tiedossa tai kokonaan tuntemattomia. 1900-luvun mittaan ne alkoivat herättää laajempaa kiinnostusta, ja monet luolat päätettiin avata yleisön nähtäviksi. Koskemattomassa tilassa levänneet luolat ovat sen jälkeen käyneet läpi merkittäviä muutoksia. Niihin on rakennettu muun muassa portaikkoja, ilmanvaihtokoneistoja ja valaistusjärjestelmiä. 6 KEMIA 3/2014
Tämä härkä on askeltanut Lascaux n luolan seinällä jo noin 20 000 vuotta. 3/2014 KEMIA
Lascaux n luola sijaitsee Lounais-Ranskassa. Luolan seiniä koristaa parituhatta maalausta, jotka on tehty noin 15 000 25 000 vuotta sitten. Maalauksiin on ikuistettu tuhansia ihmis- ja eläinhahmoja sekä abstrakteja kuvioita. Luola löytyi vuonna 1940 ja avattiin kävijöille vuonna 1948. Se jouduttiin kuitenkin sulkemaan yleisöltä jo 1963, kun ihmismassojen ja leväepidemian huomattiin vahingoittavan maalauksia. Matkailijoita varten lähistölle rakennettiin luolasta kopio, joka yhä palvelee turistikohteena. Vuonna 2008 aitoon luolaan meno kiellettiin joksikin aikaa myös tutkijoilta. Tätä nykyä luolaan päästetään tutkijoita joinakin päivinä kuukaudessa muutama henki kerrallaan. Virtuaalivierailulla luolassa voi käydä osoitteessa www.lascaux.culture.fr. Kuin Picasson pensselistä. Hevonen on kuitenkin tuntemattomaksi jääneen kivikauden taiteilijan työ Lascaux n luolasta. Altamiran luola sijaitsee Pohjois-Espanjassa. Myös Altamira on täynnä kalliomaalauksia, joiden on oletettu olevan noin 20 000 vuotta vanhoja. Luola löydettiin esihistoriallisista luolista ensimmäisenä vuonna 1879, ja siitä tuli 1900-luvun mittaan suosittu turistikohde. Altamiran luola suljettiin matkailijoilta ensi kerran vuonna 1977 ja uudelleen vuonna 2002. 2010-luvulla on jälleen pohdittu luolan avaamista, ja alkuvuodesta 2014 sinne päästettiin kokeeksi pieni kävijäryhmä. Myös Altamirasta on tehty maan päälle jäljennös, jossa vieraat voivat tutustua luolan esihistorialliseen taiteeseen. Sekä Lascaux n että Altamiran luolat ovat Unescon maailmanperintökohteiden listalla. Ihmisten mukana maan uumeniin on kulkeutunut hiilidioksidia, vesihöyryä ja vieraita mikrobeja. Luoliin on päässyt myös ulkoilmaa ja valumavesien mukana uusia kemikaaleja. Kaikki tämä on osoittautunut uhaksi muinaistaiteen säilymiselle. Espanjan kansallisen tutkimusneuvoston CSIC:n tutkija Cesario Saiz-Jimenez on kemianinsinööri ja biologian tohtori, joka on tutkinut esihistoriallisia luolia pitkään. Eri tieteenaloja yhdistelevälle tutkijalle korvaamattoman kulttuuriperinnön suojelu on intohimo, jolle tämä on omistautunut kokonaan. Luolien osalta tehtävä on erityisen vaikea. Ihminen on muuttanut luolien herkän ekologisen tasapainon, tutkija pahoittelee. Espanjalainen Saiz-Jimenez on perehtynyt sekä Lascaux hon että kotimaansa pohjoisosassa sijaitsevaan Altamiran luolaan. Tutkijan merkittävimpiä saavutuksia on luolan vallanneen bakteeri-infektion taustojen kuvaaminen. Luolan luontaiset bakteerit tuottavat antibiootteja, jotka pitävät kilpailevat sienet kurissa. 1970-luvulla luolan bakteeritasapaino järkkyi, minkä seurauksena Altamiran maalaukset peittyivät kirjaviin kasvustoihin. Lascaux n mustat vuodet Lounais-Ranskassa sijaitseva Lascaux n luola suljettiin suurelta yleisöltä jo vuonna 1963, kun sen uumenissa oli alkanut kasvaa suuria määriä levää. Syylliseksi tilanteeseen todettiin luolan valaistusjärjestelmä, joka mahdollisti yhteyttävien, valosta ravintonsa saavien levien nopean lisääntymisen. Sittemmin ymmärrettiin, ettei valoja tule pitää luolissa päällä ainakaan jatkuvasti, jos ollenkaan. Lisäksi valaisuun tulee käyttää monokromaattista eli vain yhtä aallonpituutta sisältävää valoa. 1960-luvun epidemian jälkeen Lascaux hon rakennettiin myös luonnollinen ilmanvaihtojärjestelmä estämään veden kondensoitumista. Lisäksi sinne tehtiin joitakin rakenteellisia muutoksia. Sen jälkeen luola avattiin uudestaan, mutta kävijämääriä rajoitettiin huomattavasti. Vuonna 2001 ilmanvaihtojärjestelmä korvattiin modernimmalla versiolla. Joitakin viikkoja myöhemmin luolassa puhkesi uusi mikrobiologinen epidemia. Kivisille seinämille ilmestyi valkeaa kasvustoa, joka osoittautui Fusarium solani -sieneksi. Vaalea vihollinen eteni räjähdysmäisesti. Näytti kuin luolaan maalattujen tuhansien ihmis- ja eläinhahmojen ylitse olisi puhaltanut lumipuhuri. Ei tiedetä tarkkaan, mitä tapahtui. Mutta ilmanvaihtojärjestelmää vaihdettaessa luolaan ehkä kulkeutui orgaanista ainesta ja homeita, joista kontaminaatio lähti, Saiz- 8 KEMIA 3/2014
Neandertalilaista taidetta? Ikivanhojen maalausten elävyys ja anatominen tarkkuus hämmästyttää. Villihevonen ja villikarju ovat toisintoja Altamirasta. Altamiran luola ei herätä keskustelua ensimmäistä kertaa. Luolan maalaukset alun perin julkisuuteen tuonut harrastaja-arkeologi Marcelino de Sautuola joutui 1800-luvun lopulla naurunalaiseksi esittäessään, että kuvat ovat esihistoriallisia. Miehen kunnia palautui vasta tämän kuoleman jälkeen, kun maalausten vuonna 1902 todistettiin olevan peräisin paleoliittiselta kaudelta. Hämmentävä tieto muutti ajan käsityksen varhaisten ihmisten henkisistä kyvyistä. Tällä hetkellä tutkijat pohtivat, minkä ihmislajin taiteilijoita luolan maalausten takaa löytyy. Uusimmat mittaukset nimittäin kertovat, että osa Altamiran taideteoksista on ilmeisesti jopa 40 000 vuoden ikäisiä. Jos tämä pitää paikkansa, ne saattavat olla neandertalinihmisen tuotoksia. Nykyihminen oli 40 000 vuotta sitten Euroopassa aivan tuore tulokas. Neandertalilaiset taas olivat tuolloin asuttaneet maanosaa jo 200 000 vuotta. Kaksi ihmislajia elivät rinnakkain, kunnes neandertalinihmisen taru 25 000 30 000 vuotta sitten päättyi. Altamirassa pääsemme ehkä kurkistamaan jo kadonneeksi luultuun maailmaan. Jimenez pohtii. Toinen vaihtoehto on, että sieni piileskeli vanhassa ilmanvaihtokoneistossa, josta se järjestelmää uusittaessa pääsi leviämään luolaan. Altamiran luolan seinämälle ikuistettu biisoni on ehkä neandertalinihmisen kätten jälkeä. Biosidien karhunpalvelus Muitakin näkemyksiä on. Lascaux n historiallisten kohteiden tutkimuslaboratorion LRMH:n johtaja Isabelle Pallot-Frossard on esittänyt toisenlaisen teorian. Hänen mukaansa syypää voi olla formaldehydi, jolla luolavierailijoiden kengät on desinfioitu. For- 3/2014 KEMIA 9
niitä on noin 45 prosenttia. Tutkijat esittävätkin, että pääosin proteobakteereista koostuva mikrobisto on ihmisen muuntaman luolan tunnusmerkki. Lascaux n luolataide käsittää tuhansien eläin- ja ihmishahmojen lisäksi myös abstrakteja merkkejä ja kuvioita. maldehydi olisi vähentänyt luolan luontaiseen mikrobikantaan kuuluvia lajeja, minkä seurauksena formaldehydille vastustuskykyiset fusarium-sienen kannat olisivat päässeet lisääntymään, ranskalaistutkija sanoo. Pian vuoden 2001 sieniepidemian jälkeen Lascaux n luolassa suoritettiin biosidikäsittelyjä bentsalkoniumkloridilla. Lisäksi luolaa käsiteltiin antibiooteilla, ja sen lattia peitettiin kalkilla. Neljä kuukautta myöhemmin luolan seiniin alkoi ilmestyä tummia läiskiä. Vuoteen 2007 mennessä mustat kasvustot olivat kasvaneet niin suuriksi, että ne määrittävät luolan kohtaloa edelleen. Luolassa tehdyt tutkimukset kertovat, että maan uumenissa pääsivät valloilleen bentsalkoniumkloridille vastustuskykyiset Ochroconis-homelajit. Kasvustoista eristettiin kaksi aivan uuttakin lajia, O. Anomala ja O. Lascauxensis. Lisäksi luolaan kehittyi ameebapopulaatio. Bakteerit kykenevät helposti hajottamaan bentsalkoniumkloridia, sanoo Cesario Saiz-Jimenez, jonka johtama tutkimusryhmä selvitti hajoamistuotteiden ja mustista läiskistä eristettyjen mikrobien kasvua laboratorio-olosuhteissa. Kasvustoista eristetyt mikrobit menestyivät hyvin biosidin hajoamistuotteilla ja pystyivät metaboloimaan sitä. Poikkeava bakteerikirjo Tutkijat tekivät toisenkin yllättävän havainnon: luolan käsitteleminen biosideillä ei pienentänyt sen mikrobivalikoimaa vaan päinvastoin lisäsi sitä. Se, kaventaako vai laajentaako biosidikäsittely lajistoa, riippuu käytetystä aineesta ja sen hajoamistavasta, espanjalaistutkija selittää. Lascaux n tapauksessa biosidit tuottivat valtavasti ravinteita muille mikro-organismeille, joten luolan mikrobiologinen monimuotoisuus kasvoi. Käsittelyjä kuitenkin jatkettiin vuonna 2008 isotiatsoloni-johdannaisilla ja kvaternaarisilla ammoniumyhdisteillä. Myöhemmissä mittauksissa luolan pääasiallisiksi mikrobeiksi osoittautuivat mustat hiivat ja Acremonium Nepalense -home. Biosidikäsittelyt ovat siirtäneet luolan entistä kauemmas sen luonnontilasta. Lascaux n bakteerikirjo myös poikkeaa muista tutkituista luolista, sillä siellä ei juuri ole asidoeikä aktinobakteereja. Sen sijaan sen mikrobeista 98 prosenttia oli proteobakteereja, kun tavallisesti Päättäjät ja tutkijat erimielisiä Esihistorialliset luolat houkuttelevat paljon turisteja, jotkut jopa 1,5 miljoonaa vuodessa. Luolien sulkemisesta koituu siis suuria taloudellisia tappioita. Kulttuurista ja matkailusta päättävien tahojen ja toisaalta tutkijoiden välillä on mielipide-eroja siitä, kuinka luolia pitäisi kohdella. Ranskan kulttuuriministeriö ja sen asettama Lascaux n tieteellinen komitea ovat saaneet kovaa arvostelua niin huonosta tiedottamisesta, valvonnan puutteesta kuin toiminnastaan luolan suojelemiseksi. Lascaux on suljettu muilta kuin välttämättömiltä konservointityötä tekeviltä ammattilaisilta. Luola ei ole tervehtynyt, vaan siellä puhkeavia mikrobiepidemioita vastaan taistellaan jatkuvasti. Altamira on ollut suljettuna yleisöltä vuodesta 2002. Espanjan kulttuuriministeriö kuitenkin harkitsee luolan avaamista uudelleen. Käyntilupia tutkijoille alettiin myöntää entistä enemmän tammikuussa, ja helmikuussa 2014 sinne päästettiin kokeeksi ensimmäinen pieni ryhmä matkailijoita. Vierailujen aikana luolan kemiallisia ja fysikaalisia muuttujia seurataan huolellisesti. Kokeilu toimii pohjana päätökselle luolan tulevaisuudesta. Vastaavanlainen, 1990-luvulla tehty kokeilu tosin jo osoitti, ettei luolan ekologia kestänyt käyntejä. Cesario Saiz-Jimenezin ei tarvitse miettiä, mikä olisi järkevää. Ainoa tapa, jolla esihistoriallisten luolien tilan huononemista voidaan lykätä, on pitää ne kiinni yleisöltä. Seinämien jatkuva kosketus ulkopuoliseen maailmaan on maalauksille tuhoisaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. pulkkinen.katja@gmail.com 10 KEMIA 3/2014
Biosidit hometorjunnassa ovat kuuma kysymys Suomessa biosideista on tullut viime vuosina suosittuja aineita rakennusten hometorjunnassa, vaikka asiaan liittyykin kysymysmerkkejä. Havaittujen homeiden torjunta kemiallisesti on ongelmallista, toteaa ylitarkastaja Kimmo Karhi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista. Voi olla, että joissakin kohteissa biosidikäsittely on muiden toimien lisänä toimiva keino, mutta toisinaan se saattaa aiheuttaa vielä enemmän ongelmia. Homeita ei saada kunnolla pois. Kun osa homeista kuolee ja hajoaa, jäljelle jääneille tai uusille kannoille ympäristö voi olla erilainen. Lisäksi ihmiset saattavat altistua käsittelyn seurauksena kemikaaleille. Nurkkaan ajettuina mikrobit voivat tuottaa entistä myrkyllisempiä aineenvaihduntatuotteita. Helsingin yliopiston tekemässä tutkimuksessa todettiin boori- ja PHMG/B-biosidikäsittelyjen suosivan myrkyntuottokykyisten homekantojen kasvua. Ruotsin ympäristöinstituutin ja Lundin yliopiston yhteistutkimuksessa saatiin samansuuntaisia tuloksia. Kemikaalikäsittelyt olivat joko tehottomia tai toimivat arvaamattomasti. Tutkimustietoa siitä, kuinka mikrobisto mahdollisesti muuttuu käsittelyjen seurauksena, on kuitenkin vasta vähän. Yksi syy asiaan on, että tutkittavaa aineistoa on saatavissa niukasti. Rakennusten biosidikäsittelyjä ei ole kovin hyvin dokumentoitu, Karhi sanoo. Riskinarviointi keskittyy terveyteen ja ympäristöhaittoihin EU:n uusi biosidiasetuskaan ei velvoita dokumentoimaan rakennusten kemikaalikäsittelyjä. Karhin mukaan olisi silti järkevää, että kemiallisilla aineilla tehdyt käsittelyt rakennuksissa kirjattaisiin ylös. Onhan huoltojen dokumentointikin yleistynyt. Biosidien riskinarvioinnin yhteydessä otetaan periaatteessa huomioon myös niiden vaikutus vastustuskykyisten eliökantojen syntymiseen. Pääasiallinen huomio on kuitenkin biosidien terveys- ja ympäristöriskeissä, Karhi sanoo. Biosidit ovat aineita, jotka tuhoavat haitallisia eliöitä. Osa biosideista on pysyviä, toiset hajoavat nopeasti. Jälkimmäisten mikrobeja tuhoava vaikutus perustuu esimerkiksi hapettamiseen. Homeiden torjuntaan käytetyt biosidit eli fungisidit ovat monenkirjavia. Suomessa rakennusten homeista on yritetty päästä eroon esimerkiksi hapettimilla, guanidibiosideilla ja kvaternaarisilla ammoniumyhdisteillä. Biosideja käytetään myös muun muassa maaleissa, puunsuoja-aineina ja huonekaluissa. Katja Pulkkinen 79% MEISTÄ PULAHTAA MIELUUMMIN JÄRVEEN KUIN MEREEN* Perusarvomme ja toimintamme heijastavat sitoutumistamme kestävän kehityksen periaatteisiin sekä yhteiskunnan olojen parantamiseen. Tässä tuhansien järvien maassa riittää vettä. Kasvava väestö ja siitä seuraavan ihmistoiminnan vaikutus vesistöille on tutkitusti ja todistetusti suuri. Me haluamme, että tulevat sukupolvet saavat nauttia puhtaasta vedestä. Myös sata vuotta tästä eteenpäin. Tarjoamme monipuolisia laboratorio- ja mittauspalveluja. Olemme Suomen suurin ympäristölaboratorio ja siksi saat meiltä kaikki palvelut samasta paikasta. Lue meistä ja juhlavuotemme tapahtumista lisää: www.ramboll-analytics.fi * Ramboll/Vesi ja ympäristö henkilöstötutkimus 2/2014
TÄTÄ MIELTÄ Biotalous tarjoaa Suomelle kasvun eväitä SUOMEN tulevaisuudennäkymistä on riittänyt viime aikoina puhetta. Talouskasvun pelätään hukkuvan syventyvään budjettivajeeseen, ikääntyvään väestöön, ilmasto- ja energiatavoitteisiin ja katoaviin työpaikkoihin. Haasteiden mittavuutta ei pidä aliarvioida. Kasvun eväät ovat kuitenkin löydettävissä juuri kohtaamistamme haasteista. Työ ei häviä Suomesta, ja uutta työtä syntyy uusien ideoiden pohjalta. Niillä vastataan uusiin tarpeisiin ja varmistetaan nykyisten entistä parempi hoito. Menneisyyteen takertumalla kasvun aineksia ei löydy. Kasvuyrityksiä ovat kaikilla toimialoilla ne, jotka ovat kääntäneet katseensa tulevaisuuteen. Ne myös luovat innovatiivisuudellaan työpaikkoja ja verotuloja. Yksi lupaavimmista aloista Suomessa on cleantech ja biotalous, jossa meillä on jo nyt äärimmäisen hyvää ja kilpailukykyistä osaamista. Arvioiden mukaan Suomi voisi jopa tuplata biotaloutensa arvon vuoteen 2030 mennessä. Sirpa Pietikäinen on europarlamentaarikko. Biotalouden päämääränä on tuottaa luonnon resursseilla kestäviä tuotteita, energiaa, ruokaa ja palveluita. Samalla vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, pyritään välttämään ekosysteemien rappioituminen sekä luomaan kestävälle pohjalle rakentuvaa talouskasvua ja työllisyyttä. TULEVAISUUDEN strategioiden hiomisen tulee lähteä realistisista ennusteista. Tästä näkökulmasta cleantechille ja siihen kiinteästi linkittyvälle resurssitehokkuudelle voi povata vain hyvää. Kulutamme 1,5 maapallon verran resursseja joka ikinen vuosi. Jos tahti jatkuisi, käyttäisimme vuoteen 2050 tultaessa luonnonvaroja 4,5 maapallon verran. Vaikkei piittaisi katastrofaalisista ympäristöseuraamuksista pätkääkään, fakta on tämä: meillä on vain yksi maapallo. Tässä tilanteessa pärjäävät ne, jotka tekevät vähemmästä enemmän. Suomella on hyvät lähtöasetelmat: maamme osuus cleantech-alan maailmanmarkkinoista on tällä hetkellä noin 2,5-kertainen kansantaloutemme kokoon verrattuna. EU-LAINSÄÄDÄNNÖLLÄ pyritään tukemaan cleantechin ja biotalouden kasvua. Hiljattain hyväksytyt korkean tason resurssityöryhmän suositukset sisältävät laajan työkalupakin, jolla muutosta edistetään. Keskeisiä keinoja resurssitehokkuuteen kannustavalla tiellä ovat sitovat tehokkuustavoitteet, selkeät indikaattorit niiden mittaamiseksi, ympäristölle haitallisten tukien karsiminen sekä tutkimus- ja tuotekehityspanostus. Lisäksi resurssikannusteita sisällytetään finanssilainsäädäntöön. Esimerkiksi luottoluokittajille asetetaan velvollisuus luokittaa myös ympäristöriskit. Komission kierrätystaloutta koskeva toimenpidepaketti julkaistaan näillä näkymin toukokuun aikana. Ennakkohuhujen mukaan paketti sisältäisi muun muassa ehdotuksen sitovaksi energiatehokkuustavoitteeksi. EDESSÄMME on joka tapauksessa muutos. Se tapahtuu joko täydellisen katastrofin, täydellisen epäjatkuvuuden tai hallitun rakennemuutoksen kautta. Politiikan tehtävänä on tukea kasvuyrityksiä ja pyrkiä varmistamaan, että muutos uuteen käy hallitun rakennemuutoksen eikä täyden katastrofin kautta. Niin meillä Suomessa kuin EU:ssa tulisi tosissaan pohtia, minkälaiselle teollisuudelle tukemme myönnämme. Keskeiseksi kilpailutekijäksi nousee muun muassa kestävä kemia. Tarvitaan keskustelua siitä, miten EU voi omalta osaltaan tukea ympäristöä säästävien, tehokkaiden kemian työkalujen ja sovellusten kehittämistä. Kaiken keskellä pitää muistaa pitää huolta ihmisestä. Ilman koulutettuja ihmisiä, sosiaalista hyvinvointia ja koheesiota emme pärjää emmekä voi muuttua. Sirpa Pietikäinen 12 KEMIA 3/2014
KUUDES KANSAINVÄLINEN 22. 23.5.2014 Messukeskus Helsinki Helsinki Chemicals Forum on kansainvälisen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen keskustelufoorumi, joka järjestetään vuosittain Helsingissä. Ohjelma käsittelee ajankohtaisia ja kiistanalaisia kemikaalien käyttöön, riskeihin ja kauppaan liittyviä teemoja. Konferenssi on suunnattu kemikaaliturvallisuuden asiantuntijoille sekä asiasta kiinnostuneille, jotka haluavat perehtyä kemikaalien valmistuksen ja käytön riskien hallintaan. Helsinki Chemicals Forum on myös oivallinen paikka verkostoitua. Konferenssin kieli on englanti. Poimintoja ohjelmasta Torstai 22.5.2014 Making the Most Out of Knowledge and Science for Safer Chemicals Geert Dancet, Executive Director, ECHA Keynote: On the Road to the World Summit on Sustainable Development 2020 Goal, and Beyond Bjorn Hansen, Head of Unit, European Commission Panel 1: EU and US Chemicals Regulations / TTIP* Impact on Innovation and Regulatory Processes Moderator: Yves Verschueren, Director General, Essenscia, Belgium * EU-US Transatlantic Trade and Investment Partnership Panel 2: Chemicals Used in Fracking Is the Political Controversy Scientifically Justified? Moderator: Bob Diderich, Head of Division, OECD Perjantai 23.5.2014 Keynote: Chemical Categories What Matters, Structure or Activity? Prof. Maurice Whelan, Head of Systems Toxicology Unit, ISPRA, European Commission Panel 3: Recent Developments in Chemicals Management Around the World Are We All in the Same Boat? Moderator: Mamta Patel, Editorial Director, Chemical Watch Panel 4: Raising the Baseline What Path to Choose in Promoting Sound Chemicals Management? Moderator: Andreas Herdina, Director of Cooperation, ECHA Ohjelma päättyy vierailuun Vuosaaren satamaan Debate: Endocrine Disruptors Do We Need Special Controls? Moderator: Rob Visser, Former Deputy Director, OECD Dr Ninja Reineke, Senior Policy Adviser, CHEM Trust, UK Peter Smith, Executive Director, Programme Product Stewardship, Cefic Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu: www.helsinkicf.eu Mediakumppani: Yhteistyössä:
Titaanien taistelu biodieselmarkkinoilla Maailman suurin uusiutuvan dieselin valmistaja Neste Oil saa uuden kotimaisen kilpailijan, kun UPM:n biojalostamo käynnistyy kesällä Lappeenrannassa. Yhtiöiden patenttiriitaa ratkotaan parhaillaan oikeudessa. Juha Granath Honkajokiselta teurastamolta tullut säiliöauto purkaa lastiaan Neste Oilin Porvoon jalostamolla. Yhtiö on korvannut aasialaisen palmuöljyn teurasjätteillä ja tähteillä Suomessa valmistettavan biodieselinsä raaka-aineena. Kotimaisten teurastamoiden lisäksi yhtiö ostaa jätteitä ja tähteitä Euroopasta, Australiasta, Amerikasta ja Aasiasta runsaat 1,2 miljoonaa tonnia vuodessa, kertoo johtaja Matti Lehmus. Lisäsimme viime vuonna eläinrasvajätteiden ja palmuöljyn rasvahappotisleen käyttöä. Otimme käyttöön ensi kertaa myös teknisen maissiöljyn. Jätteiden ja tähteiden osuus Neste Oilin uusiutuvien raaka-aineiden käytöstä oli viime vuonna 52 prosenttia, palmuöljyn osuus 48 prosenttia. Kaikkiaan raaka-ainepaletissa on jo kaksitoista vaihtoehtoa, ja uusia on kehitteillä. Ympäristöjärjestöt kritisoivat tropiikin metsistä saatavan palmuöljyn käyttöä biodieselin raaka-aineena. Lehmus vakuuttaa, että vastuullisesti tuotetusta palmuöljystä ei aiheudu sademetsätuhoja. Tuotannossamme käytetty raakapalmuöljy on sertifioitua kansainvälisten järjestelmien mukaisesti. Emme osta sertifikaatteja maailmanmarkkinoilta vaan hankimme sertifioitua palmuöljyä suoraan tuottajilta. Tulevaisuuden biodiesel syntyy levästä ja oljesta Nesteen Porvoon jalostamon yhteydessä toimivassa tutkimus- ja kehitysyksikössä etsitään noin 30 miljoonan euron vuosibudjetilla uusia ratkaisuja nykyisten raaka-aineiden rinnalle. Neste Oil Liikevaihto 17,5 miljardia euroa vuonna 2013. Henkilöstöä noin 5 000 yhteensä 15 maassa. Biopolttoaineiden osuus liikevaihdosta 13 % eli 2,5 miljardia euroa. Biopolttoaineiden tuotantokapasiteetti noin 2 miljoonaa tonnia eli noin 2,4 miljardia litraa vuodessa. Tavoitekapasiteetti 2,3 miljoonaa tonnia vuonna 2015. Mitä jatkossa: Uusiutuvan dieselin raaka-ainepohjaa laajennetaan ja uusia tuotesovelluksia kehitetään muun muassa kemianteollisuuden tarpeisiin. Tutkimusjohtaja Petri Lehmus on ylpeä siitä, että yhtiö loi viidessä vuodessa uusiutuvista polttoaineista globaalin ja kannattavan liiketoiminnan. Tutkimuksemme keskittyy nykyisten jäte- ja tähderaaka-aineiden käytön lisäämiseen sekä uusien lignoselluloosapohjaisten raakaaineiden ja leväöljyn käyttöön. Uusiutuvien polttoaineiden yksi kiinnostavimmista tulevaisuuden raaka-ainevaihtoehdoista on juuri levä. Maailmalla sadat tutkijaryhmät selvittävät leväöljyn soveltuvuutta, ja myös Neste Oil on tehnyt viime vuosina yhteistyötä useiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Petri Lehmuksen mukaan tutkimuksissa on selvitetty sopivia levälajeja ja oloja, joissa ne tuottavat parhaiten öljyä. Teimme omia kenttäkokeita Espanjassa vuosina 2010 ja 2011, ja olemme nyt partnereita pilottitutkimusprojekteissa Hollannissa ja Australiassa. Olemme valmiit ostamaan leväöljyä heti, kun määrät ovat riittävän suuret ja kasvatuskustannukset on saatu sopivalle tasolle. 14 KEMIA 2/2014