LÄÄKETIETEEN ALAN VALINTAKOE 5.5. VASTAUSANALYYSI Vastausanalyysi julkaistaan välittömästi valintakokeen päätyttyä. Vastausanalyysin tavoitteena on antaa valintakokeeseen osallistuville yleisluonteinen kuvaus kunkin valintakoetehtävän osalta arvostelun perusteena käytettävistä keskeisimmistä asiasisällöistä. Analyysi on suuntaa antava, ei täydellinen mallivastaus. Lääketieteelliset tiedekunnat varaavat oikeuden täsmentää pisteytystä ja pisteytykseen vaikuttavia yksityiskohtia. TEHTÄVÄKOHTAISET PISTEET: 5 9 p 9 p p p 6 4 5 p p p p 7 p p p 4 8 p p 7 p yhteensä 55 p Gs = suomenkielinen Galenos Gr = ruotsinkielinen Galenos
Tehtävä p 7: aineistoteksti sekä 4 p Gs: 45,, 578, 87, 56, 78, 46, 8, 467, 5, 4, 49, 445, 469. Gr: 5, 8, 54, 85,, 74, 7, 4, 46, 49, 45, 4, 465. 777: aineistoteksti sekä Gs:8; Gr: 47 7 p
Tehtävä 5 p Kukin kohta,5 p = tunto(aisti)reseptori, kipureseptori, vapaa hermopääte (Gs: 4,44,49)(Gr: 74, 45) = primaarinen tuntohermo, sensorinen neuroni (Gs. 9) (Gr. 5) = spinaaliganglio, selkäydinhermosolmu (Gs: 4,45,94) (Gr: 8, 4, 89) 4 = selkäytimen etupylväs, etusarvi (Gs:,6, 96) (Gr: 89,,9) 5 = sekundaariset (tunto)neuronit/tuntohermot; nouseva rata (Gs: 9, 4, 44) (Gr: 5,89, 4) 6 = selkäydin (medulla spinalis) (Gs: 9,, 6, 44) (Gr: 56, 89,,4) 7 = aivorunko (aivoverkosto) (Gs:,,, 9, 4) (Gr: 6, 8,7, 5, 4) 8 = talamus, thalamus, väliaivot (Gs: 9,4, 45,96) (Gr: 56, 8, 4, 9); tumake (,5 p) 9 = aivokurkiainen (corpus callosum) (Gs:, 4, 96) (Gr: 67,, 9) = primaarinen tuntoaivokuori, primaarinen tuntoalue, somatosensorinen kuorialue, aistinradan projektioalue/sensorinen projektioalue (Gs: 9, 4, 45) (Gr: 5, 89, 4), (,5 p aivokuori, Gs. ; Gr. 6) Tehtävä p a) 4 p Vastauksesta tulee käydä esiin verihiutaleiden liimautuminen vauriokohtaan paikaksi ja aggregaatio erittämänsä tromboksaani A :n vaikutuksesta, verisuonien seinämien supistuminen tromboksaanin ja serotoniinin vaikutuksesta. Gs:5/Gr:, Gs:46/Gr:4, Gs:4/Gr:48 b) 5 p Vastauksessa tulee esittää trombiinin merkitys plasman liukoisen fibrogeenin aktivoijana liukenemattomaksi fibriiniksi, tämän saostuminen hyytymäksi veren solujen kanssa sekä kuvata trombiinin positiivinen palautevaikutus hyytymistapahtumaan. Gs:5/Gr:, Gs:4/Gr:46 c) 4 p Hyytymistä ehkäisevinä lääkeaineina tulee kuvata aspiriini syklooksygenaasientsyymin inhibiittorina (entsyymi tarpeen tromboksaanin tuottamiseksi), sekä varfariini Kvitamiinin inhibiittorina. Kvitamiini on tarpeen useiden hyytymistekijöiden aktivoimisessa. Gs:/Gr:78, Gs:45/Gr:, Gs:495/Gr:49 + aineistoteksti
4 Tehtävä 4 p a) p Järjestys ulkoa sisään: ulompi kylkivälilihas, sisempi kylkivälilihas, keuhkopussin ulompi lehti, keuhkopussin sisempi lehti (á,5 p). Gs: 5859; Gr: 5455 b) 6 p Pistoreikä aiheuttaa alipaineen häviämisen oikeasta keuhkopussiontelosta, jolloin oikea keuhko painuu kasaan (ilmarinta, pneumothorax). Tämä johtuu keuhkojen kokoonvetäytymistaipumuksesta. Normaali ilmavirtaus oikeaan keuhkoon lakkaa, eikä siinä siksi tapahdu kaasujen vaihtoa. Jos ilma pääsee pistohaavan kautta myös ulos, kyseessä on avoin ilmarinta. Jos kudosriekaleesta syntyy haavaan läppä, joka sallii ilmavirtauksen vain sisälle pleuraonteloon, mutta ei sieltä ulos, syntyy oikeaan keuhkopussionteloon sisäänhengityksen kautta ylipaine (paineilmarinta). Gs: 64; Gr: 6 c) p Luukalvo, luu, sisäkalvo, luuydin (á,5p) (Luu = hohkaluu ja tiivis luu). Gs: 9697; Gr: 99 Tehtävä 5 9 p a) 5 p Kukin kohta p. estrogeenituotannon. osteoklasti. tiheyden 4. selkänikamiin 5. ranteisiin Gs. 45; Gr 4 b) 4 p Osteoporoosia voidaan ehkäistä riittävällä kalsiumin saannilla, riittävällä Dvitamiinin saannilla, reippaalla liikunnalla (5 kertaa viikossa) sekä välttämällä tupakointia. UVsäteily tuottaa Dvitamiinia, joten auringonvalossa oleskelu ehkäisee osteoporoosia. Liikunta kasvattaa luun massaa nuorilla ja ylläpitää sitä iäkkäämmillä. Kalsiumia tarvitaan luun mineralisoitumiseksi ja Dvitamiini edistää sen imeytymistä. Tupakointi lisää osteoporoosin riskiä ja tupakansavusta saa kadmiumia, joka haurastuttaa luustoa. Pisteytys: kalsium, Dvitamiini, liikunta ja tupakka antavat kukin,5 p ja perustelut kukin,5 p. Gs:, 45, 49; Gr:, 4,486
5 Tehtävä 6 p Taustasäteily keskimäärin I t Luun paksuus: Gs: 56, 5; Gr: 5, 5, 56 Tehtävä 7 p a) p Luun murtumispiste sijaitsee kuvaajan pisteessä Δl = 95. µm ja F = 4,5 kn. Luun suhteellinen puristuma murtumispisteessä on: b) 5 p Hooken laki (Gs: 4; Gr: 8): Hooken lain lausekkeesta voidaan ratkaista yhtälö kimmokertoimelle: Voima ja sitä vastaava puristuma saadaan kuvaajan elastisesta vaiheesta (alun lineaariselta osalta): F =,7 kn ja Δl = 47,5 µm. Kimmokertoimen lausekkeeseen tarvitaan myös luunäytteen poikkipintaala:
6 Sijoittamalla tunnetut arvot kimmokertoimen yhtälöön: c) p Luunäytteen poikkipintaala (laskettu myös bkohdassa): Luunäytteen sisältämän mineraalin kokonaismassa (,5 g/cm = 5 kg/m ): Luunäytteen kokonaistilavuus: Luunäytteen fysikaalinen tiheys: d) p (aineistoteksti) Suurin rajoite on, että pintaalatiheys huomioi vain luun poikkipintaalan mittausprojektiossa, mutta ei lainkaan luun paksuutta röntgensäteilyn vaimenemissuunnassa. Tällöin paksuille luille saadaan mittaustuloksina suurempia luun mineraalitiheyden arvoja (g/cm ) kuin ohuemmille luille, vaikka niiden fysikaalinen tiheys (kg/m ) olisikin sama. Koska osteoporoosin diagnostiikka perustuu DXAmittaukseen, tämä voi johtaa vääriin diagnooseihin: esimerkiksi suurikokoisella potilaalla luun pintaalatiheyden arvot voivat olla normaalirajoissa, vaikka luun fysikaalinen tiheys olisikin merkittävästi alentunut.
7 Tehtävä 8 p a) 7 p Galenos suomi: 4, 4445, 4, 6, 6, 45; Galenos ruotsi: 8, 4, 9, 56, 58, 447 Herra Virtasen ihon impedanssien Z IHO, k sekä käsikäsi impedanssin Z KK, k sarjakytkentänä muodossa Z Z Z Z Z Z (, 5 k ) TOT IHO KK IHO KK IHO Tästä voidaan laskea herra Virtasen läpi kulkeva sähkövirta, kun tehollinen jännite on U V, muodossa U U U ZTOT I I (,657... A) Z Z Z TOT KK Jännite herra Virtasen vasemman käden yli saadaan kaavasta UIHO ZIHO I ( 7,85... V), IHO jolloin Joulen lain mukaan herra Virtasen vasemman käden ihossa vapautuu lämpönä sähköteho U ZIHO P U IHO I ZIHO I ( 4,75... W) Z Z ) ( KK IHO Kun otetaan huomioon hyötysuhde, 45 ja aika t s ihoa lämmittävä energia on U ZIHOt Q Pt (,55... J) Z Z ) ( KK IHO Koska lämpenevän ihon oletetaan fysikaalisesti olevan veden kaltainen, on sen tiheys kg/m ja ominaislämpökapasiteetti c 4, 9 kj/(kg K). Ihon massalle saadaan siten pinta alan A cm ja paksuuden d,9 mm avulla lauseke m V Ad (, 9 kg) Lämpöenergia Q nostaa täten ihon lämpötilaa määrällä Q cmt T Q cm U ZIHOt ( ZKK ZIHO ) cad,45 ( V) s ( ) 4 49 J/(kg K) kg/m m,9 T, noudattaen kaavaa m,759... K,8 K,8 C
8 b) 5 p Mallin mukaan Z KK Z Z Z, Z KJ Z Z Z, ZKK ZKJ, joten voidaan suoraan ratkaista Z Z Z Kun sekä herra Virtasen vasen käsi, että oikea jalka ovat maadoitettuna, muodostavat ne rinnankytkennän impedanssien Z välillä olevasta solmusta maatasoon. Vasemman käden läpi kulkevan haaran impedanssi on Z ja oikean jalan läpi kulkevan haaran impedanssi on Z Z Z edellä ratkaistun perusteella. Impedanssi Z solmusta maatasoon voidaan siten ratkaista muodossa Z Z Z Z Z Z Z Z Z Kokonaisimpedanssi oikeasta kädestä, solmun kautta, maatasoon on silloin Z Z TOT Z Z Z Z Kun tätä verrataan käsikäsi impedanssiin, saadaan Z Z TOT 75 % Z KK Z 4 ( p) eli sisäinen impedanssi pienenee 5 %. Gs: 4, 4445, 4, 6, 6, 45; Gr: 8, 4, 9, 56, 58, 447
9 Tehtävä 9 Gs: 48, 45, 45,5; Gr: 44, 446, 447,57. p a) Energiansäilymislailla 4 p missä on nopeus törmäyshetkellä, nopeus jarrutuksen alkaessa ja kitkan tekemä työ, joka hidastaa liikettä. Näistä saadaan jolloin massat supistuvat pois ja voidaan ratkaista Muuntamalla nopeus = 5 km/h = (5 m)/(6 s) = 4,66 m/s ja sijoittamalla, g = 9,8 m/(s ) ja µ=, saadaan tulokseksi = 6,785 m/s = 6,5 km/h 6 km/h. Tehtävä voidaan ratkaista myös lähtien yhtälöistä ja joista voidaan ratkaista. Kiihtyvyys saadaan kitkavoimasta ja se on. Näin päädytään samaan lausekkeeseen. b) 4 p Määritetään, mikä on ajoneuvon hidastuvuus törmäyksessä. Käytetään kaavoja ja missä on loppunopeus, eli ja = 5 km/h, eli nopeus törmäyksen alkaessa. Ratkaisemalla alemmasta ja sijoittamalla ylempään, saadaan Tästä päästään Gvoimiin jakamalla tulos maan vetovoiman aiheuttamalla kiihtyvyydellä Tämäkin tehtävä voidaan ratkaista energiansäilymislailla, kun kitkan tekemä työ korvataan termillä W = max ja asetetaan loppunopeus nollaksi.
c) p Tässä tehtävässä tulee ratkaista luun murtumiseen vaadittava työ kuvasta 7. ja verrata tätä luuhun kohdistuvaan törmäysenergiaan. Murtumiseen vaadittava työ lasketaan jakamalla kuvaajan alle jäävä alue kahteen kolmioon ja yhteen suorakaiteeseen. Pintaala saadaan tällöin laskettua Koska tämä on pienempi kuin luuhun kohdistuva törmäysenergia 4 mj, luu murtuu. Tehtävä p a) 6 p 4 Nimeäminen:. Superoksidi(radikaali)anioni,. vetyperoksidi,. hydroksyyliradikaali, 4. vesi b) 4 p Evitamiini pelkistää lipidifaasissa olevia radikaaleja ja hapettuu tässä prosessissa tokoferoksyyliradikaaliksi. Cvitamiini toimii pelkistimenä vesifaasissa ja hapettuu dehydroaskorbaatiksi/dehydroaskorbiinihapoksi. Glutationi pelkistää kummatkin alkuperäiseen muotoonsa ja hapettuu itse dimeeriksi, jolloin muodostuu rikkisilta kahden glutationin välille. Gs: 7, 76, 7476, kuva.. s.496, s. 5456 Gr: 7, 74, 75, 77, bild.. s.49, s. 58, 55.
Tehtävä p a) 4 p b) p. Proliini,. Glysiini,. Lysiini Perustelu: Lysiinillä on kaksi aminoryhmää, joten sillä on suuri positiivinen nettovaraus ph:ssa <,. Se tarttuu kationinvaihtajaan voimakkaasti ja huuhtoutuu ulos viimeisenä korkeassa ph:ssa. Proliinilla ja glysiinillä on lysiiniä vähäisempi positiivinen nettovaraus alhaisessa ph:ssa. Proliinin pk on pienempi kuin glysiinin. Proliinin suhteellinen positiivinen varaus happamassa ph.ssa on glysiiniä vähäisempi, joten se huuhtoutuu ulos ensin. c) 5 p V S V Km S Vmax, sijoitetaan tähän arvot V K S S max m V max = [4,76 µmol/(min l)] (,7 mmol/l +,5 mmol/l) /,5 mmol/l =,8 mmol/(min l) k cat määritelmästä voidaan päätellä, että k cat = V max /E totaali E totaali = m E / M E / tilavuus = 5,6 µg / (95 g/mol l) =,798 4 mmol/l k cat =,8 mmol/(min l) /,798 4 mmol/l = 49 /min = 7 /s Tehtävä voidaan myös ratkaista laskemalla reaktionopeus ja entsyymin ainemäärä reaktioseosta kohden, jolloin tulos on sama 7 / s. Gs: 76, 94, 9697, 7, 8, 444. Gr: 7578, 997, 5, 5, 44.
Tehtävä 7 p a) p Pikkuaivot Liikkeiden kontrolli voi olla kärsinyt. Tasapainohäiriöt, vapina; liikesarjat, nopeat toistuvat liikkeet ja myötäliikkeet voivat olla puutteellisia. b) 4 p Päälakilohko Häiriöt työmuistissa (artikulatorinen silmukka, visuaalisavaruudellinen luonnoslehtiön häiriö), tarkkojen tuntoaistimusten väheneminen (diskriminaatiokyky) alueelta, joka projisoituu vauriokohtaan. Vaikeus yhdistellä erilaisia tuntoärsykkeitä ja liittää niitä mielikuviin esineistä, käsitys omasta kehosta ja asennoista voi heiketä, kivun epämiellyttävyyden tunne voi kadota. Gs:,, 6, 4, 4, 97 Gr: 7, 8,, 8, 94, 94. Tehtävä p a) 7 p Gs: 76, 56, ; Gr: 75, 4, 7 b) 5 p H O + + HCO H O + H CO H CO H O + CO Bikarbonaattiionit neutraloivat happamuutta aiheuttavia oksoniumioneja. Hiilihaposta muodostuu karboanhydraasin katalysoimana vettä ja hiilidioksidia, joka poistuu keuhkojen kautta. Gs: 7, 47; Gr: 67, 4
Tehtävä 4 p a) p Syanidi kompleksoituu Fe + ionien kanssa mitokondrioiden sytokromeissa, mikä katkaisee elektroninsiirtoketjun ja pysäyttää soluhengityksen. Tämä johtaa solujen energiatilan dramaattiseen heikkenemiseen, koska ATP:n tuotto vähenee voimakkaasti. b) 5 p K x SCN SO x x K K CN x S O CN SO CN x SO x K x CN S O Kx CN S O K CN S O K CN S O K 4K CN S O 4 4 x 6, x 8,8 Ainoastaan ensimmäinen on järkevä ([CN ] x > ) K Vastaus: [CN ] tasapaino = [CN ] x =,9 4 mol/l x x c) p Soluhengitys pysähtyy, eikä NADH:a saada hapetettua takaisin muotoon NAD +. Jotta edes vähän NAD + :a saataisiin muodostettua glykolyysin jatkumisen turvaamiseksi, pyruvaatista tulee laktaattia. K Gs: 5, 6568, 84. Gr:, 664, 8.