Talouden näkymät Syyskuu 2016 Ekonomistit
Talouden näkymät - yhteenveto Yhdysvalloissa BKT:n kasvu oli toisella neljänneksellä vaisua. Kyse oli kuitenkin osin tilapäistekijöistä ja talouskasvun odotetaan hieman piristyvän loppuvuonna. Indikaattorien viestit ovat viime aikoina kuitenkin olleet ristiriitaisia. Euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu puolittui 0,3 %:iin toisella neljänneksellä, vuoden takaa kasvua oli 1,6 %. Luottamusindikaattorit viittaavat kasvun jatkuvan lähiaikoina samanlaisena. Elokuussa luottamusindikaattorit laskivat hieman. Euroalueen BKT kasvaa 1,5 % tänä ja ensi vuonna. Kuluttajien ja teollisuuden luottamusindikaattorit kohenivat Britanniassa selvästi elokuussa heinäkuun jyrkän laskun jälkeen. Vähittäiskauppa kasvoi vahvasti heinäkuussa. Englannin keskuspankki ilmoitti elokuussa laajasta elvytyspaketista tukeakseen talouskehitystä. Heinäkuun korkokokouksessa EKP kertoi olevansa tarkkailuasemissa ja pohtivansa lisätoimien tarvetta syyskuun korkokokouksessa. Vaikuttaa todennäköiseltä, että EKP ilmoittaa syksyn aikana jatkavansa arvopaperiostoja vielä ensi vuoden maaliskuun jälkeen. Ennakkotietojen mukaan Suomen BKT kasvoi toisella neljänneksellä 0,3 % edellisneljänneksestä ja 1,3 % vuoden takaa. Kasvun arvioidaan pitkälti tulleen kotimaisesta kysynnästä. Suomen BKT kasvaa 1,1 % vuonna 2016 ja 1,2 % vuonna 2017. Kasvu on pääasiassa yksityisen kulutuksen ja investointien varassa. Ensi vuonna kasvu perustuu viennin piristymiselle loppuvuonna ja kotimaisen kysynnän pysyessä kohtuullisena. Työllisyys kohenee tänä ja ensi vuonna. Syyskuun alussa hallitus julkisti budjettiesityksensä ensi vuodelle. Kilpailukykysopimuksen kattavuus nousi lopulta yli 90 %:n. Hallituksen ansiotuloverotuksen kevennys (515 milj. euroa) ylittää kilpailukykypaketin maksukorotukset palkansaajille vuonna 2017.
Maailmantalouden verkkainen meno jatkuu indeksi 53 52 51 50 49 48 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi * 3 kk:n liukuva keskiarvo muutos ed. vuodesta, % 5 12 13 14 15 16 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa (oikea ast.) 4 3 2 1 0-1 Maailmankaupan kasvu oli käytännössä nollassa niin kesäkuussa kuin kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Globaali teollisuuden luottamus vaimeni hieman elokuussa. Taso viittaa maltilliseen kasvuun. Vuonna 2016 maailmantalous kasvaa edelleen verkkaisesti. Maailmankaupan ja teollisten investointien kehitys jatkuu vaisuna. Ensi vuonna maailmantalous on kasvamassa jokseenkin kuluvan vuoden vauhtia. Näillä näkymin Brexitin luoma epävarmuus hidastaa selvästi Britannian talouskasvua ensi vuonna, mutta ei vaikuta olennaisesti maailmantalouden kehitykseen. Maailmantalouden muut lyhyen aikavälin riskit liittyvät Yhdysvaltojen talouden näkymiin ja poliittiseen ympäristöön sekä kehittyviin markkinoihin.
Brexitin vaikutukset Britannian talouteen näyttävät jäävän vähäisiksi lyhyellä aikavälillä Englannin punnan arvon ja FTSE 100 - osakeindeksin kehitys GBP indeksi 1.1.2015=100 0,90 110 EUR/GBP 0,85 105 0,80 100 95 0,75 90 0,70 FTSE 100 -osakeindeksi 85 0,65 80 2015 2016 Markkinat toipuivat nopeasti Brexitäänestystuloksesta. Isossa-Britanniassa kuluttajien ja teollisuuden luottamusindikaattorit kohenivat selvästi elokuussa edelliskuukauden jyrkän laskun jälkeen. Vähittäiskauppa kasvoi vahvasti heinäkuussa. Englannin keskuspankki ilmoitti elokuussa laajasta elvytyspaketista tukeakseen talouskehitystä. Talouskasvu vaimenee loppuvuonna, kun epävarmuuden kasvu heikentää talouden aktiviteettia. Hyvän alkuvuoden johdosta BKT kasvaa tänä vuonna 1,8 %. BKT:n kasvu hidastuu ensi vuonna 1,0 %:iin. Taantuma kuitenkin vältetään. EU-erosta seuraa pitkä prosessi, jossa neuvotellaan uusiksi Britannian EU-suhde ja kauppasopimukset. Arviot pitkän aikavälin (yli vuosikymmenen) vaikutuksista vaihtelevat eri skenaarioiden perusteella hyvin lievästä noin 10 %:n menetykseen kansantuotteessa.
6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 % Parempaa edessä kolmannella neljänneksellä Yhdysvalloissa? 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi 65 60 55 50 45 40 35 30 25 Tarkistettujen tilastojen mukaan Yhdysvaltojen BKT kasvoi 1,1 % kuluvan vuoden toisella neljänneksellä annualisoituna. Yksityinen kulutus ja vienti pitivät yllä talouskasvua investointien pienentyessä. Varastojen supistuminen leikkasi talouskasvua tilapäisesti, mikä puoltaa hieman parempaa virettä syksyllä. Teollisuuden luottamus laski elokuussa. Teollisuustuotanto on kuitenkin ohittanut pohjakosketuksensa viime kuukausien aikana. Kuluttajien luottamus vahvistui elokuussa korkeimmalle tasolle sitten viime vuoden syyskuun. Elokuussa uusia työpaikkoja syntyi (+ 151 000) vähemmän kuin edellisinä kuukausina. Työttömyysaste pysyi 4,9 %. BKT kasvaa 1,8 % tänä vuonna. Ensi vuonna kasvu hieman nopeutuu ja on 2,2 %. Fed todennäköisesti nostaa ohjauskorkoaan vielä tämän vuoden puolella ja jatkaa maltillisia koron nostoja ensi vuonna.
Euroalueen taloustunnelmat vaimenivat hieman elokuussa 4 2 0-2 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 indeksi 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi 10 11 12 13 14 15 16 Lähteet: Macrobond, Markit Economics BKT (määrän muutos) 55 50 45 40 Elokuussa teollisuuden ostopäällikköindeksi ja kotitalouksien luottamus laskivat hieman, kuten myös taloustunnelmia kuvaava indikaattori. Euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu hidastui 0,3 %:iin toisella neljänneksellä. Vuoden takaa BKT kasvoi 1,6 %. Euroalueen BKT kasvaa 1,5 % tänä ja ensi vuonna. Kesäkuussa teollisuustuotannon kasvu koheni ja vähittäiskaupan vuosikasvuvauhti pysyi 1,6 %. Työttömyysaste oli 10,1 % heinäkuussa. Lukema oli matalin sitten heinäkuun 2011. Työttömyys vähenee asteittain tänä ja ensi vuonna.
Venäjällä parempaa kehitystä 15 10 5 0-5 -10 % 10 11 12 13 14 15 16 BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Kiina Intia Brasilia Venäjä Kiinan BKT kasvoi 6,7 % myös toisella kvartaalilla. Palvelut ja vähittäiskauppa olivat kasvussa, sen sijaan investointien kasvu oli aiempaa hitaampaa. Teollisuuden piristymisestä huolimatta Kiinan talouden kasvu kokonaisuutena on vähitellen hidastumassa lievästi. Tänä vuonna talous kasvaa 6,6 % ja ensi vuonna 6,3 %. Venäjän talouden syvin taantuma jää taakse tänä vuonna. Talous on kasvanut viime vuoden loppuun nähden ja toisella neljänneksellä BKT supistui enää 0,6 % vuoden takaa. Ensi vuonna talous on prosentin kasvussa. Intian BKT kasvoi huhti-kesäkuussa 7,1 % edellisvuodesta. Talous on hyvin odotetun 7,5 %:n kasvun vauhdissa. BKT kasvaa saman verran ensi vuonna. Brasilian talous pysyy taantumassa kuluvana vuonna. Viime aikojen talousdatassa ja - indikaattoreissa on nähtävissä parempaa kehitystä. Ensi vuonna BKT ei supistu enää.
Raakaöljyn hinta nousi elokuussa indeksi 2015=100 200 180 160 140 120 100 80 60 10 11 12 13 14 15 16 Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 140 120 100 80 60 40 20 Brexit-huolien jääminen taka-alalle ja spekulaatiot tuotannon rajoittamisesta syyskuun Opec-kokouksessa nostivat raakaöljyn hintaa elokuussa. Muiden raakaaineiden hintakehitys oli tasaisempaa. Öljyn barrelihinta oli syyskuun alussa 45 dollaria. Hinnan nousu tasaantui elokuun loppua kohden. Futuurihintojen nousu taittui elokuun puolenvälin jälkeen. Tämän vuoden lopulle ennakoidaan 47 dollarin barrelihintaa. Isossa kuvassa matalaan öljyn hintaan ovat vaikuttaneet kysynnän vähäisyys ja tuotannon pysyminen korkealla tasolla. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta rajoittaa öljyn hinnan voimakkaampaa nousua jatkossa. Verkkainen maailmantalouden kasvu painaa kysyntää ja pitää raaka-aineiden (pl. energia) hintojen nousun maltillisena.
Euroalueen inflaatio ennallaan 4 3 2 1 0-1 Kuluttajahintojen vuosimuutos % Yhdysvallat Euroalue 10 11 12 13 14 15 16 Euroalueen inflaatio oli elokuussa kokonaisuutena 0,2 % ja ilman energiaa ja ruokaa 0,8 %. Energiainflaation negatiivinen vaikutus oli aiempia kuukausia pienempi. Viime vuonna euroalueen inflaatio oli 0,0 %. Inflaatio on 0,1 % tänä vuonna ja 1,4 % ensi vuonna Yhdysvalloissa inflaatio vaimeni 0,8 %:iin heinäkuussa. Energian hintojen negatiivinen vaikutus inflaatioon oli hieman edelliskuukautta suurempi. Ydininflaatio oli 2,2 %. Niin euroalueella kuin Yhdysvalloissa öljyn hinnan laskun inflaatiota hidastava vaikutus alkaa vähitellen poistua ja kokonaisinflaatio lähestyy ydininflaatiota talven aikana. Yhdysvalloissa inflaatio on 1,3 % tänä vuonna ja 2,4 % ensi vuonna.
EKP odottelee syyskuulle mahdollisten uusien toimien kanssa 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Korkojen kehitys 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko 3 kk:n euribor Heinäkuun korkokokouksessa EKP toisti uudelleen seuraavansa markkinoita Brexitin vuoksi valppaasti, mutta erityistoimiin ei ole ryhdytty. Syyskuussa EKP:llä on käytössä uudet ennusteet, joten sillä on paremmat edellytykset tehdä päätöksiä. Todennäköisesti EKP tulee syksyn aikana päättämään arvopaperiostojen jatkamisesta maaliskuun jälkeen. Kesän aikana EKP on ostanut euroalueen yritysten investointiluokan joukkolainoja. Uuden 4-vuotisen TLTRO II-ohjelman ensimmäisessä rahoitusoperaatiossa euroalueen pankit lainasivat EKP:ltä 400 mrd. euroa. EKP:n elvytyspaketti tukee markkinoiden likviditeettiä ja on myönteistä yritysten luotonsaantimahdollisuuksien kannalta erityisesti eteläisellä euroalueella.
Markkinoiden korko-odotuksissa marginaalisia muutoksia loppukesällä 6 5 4 3 2 % 3 kk euribor ja markkinoiden korkoodotukset 3 kk euribor Markkinoiden korko-odotuksissa oli vain pieniä muutoksia elokuussa. Markkinoilla odotetaan korkojen pysyvän pitkään hyvin matalalla. Kaikki euribor-korot ovat tällä hetkellä negatiivisia. 1 0-1 3.8.2016 2.9.2016 05060708091011121314151617181920 ja OP
EKP aloitti yritysten joukkolainojen ostot kesäkuussa 1800 1600 EKP:n laajennettu arvopaperien osto-ohjelma Mrd. euroa Tavoite (ostoja 80 mrd./kk) 1400 1200 Yritysten joukkolainat Julkisen sektorin 1000 arvopaperit 800 Katetut 600 joukkolainat 400 Omaisuusvakuudelliset 200 0 arvopaperit 3-2015 9-2015 3-2016 9-2016 3-2017 Osto-ohjelmassa hankittujen arvopaperien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen. Ostojen koko pysyy tavoitetasolla (viivan vaakasuora osuus). ja OP EKP aloitti laajennetut arvopapereiden ostot (60 mrd. euroa kuukaudessa) maaliskuussa 2015. Ostojen määrä nostettiin 80 mrd. euroon kuukaudessa huhtikuussa 2016. Osto-ohjelma jatkuu ainakin maaliskuuhun 2017 asti. Laajennetussa osto-ohjelmassa ostetaan euroalueen valtionlainoja, omaisuusvakuudellisia arvopapereita sekä katettuja joukkolainoja. Lisäksi ostetaan aluehallinnon ja kuntien velkapapereita. Kesäkuusta 2016 lähtien ostetaan myös yritysten (pl. pankkisektori) investointiluokan joukkolainoja. Osto-ohjelman keston pidennyksen ja kuukausiostojen kasvattamisen jälkeen arvopaperiostoja tehdään yhteensä 1740 mrd. euron edestä maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Lisäksi erääntyvien arvopapereiden pääomia sijoitetaan uudelleen markkinoille 320 mrd. eurolla vuoteen 2019 asti.
Pitkät korot alhaalla 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % Euroalue (20 v) Korkokehitys Swap (10 v) 2013 2014 2015 2016 Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Elokuussa pitkät korot olivat varsin vakaat. Isossa-Britanniassa pitkä korko laski hieman lisää. Brexit-äänestystulos lisäsi turvasatamakysyntää ja laski pitkiä korkoja keskeisissä maissa. Viime vuosina keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ja vaimeat inflaatio-odotukset ovat laskeneet pitkiä korkoja.
Valtionlainojen korot verraten vakaat 5 4 3 2 1 0-1 % Pitkät korot Valtion obligaatiot (10v) Portugali Espanja 2015 2016 Italia Suomi Saksa Valtionlainojen korot olivat verraten vakaat elokuussa. Portugalin valtionlainojen korkoja nosti elokuun puolessa välissä luottoluokittajan varoitus mahdollisesta luokituksen laskusta. Espanjassa yritetään muodostaa uutta hallitusta kesäkuun uusintavaalien jälkeen. Jos hallitusta ei saada muodostettua, maassa pidetään kolmannet parlamenttivaalit vuoden sisään. Italian pankkisektorin ongelmat eivät ole näkyneet maan valtionlainojen koroissa. Viime aikoina EKP:n osto-ohjelma on pitänyt valtionlainojen korot alhaalla. Kreikka maksoi kesällä maksurästejänsä Euroopan vakausmekanismin myöntämällä lainaerällä.
Pientä heiluntaa euron valuuttakurssissa USD 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 Euron arvon kehitys EUR/SEK EUR/USD 2014 2015 2016 SEK 10,0 9,5 9,0 8,5 Elokuussa euron kurssi sahasi suhteessa dollariin. Kuun loppua kohden euro heikkeni hieman. Brexit-äänestystuloksen suurimmat vaikutukset valuuttakursseihin nähtiin heti äänestystuloksen jälkeen. Vuoden mittaan euro heikkenee hieman suhteessa dollariin, sillä euroalueella rahapolitiikka pysyy kevyenä, kun taas Yhdysvalloissa politiikkaa kiristetään. Euron kesäkuun alusta alkanut vahvistuminen suhteessa kruunuun otti takapakkia elokuussa. Ruotsin talouskasvu on ollut vahvaa, mutta keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka on pitänyt kruunun heikkona.
Euroalueella ja Suomessa osakeindeksit nousivat elokuussa Keskeisiä osakeindeksejä indeksi 1.1.2013=100 170 OMX Helsinki Cap 160 150 140 S&P 500 130 120 110 Euro Stoxx 50 100 90 13 14 15 16 Euroalueella ja Suomessa osakeindeksit nousivat hieman elokuussa. Brexit-huolien jääminen taka-alalle tuki markkinoita. Suomessa osakekursseja on nostanut myös hieman odotuksia parempi tuloskausi. Markkinoita tukevat kevyt rahapolitiikka, vähäiset inflaatiopaineet ja useiden maiden varsin vakaat kasvunäkymät. Markkinoiden huolenaiheet ovat siirtyneet Yhdysvaltoihin, jonka presidentinvaalit, korkopolitiikka ja talousnäkymät hermostuttavat.
Suomen talous prosentin kasvu-uralla 6 4 2 0-2 -4 % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta 11 12 13 14 15 16e 17e Lähteet: Macrobond, OP BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Ennakkotietojen mukaan Suomen BKT kasvoi toisella neljänneksellä 0,3 % edellisneljänneksestä ja 1,3 % vuoden takaa. Kasvun arvioidaan pitkälti tulleen kotimaisesta kysynnästä. BKT kasvaa 1,1 % vuonna 2016 ja 1,2 % vuonna 2017. Tänä vuonna kasvu on pääasiassa yksityisen kulutuksen ja investointien varassa. Ensi vuonna kasvu perustuu viennin piristymiselle loppuvuonna ja kotimaisen kysynnän pysyessä kohtuullisena. Työllisyys kohenee tänä ja ensi vuonna. Työttömyysaste laskee 8,7 %:iin tämän vuoden 9,1 %. Ensi vuonna vaihtotase kääntyy hieman alijäämäiseksi. Valtion elvyttävän vireen vuoksi julkisen talouden alijäämä ei pienene ensi vuonna. Velkasuhde on reilusti yli 60 %:n.
Kotitalouksien luottamus vahvinta yli vuoteen saldoluku 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Elokuussa kotitalouksien luottamus vahvistui ja oli vahvinta sitten toukokuun 2015. Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta, sekä työttömyydestä paranivat elokuussa. Myös arviot omista säästämismahdollisuuksista kohenivat. Vähittäiskaupan myynnin määrä laski 0,7 % heinäkuussa. Myynnin määrä kasvoi tammiheinäkuussa 1,6 % edellisvuodesta. Kotitalouksien kulutus kasvoi 1,7 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kestävien kulutustavaroiden kasvu oli vahvaa. Kotitalouksien kulutus kasvaa 1,3 % tänä vuonna. Matala inflaatio ja työllisyyden koheneminen tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta. Ensi vuonna inflaatio nousee, mutta työllisyyden lisäys ja veronkevennykset pitävät yksityisen kulutuksen 1,1 %:n kasvussa.
Rakentamisen luottamus vahvistui elokuussa Luottamusindikaattoreita Suomessa saldoluku 30 20 10 Teollisuus Palvelut 0-10 -20 Rakentaminen -30-40 11 12 13 14 15 16 Teollisuuden luottamus koheni hieman elokuussa. Tuotannon arvioidaan pysyvän ennallaan lähikuukausina. Tilauskanta on normaalia niukempi. Rakentamisen luottamus vahvistui elokuussa, kun arviot tilauskannasta kohenivat. Luottamusindikaattori on pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Henkilöstön odotetaan lisääntyvän lähikuukausina. Palveluyritysten luottamus laski aavistuksen ja on pitkän aikavälin keskiarvon tasolla. Lähikuukausina myynnin arvioidaan kasvavan. Vähittäiskaupan luottamus heikkeni jonkin verran ja on nyt lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Myynnin odotetaan pysyvän ennallaan seuraavan kolmen kuukauden aikana.
Vienti kasvussa kesäkuussa indeksi 2011=100 120 110 100 90 80 70 60 50 Tavaravienti 12 kuukauden liukuva keskiarvo Koko vienti Muut maat Venäjä EU-maat 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tullin tilastojen mukaan tavaraviennin arvo kasvoi 5 % kesäkuussa edellisvuodesta. Vientiä nosti 0,5 mrd. euron laivatoimitus Saksaan. Tammi-kesäkuussa viennin arvo laski 5 % vuoden takaa. Vienti euroalueelle väheni 3 % tammikesäkuussa. Vienti EU:n ulkopuolelle supistui 9 %. Teollisuuden uudet tilaukset vähenivät kesäkuussa 33,2 % vuoden takaa. Suuri pudotus johtui kesäkuussa 2015 saaduista laivatilauksista. Tammi-kesäkuussa uusia tilauksia saatiin 12,3 % edellisvuotta vähemmän. Viennin kehitys jatkuu vaisuna pitkälle ensi vuoteen. Kilpailukyvyn koheneminen ja vientikapasiteetin kasvu alkavat piristää vientiä vuoden 2017 jälkipuoliskolla. Vienti kasvaa 0,5 % vuonna 2016 ja 1,8 % vuonna 2017.
Vaihtotaseen ylijäämä pienentynyt mrd. 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotaseessa oli 0,2 mrd. euron vaje kesäkuussa. Vaihtotaseen 12 kuukauden liukuva summa oli edelleen ylijäämäinen, mutta se pieneni 0,2 mrd. euroon. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla vaihtotase oli 1,1 mrd. euroa alijäämäinen. Vuosi sitten vastaavana ajankohtana alijäämää oli 1,0 mrd. euroa. Vaihtotase on ylijäämäinen tänä vuonna, mutta kääntyy jälleen alijäämäiseksi ensi vuonna tuontihintojen nousun ja kotimarkkinavetoisen kasvun vuoksi. Viime vuonna vaihtotase oli 0,3 mrd. euroa ylijäämäinen.
Rakentamisen vire vahvaa 30 20 10 0-10 -20-30 % 11 12 13 14 15 16 Aloitetut rakennushankkeet muutos vuosisummasta Kaikki rakennukset Asuinrakennukset Huhti-kesäkuussa rakennusaloitukset ja - luvat olivat selvässä kasvussa. Aloitukset kasvoivat 32,5 % ja rakennusluvat 19,5 %. EK:n investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteät investoinnit kasvavat kymmenyksen verran tänä vuonna. Investoinneista 2/3 on kone- ja laiteinvestointeja. Investointiaktiviteetti on hyvää ja laajapohjaista tänä vuonna. Investoinnit kasvavat 4,0 %. Asuin- ja muu rakentaminen on vahvassa vedossa. Yritysten investoinnit kasvavat muun muassa kone- ja laitehankintojen ansiosta. Investointien kasvu hieman rauhoittuu ensi vuonna, mutta on edelleen hyvässä 3,3 %:n kasvussa. Suurien hankkeiden rakentaminen jatkuu vuonna 2017.
Valtiontalouden alijäämä pienentynyt mrd. 55 53 51 49 47 45 43 41 39 37 10 11 12 13 14 15 16 Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden alijäämä oli 1,2 mrd. euroa tammi-heinäkuussa, vuosi sitten samaan aikaan alijäämä oli 1,8 mrd. euroa. Verotulojen kasvu on kohentanut valtiontalouden rahoitusasemaa. Ensimmäisellä neljänneksellä julkisen talouden velka kasvoi 2,8 mrd. euroa ja oli neljänneksen lopulla 133,8 mrd. euroa. Tänä vuonna julkisen talouden alijäämä on 2,6 % suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee 65,4 %:iin. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä on myös 2,6 %. Velkasuhde kasvaa edelleen ja on 67,6 % suhteessa kokonaistuotantoon.
Hallituksen vuoden 2017 budjettiesitys tukee kotitalouksien ostovoimaa mrd. 58 Valtion budjettitalous 56 Määrärahat 54 52 Tuloarviot 50 48 46 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: Valtioneuvosto Sipilän hallituksen budjettiesitys vuodelle 2017 on elvyttävä palkansaajan verotuksen suhteen. Veronkevennykset ylittävät kilpailukykypaketin tuomat maksujen korotukset. Valtiontalouden kannalta budjettiesitys on verraten neutraali. Valtiontalouden alijäämä pysyy suurena ja velka kasvaa. Hallitus ei halua veroja korottamalla jarruttaa kotimaiseen kysyntään pohjautuvaa talouskasvua. Vuoden 2017 talousarvioesitys on 5,5 mrd. euroa alijäämäinen. Menot ovat 55,2 mrd. euroa ja tulot 49,7 mrd. euroa. Hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelee ehdotuksia työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi.
Kilpailukykysopimus maalissa: toimet parantavat talouskasvua Toimet Vuosityöajan pidennys 24 tunnilla Työnantajien sairasvakuutusmaksun alennus Työttömyysvakuutusmaksun 0,85 %-yksikön siirto työnantajilta palkansaajille Työeläkemaksun 1,2 %- yksikön siirto työnantajilta palkansaajille Nollasopimuksen vaikutus ansiotasoindeksin tasoon Yksikkötyökustannuksia alentava vaikutus, % (vuonna 2021) 1,5 0,5 0,7 1,0 0,5 Yhteensä 4,2 % Kilpailukykypaketti hyväksyttiin kesäkuun alussa. Kattavuus nousi lopulta yli 90 %:n. Hallituksen ansiotuloverotuksen kevennys (515 milj. euroa) ylittää kiky-paketin maksukorotukset palkansaajille vuonna 2017. Verotusta voidaan keventää edelleen vuosina 2018-2019, jos hallituksen asettamat ehdot täyttyvät. Kilpailukykysopimus parantaa talouden kilpailukykyä laskemalla yksityisen sektorin yksikkötyökustannuksia 3,7 %. Tämän lisäksi palkkojen nollasopimukset parantavat kilpailukykyä 0,5 % eli yhteensä 4,2 %. Toimien asteittaisesta toteutuksesta johtuen yksikkötyökustannukset laskevat 3,3 % ja 3,8 % vuosina 2017-2018. Sen jälkeen toimien vaikutukset ovat 4,2 %. Yksikkötyökustannusten lasku lisää VM:n mukaan keskipitkällä aikavälillä BKT:ta 1,4 prosentilla ja parantaa työllisyyttä 35 000.
Työttömyys laskussa Avoimet työpaikat ja työttömyysaste 1 000 kpl 45 40 35 30 25 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Työttömyysaste (kt) Avoimet työpaikat (12 kk:n liukuva ka.) % 10 9 8 7 6 Heinäkuussa työttömyysaste oli 7,8 %, kun se vuotta aiemmin oli 0,6 %-yksikköä korkeampi. Työllisiä oli 2 000 enemmän ja työttömiä 18 000 vähemmän. Työttömyysasteen trendi oli 8,9 %. Avoimien työpaikkojen määrä kuukauden lopussa kasvoi heinäkuussa. Samaan aikaan lomautettujen määrä väheni vuoden takaa. Toisaalta samaan aikaan pitkäaikaistyöttömien määrä nousi tuntuvasti. Työttömyysaste oli viime vuonna 9,4 %, mikä oli 0,7 %-yksikköä edellisvuotta suurempi. Työllisyys kasvaa vuosina 2016-2017. Työttömyysaste laskee 9,1 %:iin tänä vuonna ja ensi vuonna 8,7 %:iin.
Inflaatio vähäisessä nousussa 8 6 4 2 0-2 -4 % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta Asuminen ja energia 11 12 13 14 15 16 Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Inflaatio nousi 0,5 %:iin heinäkuussa. Inflaation nopeutumiseen vaikuttivat eniten ajoneuvoveron, sairaalamaksun ja hammaslääkärinpalkkion kallistuminen. Laskua edellisvuoteen verrattuna eniten oli polttonesteiden hinnoissa ja asuntolainan keskikorossa. Heinäkuussa välillisen verotuksen korotukset nostivat kuluttajahintoja 0,2 prosenttiyksiköllä. Inflaatio oli -0,2 % viime vuonna. Tänä vuonna inflaatio säilyy matalana ja on 0,2 %. Ensi vuonna inflaatio nousee 1,0 %:iin.
Asuntojen hinnat ennallaan heinäkuussa Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 2010=100 112 110 Pääkaupunkiseutu 108 106 Koko maa 104 102 100 Muu Suomi 98 96 10 11 12 13 14 15 16 Verrattuna edellisvuoden heinäkuuhun asuntojen hinnat pysyivät ennallaan koko maassa. Tammi-heinäkuussa asuntojen hinnat nousivat edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 0,5 % koko maassa. Pääkaupunkiseudulla nousivat 1,3 %, mutta muualla maassa laskivat 0,3 %. Viime vuonna asuntojen hinnat laskivat 0,8 % koko maassa: pääkaupunkiseudulla 0,1 % ja muualla Suomessa 1,5 %. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet kohenivat elokuussa ja ovat pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina ja työllisyys kohenee asteittain. Asuntojen hinnat nousevat maltillisesti tänä ja ensi vuonna.
OPn suhdanne-ennuste Elokuu 2016 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 2014 2015 2016e 2017e Bruttokansantuote -0,7 0,2 1,1 1,2 Tuonti -0,2 1,9 1,0 2,0 Vienti -1,7-0,2 0,5 1,8 Kulutus 0,3 1,1 1,0 0,6 - yksityinen 0,6 1,5 1,3 1,1 - julkinen -0,5 0,4 0,2-0,5 Investoinnit -2,5 0,7 4,0 3,3 Muita keskeisiä ennusteita 2014 2015 2016e 2017e Kuluttajahintojen muutos, % 1,0-0,2 0,2 1,0 Ansiotason muutos, % 1,4 1,2 1,2 1,0 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,1 8,7 Lähteet: Tilastokeskus, OP Vaihtotase, % BKT:sta -0,9 0,1 0,1-0,2 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -3,2-2,8-2,6-2,6 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 59,3 62,5 65,4 67,6
Yhteystiedot: Pääekonomisti Reijo Heiskanen 010 252 8354 Senioriekonomisti Timo Hirvonen 010 252 8515 Ekonomisti Maarit Lindström 010 252 1695 etunimi.sukunimi@op.fi www.taloudessa.fi @OP_Ekonomistit @Reiskanen @HirvonenTimo @LindstromMaarit