VALTION MUSEOTOIMEN HALLINNON KEHITTÄMINEN JA UUDELLEENJÄRJESTELY - muistio ja valtioneuvoston periaatepäätös

VALTION MUSEOTOIMEN HALLINNON KEHITTÄMINEN JA UUDELLEENJÄRJESTELY - muistio ja valtioneuvoston periaatepäätös

O p e t u s m i n i s t e r i ö l l e Opetusministeriö asetti 18.12.2000 ohjausryhmän ja valmisteluorganisaation, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi koskien Museoviraston organisaatiouudistuksen toteuttamista. Ohjausryhmän tuli työssään ottaa huomioon Museo 2000 - museopoliittinen ohjelma - mietinnön (komiteanmietintö 8:1999) esitykset sekä mietinnöstä annetuissa lausunnoissa esitetyt näkemykset.

Ohjausryhmän tehtävänä oli periaatepäätöksen laatimista varten selvittää - mahdollisuudet muodostaa Museovirastosta kehittämiskeskus, josta Kansallismuseo ja muu museotoiminta on erotettu itsenäiseksi yksiköksi - Suomen Merimuseon asema - kulttuuri- ja ympäristöhallinnon tehtävä- ja vastuujako - mahdollisuudet hajauttaa kulttuuriympäristön suojelutehtäviä aluetasolle - uudistustyön aikataulu ja toteuttamistapa - arvio uudistuksen taloudellisista vaikutuksista sekä tarvittavat henkilöstö- ja kustannusselvitykset. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi opetusministeriö kutsui kansliapäällikkö Vilho Hirven, jonka kuoleman johdosta opetusministeriö 2.5.2001 kutsui hänen tilalleen kansliapäällikkö Markku Linnan. Muiksi jäseniksi opetusministeriö kutsui ylijohtaja Tuula Arkion, hallitusneuvos Riitta Kaivosojan, tutkija Ulla-Riitta Kaupin, ylijohtaja Kalevi Kivistön, pääjohtaja Henrik Liliuksen, kulttuuriasiainneuvos Raija Mattilan, budjettineuvos Arto Merimaan, yliarkkitehti Tuulikki Terhon, kulttuurisihteeri Päivi Salosen ja rakennusneuvos Matti Vatilon. Ohjausryhmän sihteerinä on toiminut johtaja Rauno Anttila. Ohjausryhmän alaisuuteen asetettiin seuraavia asiakokonaisuuksia valmistelevat alatyöryhmät: 1. Museo- ja kulttuuriympäristöalan kehittämiskeskus -ryhmä 2. Kulttuuriympäristöt ja alueellinen toimijakenttä -ryhmä 3. Kiinteistöhallinto -ryhmä

Alatyöryhmät jättäneet ohjausryhmälle ehdotuksensa, jotka ovat liitteenä. Alatyöryhmien työ on ollut pohjana ohjausryhmän ehdotuksille. Ohjausryhmän tuli saada työnsä valmiiksi 30.10.2001 mennessä. Ohjausryhmä on kokoontunut 9 kertaa. Saatuaan työnsä valmiiksi ohjausryhmä luovuttaa ehdotuksensa periaatepäätökseksi ja siihen liittyväksi muistioksi opetusministeriön käyttöön. Ehdotukseen liittyvät Liliuksen ja Kaupin sekä Merimaan eriävät mielipiteet. Helsingissä 8. päivänä marraskuuta 2001 Markku Linna Tuula Arkio Raija Mattila Riitta Kaivosoja Arto Merimaa Ulla-Riitta Kauppi Päivi Salonen Kalevi Kivistö Tuulikki Terho Henrik Lilius Matti Vatilo Rauno Anttila

SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 1. VALTION MUSEOTOIMEN JÄRJESTÄMINEN 1 2. UUDISTETUN MUSEOVIRASTON ASEMA, TEHTÄVÄT, ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 2 Asema ja tehtävät 2 Kiinteistöjen ylläpito 4 Henkilöstö ja organisaatio 5 3. MUSEOVIRASTON ALUEELLINEN TOIMINTA 5 4. SUOMEN KANSALLISMUSEON ASEMA, TEHTÄVÄT, ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 7 Suomen merimuseon asema 8 5. TOIMEENPANO 8 6. KUSTANNUKSET 9 7. OHJAUSRYHMÄN ESITYS VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEKSI 10 Vain painetussa versiossa: ERIÄVÄT MIELIPITEET 13 ALATYÖRYHMIEN MUISTIOT ERILLISENÄ LIITTEENÄ

1 YLEISTÄ Museo 2000 -toimikunta esitti opetusministeriölle helmikuussa 2000 jättämässään mietinnössä, että Museovirastosta muodostetaan Museo- ja ympäristöalan kehittämiskeskus museolaitoksen kokonaisvaltaista kehittämistä varten, ja Suomen Kansallismuseo eriytettäisiin suoraan opetusministeriön alaiseksi valtakunnalliseksi kulttuurihistorialliseksi museoksi. Kehittämiskeskuksen perustamista perustellaan mietinnössä seuraavasti: - "Suomen museolaitoksen yleiseen kehittämiseen on suunnattava lisää voimavaroja - museo- ja kulttuuriympäristöalan kehittämistehtävä tulee eriyttää omaksi kokonaisuudekseen - ratkaisu on yhdenmukainen viimeaikaisten hallinnon kehittämisratkaisujen kanssa: valtionhallinnon linjaorganisaation selkeyttäminen ja hallinnon päällekkäisyyksien poistaminen - voidaan toteuttaa ilman varsinaisia resurssilisäyksiä" Opetusministeriön asetti joulukuussa 2000 edellä mainitun mietinnön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta ohjausryhmän ja valmisteluorganisaation, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi koskien Museoviraston organisaatiouudistuksen toteuttamista, mukaan lukien mahdollisuudet hajauttaa kulttuuriympäristön suojelutehtäviä aluetasolle. Ehdotus periaatepäätökseksi perustuu edellä mainitun valmisteluorganisaation työlle. Asian merkittävyyden vuoksi ehdotetaan, että valtioneuvostotasolla vahvistettaisiin jatkovalmistelussa noudatettavat periaatteet. 1. VALTION MUSEOTOIMEN HALLINNON JÄRJESTÄMINEN Valtioneuvoston ohjesäännön 20 :n 1 momentin mukaan opetusministeriön toimialaan kuuluvat muun muassa museotointa ja kulttuuriperintöä koskevat asiaryhmät. Lisäksi pykälän 2 momentin mukaan opetusministeriön toimialaan kuuluvat muun muassa Museovirasto ja Valtion taidemuseo. Valtioneuvoston ohjesäännön 26 :n 1 momentin mukaan ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat muun muassa rakennettu ympäristö ja rakennusperinnön hoito. Lisäksi pykälän 2 momentin mukaan ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat muun muassa alueelliset ympäristökeskukset. Museovirastosta annetun lain ( 31/1972) 1 :n mukaan maan muinaismuistohallintoa, siihen liittyvää tutkimusta sekä museotoimen yleistä johtoa ja valvontaa varten on opetusministeriön alainen Museovirasto. Museovirastosta

2 annetun asetuksen ( 119/1992) 1 :n mukaan Museoviraston tehtävänä on johtaa ja kehittää muinaismuistohallintoa ja maan museotointa sekä toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Ympäristöhallinnosta säädetään ympäristöhallinnosta annetussa laissa (55/1995). Lain 2 :n mukaan ympäristöhallintoon kuuluvat alueelliset ympäristökeskukset ja Suomen ympäristökeskus. Alueelliset ympäristökeskukset ja Suomen ympäristökeskus ovat ympäristöministeriön alaisia. Alueellisten ympäristökeskusten tehtäviin kuuluvat mm. kulttuuriympäristön hoidon ja kulttuuriperinnön vaalimisen edistäminen. Käytännössä maan museotoimen kokonaisvaltaista strategista kehittämistä ovat haitanneet opetusministeriön ja Museoviraston vähäiset resurssit. Lisäksi Museoviraston yhteydet ja asiantuntemus taidemuseoalaan ja luonnontieteelliseen museoalaan ovat olleet riittämättömät. Valtion museotoimen hallinnon uudistuksella on tarkoitus selkiyttää Museoviraston tehtäviä ja roolia, mikä luo sille paremmat edellytykset kehittää maan museotointa kokonaisuutena sekä hoitaa muinaisjäännösten, rakennuskulttuurin ja kulttuuriympäristön hoitoon ja valvontaan liittyviä kehittämistehtäviä. Museovirastosta ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista muodostaa puhdasta kehittämisvirastoa. Museovirasto toimisi edelleen myös hallinnollisena keskusvirastona, jonne opetusministeriöstä voitaisiin tarkoituksenmukaisessa laajuudessa siirtää eräitä hallintotehtäviä. Museotoimella ei ole maan kattavaa valtion alueorganisaatiota. Osa maakuntamuseoista on hoitanut eräitä valtiolle kuuluvia rakennusperinnön ja muinaisjäännösten suojelua koskevia tehtäviä museoiden ja Museoviraston tekemien sopimusten puitteissa. Uudistuksen yhteydessä ehdotetaan eräät Museovirastolle kuuluvat rakennusperinnön ja muinaisjäännösten suojelua koskevat asiantuntijatehtävät annettaviksi muodostettaviin Museoviraston alueellisiin palveluyksiköihin. 2. UUDISTETUN MUSEOVIRASTON ASEMA, TEHTÄVÄT, ORGANISAA- TIO JA HENKILÖSTÖ Asema ja tehtävät Museoiden ylläpito ja tehtävät on Suomessa järjestetty monimuotoisesti. Tehtäviensä perusteella museot voidaan jakaa kulttuurihistoriallisiin museoihin, taidemuseoihin, luonnontieteellisiin museoihin ja eri alojen erikoismuseoihin. Valtakunnalliset (keskus-)museot Suomen Kansallismuseo, Valtion taidemuseo ja Luonnontieteellinen keskusmuseo eivät ole yhtenäinen koordinoitu osa museolaitosta. Kullakin mainituista museoista on

3 erilainen suhde toisaalta valtion museohallintoon ja toisaalta alansa muihin museoihin. Valtion museotoimen hallinnon uudistamisen tavoitteena on selkeyttää museotoimen hallintoa ja siten vahvistaa museo- ja kulttuuriympäristöalan toimintaedellytyksiä. Uudistetun Museoviraston tehtävänä olisi toimia koko museo- ja kulttuuriympäristöalan hallinnollisena keskusvirastona ja kehittäjänä yhteistyössä valtakunnallisten museoiden ja ympäristöhallinnon kanssa. Museovirasto ei olisi puhdas kehittämiskeskus vaan se toimisi myös hallintovirastona. Museoviraston tehtäviin kuuluisi erilaisia viranomaistehtäviä (lupapäätökset, valtionavustukset, lausunnot) ja se toimisi kiinteistöyksikkönä kuten nykyäänkin. Museoviraston toiminta keskittyisi kuitenkin nykyistä painokkaammin kehittämistehtäviin, jotka sille kuuluvat jo lainsäädännönkin nojalla. Museovirasto ei enää toimisi itse museoiden ylläpitäjänä. Museovirastolle osoitettaisiin koko museoalan yleisiä toimintaedellytyksiä koskevia kehittämis-, arviointi- ja koordinointitehtäviä. Uudistettu Museovirasto toimisi opetus- ja ympäristöministeriön tukena alan strategisia linjauksia ja kulttuuriperintöpolitiikkaa valmisteltaessa. Museoviraston tehtävänä olisi tuottaa selvityksiä ja organisoida arviointitoiminta tämän työn tueksi yhteistyössä museokentän kanssa. Arviointitoimintaa varten perustettaisiin joko erillinen opetusministeriön alainen arviointineuvosto tai Museoviraston yhteyteen liitettävä arviointiyksikkö. Kehittämistehtävät ja toiminnan painopistealueet suunniteltaisiin yhteistyössä opetusministeriön, Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan Luonnontieteellisen keskusmuseon, Suomen Kansallismuseon ja Valtion taidemuseon kanssa. Kukin valtakunnallinen museo vastaisi oman alansa museoiden substanssiin (mm. kokoelmat, näyttelyt, opetustoiminta) liittyvästä kehittämisestä yhteistyössä museokentän kanssa. Ympäristöministeriö osallistuisi Museoviraston tulosohjaukseen kulttuuriympäristöjen osalta. Museotoimen tilastoinnin kehittäminen kuuluisi Museovirastolle yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa. Museovirastosta annetun asetuksen mukaan sen tehtävänä on vastata myös muinaisjäännösten, rakennuskulttuurin ja kulttuuriympäristön hoidosta ja valvonnasta sekä huolehtia alan kehittämisestä. Valtion museotoimen hallinnon uudistuksen yhteydessä on tarkoitus antaa rakennushistorian ja arkeologian osastojen alueellisia tehtäviä tarpeellisin osin Museoviraston alueellisten palveluyksiköiden hoidettavaksi. Museovirastoon perustettavan tiedonhallintakeskuksen tehtävänä olisi edistää museokokoelmia ja kulttuuriympäristöjä koskevan tiedon digitaalista tallentamista sekä tietojen saavutettavuutta ja haettavuutta tietoverkon kautta yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon, Suomen Kansallismuseon ja Valtion taidemuseon kanssa. Museovirastolle kuuluvia uusia tai nykyistä painotetumpia tehtäväalueita olisivat:

4 * museo- ja kulttuuriympäristöpolitiikan painopisteiden ja linjausten valmistelu, toimiminen asiantuntevana strategisena kehittäjänä ja välittäjänä keskushallinnon ja kentän yhteistyössä * arviointitoiminnan järjestäminen * yhteiskunnallis-taloudellinen tutkimus * erilaiset selvitystehtävät * alueyksiköiden tulosohjaus * koulutusasioiden koordinointi ja tutkimuksen edistäminen * kehittämishankkeiden käynnistäminen ja koordinointi yhteistyössä museokentän kanssa * museoalan tiedonhallintakeskuksena toimiminen * kulttuuriympäristöjä koskevien tietojärjestelmien ja tiedonsaannin kehittäminen yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa * EU- ja kansainväliset asiat: koordinointi, yhteistyö, verkostuminen, tiedotus, neuvonta Kiinteistöjen ylläpito Uudistettaessa vuonna 1995 valtion kiinteistövarallisuuden hallintaa koskevia säännöksiä päädyttiin siihen, että valtion budjettitalouden piirissä vain muutamat virastot ja laitokset taikka yksiköt erikoistuvat kiinteistöhallintotehtäviin. Museovirastosta muodostettiin tällöin itsenäinen kiinteistöyksikkö. Museoviraston hallinnassa ja hoidossa ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kiinteistöt sekä rakennukset ja rakennelmat. Kiinteistöistä suurin osa on kansallisomaisuutta, jota ei arvosteta omaisuusraportissa. Suurin osa Museoviraston hallinnassa olevasta rakennusperinnöstä on suojeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/1985) nojalla. Museoviraston hallinnassa on 73 maa-aluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 631 hehtaaria. Kiinteistöjen määrä on 87. Rakennuksia ja rakennelmia Museoviraston hallinnassa on yhteensä 402, joiden pinta-ala on yhteensä 100 100 bruttoneliömetriä. Museovirasto tulisi myös tulevaisuudessa säilyttää erillisenä kiinteistöyksikkönä. Myös Suomen Kansallismuseon kiinteistöjen ylläpito-, hoito- ja korjaustehtävät hoidettaisiin Museoviraston toimesta. Suomen Kansallismuseo maksaisi vuokraa kiinteistöistään Museovirastolle. Museoviraston restaurointihankkeiden rahoitusrakenne on riippuvainen muiden organisaatioiden osoittamasta investointirahoituksesta. Näiden organisaatioiden tavoitteiden erilaisuus saattaa vaikuttaa Museoviraston vastuulla olevan rakennuskannan säilyttämispyrkimyksiin. Museovirastolle tulisi osoittaa rakennuskannan restaurointia ja hoitoa varten riittävä pysyvä rahoitus. Museoviraston erityisosaamisen alue on nimenomaan kansallisomaisuuden vaalimiseen liittyvä hoito sekä korjaus- ja rakentamistoiminta. Museoviraston

5 kiinteistötointa tulisikin kehittää tulevaisuudessa tähän suuntaan. Näin ollen suurten uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden toteuttaminen tulisi siirtää tavanomaisina vuokraushankkeina jonkun muun organisaation, kuten Senaatti-kiinteistöt, toteutettavaksi. Henkilöstö ja organisaatio Museovirasto koostuu nykyisin kolmesta päätulosalueesta, jotka ovat kulttuuriympäristö (arkeologian ja rakennushistorian osastot), museot ja näyttelyt (Suomen Kansallismuseo -osasto) sekä museotoimen kehittäminen. Erillislaitoksiksi on muodostettu kirjasto ja kuva-arkisto. Hallinto-osasto toimii päätulosalueista erillisenä. Uudistettuun Museovirastoon jäisivät kulttuuriympäristön ja museotoimen kehittämisen tulosalueet ja erillislaitokset kirjasto ja kuva-arkisto. Arviointitoimintaan liittyvien tietojen saannin varmistamiseksi tulee selvittää tarve erillisen tietojensaantioikeutta koskevan säännöksen lisäämiseksi museotoimen lainsäädäntöön. Museoviraston nykyisistä 265 henkilötyövuodesta jäisi Suomen Kansallismuseon erottamisen jälkeen Museovirastoon n. 140 henkilötyövuotta, joissa ovat mukana myös hallinto ja pääjohtaja esikuntineen. Osa hallintohenkilöstöstä siirtyisi Suomen Kansallismuseon hallintoon ja myös muilta osin olisi henkilöstön jakautuminen tarkennettava vastaamaan muuttuneita tehtäviä. Museotoimen kehittämistehtävän hoitaminen edellyttää lisäresursointia ja Museoviraston asiantuntemuksen laajentamista (mm. yhteiskunnallistaloudellinen osaaminen, luonnontieteellisten ja taidemuseoiden toiminnan tuntemus). Kulttuuriympäristön suojeluun liittyvien valtakunnallisten tehtävien sekä kehittämis- ja koordinointitehtävien painottuminen Museoviraston työssä edellyttää, että alueellisten palveluyksiköiden resursointi toteutuu suunnitellusti. 3. MUSEOVIRASTON ALUEELLINEN TOIMINTA Muinaisjäännösten suojelua varten Museovirasto on jakanut Suomen seitsemään alueeseen, joiden suojelutehtäviä hoitavat viraston kuusi tutkijaa ja yli-intendentti. Eräitä muinaismuistolain mukaisia suojelutehtäviä on delegoitu seitsemälle maakuntamuseolle, joilla on palveluksessaan myös arkeologi. Koska osan suojelua koskevista tehtävistä hoitavat maakuntamuseot ja osan edelleen Museovirasto, palveluiden järjestäminen maan eri osissa on toteutettu epäyhtenäisesti sen mukaan, onko palvelu järjestetty kunnallisena tai valtion toimesta. Maankäyttö- ja rakennuslain myötä rakennusperinnön hoidon ohjaus, vastuu ja yhteistyö ovat siirtyneet yhä enemmän maakunta- ja kuntatasolle. Museo-

6 virasto on sopimuksilla siirtänyt rakennusperinnön suojelutehtäviä yhdeksälle maakuntamuseolle. Museolaitokselle tämä on merkinnyt alueellisen ja paikallisen ammattitaidon kysyntää sekä keskushallinnon aktiivista osallistumista paikallistason asioiden hoitoon alueella, joilla maakuntamuseoilla ei ole riittävästi voimavaroja. Erityisesti kysytään osallistumista kaavoitushankkeisiin, kaavoituksen ja muun maankäytön vaatimia inventointitietoja sekä konkreettista korjaus- ja restaurointineuvontaa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että Museovirastolta Helsingistä kysytään kannanottoja yksittäisiin (poist. jossakin alueella sijaitseviin) kaavoitusratkaisuihin tai poikkeuslupiin. Tilanne vaikeuttaa Museoviraston keskittymistä alansa kehittämis- ja ohjaustehtäviin, keskushallinnon yhteistyöhön sekä valtakunnallisten kysymysten ja sektoriintressien selvittämiseen ja hoitamiseen. Alueellisia tehtäviä kuitenkaan esitetä siirrettäväksi maakuntamuseoille. Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on 15.5.2001 päättäessään kunnallistalouden vakauden lisäämistä koskevista toimenpiteistä on kannanottonaan todennut, että kaikista kuntien menoja lisäävistä tehtävistä pidättäydytään vaalikauden loppuun. Lisäksi maakuntamuseoiden asema kunnallisina laitoksina saattaa vaikuttaa niiden mahdollisuuksiin toimia riippumattomina asiantuntijoina esim. kaavoituskysymyksissä. Museoviraston alueellisesta toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia. Museoviraston toimintojen hajauttamisella alueille saataisiin viraston toimintaan tarvittavaa alueellista asiantuntemusta, samalla kun Museoviraston asiantuntemusta voitaisiin lisätä alueilla. Lisäksi alueelliset palveluyksiköt voisivat muodostaa alueensa maakuntamuseoiden ja alueellisten ympäristökeskusten kanssa asiantuntijaverkostoja. Edellä olevan perusteella ehdotetaan, että Museovirastolle luodaan alueellisten toimipaikkojen verkosto. Alueelliset palveluyksiköt eivät olisi itsenäisiä virastoja, vaan Museoviraston organisaatioon kuuluvia osia.

7 4. SUOMEN KANSALLISMUSEON ASEMA, TEHTÄVÄT, ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Suomen Kansallismuseo toimii tällä hetkellä Museoviraston osastona ja vastaa museot ja näyttelyt -tulosalueesta. Osastoon kuuluu Kansallismuseon lisäksi Suomen merimuseo, Kulttuurien museo ja 13 muuta museota sekä kahden linnan avoinnapitotehtävät. Valtion museotoimen hallinnon uudistuksen jälkeen Suomen Kansallismuseo ja Museoviraston muut museot muodostaisivat opetusministeriön alaisen, itsenäisen yksikön. Uudistuksen tavoitteena on, että Suomen Kansallismuseon asema maan johtavana kulttuurihistoriallisena museona vahvistuisi ja olisi rinnasteinen Valtion taidemuseon asemaan nähden. Suomen Kansallismuseo ylläpitäisi museo- ja näyttelytoimintaa, huolehtisi hallinnassaan olevan kulttuurihistoriallisen kansalliskokoelman kartuttamisesta ja hoidosta sekä harjoittaisi museokokoelmiinsa liittyvää tutkimusta. Suomen Kansallismuseon tehtävänä olisi yhteistyössä kulttuurihistoriallisten museoiden kanssa kehittää oman alansa museotoimintaa. Suomen Kansallismuseon toimisi alansa valtakunnallisena asiantuntijana ja kulttuurihistoriallisten museoiden yhteistyön edistäjänä (näyttelyt, tutkimus, konservointi). Lisäksi Suomen kansallismuseo huolehtisi omalta osaltaan kulttuuriesineiden maastavientiluvista. Uuteen Suomen kansallismuseoon kuuluisivat Kansallismuseon lisäksi Kulttuurien museo, Hvitträsk, Seurasaaren ulkomuseo, Suomenlinnamuseo, Urho Kekkosen museo, Cygnaeuksen galleria, Alikartano, Anjalan kartanomuseo, Louhisaaren kartanolinna, Paikkarin torppa, Pukkilan kartano- ja ajokalumuseo, Urajärven kartanomuseo, Yli-Lauroselan talomuseo ja Kotkaniemi. Suomen kansallismuseon yhteydessä toimisi myös konservointilaitos. Suomen merimuseon asema selvitetään erikseen. Suomen Kansallismuseon johtaja toimisi museokokonaisuuden ylijohtajana. Suomen Kansallismuseosta ja sen organisaatiosta säädetään Suomen Kansallismuseosta annettavalla lailla ja asetuksella sekä määrätään niiden nojalla annettavalla työjärjestyksellä. Museoviraston nykyisestä henkilöstöstä Suomen Kansallismuseoon siirtyisi 125 henkilötyövuotta eli n. 45 % henkilöstöstä. Tämän lisäksi osa hallintohenkilöstöstä siirtyisi Suomen Kansallismuseoon ja myös muilta osin olisi henkilöstön jakautuminen tarkennettava vastaamaan muuttuneita tehtäviä. Hallinto järjestettäisiin osittain siirtämällä henkilöstöä, osittain käyttämällä Museoviraston kanssa yhteisiä hallintopalveluja. Suomen Kansallismuseon kiinteistöt ja niiden ylläpito jäisivät Museoviraston kiinteistöyksikölle, jolle Suomen Kansallismuseo maksaisi niistä vuokraa. Suomen Kansallismuseon hallinto toimisi Nervanderinkadun päärakennuksessa Senaatti-kiinteistöjen vuokralaisena.

8 Suomen merimuseon asema Suomen merimuseo toimii tällä hetkellä Museoviraston Suomen Kansallismuseo -osastossa. Merimuseon asemaan Museoviraston organisaatiossa liittyy ongelmia, jotka aiheutuvat museon sijoittumisesta kahden tulosalueen välimaastoon. Ongelmaksi on muodostunut myös Suomen merimuseon sijainti Hylkysaaressa. Museoon on käynti ainoastaan Korkeasaaren eläintarhan kautta ja tilat ovat riittämättömät museon tarpeisiin nähden. Opetusministeriö on pyytänyt Helsingin kaupungilta, että Munkkisaaren kärjen (Hernesaari) kaavasuunnittelussa otettaisiin huomioon rakennuspaikan varaaminen Suomen merimuseolle. Tammikuussa 2000 valmistui Museoviraston asettaman työryhmän laatima hankesuunnitelma Merimuseon sijoittamisesta kyseiselle paikalle. Myös Turun ja Kotkan kaupungit ovat tehneet opetusministeriölle aloitteen Merimuseon sijoittamiseksi näihin kaupunkeihin. Opetusministeriö on pyytänyt kaupunkeja tarkentamaan suunnitelmiaan marraskuun 2001 loppuun mennessä. Turkua ja Kotkaa pyydettiin täydentämään esitystään Helsingin vaihtoehdosta tehdyn hankesuunnitelman mukaisesti. Saatuaan tarkennetut suunnitelmat ministeriön tarkoituksena on tehdä vertailu sijoitusvaihtoehtojen taloudellista vaikutuksista ja toteuttamismahdollisuuksista. Museon sijaintipaikan ratkaiseminen ja museon aseman järjestäminen ovat sidoksissa toisiinsa. Kysymys Suomen merimuseon asemasta tulee ratkaista erillisenä kysymyksenä suoritettavan sijaintipaikkavertailun pohjalta. 5. TOIMEENPANO Periaatepäätöksessä todetut valtion museotoimen hallintoa koskevat muutokset on tarkoitus saattaa voimaan 1.3.2003 lukien. Muutokset edellyttävät eräiden voimassa olevien säädösten muuttamista ja uusien säädösten antamista sekä muutoksia valtion talousarvioon. Muutoksia tulee tehdä Museovirastosta annettuun lakiin (31/1972) ja asetukseen (119/1992), joihin otetaan muun ohella säännökset Museoviraston alueellisista toimipaikoista ja arviointitoiminnan organisoinnista. Arviointitoimintaan liittyvien tietojen saannin varmistamiseksi tulee selvittää tarve erillisen tietojensaantioikeutta koskevan säännöksen lisäämiseksi kulttuuritoimen lainsäädäntöön. Suomen Kansallismuseon erottaminen omaksi yksikökseen edellyttää Suomen Kansallismuseota koskevan lain ja asetuksen säätämistä. Tavoitteena on, että edellä todetut lakiehdotukset sisältävä hallituksen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle valtion vuoden 2003 talousarvioesityksen yhteydessä. mennessä.

9 Muutokset henkilöstörakenteessa paremmin vastaamaan eri viranomaisten uusia tehtäviä ja tehtävien uudenlaisia painotuksia toteutetaan vähitellen virkojen ja tehtävien tultua avoimiksi. Uusia virkoja ja tehtäviä perustetaan valtion talousarvion rajoissa. Opetusministeriö valmistelee tarvittavat säädösmuutokset ja valtion talousarvioesitykseen otettavat muutoksiin liittyvät ehdotukset yhteistyössä eri viranomaisten ja henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa. Valmistelussa ja toimeenpanossa noudatetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annettua lakia (651/1988) ja sen nojalla tehtyjä sopimuksia. 6. KUSTANNUKSET Museoviraston ja Suomen Kansallismuseon organisaation uudistaminen tulee toteuttaa ilman lisäkustannuksia. Alueellisten palveluyksiköiden muodostaminen edellyttää, että alueilla toimivan henkilöstön määrää voidaan asteittain lisätä tavoitteena 40 henkilötyövuoden kokonaismäärä. Museoviraston nykyisin maan eri osissa työskentelevä henkilöstö (10 henkilötyövuotta) jatkaa alueellisissa palveluyksiköissä. Aluetoimipaikkojen luomisen osalta lisäkustannuksia tulee 30 henkilötyövuoden verran. Valtion lisäkustannukset järjestelystä, mukaan lukien henkilöstö-, toimitila-, laite-, tietojärjestelmä- ja matkakustannukset, olisivat 8 miljoonaa markkaa vuodessa. Lisäksi perustamisvaiheessa tarvitaan noin 2 miljoonaa markkaa aluehallinnon laitteiden ja tietojärjestelmien ym. hankintaan. Järjestelmään yhtäaikaa siirryttäessä kustannukset olisivat noin 10 miljoonaa markkaa Kehittämistyön painottuminen Museoviraston toiminnassa edellyttää 15 henkilötyövuoden lisäystä. Lisäresurssit tulisi pyrkiä löytämään ensisijaisesti tehtävien uudelleenjärjestelyillä. Jotta kehittämistoiminta saataisiin käynnistymään, olisi lisäresursseina saatava vähintään 5 henkilötyövuotta. Kehittämistoiminnan toimintamenoihin ja varustamiseen tarvitaan noin 2,5 milj. mk:n määräraha. Muut uudistuksesta aiheutuvat mahdolliset kustannukset hoidetaan sisäisin järjestelyin.

10 7. OHJAUSRYHMÄN EHDOTUS VALTIONEUVOSTON PERIAATE- PÄÄTÖKSEKSI Valtioneuvoston periaatepäätös valtion museotoimen hallinnon kehittämisestä ja uudelleenjärjestelystä Valtioneuvosto on tänään päättänyt niistä periaatteista, joita noudatetaan, kun valtion museotoimen hallintoa uudistetaan ja siihen liittyvät säädösehdotukset ja valtion talousarvio sekä muut toimenpiteet valmistellaan. 1. Valtion museotoimen hallinnon järjestäminen Museotoimen valtakunnan tason strategista kehittämistä ja arviointia vahvistetaan. Suomen Kansallismuseosta muodostetaan itsenäinen opetusministeriön alainen kulttuurihistorian museo, johon kuuluvat Suomen Kansallismuseo ja nykyisin Museoviraston yhteydessä toimivat 14 museota ja konservointilaitos. Museovirasto jatkaa toimintaansa museo- ja kulttuuriympäristöalan hallinnollisena keskusvirastona. Museoviraston alueellista toimintaa vahvistetaan antamalla eräitä tehtäviä perustettavien alueellisten palveluyksiköiden hoidettavaksi. Suomen merimuseon asema selvitetään erikseen. 2. Uudistetun Museoviraston asema, tehtävät, organisaatio ja henkilöstö Museoviraston asemaa ja tehtäviä keskushallinnossa kehitetään siten, että sen tehtävät painottuvat hallinnon lisäksi museo- ja kulttuuriympäristöalan kehittämiseen, tutkimukseen ja arviointitoimintaan. Museovirasto toimii museo- ja kulttuuriympäristöalan asiantuntijana valtionhallinnossa. Sen päätehtävänä on kehittää ja koordinoida valtakunnallisesti kulttuuriperintöalaa sekä kehittää alan toimintaedellytyksiä. Museovirasto avustaa opetusministeriötä museopoliittisten linjausten valmistelussa. Museovirasto kehittää yhteistyössä Suomen Kansallismuseon, Valtion taidemuseon ja Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa museoiden toimintaedellytyksiä ja toimii kulttuuriympäristöjen suojeluun liittyvissä kysymyksissä yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa. Museoviraston tehtävänä on myös organisoida museotoimen arvioinnin ja kehittämisen edellyttämää tutkimusta. Museovirasto

11 toimii kulttuuriperintöalan hallinnollisena keskusvirastona ja myöntää alansa valtionavustuksia. Museoviraston kiinteistöyksikkö huolehtii myös Suomen Kansallismuseon kiinteistökannan hallinta-, hoito-, korjaus- ja ylläpitotehtävistä. Museovirastosta ja sen organisaatiosta säädetään Museovirastosta annettavalla lailla ja asetuksella ja määrätään niiden nojalla annettavalla työjärjestyksellä. Museoviraston henkilöstörakennetta kehitetään pitäen lähtökohtana viraston uuden aseman ja tehtävien muuttumista. Tarvittavissa järjestelyissä henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus ja ehdot turvataan. 3. Museoviraston alueellinen toiminta Museovirastoa koskeviin säädöksiin otetaan säännökset Museoviraston alueellisista palveluyksiköistä, joiden tehtävistä määrätään tarkemmin työjärjestyksellä. Muinaisjäännösten suojeluun, arkeologiseen tutkimustoimintaan, rakennusperinnön suojeluun ja kulttuurimaiseman hoitoon liittyviä alueellisia tehtäviä annetaan alueellisten palveluyksiköiden hoidettavaksi sitä mukaan kun niihin saadaan tarvittavat resurssit. Yhteistyötä maakuntamuseoiden ja alueellisten ympäristökeskusten kanssa jatketaan ja kehitetään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. 4. Suomen Kansallismuseon asema, tehtävät, organisaatio ja henkilöstö Suomen Kansallismuseo toimii opetusministeriön alaisena valtakunnallisena kulttuurihistorian museona. Sen tehtävänä on yhteistyössä Museoviraston ja maan muiden valtakunnallisten museoiden sekä kulttuurihistoriallisten museoiden kanssa toimia museoalan kehittäjänä. Suomen Kansallismuseo ylläpitää museotointa ja järjestää näyttelyitä sekä harjoittaa museokokoelmiin liittyvää tutkimusta. Lisäksi se huolehtii hallinnassaan olevan kulttuurihistoriallisen kansalliskokoelman kartuttamisesta ja hoidosta sekä huolehtii omalta osaltaan kulttuuriesineiden maastavientiluvista. Suomen Kansallismuseosta ja sen organisaatiosta säädetään Suomen Kansallismuseosta annettavalla lailla ja asetuksella sekä määrätään niiden nojalla annettavalla työjärjestyksellä. Suomen Kansallismuseoon kuuluu nykyisen Museovirastossa osastona toimivan Suomen Kansallismuseon henkilöstö sekä muu Museovirastosta siirrettävä tarpeellinen henkilöstö.

12 5. Uudistuksen kustannukset ja toimeenpano Museoviraston ja Suomen Kansallismuseon organisaation uudistaminen tulee toteuttaa ilman lisäkustannuksia. Alueellisten palveluyksiköiden muodostaminen edellyttää, että alueilla toimivan henkilöstön määrää voidaan asteittain lisätä tavoitteena 40 henkilötyövuoden kokonaismäärä. Museoviraston nykyisin maan eri osissa työskentelevä henkilöstö (10 henkilötyövuotta) jatkaa alueellisissa palveluyksiköissä. Opetusministeriö valmistelee tarpeelliset talousarvioehdotukset sekä lainsäädäntöehdotukset siten, että uudistus voidaan toteuttaa 1.3.2003 lukien. Valmistelussa ja toimeenpanossa noudatetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annettua lakia (651/1988) ja sen nojalla tehtyjä sopimuksia.